sanonta on ihan totta kohdallani. Sydämessä todettu aortan laajentuma ja läppävuotoa johon lääkkeenä beetasalpaaja ja verenpainelääke. Lisäksi nivelrikko vaivaa.
Olen yksinasuva eronnut nainen, olen viisi vuotta etsinyt itselleni uutta kumppania, onnistumatta. Nyt kun sairaudet ottamassa ylivallan tuntuu että en enää tällaisena edes kelpaa kellekään, enkä ehkä edes jaksa ketään enää.
vanhuus ei tule yksinään
huolestunut
46
244
Vastaukset
Pahimpina aikoina lapseni sanoi että,nyt en haluaa ketään seurakseni ja tilanteen parantuessa kaipasi kovastikkin kaveria.
Olet siinä ollakko vai eikö olla tilantees.
Itte uskon et jokaisella on pari jossakin.- kiinostaa mielipitee
t.
mutta ku se pari joka odottaa onkin toisen varattu ,
kasois elämää jotkut haluu elää,
mitäs olette mieltä, kiinostaa mielipitee kirjoitti:
t.
mutta ku se pari joka odottaa onkin toisen varattu ,
kasois elämää jotkut haluu elää,
mitäs olette mieltä,Se onkin toinen juttu, varatut ja karanneet on aina aiheuttaneet vaikeuksia ellei muuta niin omassa mielessä kaihertaa.
Onhan noita vaivoja tämän ikäisillä jo, jos ei ihan kaikilla niin melkein. Minäkin otan yhden verenpainetabletin päivässä, nivelrikkoa mulla on myös. Jne.
Ehkä ei vain itse saisi päästää itseään ajattelemaan että on liian sairas ja huono eikä enää mihinkään kelpaa; kaikki voisi aina olla huonomminkin. Positiivinen asenne on melkein jo itsessään lääke melkein mihin vain.
En ehkä ole paras sanomaan mutta minulla on tunne että jos hirmuisesti partneria etsii niin silloin sitä ei löydy. Mutta jos on iloinen, itsensä hyväksyvä ihminen joka suhtautuu myönteisesti muihinkin, niin se kumppanikin saattaa elämään putkahtaa. Ihan yllättäen. Sitä ylläriä toivon sinulle ;-D
Aurinkoista kevään jatkoa!- kasi samanlaista
niin tai ottaa yhtä huonokuntosen seuralaisen
kasi samanlaista kirjoitti:
niin tai ottaa yhtä huonokuntosen seuralaisen
Noin yleisesti ottaen: kun meillä kaikilla noita jonkinasteisia vaivoja alkaa olla niin mikäs sen mukavampaa kun haastella ja vertailla niitä keskenään.
Minullakin kun on vähän verenpainetaipumusta niin puoliskolla on taas verenpaine liian alhainen, huimaa ja silleen. Eli yhteensä siinä on puntit tasan, muissakin vaivoissa suunnilleen. Mutta niin kauan kuin jalka nousee ei hymy hyydy.
Näin pitää olla ;-D
Olisipa somaa jos myös yksinäiset (sinkut) kuuskymppiset löytäisivät toisensa, ja toinen toistamme tukien ponnistelisimme eteenpäin. Huumoria unohtamatta.saimaantaka kirjoitti:
Noin yleisesti ottaen: kun meillä kaikilla noita jonkinasteisia vaivoja alkaa olla niin mikäs sen mukavampaa kun haastella ja vertailla niitä keskenään.
Minullakin kun on vähän verenpainetaipumusta niin puoliskolla on taas verenpaine liian alhainen, huimaa ja silleen. Eli yhteensä siinä on puntit tasan, muissakin vaivoissa suunnilleen. Mutta niin kauan kuin jalka nousee ei hymy hyydy.
Näin pitää olla ;-D
Olisipa somaa jos myös yksinäiset (sinkut) kuuskymppiset löytäisivät toisensa, ja toinen toistamme tukien ponnistelisimme eteenpäin. Huumoria unohtamatta.paljon kehutaan ja hehkutetaan vapautta ja yksinolon autuutta.
