Joillekin tuntuu olevan kovinkin ""pyhä" asia se, että kun ihminen kuolee, niin sitä sitten pitäisi kunnioittaa maailmaan tappiin asti, varsinkin jos vainaja on haudattu kirkon maille. Miksi näin?
Kahta tuntemaani upeaa ihmistä ei ole haudattu minnekkään, vaan heidän tuhkansa siroteltiin luontoon. Ei hautaa, ei pakollista itkuvirsipaikkaa, mutta muistoissani he säilyvät.
Ihmisen kuolema
rp.
94
339
Vastaukset
- Tuulen viemää.
Minuakaan ei tarvitse hadata "siunattuun" maahan. :)
Tuhkani siroteltakoon taivaan tuuliin.
Olen kirkosta eronnut ateisti, joten en kuulu hautuumaalle.- rp.
Samoin. En kuulu kirkkoon, eikä minua taatusti haudata kirkon maille, siitä on paperit tehty. Jos jotkut siitä määräyksestä poikkeavat ja meinaavat kärrätä minun kirkon maille kuoppaan, niin minä alan kummittelemaan. Näin on jämpti.
Mikä muuten nyt taas on muuttunut, että vaaditaan kolme merkkiä nikiksi, ei eilen sellaista ollut. Tai siis paremminkin, että miksi on muuttunut? - yy kaa koo
rp. kirjoitti:
Samoin. En kuulu kirkkoon, eikä minua taatusti haudata kirkon maille, siitä on paperit tehty. Jos jotkut siitä määräyksestä poikkeavat ja meinaavat kärrätä minun kirkon maille kuoppaan, niin minä alan kummittelemaan. Näin on jämpti.
Mikä muuten nyt taas on muuttunut, että vaaditaan kolme merkkiä nikiksi, ei eilen sellaista ollut. Tai siis paremminkin, että miksi on muuttunut?Vanhat 2 merkkiä on käytetty loppuun.
Nyt luvut alkaa kolmella merkillä.
Olihan joskus puhelinumeroitakin vain 6 kpl. Nyt 7. - ainakolme
yy kaa koo kirjoitti:
Vanhat 2 merkkiä on käytetty loppuun.
Nyt luvut alkaa kolmella merkillä.
Olihan joskus puhelinumeroitakin vain 6 kpl. Nyt 7.Montako vuotta olet kirjoitellut näille palstoille.
- pappi2
Pitää olla isot luvat, että saa johonkin muualle tulla haudatuksi kuin hautausmaahan.
- 50+
pappi2 kirjoitti:
Pitää olla isot luvat, että saa johonkin muualle tulla haudatuksi kuin hautausmaahan.
Ei siihen mitään lupia tarvita, että tuhkataan ja tuhkat sirotellaan vaikka mereen tai jonnekin metsään tai pelloille. Varsinkin jos on omista maista kyse.
- tuhkaus on järkevää
Mulle polttohautaus. Tuhka luonnon kiertokulkuun, vaikka metsän lannoitteeksi. Hautuumaat ovat turhia paikkoja. Kaupungissa voi tarvita erityisiä paikkoja tuhkalle. Uurnalehdot menee puistoina, kunhan sinne ei aleta rakentelee mitään vainajien asuinsijoja.
- rp.
Niin minullekin. Miksi maksaa älyttömiä hintoja haudanhoidosta jne, koska kuollut on kuollut, eikä mistään mitään enää tiedä.
- ...
Homma perustuu ihmiselle luontaiseen kuolemanpelkoon. Paljon kivempi elellä harhoissaan ja kuvitella jotain taivaaseen pääsemistä, kuin tunnustaa se tosiasia, että kun sydän lyö viimeisen kerran, alkaa olemaan mätänemisen aika.
=DW=- -------------
Mitä pelättävää siinä on, että tässä se , kaikki mitä on?
- ...
------------- kirjoitti:
Mitä pelättävää siinä on, että tässä se , kaikki mitä on?
Ihmisen kuolemanpelko kai aika harvinainen muilla elukoilla. En nyt äkikseltään muista yhtään muuta eläinlajia, joka pelkäisi mystistä kuolemaa. Varmasti eläimet tuntevat pelkoja vaaratilanteissa jne ja ihan, vaikkapa kotikatit menee mieluusti kuolemaan itekseen jonnekin piiloon. Mun käsittääkseni muut elukat on enenpi kuitenkin sinut kuolemisen kanssa kuin ihminen. Ihminen harhoissaan kuvittelee kuolemanjälkeisestä elämästä. Pettää itseään.
Kyllä mua kans pelottaa kuoleminen, iteasiassa enenpi se tapa, kuin ite asia. eI ollenkaan kiinnosta kitua kivuissaan pashat vaipoissa toisten armoilla. Varsinainen tapahtuma on sitten helpotus itelle ja oletettavasti monelle muullekin :D
Kuolema laaja asia. On niitä muitakin, ihan syntyminenkin. Syntymistä tutkittu paljonkin, kuolemaa hankala tutkia, kaikki sen läpikäyneet kun on kuolleita.Se kai on se tietämättömyys, mihin homma on perustettu. Siis lässytykset taivaaseen tai paratiisiin pääsemisestä. Ihminen rohkeana elukkana aina uhmannut vaaroja, mutta kuolemalle se ei voi kerrassaan mitään, edes kauneusleikkauksilla tai botoksilla.
