Talous

Anmariiia76

Täällä puhutaan jatkuvasti siitä kuinka sijaisperheet rahastavat lapsilla..

Itse taas ihmettelen, että selvitäänkö taloudellisesti, jos päätämme ottaa meille tarjotut lapset. Meillä on kaksi omaa lasta, ja kaksi pientä olisi tulossa lisäksi. Kunta joka meille sijoittaa, maksaa nuo nykyiset minimisuositukset. Tilanne on ilmeisesti varsin haastava biosuvun kanssa sekä toisella lapsella voi olla neurologista pulmaa. Kuntamme ei maksa korotettua lapsen haastavuudestakaan, vaan pelkästään sijaisperhe saa vammaistuen, jos lapsi sen joskus tulee saamaan.

Neljä lasta tarkoittaisi tila-autoa, ehkä jopa joskus isompaa kotia ja isompaa asuntolainaa mitä nyt on. Haluaisin jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, että lapset kiintyisivät meidän perheeseen. Mutta mahtaako olla taloudellisesti mahdollista, riittääkö nuo kulukorvaukset ja palkkiot, kun perheemme on kuitenkin tottunut ostelemaan kaikille kauniita vaatteita, syömään hyvin ja matkustelemaan kerran vuodessa. En haluaisi että joudumme luopumaan liiaksi siitä mitä nyt on. Vaikka ensisijaisesti tietysti mietimme vain lapsia, ja nämä lapset haluaisimme perheeseemme.

Tuleeko tästä se ongelma, että kun menee hankkimaan sen tila-auton ja isomman talon, niin pian pitää ottaa lisää sijoitettuja lapsia tai kriisilapsia että saa laskut maksettua? Vai onko se vaan kutsumus ottaa aina uusia lapsia? Toivoisin, että jos meille maksettaisiin vähänkin enemmän, niin että pystyisin vain keskittymään näihin lapsiin täysillä ilman taloudellisia huolia. Mies saa kyllä palkkaa, sellaista keskitasoista. Ja minäkin tietysti menen sitten töihin, jos alkaa siltä näyttämään. Mutta en tosiaan ole sellainen äiti, että ostaisin kaiken kirppiksiltä tai tekisin aina vain makaronilaatikkoa.

2

128

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Äidike

      Joo kyllä nuo taloudelliset jutut aina painavat. Isot kaupungit (Tre ja Hki ainakin) maksavat suuremman hoitopalkkion, jos lapsia hoidetaan kotona (siis täysi-ikäisyyteen saakka palkkio suurempi). Meillä on kolme biolasta ja yksi sijoitettu ja nyt toista ollaan sijoittamassa meidän perheeseemme. Ratkaisu ei ole taloudellinen vaan voisiko nyt sanoa kutsumuksellinen. Lähinnä minusta tuntuu, että olen oppinut niin valtavasti ekan lapsen myötä että olisi tiedon hukkaan heittämistä, jos tämä tähän jäisi.

      Toinen juttu on sitten biolapset. Huostaanotetut lapset vaativat aika paljon ja heidän hoitamisensa on huomattavasti työläämpää kuin biolasten. Minusta esim. meidän perheelle kaksi sijoitettua on ehdoton maksimi (vaikka sijaislapsi onkin nyt aika hyvässä kunnossa jo), ettei biolastemme elämä mene ihan sekaisin. Koen surua kotinsa ulkopuolelle sijoitetun lapsen puolesta, mutta kuitenkin omien lasteni elämä on minulle tärkeintä eikä se saa liikaa kärsiä valinnastani hoitaa myös sijaislapsia. Toisaalta hekin saavat siinä ohessa äidin kotiin eikä tarvitse tulla koulusta tyhjään kotiin tai viettää lomia yksin, kun työssäkäyvä äiti ei voi lomailla niin paljoa kuin koululaiset.

      Eli, miten sen nyt ottaa... Minä en ole katunut sijaisvanhemmaksi ryhtymistä. Vaikka alku on ylreensä hankala, työ palkitsee lopulta. Lapsen kyky palautua ja eheytyä on mieletön. Ei hyvästä, vakaasta kodista turhaan puhuta!

    • Bioskah

      Hienoa, että tästäkin asiasta voidaan puhua avoimesti ja ilman sarvia ja hampaita. Kiitos teille siitä! Teette hienoa työtä.

      Terveisin yksi bioäiti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      209
      1618
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      140
      1384
    3. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      54
      1133
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      72
      1005
    5. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      54
      995
    6. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      106
      912
    7. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      52
      903
    8. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      860
    9. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      82
      830
    10. Kuinka hyvin tunnet mut?

      Kerro musta mies jotain.
      Ikävä
      31
      764
    Aihe