Itte olen sitä mieltä et kun tulee ikää niin se kaveri on entist tärkeempi, vaikkei se oliskaan suunnatonta tunteitten paloa niin turvallista olkapäätä kumminkin.
olis karseeta joku aamu herätä ja tajuta et ei liiku toinen puoli tms.- 1943
piikkiö kirjoitti:
paljon kehutaan ja hehkutetaan vapautta ja yksinolon autuutta.
Itte olen sitä mieltä et kun tulee ikää niin se kaveri on entist tärkeempi, vaikkei se oliskaan suunnatonta tunteitten paloa niin turvallista olkapäätä kumminkin.
olis karseeta joku aamu herätä ja tajuta et ei liiku toinen puoli tms.Tietenkin hyvän kaverin kanssa elämä on paljon hienompaa kuin yksin. Mutta realistista on, että kaverillekin voi käydä jotain. Eikä tiukoissa paikoissa se vierellä oleva kaveri voi mitään. Hälytin minäkin ambulanssin, loppu oli korkeimman kädessä. Ei auttanut, vaikka apu oli melkein vieressä. Ja realismia on, että miehiä on vain yksi kolmasosa ikäluokastamme. En halua jakaa kenenkään kanssa.
1943 kirjoitti:
Tietenkin hyvän kaverin kanssa elämä on paljon hienompaa kuin yksin. Mutta realistista on, että kaverillekin voi käydä jotain. Eikä tiukoissa paikoissa se vierellä oleva kaveri voi mitään. Hälytin minäkin ambulanssin, loppu oli korkeimman kädessä. Ei auttanut, vaikka apu oli melkein vieressä. Ja realismia on, että miehiä on vain yksi kolmasosa ikäluokastamme. En halua jakaa kenenkään kanssa.
En minä pelkää elämää en kuolemaa koska sitä ei ole.
Mutta pelosta en jätä ittiäni yksin,sillä ei se taivas pysy ylhäällä pakenemalla,se putoo jos putoo.
Toi sun kuvaama tilanne on mahrollinen nuorempienkin kohralla,en minäkään voinut kuin katseella seurata
Elämä olis helppoa jos vois kaikkeen varautua mut ei sitä ihminen tierä koska mörkö lähtee piiriin.
- okkigaam
Aikoinaan ajattelin: mistä ne äkäiset vanhat ukot ja akat tulee? Nyt tiedän kivuista ja säryistä.
Vielä kun saan selville: Miksi pitää kertoa koko sukutarina kaupankassalla tai muussa virastossa. Olen alkanut epäilemään yksinäisiä jotka tyydyttää puhumisen tarpeen tunnettaan.
yriän olla myönteinen ja nähdä elämän valoisat puolet olla opitimisti, jos ei muuten niin toisten kiusaksi.
maagikko - nainen.
Onhan noita vaivoja. Sydän reistailee ja on siihen beetasalpaajaa, on verenpainetta sun muuta selkävaivaa. Enpä usko, että moni meistä enää on priimaa.
Yksin asun minäkin. Asunut jo monta monta vuotta eron jälkeen. Monesti on tunne, että en jaksa enää ketään. Hyvä on olla yksin vaivoineen, vaan voi sentään olla joku hyvä kaverikin, miespuolinen sellainen. Luulen, että kyllä meidät joku aina hyväksyy, sellainen, joka meistäkin on mieluinen. Ei siis kuka tahansa :)!
Olen myös menossa uusiin tutkimuksiin ja saa nähdä, mitä sieltä tulee taas jobinpostia. - ei meillä itketä...
Piristykää hyvät ihmiset :))Huomenna taas jännä jääkiekko-ottelu.