Hmmmmm, aloin kai kuulostamaan hunkilta, lopetan aiheen nyt tähän. - ------------
... kirjoitti:
Ihmisen kuolemanpelko kai aika harvinainen muilla elukoilla. En nyt äkikseltään muista yhtään muuta eläinlajia, joka pelkäisi mystistä kuolemaa. Varmasti eläimet tuntevat pelkoja vaaratilanteissa jne ja ihan, vaikkapa kotikatit menee mieluusti kuolemaan itekseen jonnekin piiloon. Mun käsittääkseni muut elukat on enenpi kuitenkin sinut kuolemisen kanssa kuin ihminen. Ihminen harhoissaan kuvittelee kuolemanjälkeisestä elämästä. Pettää itseään.
Kyllä mua kans pelottaa kuoleminen, iteasiassa enenpi se tapa, kuin ite asia. eI ollenkaan kiinnosta kitua kivuissaan pashat vaipoissa toisten armoilla. Varsinainen tapahtuma on sitten helpotus itelle ja oletettavasti monelle muullekin :D
Kuolema laaja asia. On niitä muitakin, ihan syntyminenkin. Syntymistä tutkittu paljonkin, kuolemaa hankala tutkia, kaikki sen läpikäyneet kun on kuolleita.Se kai on se tietämättömyys, mihin homma on perustettu. Siis lässytykset taivaaseen tai paratiisiin pääsemisestä. Ihminen rohkeana elukkana aina uhmannut vaaroja, mutta kuolemalle se ei voi kerrassaan mitään, edes kauneusleikkauksilla tai botoksilla.
Hmmmmm, aloin kai kuulostamaan hunkilta, lopetan aiheen nyt tähän.Minuakin pelottaa juuri se, mikä siihen johtaa. Ei muu.
Helvettiä on tarpeeksi jo maallisessa vaelluksessa.
Ihminen on aikojen kuluessa alkanut palvomaan itseään ja omaa arvoaan. - rp.
=DW=
Siteeraan Mark Twainia: "En pelkää kuolemaa. Olin kuollut miljardeja vuosia ennen syntymääni, enkä kokenut siitä pienintäkään epämukavuutta."
- arvo4
Kuolema on pyhä kaikille.
- Ottaa henkeen
Myös pyövelille ja murhamiehelle?
- irme4
Ottaa henkeen kirjoitti:
Myös pyövelille ja murhamiehelle?
Kyllä, sillä taivasta tai muuta ei ole.
- Henki mennee
irme4 kirjoitti:
Kyllä, sillä taivasta tai muuta ei ole.
Minun mielestä kuolemassa ei ole koskaan mitään pyhää. Tuskallista, järkyttävää, helpottavaa ja lopullista se on, muttei pyhää.
Taivaisiin en usko minäkään. En myöskään elämään ennen tai jälkeen syntymääni ta kuolemaani.
- ann-maj*
En pelkää kuolemaa, olen menettänyt rakkaitani kuolemalle, suhtaudun siihen yhtä lunnollisesti kuin syntymään.
Tuonpuoleista ei kukaan tiedä, kuten joku kirjoitti, eivät kerro koska ovat kuolleet.
Myöskään kuollutta ruumista en palvo, rakkaani syövän runtelema ruumis ei ollut hän, rakkaat muistot ovat häntä.
Haudalla käyminen on jälkeenjääneiden asia, vainaja ei siitä piittaa.
Muistotilaisuuden ymmärrän, mutta en sitä että vuosia, vuosikymmeniä käydään haudalla, ei rakas omainen siellä ole hän on mennyt takaisin luonnon kiertokulkuun.
käydään to- 1943
Intiaanien rukouksessa todetaan, että pitää keskittyä eläviin. Muistella voi vähän, mutta kuolleen on annettava olla rauhassa. Olen menettänyt monta rakasta ihmistä ja tähän alkaa tottua. Olen myös saanut elää terveenä, mikä oikeastaan on melko ihmeellistä. En ymmärrä sitä kulttuuriimme kuuluvaa tapaa, että hautajaisiin pitää tulla, vaikka muuten ei olla tekemisissä. Itse yritän muistaa läheisiäni ja ystäviäni heidän eläessään. Mullakin on ollut ns. ystäviä, jotka ovat lopettaneet yhteydenpidon miesteni kuoltua. Ei ole kyselty, miten selviän. Siihenkin alaa tottua.
- 29.
1943 kirjoitti:
Intiaanien rukouksessa todetaan, että pitää keskittyä eläviin. Muistella voi vähän, mutta kuolleen on annettava olla rauhassa. Olen menettänyt monta rakasta ihmistä ja tähän alkaa tottua. Olen myös saanut elää terveenä, mikä oikeastaan on melko ihmeellistä. En ymmärrä sitä kulttuuriimme kuuluvaa tapaa, että hautajaisiin pitää tulla, vaikka muuten ei olla tekemisissä. Itse yritän muistaa läheisiäni ja ystäviäni heidän eläessään. Mullakin on ollut ns. ystäviä, jotka ovat lopettaneet yhteydenpidon miesteni kuoltua. Ei ole kyselty, miten selviän. Siihenkin alaa tottua.
