Hei!
Olen etsinyt, mutta en löytänyt, blogeja ulkomaille muuttaneista perheistä, joissa on useampi lapsi ja jo kouluikäisiä lapsia. Voisikohan joku vinkata jos sellaisen tietää :)
Me harkitsemme Ranskaan muuttoa, mieheltä loppuu työt Suomesta ja siellä olisi töitä. Neljä lasta, joista kolme alakoululaisia. Mietin, pohdin, yritän etsiä tietoa mutta aika vähän olen löytänyt. Niin paljon olisi kysymyksiä ja mietittävää, että olisi hyvä löytää joku vastaavassa tilanteessa oleva. Mielellään myös suomalaisia perheitä ko. maasta ja kaupungista.
Miten ihmeessä muutto uuteen maahan onnistuu kun lapsilta lähtee suomen kieli käytöstä eivätkä ymmärrä yhtään mitään puheesta. Iältään ovat 8-vuotiaita, nuorin 3 v. Miten ujo/arka lapsi voi sopeutua uuteen maahan - olisiko muutto rohkealle lapselle helpompi? Tietysti on, mutta mietin, että estääkö arkuus tämän meidän muuton.
Voi huoh, niin paljon asioita mielessä. Löytäisinpä suomalaisia perheitä Ranskasta, joilta saisin vinkkejä ja neuvoja. Muihin maihin muuttaneita myös hyvin mielelläni löytäisin, erityisesti kun muutto on tapahtunut kouluikäisenä. Tämän meidän 3 veen vuoksi en olisi huolissani, on niin pieni, että hän sopeutuu varmasti hyvin :)
Minulle voi lähettää meiliäkin miia@kolumbus.fi tai kirjoittaa tänne, kuinka vain.
Kouluikäisten kanssa Ranskaan muutto. Mahdotontako?
9
587
Vastaukset
- Ruotsiin haluava
Me ollaan mietitty muuttoa Ruotsiin, ja pohdin ihan samoja asioita, meillä on 11v, 8v, ja nuorin on 2v. Olisi kiva kanssa kuulla kokemuksia miten lapset on sopeutunut ym.
- en menisi
No, voin vastata, että ainakin Saksassa oli vaikeaa meidän suomalaisilla lapsilla; koulusysteemi on typerä, opettajat usein ankaria ja besserwissereitä, valehtelevat surutta ja vääntävät mustaa valkoiseksi.
Suosittelisin menoa johonkin englannin kieliseen maahan, sillä kieliummikkona lasten koulu on ainakin alkuvuodet melko hankalaa ja epätoivoista.... ellei lapset ole erityisen hyviä oppilaita ja ahkeria ja jaksavia panostamaan kouluun. Onko se sitten kivaa elämää, mjaa.... jos lapsilla ei ole kivaa niin ei tule olemaan sinullakaan. - Grenoble
Niin, huoh :( Tätä minä juuri pelkään, että koulun kanssa tulee todella vaikeaa. Kuitenkin moni sanoo, että lapset sopeutuu todella nopeasti ja kieli alkaa sujua. Kuulemma lapset on tässä asiassa se pienin "pelko". Mutta minä en voi tietää ja se tekee prosessista hankalan. Toisaalta moni perhe on muuttanut ja hienosti mennyt.
- en menisi
Niin, korostan, että jos lapsesi jo Suomessa ovat huippuoppilaita ja/tai ahkeria tekemään kouluhommia. Mikäli lapsesi ovat ns. keskinkertaisuuksia niin valmistaudu itse kovaan opetusruljanssiin sillä mitään tukiopetusta, apuopettajia ym. siellä ei ole. Ja kärryiltä tippuu nopeasti, siitä ei välitä kukaan mitään.
- Strasbourg
Ranskassa pääsette samaan kastiin kaikkien Pohjois-Afrikkalaisten kanssa... monet heistäkin osaavat jo ranskaa, joten teillä voi pullat olla vielä huonommin uunissa.
Niin, en kyllä tiedä osaatteko lapsia myöten sujuvaa ranskaa? Ja onko teillä varaa maksulliseen tukiopetukseen?
- fmo
Noh, muista aina, että olet ulkomaalainen ainakin neljänteen sukupolveen saakka. Joten teet siis valintasi jo ennalta syntymättömien lastenlapsiesikin puolesta.
Itse olen ollut jo pitkään poissa Suomesta, mutta ei ole lapsia, enkä repisi lapsia heidän alkupräisestä kasvuympäristöstään minnekään. Kun kasvavat isommiksi, voivat itse päättää, minne menevät. Meidän aikuisten toiveethan ovat kuitenkin vain subjektiivisia.
Toivottavasti edes jossakin määrin perheessänne lapset saavat osallistua itse keskusteluun maastamuutosta. - Grenoble
Meillähän muuttoa ei olla tekemässä "huvikseen" vaan edessä saattaa olla tilanne, että on pakko jos aikoo saada ruokaa pöytään.