Kuka vaivojansa valittaa, se on vaivojensa vanki. - kannattaa valittaa
se helpottaa,,,
jooo mutta ku valittaa se kummasti helpottaa,
mieluummin valittaa, kuin tukehtuu kipuihinsa kuoliaaksi
näin sooon, - L*
Toivottavasti ei tule yksinään. Mikään ei ole maailmassa ollut minulle tärkeämpää, kuin kumppani, hänen tukensa ja turvansa. Toivon mukaan minäkin olen edes osan siitä kyennyt korvaamaan.
Toki aivollisena ymmärrän, mitä sanonta sisältää. Niin se on, luonnon laki, ikä tuo esteitä, jopa ylitsepääsemättömiä. Onneksi on olemassa moniin parannusta, ja apua, selvitä niiden kanssa.
Etsii ilonsa olevasta, jos jaksaa.
Mitäpä mestareita muille olisimme. - 1943
Olen terve, mutta kumppania en etsi. Kyllä elämä yksinkin sujuu, monet projektit odottavat. Voi vaikka alkaa kirjoittamaan romaania. Pikkupuuhastelua riittää. Lakkaa etsimästä, kyllä se kumppani jostakin pulpahtaa, jos on pulpahtaakseen. Äläkä ajattele, ettet kelpaa. Painelet vain avoimin aistein eteenpäin.
- .
kuoliko 43 kumppanisi , sinähän vasta seurustelit, vaikutit onnelliselta hänen kanssaan.
- 1943
Niin kävi. Tänään olivat hautajaiset. Surullistahan tämä on, mutta siunaus- ja muistotilaisuus olivat lämminhenkisiä. Muistojen joukkoon vaipuu tämäkin päivä. Lähipiirini on kasvanut tämän suhteen myötä.
1943 kirjoitti:
Niin kävi. Tänään olivat hautajaiset. Surullistahan tämä on, mutta siunaus- ja muistotilaisuus olivat lämminhenkisiä. Muistojen joukkoon vaipuu tämäkin päivä. Lähipiirini on kasvanut tämän suhteen myötä.
ei sanat paljoa auta mutta se ajatus että joku muistaa ja yrittää tukea.
Voimia sulle.1943 kirjoitti:
Niin kävi. Tänään olivat hautajaiset. Surullistahan tämä on, mutta siunaus- ja muistotilaisuus olivat lämminhenkisiä. Muistojen joukkoon vaipuu tämäkin päivä. Lähipiirini on kasvanut tämän suhteen myötä.
"1943"
Otan osaa suruusi. Olipa surullinen uutinen.
Elämä ei aina ole oikeudenmukaista.- 1943
koti-kiusattu kirjoitti:
ei sanat paljoa auta mutta se ajatus että joku muistaa ja yrittää tukea.
Voimia sulle.Kiitos sinulle lämpöisestä hetkestä.
- 1943
suvenkorento123 kirjoitti:
"1943"
Otan osaa suruusi. Olipa surullinen uutinen.
Elämä ei aina ole oikeudenmukaista.Kiitos Sinulle. Minun kohdallani elämä on ollut sillä tavalla oikeudenmukaista, että olen saanut olla terve. Se ei ole itsestään selvää. Ja ikäluokkamme vuoro alkaa olla, vielä enemmän 70 -ikäisten. Elämässäni oli muutaman suruvuoden jälkeen neljä iloista vuotta, nämä surutkin kuuluvat elämään.
1943 kirjoitti:
Kiitos Sinulle. Minun kohdallani elämä on ollut sillä tavalla oikeudenmukaista, että olen saanut olla terve. Se ei ole itsestään selvää. Ja ikäluokkamme vuoro alkaa olla, vielä enemmän 70 -ikäisten. Elämässäni oli muutaman suruvuoden jälkeen neljä iloista vuotta, nämä surutkin kuuluvat elämään.
Niin, täytyy osata ajatella positiivisesti, surunkin keskellä.
Miehesi poismenon jälkeen sinulla oli onni tavata vielä ihminen,
joka toi paljon iloa elämääsi.