Ne lukee täältä suomi24/60 sivuilta, kuulumiset.
- --------------------
29. kirjoitti:
Ne lukee täältä suomi24/60 sivuilta, kuulumiset.
Kun on kertonut impeytensä menetukset, keskenmenot onnistuneet ja vähemmän onnistuneet rakkaus tarinansa ja lastensa tekemiset täällä niin ei ihme että monet juoksee karkuunä. Maine kasvaa sanottiin ennen.
- bessie*
-------------------- kirjoitti:
Kun on kertonut impeytensä menetukset, keskenmenot onnistuneet ja vähemmän onnistuneet rakkaus tarinansa ja lastensa tekemiset täällä niin ei ihme että monet juoksee karkuunä. Maine kasvaa sanottiin ennen.
Onko varma kanssa, ------------------------?
Heit kerron, kuinka impeys meni, jos sillä sinut ja monet saa juoksemaan karkuun!
Niin raukkamaiselta vaikutat, etten kyllä tiedä voiko sinuun luottaa? - 1943
-------------------- kirjoitti:
Kun on kertonut impeytensä menetukset, keskenmenot onnistuneet ja vähemmän onnistuneet rakkaus tarinansa ja lastensa tekemiset täällä niin ei ihme että monet juoksee karkuunä. Maine kasvaa sanottiin ennen.
Kylläpä on kapea-alaista monen elämä. Luulette, että elämä on vain netissä. Minä en ainakaan ole lapsistani enkä seksielämästäni kertonut, niistä en keskustele myöskään live-elämässä. Eikä ole tarvinnut kertoilla, että perheystävän aviopuolison kanssa olen muhinoinut, kun sellaista ei ole tapahtunut eikä tapahdu.Kyllä on huvittavaa, kun täällä tyhmyytensä ja oikean minänsä paljastaa. Minun elämässäni on ihan sopiva määrä oikeita ystäviä. Tänäänkin käväisin lounaalla 100 km:n päässä.
- 1943
29. kirjoitti:
Ne lukee täältä suomi24/60 sivuilta, kuulumiset.
Kyllä olen tajunnut kuinka paljon minua inhoat. Ketju kuin ketju, ainakin miinuksia pitää jaella. Sääliksi käy, kun ei muuta seurattavaa kuin minun tosiaan mielenkiintoinen elämäni ole. Tyhmyydenkin jotenkin sietää, sillehän ei ihminen voi mitään. Mutta ilkeys - taitaa olla niin, ettei sillekään mitään mahda.
- Samoin + yksi
1943 kirjoitti:
Kylläpä on kapea-alaista monen elämä. Luulette, että elämä on vain netissä. Minä en ainakaan ole lapsistani enkä seksielämästäni kertonut, niistä en keskustele myöskään live-elämässä. Eikä ole tarvinnut kertoilla, että perheystävän aviopuolison kanssa olen muhinoinut, kun sellaista ei ole tapahtunut eikä tapahdu.Kyllä on huvittavaa, kun täällä tyhmyytensä ja oikean minänsä paljastaa. Minun elämässäni on ihan sopiva määrä oikeita ystäviä. Tänäänkin käväisin lounaalla 100 km:n päässä.
Takerrun tuohon ihan loppuun.
Minun elämässäni lienee myös oikea määrä ystäviä. Eli ei yhtään. Satunnaisia hyödyntäjiä on muutamia, mutta siis ystäviä ei ole. Eikä ole koskaan ollutkaan. Oma vikanihan se kuitenkin on, mutta tässä seison enkä muuta voi.
Tällä viikolla olen syönyt jo kaksi lämmintä ateriaa jos kaurapuuroa ei lasketa. Viime viikolla taisi olla pyöreä nolla, sitä edellisellä yksi. Ei tarvitse käydä kaukana lounaala eikä missään muussakaan ilmansuunnassa.
Näin kapea-alaista tämä elämä meillä joillakin vain on. Ei ole kiinni omista valinnoista, vaikka siitä kyllä syytetään. Meneehän se tämä loppuaika näinkin. Menee, kun on pakko eikä mitään voi muuttaa.
- lakatut kynnet
Kuolleen muistoksi pidetään komeat peijaiset lähipiirille. Annas olla kun tulee saaliin jaon aika,vialliset kahvikupitkin on niin arvotavaraa. Siinähän riittää riitelyä, kateutta, kapinaa kuka sai mitä, loppupäätelmä onkin omaisten keskuudessa ikuiset riidat.
- fofo
Joo. Minun vanhempi sisareni järjesti äidille komiat peijaiset, kaikki tietenkin äitini jäämistöstä maksettiin. Minun toiveitani ei otettu millään tavalla huomioon, kun hautajaisia suunniteltiin. En niihin peijaisiin osallistunut, koska en ole suvun kanssa missään tekemisissä ollut vuosikausiin, vaikka itse hautajaisissa toki olin mukana, mutta en siinä ruokapuolessa.