Miettimään laittaa kaikkea (tai onhan tässä tietenkin jo useampi kuukausi mietitty muutenkin), ei kovin kannustavia kommentteja... - - 14 -
Varsinaiseen aiheeseen lasten kanssa muutamiseen en voi kokemusperäistä kommenttia antaa. Yksi asia johon ehkä kannattaisi perehtyä on Grenoblen eri koulujen maine ja koettaa välttää ns. ongelmakouluja joita sielläkin varmasti on ja selvittää miten voisi kirjautua ihan normaaliin hyvämaineiseen kouluun.
Kuitenkin kaikki on mahdollista ja hyvinkin monet perheet ovat ulkomaankomennuksissaan onnistuneet hyvin vaikka se luonnolisestikin vaatii erilaisia ponnisteluja ja sopeutumista. Tärkeää on koettaa olla liikaa tekemättä vertailuja aiemmin kokemaansa, vaan hyväksyä uusi sellaisena kun se on ja siihen sopeutua, sekä ottaa sen hyvät puolet haltuun.
Mikäli vanhemmilla itsellään on positiivinen, luottavainen, aktiivinen, utelias ja rakentava lähestymistapa muutokseen ja ottavat sen pikemminkin elämää rikastuttavana mahdollisuutena haasteineen kuin kielteisenä pakkokokemuksena, niin lapsetkin tulevat sopeutumaan. Itse asiassa lapsilla on jopa enemmän potentiaalia sopeutumiseen jo heidän luontaisen elämänenergian ja uteliaisuutensa vuoksi.
Lasten kouluvaikuksiin kanattaa suhtautua siirtymävaiheeseen aivan normaalina kuuluvana prosessina, joka lopputulemaltaan onnistuu ja avaa elämässä uusia ovia. Lapset oppivat varsin nopeasti vieraan kielen koulussa ja pikkukavereidensa kansa leikkiessä. Samaan aikaan voi kotona pitää suomenkielen taitoa yllä.
Herää kysymys osaavatko vanhemat jo jonkin verran ranskaa ( ja mahdolisesti muita kieliä ) vai aloittaisivatko hekin lasten tapaan sen ihan uutena kielenä. Toiseen maahan muuttaessa on tärkeää olla hyvin motivoitunut asuinmaan kielen oppimiseen, vaikka sitä ei vielä osaisikaan. Olisivatko molemmat työssä vai vaimo kotona lasten kanssa.
Kustantaisiko työnantaja kielikursseja molemmlle vanhemmille ja mahdollisesti lapslle tukiopetusta vaikkapa ensimmäisen vuoden tai kahden ajan jne. Jos mahdollista, niin sellaisista kannattaisi neuvotella pestiin / sopimukseen kuuluviksi.
Olisko suunnitellussa projektissa kyse / ajatus tilapäisestä muutaman vuoden periodista ja sitten paluu Suomeen vain ns. pysyvämpiluontoinen muutto?
Ps. Grenoble on varsin sympaattinen kaupinki, aivan upea luonto ja vuoret käden kantaman päässä ja sieltä on hyvät yhteydet kaikkialle.- Ex-Grenobloise
Hei, vähän myöhässä kommenttini mutta kuitenkin pari pointtia harkittavaksi jos asia on edelleen ajankohtainen.. Ranskan koulusysteemi on aika erilainen kuin Suomessa ja kahdeksanvuotiaana lapset ovat käyneet jo viisi vuotta paikallista koulua ja edenneet esim. lukemisen kanssa huomattavasti pidemmälle kuin suomalaiset ikätoverinsa. Koulu on tiukkaa; läksyjä tulee tosi paljon ja kokeita, saneluja yms. on usein. Luokkakoot ovat suuria eikä tukiopetusta ole juurikaan tarjolla. Grenoblessa on yksi kansainvälinen koulu mutta etenkin jos muutatte ympäristön pikkukyliin, ei niiden kouluissa välttämättä ole juurikaan kokemusta ulkomaalaisista lapsista eikä heitä osata tukea oikealla tavalla. Äidinkielen opetus perustuu pitkälle ulkoaopetteluun ja saneluihin ja ummikkolapsella on varmasti aika homma päästä tilanteen tasalle, etenkin jos kotonakaan ei osata auttaa läksyjen kanssa. Itse muutimme sieltä takaisin Suomeen pari vuotta sitten ja juuri tuo lasten koulu oli yksi iso syy palata Suomeen. Mutta toisaalta, jos työn takia on pakko muuttaa niin kyllä ne asiat jotenkin vaan järjestyvät. Ja lapsethan ovat sopeutuvaisia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1901429Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1231218- 50958
- 70910
Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva52813Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53810- 56792
- 81775
- 102774
- 33722