Joskus sitä on vaan niin itsekäs, että soisi sen jatkuvan ikuisesti. Ainakin minä soisin. Mutta realistisesti ajatellen, omat ikätoverimme harvenevat koko ajan, jopa meitä nuoremmat. Siksi pitäisi osata olla onnellinen terveydestä, lapsistamme ja kaikista hyvistä hetkistä, joita elämä suo.
Surutkin kuuluvat elämään, olet oikeassa.- i_a''
1943 kirjoitti:
Kiitos Sinulle. Minun kohdallani elämä on ollut sillä tavalla oikeudenmukaista, että olen saanut olla terve. Se ei ole itsestään selvää. Ja ikäluokkamme vuoro alkaa olla, vielä enemmän 70 -ikäisten. Elämässäni oli muutaman suruvuoden jälkeen neljä iloista vuotta, nämä surutkin kuuluvat elämään.
Kyllähän se elämä on kuitenkin ilosta ja suruista luotu. Jos ei olisi suruja, liekö ilojakaan. No, olemme molempien kokeneina, siis elämän yllätyksiin osaa suhtautua, vaikkakin epäillen!!!!
Minä olen käyttökuntoinen mies, moniasentoinen niin tuolilla kuin sängyssä, autonratissa kuin kivenkolossakin kameran kanssa.
Saunanlauteilla saan jalat helposti kattoon ja järvessä vaikka pään uppeluksiin.
Jokirantapusikossakin pystyn taivuttamaan vartaloni mitä moninaisimpiin asentoihin saadakseni heitettyä Perhon sinnen minne pitääkin.
Nyt kun ikäni estää Pedofilian, joudun katsomaan naisia toisin silmin. Aikasti hintsusti tulee kadulla vastaani naikkosia joustavin askelin, useimmiten köpöttelevät ja laahaavat käsissään sauvojaan perässään, kunnon käsittelyn ovat vissiin unohtaneet.
Joten, tosi on!, vanhuus tuo eteen kaikenlaista vaivaa.
H.- ?
joopa joo , onko mökillä sääskiä, onko järvi vielä jäässä, otitko ongen mukaan ku lähdit ?
- Pirre*
Kun ajattelen tuota, kun sanot ja sanotaan etten ehkä jaksa ketään enää, eihän kai uuden kumppanin/kaan pitäisi olla kuin taakka, tai epämieluista huonekalu jota ei jaksa eikä halua kotiinsa, vaan elämän taakkoja keventävä ja siihen liäarvoa tuova "juttu"...olisiko ehkä tämäkin niitä asennekysymyksiä/kin.., mutta onneksi on valinnanvapaus elämäntapansa suhteenkin, jos viihtyy yksin niin hyvä niin..jne..
- Pirre*
P.s. elämä ja asiat on helppoja näin "paperilla" :)..
- i_a¨¨
On se vaan niin soma tuo elämä. Se kultaa kaikki muistot, ajan myötä. Olikohan noita asenneita, ei ainakaan enää. No me, kaksi nykyistä onnellista ihmistä harjoitellaan hymyssä suin kolmatta vuotta, kumppaniemme poismentyä kuusi vuotta stten..
- sta.tion
i_a¨¨ kirjoitti:
On se vaan niin soma tuo elämä. Se kultaa kaikki muistot, ajan myötä. Olikohan noita asenneita, ei ainakaan enää. No me, kaksi nykyistä onnellista ihmistä harjoitellaan hymyssä suin kolmatta vuotta, kumppaniemme poismentyä kuusi vuotta stten..
Kaikkea hyvää sinne "iijokivarteen" - johonkin sinne tai vähän pohjoisemmaksi sinut sijoitan kun en tarkkaan tiedä. Ilahdutathan aina silloin tällöin meitäkin täällä kuuskymppisissä :D
- 1943
i_a¨¨ kirjoitti:
On se vaan niin soma tuo elämä. Se kultaa kaikki muistot, ajan myötä. Olikohan noita asenneita, ei ainakaan enää. No me, kaksi nykyistä onnellista ihmistä harjoitellaan hymyssä suin kolmatta vuotta, kumppaniemme poismentyä kuusi vuotta stten..