Äitini kanssa olin tiiviissä yhteydessä monet vuodet ennen hänen kuolemaansa. Hoidin hänen pankkiasiansa ja kävin usein remontteeraamassa taloa ja puutarhaa hoitamassa, sekä vein kaikenlaista leipää ja muuta syötävää, mitä hän ei enää itse kyennyt tekemään. Mutta siis, en halunnut mennä niihin peijaisiin, koska ne olivat vain siskoni näyttö siitä, että näin meillä osataan. Mahtipontista näyttelemistä.
- ~~~~
Eipä tule, ainoalle lapselle, ainoalle perijälle. Siitäkin on edes se hyöty.
Tiedä nyt tuosta "pyhästä" mutta ainakin pitäisin siitä että vainajien viimeistä leposijaa kunnioitetaan. Miten mulla on sellanen muistikuva ettei niitä vainajien tuhkiakaan saa ripotella ihan minne sattuu, ainakin pitäisi olla maanomistajan lupa.
- xfytguhoijk
Voi ne sirotella vaikka metsään, kuka niitä lupia kyselee. Ei tuhka ole vaarallista. Tiedän myöskin tapauksen, jossa leski sirottelii puolisonsa tuhkat puutarhaan marjapuskien juurelle.
- xfytguhoijk
So? Tiedätkö sinä onko jonkun vainajan tuhkat siroteltu lähimetsään ja onko siihen lupaa haettu?
Olet ilmeisen irrallaan luonnosta. Tajuatko edes sitä, että monet eläimet kuolevat metsiin, eikä niitä haudata. Miksi ihmisten suhteen pitäisi olla toisin? - luin-vain
Tuollaisen tekstin itse löysin netistä.
"Lisäksi tuhka voidaan sirotella lähes mille tahansa maa-alueelle tai vesistöön. Vaikka maanomistajan lupaa ei vaadita, sellainen on kohteliasta pyytää."
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/pohjois-savo/tietoa/oikeustietoa/tuhkaus.html
Liekö tällä hetkellä mikä voimassa? luin-vain kirjoitti:
Tuollaisen tekstin itse löysin netistä.
"Lisäksi tuhka voidaan sirotella lähes mille tahansa maa-alueelle tai vesistöön. Vaikka maanomistajan lupaa ei vaadita, sellainen on kohteliasta pyytää."
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/pohjois-savo/tietoa/oikeustietoa/tuhkaus.html
Liekö tällä hetkellä mikä voimassa?Ja kun vähän kaivoi niin samalta sivulta löytyi tämä linkki.
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/pohjois-savo/tietoa/oikeustietoa/krematorio.htmlNittaminax kirjoitti:
Ja kun vähän kaivoi niin samalta sivulta löytyi tämä linkki.
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/pohjois-savo/tietoa/oikeustietoa/krematorio.htmlNiin siis meinasin, että on noi aika vaikeita tulkittavia.
- luin-vain
Nittaminax kirjoitti:
Niin siis meinasin, että on noi aika vaikeita tulkittavia.
Niin aina, viranomaisten kapulakieltä, jota ei edes kaikki viranomaiset osaa oikein tulkita.
On tullut itsekin kokeneeksi, ken eräästä virastosta sain luvan. Kun sitä noudatin, perättiin asiaa uudelleen.
Olin saanut neuvoja "sieltä". - xfytguhoijk
Mitä väliä lakipykälistä, kun kukaan ei tule perään katsomaan minne ne tuhkat kipataan. Sinulla ei taida se hissi nousta ihan ylös asti.
- tosi törkeää
Porrassiivooja voisi siivota suunsa.
- tosi törkeää
En ole vastannut sulle edellistä ennen enkä vastaa tämän jälkeen.
- xfytguhoijk
Sinä nittaminax jankutat lakipykälistä. Haittaako se sinua jotenkin, jos tiedät, että jonkun ihmiset tuhkat on johonkin metsään ripoteltu?
"Nittaminax"
Pieni tosi-tarina
Aikajana ei ole tarkka, koska en kirjoittanut asioita muistiin.
1. Mutsi kuoli
2. 4 viikkoa ja siunattiin, ja samalla vietiin Jyväskylän krematorioon.
3. 1,5 kuukautta, soitin jaa sanoin että noudan Uurnan.
4. 3 viikkoa, ilmoitin ajankohdan ja ajelin Jyskälään, rauhallisesti, kerrankin.
5. Kaunis paikka, 20 istuinpaikkaa, elävät kynttilät paloivat mutsin molemmin puolin ja musiikki hartaasti soi kaiuttimista.
6. Otin samantein Uurnan ja astuin ulos, näytti että virkailija kuolee justiinsa.
Ilmeisesti hän odotti enemmän ja hartaasti.
7. Laitoin mutsin autoni taka-konttiin ja ajelin Stadiin.
8. Pari kuukautta tein töitä, ajelln mutsin kanssa moniin hommiin, kunnes kotipaikkakunnalta tuli kirje.
Pappi kertoi huolensa, että milloinkas meinaan mutsin noutaa ja haudata?
Kerroin noutaneeni, ajat sitten, jolloin hän yllättyi kun ei ollut tietoa saanut asiasta.
Sanoin soittavani myöhemmin.
9.4 viikkoa, pappi soitti ja toivoi että olisi kiva jos ennen kuin routa maahan porsii. Minä lupasin.