Toivotan teille monta vuotta lisää. Kaikille ei tuollaista vaihetta suoda. Se on monella tavalla erilaista aikaa kuin nuoruudessa kohdatun kumppanin kanssa eläminen. Juuri nyt olen ehkä henkilö, joka tietää hiljan poisnukkuneesta kumppanistani enemmän kuin kukaan muu. Se on tavallaan hämmentävää. Itse suren, mutta samalla olen kiitollinen siitä, että sain kokea neljä yhteistä onnellista vuotta.
- Pirre*
i_a¨¨ kirjoitti:
On se vaan niin soma tuo elämä. Se kultaa kaikki muistot, ajan myötä. Olikohan noita asenneita, ei ainakaan enää. No me, kaksi nykyistä onnellista ihmistä harjoitellaan hymyssä suin kolmatta vuotta, kumppaniemme poismentyä kuusi vuotta stten..
No ompa todella hienoa i_a, että löytyi sopiva kumppani rinnallesi kulkemaan, tai teille kummallekin löytyi - tietenkin; Oikein Paljon Onnea, ja monia monia armorikkaita vuosia...
P.s. sisareni on ollut pian neljä vuotta leskenä, ja hänelle toivoisin myös uskallusta etsiä uutta elämän toveria, mutta alan menettää jo toivoni hänen suhteensä, - varmanpäälle kuuluu pitäsi tietää etukäteen ihminen..:) - 1943
Pirre* kirjoitti:
No ompa todella hienoa i_a, että löytyi sopiva kumppani rinnallesi kulkemaan, tai teille kummallekin löytyi - tietenkin; Oikein Paljon Onnea, ja monia monia armorikkaita vuosia...
P.s. sisareni on ollut pian neljä vuotta leskenä, ja hänelle toivoisin myös uskallusta etsiä uutta elämän toveria, mutta alan menettää jo toivoni hänen suhteensä, - varmanpäälle kuuluu pitäsi tietää etukäteen ihminen..:)Älä hoppuuttele. Itseäni oikeastaan loukkasi, kun jotkut melko pian leskeksi jäätyäni alkoivat kysellä uudesta kumppanista. En itse ajatellut lainkaan sellaisia asioita.
1943 kirjoitti:
Älä hoppuuttele. Itseäni oikeastaan loukkasi, kun jotkut melko pian leskeksi jäätyäni alkoivat kysellä uudesta kumppanista. En itse ajatellut lainkaan sellaisia asioita.
Oikeastaan olen vain kuunnellut hänen hänen ajatuksiaan aiheesta, ehkä liekilläni sanonut joskus jotain talon-, tai remonttimiestarpeesta..
- Leski vai ei
1943 kirjoitti:
Älä hoppuuttele. Itseäni oikeastaan loukkasi, kun jotkut melko pian leskeksi jäätyäni alkoivat kysellä uudesta kumppanista. En itse ajatellut lainkaan sellaisia asioita.
Oletko leski?
Eihän seurustelukumppanuus tee leskeä? - ei leski vai
Leski vai ei kirjoitti:
Oletko leski?
Eihän seurustelukumppanuus tee leskeä?Eikä leskeys poistu seurustelukumppanuudella.
- yksin parasta
Yksin olen ollu lähes kymmenen vuotta, en ole haikaillu uutta kaveria, enkä enään osaisi edes asua toisen ihmisen kanssa, luulen niin,
täytyisi olla melkonen pamaus ja rakastuminen jos niin sekasi menisin että jonkun kaaaaa vielä alkaisin seurustella.- i_a'''
No ei tuo kumppanuus mitään "kyljessä kyhnäämistä" vaadi. Tällä iällä on jo olemassa oma olo sekä elo ja tarve omaankin elämään. Talossani samoinkuin hänenkään talossa ei ole muuta "vierasta" esinettä kun hammasharja pesuhuoneessa. "Vuoroin vieraissa" systeemillä homma toimii. Saunatakit on talon puolesta ja "syntymäasussa" on hyvä uinua... :):)
- huilu
Mistä johtuu että vielä 70 -80 ikävuosien välillä olevat miehet rakastuvat tulisesti idän ihmeisiin rajan takana? Kova on kuume ja hinku idän ihmeen perään, onni on se että vaivat miehillä unohtuu, ei vaivaa väsymys, sydän, eturauhanen ja mieli liitelee pilvissä.
Ihan tosissani kyselen onko niillä järki vinksahtanut vai pelko jos kuolee niin jää näitäkin kokemuksia vaille. Niinhän ne omaisille selittävät, kyllä minä sen tiedän ei tämä niin kauan kestä mutta nyt on niin pirun hauskaa. Huilu !
Puhut asiaa.Meijän mummin kualtua pappa "löysi uuren" heti.Vissiinki valmiiks katottuna jo,niin lähelt nappas ? Ikinä raaskinu mummil kukkii ostaa,mut auta armias,ku tää uus sai kukkii harvase viikko.Ihan oikeesti, oli kyl meijän pappa nii huumas ,ku joku keväine kolli.Mut yhteis-eloo heil jo koht kymmenen vuatta,ettei se turhaa ol ollu.Eli kyl voi 7-kymppine "seota".Nuarimmat lastenlapsekki puhuu,et mummin kualtuu menetettiin pappaki.Heil on aika pal ikä-eroo,liki 20vuat.
Toki on kiva,ettei häne tartte yksin olla,mut se onnii surullist kattella,ku toine väittää heijän olevan vaa kavereit ja toine onnii rakastunu ;)- Ei valtaa peloille
Niinpä kai. Tokihan se varmast jokaista pelottaa - siis vanheneminen - jos rehellisiä ollaan. En silti ole koskaan tottunut asettautumaan elämään siten,että turva löytyy jostakin kumppanista ja että voisin ripustautua sen varaan. En nytkään ole hakenut enkä hae kumppania. Siinä voisi käydä niinkin,että kumppanista tulee hoidettava. Näissä ikäluokissa liitosta voi myös tulla nopeasti sinkkutalous, kun ylemmät tahot kutsuvat toisen luokseen.
Valitettavasti on niin,että tässä iässä todellakin kelpaa harvoille. Se ei ole surkuttelun eikä itsesäälin aihe vaan näitä elämän kylmiä tosiasioita. Emme ole enää pariutumisiässä siinä mielessä,että naiset eivät kykene enää lisääntymään, ulkonäkö tuskin monellakaan on kovin kiihottava ja sisäiseen valoon tarvitaan muutakin kuin luulot. Kaikki eivät tykkää kaikista, valikoimat ovat suppeat ja kutistuvat kaiken aikaa.
En viitsi sinua aikuista naista ryhtyä nyt vielä silittelemään, sinun pitää löytää siihen omat konstit, sillä ainakin henkistä silittämistä me kaikki tulemme tarvitsemaan tulevina vanhuuden vuosina oli kumppani tai ei. Kuten monen kohdalla olemme - ja olet varmaan sinäkin nähnyt - sairaudet eivät yksin muserra ihmistä, sen sijaan luovuttaminen murtaa vahvimmankin lopulta. Luovuttamisella tarkoitan sitä,että jäät säälimään itseäsi. Aivan varmasti elämässäsi on hyviä asoita ja aivan varmasti elämästä voi nauttia yksinkin tai seurassa ilman varsinaista puolisoa. Sitäpaitsi ainahan nuo miehet ilmestyvät yllättäen ja silloin, kun niitä vähimmin odottaa. Että ei Kohtalolta kannata riipiä siipiä liian aikaisin.