10. 1,5 kuukautta, Broidi ei kerinnyt mukaan, joten sovin hautaavani Jouluaattona.
11. 3 Viikkoa, ajelin kotipaikkakunnalleni ja kohtasin surkeasti, Rautakangella kolhitun kuoppapahasen, jonka reunoilla oli jäätyneitä multakokkareita. Mutsi oli mukana, Uurnassa leväten.
Olin yksin.
Mielessäni hyräilin virren, Oi jos sä kerran, lapsonen maan...
Mutsi oli valinnut tuon virren aikanaan, siskonsa hautaukseen, joten oletin hänen pitävän siitä.
Lausuin sitten ääneen, Levolle lasken luojani...
Ja laskin mutsin ja kolistelin kokkareet päälle, ja lapioin vielä lunta.
Faija makasi siinä vieressä, niin otin asennon ja tein kunniaa pipopäähäni.
Ja ajelin takaisin Stadiin.
Lakeja kunnioittaen.
H.- sivusta seuraaja
Mikähän sun älykkyysosamääräsi mahtaa olla.
- xfytguhoijk
Mistä sinä muka tietäisit kuka sinun metsääsi on tuhkia ripotellut?
- voi zeesus
Ääliö olet, metsässä voi liikkua kuka tahansa maanomistajan tietämättä. Sataa hehtaaria on vaikea päivystää kaiken aikaa.DDD
- :DDDDDD
Lopeta jo kun ei ymmärrys riitä.
- xfytguhoijk
Oletko kuullut jokamiehenoikeuksista? Tiedätkö muka kuka sinun metsissäsi puolukoita tai sieniä poimii, saati että tietäisit, että joku sinne omaisensa tuhkat ripottelee?
- xfytguhoijk
Eipä sinulla sitten isoa maaplänttiä taida olla:)
- xfytguhoijk
Onko eillä siellä oikein vahtivuorot?
- ...
Nittaminax kirjoitti:
Niin siis meinasin, että on noi aika vaikeita tulkittavia.
Iteasiassa helppoa tulkintaa.
Perusjuttu, ei saa perustaa hautausmaata kovin helpolla. Mutta olemassa yksityisiäkin hautuumaita suomessa. Vaatii luvan ennenkaikkea valtiolta, kirkko astuu kuvaan, jos kyseessä kirkollinen hautuumaa. Ei sitten muuten kuulukkaan kirkolle pätkääkään.
Joku sekoili jokamiehen oikeuksista. Siitä ei ole kyse ollenkaan.
Tuhkat voi kipata minne tahansa, yksityiselle maalle, maanomistajan luvalla.
Mun tuhkat menee mereen. Nillekin on paikkansa määrätty, siis minne saa kipata. Ja asiaan erikoistuneita hautaustoimistoja laivoineen. Nojoo, mun tuhkat menee mereen vähän mutkan kautta ja pikkasen laittomastikkin, mutta mereen päätyvät, se varma.
Mutta hautalaki on täysin yksiselitteinen. Ei sitä tarvitse tulkita kerrassaan mitenkään. Ja, lukases uusiksi se vapareitten sivusto, täsmälliset tiedot löytyy kyllä sieltä, jos ei ole täysin lukihäiriöinen.
=DW=
- bessie*
Kaikki eivät suhtaudu noin tavattoman tunnepitoisesti, "rp."
Ehkä "upeat" ihmiset haluavat mahdollisimman upean paikan johon heidän tuhkansa ripotellaan.
Omalle äidilleni taisi olla kysymys vain käytännön asiasta. Vaatimaton rivihauta isolla hautausmaalla kelpasi. Hän oli ostanut haudalle lisäaikaa jo parikymmentä vuotta ennen kuolemaansa. Uurna- ja hoitohauta, johon saa vielä 13 laittaa, kaksi siellä jo on. Kelpaa minullekin, mutta ei minulla sinne mitään hinkua ole, tehkööt mitä lystäävät. Luulen että itkevät vapaaehtoisesti ja pakottamatta, virret varmasti jää veisaamatta jatkossakin. Minä kerran mietin, että jospa minulle laitettaisiin Intialais-tyyppinen rovio.
Sehän oli yleinen tapa jo pakanuuden aikana.
Siinä omaiset näkisivät totuuden, eikä heidän tarvitsisi enää lausua väärää todistusta lähimmäisestään.
Jos ei taivas aukene rovion yllä, niin voisivat sanoa: Pakana se olikin, vaikka niin mukavalta mieheltä aina vaikutti. Minua tietenkin harmittaisi katsella heidän nyrpeitä naamojaan, kun toteavat seppel-rahojen leviävän maan tuuliin, eikä taivaitten.
Mutta sitten aloin miettimään metsäteollisuutemme, ja sen mukana maamme tulevaisuutta.
Puu alkoi kallistua ihan liikaa.
Totesin että en halua kaataa niitä enempää.
Kun ei kerta metsäteollisuus kanna vastuuta maastamme, niin minä sit kannan.
Iki-vanhojen Venäläisten synnyttämällä tuotteella, minä leviän taivaisiin, kuten liikaa turvonnut kaasu-pallo. En vajoa enää alhaisuuksiin, vaan siipeilen taivaissa.
Kuka itsensä maassa alentaa, hänet taivaissa ylennetään.
Kuka itsensä maassa ylentää, hän vieläkin kirkkaimman kruunun saa.
Sanoo Jesse ja Siirakki.
H.Suoraan sanottuna niin minuu sylettää just nyt,ja tekis mieli räkästä oikein rinnasta kirnuumalla.
Minä puolustin hautarauhaa ja vainajan muiston rauhaan jättämistä.
Mun likkani ei koskaan tuottanu korkeeta kunniaa meille vanhemmilleen,se ei valmistunu hienoon ammattiin ja se vei mun kaikki ylimääräiset rahani hoitoihinsa.
Mutta jessus sentään miten mä sitä likkaa rakastin ja siit huolehrin ja miten ilostuin kun sen näin.
Siksi mä tykkään et on mun ja vain mun asia miten mä sen hautasin ja miten sen muistoa kunnioitan ja mielessäni loppuikäni pirän.
En ymmärrä joittenkin tarvetta rääppiä tota hauta asiaa ja tulla mestaroimaan toisten päätöksiä.
Mulla on oikeus vaikka istua koko loppuikäni siin hauran kulmalla ja itkee suureen ääneen jos haluan tai voin laittaa tanssiksi ilosta kun likan tuskat päättyi.
Mutta se on mun asia mitä teen ,koittakaas tulla siihen sössimään niin tarjoon hamaraa"koti-kiusattu"
Minustakin tuntuu, että kyseessä on määrätynlaisen piirin keskinäinen huulenheitto.
Tarkoituksena tehdä yhdessä, niistä sun toisista asioista pilaa.
Suruja on niin monenlaisia. Anna sinä omasi valua, anna myös pashanjauhamisen valua selästäsi.
Eiköhän lapsellistenkin selkä ala joskus painaman.
H.- rp.
Minun läheisiäni on sekä haudattu, että tuhkattu ja tuhkat siroteltu niin mereen kuin maastoonkin. En ymmärrä tuohtumustasi. Istu sinä siinä haudan reunalla vaikka loppuikäsi, mutta ei se lastasi eläväksi tee. Minä en sinun suruusi ole puuttunt millään tavalla, älä ota tätäkään kirjoitusta itseesi.
- kylmä käsi
rp. kirjoitti:
Minun läheisiäni on sekä haudattu, että tuhkattu ja tuhkat siroteltu niin mereen kuin maastoonkin. En ymmärrä tuohtumustasi. Istu sinä siinä haudan reunalla vaikka loppuikäsi, mutta ei se lastasi eläväksi tee. Minä en sinun suruusi ole puuttunt millään tavalla, älä ota tätäkään kirjoitusta itseesi.
Onko tänne sivulle pesiytynyt jokin , ainakin olevinaan, kovis rinki. En minä ole tottunut noin tunteettomasti ikäkaverieni kanssa syntymästä ja kuolemasta puhumaan. On ne minusta kuitenkin aikamoisia tapahtumia. Luule , että teillä koviksilla menne paskat housuun jos esim lääkäri sanoo, että elin aikaa vain pari viikkoa. Jos on ihmistä rakastanut, niin kyllä häntä varmasti kaipaakin. Toivovottavasti kuolette pian, niin tämäkin palsta uusiutuu ja paranee.
- utfo
kylmä käsi kirjoitti:
Onko tänne sivulle pesiytynyt jokin , ainakin olevinaan, kovis rinki. En minä ole tottunut noin tunteettomasti ikäkaverieni kanssa syntymästä ja kuolemasta puhumaan. On ne minusta kuitenkin aikamoisia tapahtumia. Luule , että teillä koviksilla menne paskat housuun jos esim lääkäri sanoo, että elin aikaa vain pari viikkoa. Jos on ihmistä rakastanut, niin kyllä häntä varmasti kaipaakin. Toivovottavasti kuolette pian, niin tämäkin palsta uusiutuu ja paranee.
Ei minulla paljon elinaikaa ole, mutta en sitä murehdi. Miksi sellaista pitäisi murehtia, mikä on väistämättä edessä. Niin sinulla kuin minullakin. Ei se tarkoita että on kovis, jos myöntää biologiset tosiasiat.
- raskasta...
Omat hautajaiseni olen päättänyt jo ajat sitten,siis miten tehdään,lähitulevaisuudessa on tiedossa ainakin kahdet hautajaiset,ehkä piankin ja niitten järjestämistä ja hautajaisjärjestelyjä teen mielessäni paraikaa.
Elämä yllättää monella tapaa ja juuri pitkältä matkalta palatessani pohdin myös sitä,miten kirkonkellot soi yllättäen aina ohi kulkiessani kahdella paikkakunnalla.
Oliko se sanoma vai kellot jollekkin,menneelle vai tulevalle.Aika näyttää. - .p.
En enää täällä tiedä, onko joillekin mikään pyhää/kunnioitettavaa/edes hiljentymisen arvoista?
Oli yhteiskunta millainen hyvänsä, kyllä vainajien kunnioitus siihen kuuluu, niin minä olen ymmärtänyt.
Eihän ole pakkoa hänen kunnioittaa, joka ei halua/osaa, mutta antaa heidän niin tehdä, joille se on sydämen asia.