Kuolema tulee meille kaikille ja siinä tilanteessa ollaan kuitenkin yksin. Pelko, että jää apua tarvitsemaan eikä pysty apua hälyyttämään, kuten vaikka sydänkohtauksessa tms., on ymmärrettävää, mutta mitä muka asialle voisi tehdä? Niin voi tapahtua, kaikkeen ei voi etukäteen varautua. Ja niin voisi tapahtua, vaikka sinulla olisi kuinka monta kumppania olemassa.
Etkö voisi yksinkertaisesti vain elää päivän kerrallaan? Minulla on aivan semanlaisia pelon aiheita, jos annan pelolle ja itsesäälille vallan - niin ja itsekkyydelle. Pahimpien kokemusten esiin manaaminen ei auta ketään ja on sitäpaitsi turhaa koska sinä enempää kuin minä emme tiedä, missä olosuhteissa täältä lähdemme ja olemmeko missä kunnossa milloinkin. Anna ajan näyttää ja tartu hyviin hetkiin, niitä on sittenkin enemmän kuin huonoja.
Mietipä sitäkin, onko vanhuus ainoastaan surkeutta ja jos on, miksi sen muka pitäisi niin olla?
Ihailin suunnatomasti edesmennyttä entistä eduskunnan oikeusasiamiestä Pirkko K. Koskista. Googlaapa hänen tarinansa, siinä on kaikille oppimista ihmisyydessä.- 1943
Etkös oo ajatellu asiaa toiselta kantilta eli kelpaako sulle kuka vaan? Mä oon tosi kranttu noiden miesten suhteen. Harvan tähän asti tapaamani kanssa arki olisi luontevaa. Hyvin tulen toimeen monen kanssa eli jutustelen niitä näitä, siihen se sitten jää, ei suurempaa mielenkiintoa. Kuten totesit, elämä koostuu hetkistä, joiden kirjo on laaja.
- turhaa pelätä
Näin on , ei kumppani ole pelastus, ja jos huonot välit , voi olla hyvin stressaava elää vanhana sellaisessa parisuhteessa..päivä kerrallaan ja vaikka oliskin parisuhteessa, kumppani voi elää omaa elämäänsä ja käy vaan kotona kääntymässä, mitä turvaa sellaisesta on?
- onko muita poislähti
öitä, vertaistuki olisi tarpeen.
Mua tympii ikuinen kehottaminen positiiviseen ajatteluun, ikuiseen toiveikkuuteen, aina ihmisen pitäisi jaksaa olla ilonen, jaksaa touhuta, jaksaa elää täysillä,
tympii niin h e l v e t i s t i ,,,
mä ainaki olen elämäni eläny, ja toivoisin kuolevani vaikka heti, mutta ku ei, joka aamu herään uuteen päivään, ei auta kuin laahustaa seki päivä iltaan että pääsee edes hetkeksi nukkumaan,
mä olen tehny elämäni valmiiksi, lapset lapsenlapsineen maailmalla,
on tullut mun vuoro poistua elämännäyttämöltä. - ...........
luin jutun ikääntyneistä omaishoitajista eli olis aika rankkaa vanhana hoitaa toista vanhaa, vaikka kuinka rakastaisi...yksin kun elelee, ei tarvii huolehtia kun itsestään..
- meeriamanda
Mitä jos menisit noihin yhdistyksiin ja heidän kokouksiinsa...liity voimiesi mukaan erilaisiin kerhoihin...lue mitä paikkakunnallasi on tarjolla jne...
Ei kukaan kotoa tule hakeen, ite on mentävä muiden mukaan. - aiempi
Kaikki ei ole sellaisia, että pitää olla koko ajan jossain, minä pidän kotona olemisesta ja ihan lähialueella liikkumisesta, johtuneeko, et on netit sun muut yhteydet ja myös läheiset asuu lähellä.
Varmasti jos näin ei olis, osallistuisin johonkin juttuun, sillä se piristäisi kummasti ja sitten olis taas kiva olla kotona.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa562198En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos321694Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3721496- 101484
Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly141474Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681337- 121108
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul81044- 861029
- 20969