Mitäänhän ei pidä, jos siltä tuntuu, mutta antaa äimistelemättä muiden tehdä.
"Miksi näin?"
Vainajien kunnioitus on syvimpiä, inhimillisimpiä ihmisyyden tunnuksia.
Edesmennyt omaisemme tai muu läheisemme on aina myös osa meitä itseämme.
Häntä muistaissamme pidämme itsemmekin ihmisenä. - L - L
Ilkeä ihminen muuttuu kuollessaan harmittomaksi mutta kuolema ei muuta ihmisen eläessään tekemiä ilkeyksiä myönteisiksi.
En ole koskaan ymmärtänyt sanontaa, ettei vainajasta saisi puhua pahaa.
onko tarvetta puhumiseen, se on toinen juttu, mutta turha on ryhtyä tosiasioita kaunistelemaankaan! - demeter
Hauskasti sanottu "kylmä käsi". Kovisten kerho taitaa olla koolla, ainakin omilla mittareillani mitaten.
En ihan ymmärrä tuota aloitusta. Ei kai ketään pakoteta kunnioittamaan vainajia. Moni tekee sen, koska heihin liittyy paljon sellaista, mikä herättää kunnioitusta.
"Pakollinen itkuvirsipaikka" ? Sellaisiksi en hautoja koe. Kohtaamispaikka hauta minulle mieluummin on ja oman minän oikeisiin mittasuhteisiin asettaja.
Aloittajalle jo sana "pyhyys" taitaa olla nokittelun aihe. Minusta kuolema on ihan yhtä pyhä kuin elämäkin. Enhän itse voi päättää syntymästäni sen enempää kuin kuolemastanikaan. Minut se tekee nöyräksi, mutta sehän nyt ei ole ollenkaan muodikasta nykyihmiselle, joka elää oman hybriksensä lumoissa -ehkä sinne "maailman tappiin saakka".- 1943
Kyllähän täällä koviksia riittää. Noin näppituntumalla nykyään ehkä ovat vallassa. Moni lienee jättänyt vierailut täällä, koska ei voi sietää sitä, että toista ei kunnioiteta. Itse olen sillä lailla kovis, etteivät miinustelut tai ilkeilyt hätkäytä. Säälin, huvitun, ihmettelen ja olen onnellinen, etten ole sellainen kovis.
- 60+
Jos ei ihmistä kunnioita hänen eläessään, niin miksi sitten kun hän on kuollut. Isäni hautajaisissa olin "sopivan" vakava, vaikka inhosin häntä. Hän oli narsisti perheensä kiusaaja.
Olen kerran hautajaisten jälkeen käynyt hänen haudallaan, enkä toista kertaa mene. Näinkin vanhana muistan vielä sen pelon ilmapiirin, joka lapsuudenkodissani oli. - Pirre*
Mikäs siinä, jos ei halua muistelupaikkaa, sekin ok., mutta kunnioitan kyllä niittenkin ihmisten mielipidettä jotka haluaa hautakummun, tai muun kongreettisen paikan missä käydä hiljentymässä muistellen.
Sodan aikaan hävisi ihmisiä kentille, ja se on ollut hyvin traumatisoivaa omaisille; hautajaisten on sanottu olevan ihmisen mieltä parantava riitti, ja niin kai se haudalla käyntikin on...Noin se ennen koettiin (Pirre*), hautajaiset olivat ihmistä hoitava riitti ja ellei sitten vainajaa pystynyt kunnioittamaan, saattoi olla mukana ihan yhteisöllisistä syistä ja tulla hoidetuksi sitä kautta.
Oma 86-vuotias serkkuni kuoli hiljattain. Hän oli pahasti dementoitunut ja sairauden edetessä hänen luonteensa muuttui täysin. Niinpä viimeinen tervehdyskäynti hänen luonaan jätti hänestä tosi ikävän muiston.
Hautajaiset auttoivat palauttamaan mieleen myös sen, millainen hän oli ennen sairautta, miten hän elämänsä eli, miten meihin vaikutti terveenä ollessaan.
Ilman tuota yhteistä muistotilaisuutta ja kokemusten jakamista siellä, eheytyminen ei välttämättä olisi tapahtunut, näin uskon. Ehkä samasta syystä hautajaisissa mielellään muistellaan vainajaa hyvällä, mahdollisesti koetun pahan sitten kukin selvittää omassa mielessään.
Haudalla käymisestä vielä: tiedän perheen, jonka poika katosi ruotsinlaivalla, siis hukkui, eikä ruumista löydetty koskaan. Vanhempien tuskaa lisäsi se, ettei heillä ollut hautaa minne mennä, konkreettista paikkaa, missä voisi ajatuksensa koota ja vaikka hoitaa sitä pientä kumpua, jonka omistusoikeudesta tänään sitten kinataan, muun muassa...- ...
retemed kirjoitti:
Noin se ennen koettiin (Pirre*), hautajaiset olivat ihmistä hoitava riitti ja ellei sitten vainajaa pystynyt kunnioittamaan, saattoi olla mukana ihan yhteisöllisistä syistä ja tulla hoidetuksi sitä kautta.
Oma 86-vuotias serkkuni kuoli hiljattain. Hän oli pahasti dementoitunut ja sairauden edetessä hänen luonteensa muuttui täysin. Niinpä viimeinen tervehdyskäynti hänen luonaan jätti hänestä tosi ikävän muiston.
Hautajaiset auttoivat palauttamaan mieleen myös sen, millainen hän oli ennen sairautta, miten hän elämänsä eli, miten meihin vaikutti terveenä ollessaan.
Ilman tuota yhteistä muistotilaisuutta ja kokemusten jakamista siellä, eheytyminen ei välttämättä olisi tapahtunut, näin uskon. Ehkä samasta syystä hautajaisissa mielellään muistellaan vainajaa hyvällä, mahdollisesti koetun pahan sitten kukin selvittää omassa mielessään.
Haudalla käymisestä vielä: tiedän perheen, jonka poika katosi ruotsinlaivalla, siis hukkui, eikä ruumista löydetty koskaan. Vanhempien tuskaa lisäsi se, ettei heillä ollut hautaa minne mennä, konkreettista paikkaa, missä voisi ajatuksensa koota ja vaikka hoitaa sitä pientä kumpua, jonka omistusoikeudesta tänään sitten kinataan, muun muassa...Appeni vaati, että hänet tuhkataan ja tuhkat sirotellaan mereen, kuten sitten tehtiinkin. Hän sanoi ettei halua mitään hautaa jossa jotkut velvollisuudesta käyvät. Airiston aalloille hänen tuhkansa siroteltiin.
- kivat muistot
Joitakin viikoja sitten olin tuttavani hautajaisissa. Muistelimme Hänen elämäänsä. Kenelläkään ei ollut mitään ikävää muistoa Hänestä. Ei ollut minullakaan.
Olisipa Hänenlaisiaan ihmisiä enemmänkin. - ???
nittaminax on poistanut miltei kaikki viestinsä tästä ketjusta. Hävettääkö sinua typerät kommenttisi, vai miksi poistit?
- meeriamanda
Poistamisoikeus on rekatuilla, eikä ylöspito vaadi siitä tekemään tiliä.... kuinka oletat että sitä pitäisi mitenkään pastalle selittää?
- meeriamanda
Minulle on itsestään selvyys että vainajasta ei puhuta pahaa, se kuuluu sivistykseen.
Omaiset usein noudattavat vainajan tahtoa ja hautaus toimitetaan sen mukaisesti..
Kirkko on myös monelle pyhäpaikka, multineen...miksi se sinulle on ymmärtämätön asia? Voithan tehdä laillasi, en ainakaan tule ehdollistamaan sitä.
Ei toiset tavat voi loukata meitä, onneksi on hautajaismenoissakin tietty vapaus.Olisko meeri niin että kun ei ajassa uskalla suutaan avata niin riekutaan sitten haudalla.
Mä olen rauhan miehiä mut pikkasen hihat sauhuaa kun luen ,toiset ei vaan halua uskoa et joku tykkäs vainajasta sen eläessäänkin.
Väen vänkällä yritetään saara asia näyttämään ulkokultaselta ja tokohurskaalta näyttelemiseltä.
Antaa olla ,mä ainakin tierän omat vaikuttimeni ja kuten sanoin likkani hautarauhaa valvon minä.- !!!
Vainajasta ei siis saa puhua pahaa. No älkää sitten täällä huutako vaikka Hitleristä mitä sattuu.
- meeriamanda
koti-kiusattu kirjoitti:
Olisko meeri niin että kun ei ajassa uskalla suutaan avata niin riekutaan sitten haudalla.
Mä olen rauhan miehiä mut pikkasen hihat sauhuaa kun luen ,toiset ei vaan halua uskoa et joku tykkäs vainajasta sen eläessäänkin.
Väen vänkällä yritetään saara asia näyttämään ulkokultaselta ja tokohurskaalta näyttelemiseltä.
Antaa olla ,mä ainakin tierän omat vaikuttimeni ja kuten sanoin likkani hautarauhaa valvon minä.Mä muistan kuulleeni / lukeneeni et kuolema sovittaa pahatkin teot.
Enkä nyt ajattelekaan jotain massamurhaajaa, vaan näin normi-ihmisestä.
Pidetään me kiinni omista uskomuksistamme kuolemankin edessä, jokaisella olkoon omat ajatelmansa.
Kukaan ei voi toitensa vakaumusta ehdollistaa. !!! kirjoitti:
Vainajasta ei siis saa puhua pahaa. No älkää sitten täällä huutako vaikka Hitleristä mitä sattuu.
Mää rakasta ja kunnioita sinu ole sit elos tai et.
- Rienaaja
!!! kirjoitti:
Vainajasta ei siis saa puhua pahaa. No älkää sitten täällä huutako vaikka Hitleristä mitä sattuu.
Pelkkää hyvää.
http://www.youtube.com/watch?v=exeW7VnrZf8&feature=related
- isän tyttö*
Isäni nukahti pois muutama tunti sitten,eipä tee mieli puhua pahaa....muistolauseita tässä yön kuluessa kuitenkin haeskelen ja etsin sopivaa.
Paljon on edessä tuntematonta asiaa,kun en ole koskaan joutunut järjestämään hautajaisia.Yksin teen kaiken.- oikeasti ?
älä jauha pastaa, täältäkö heti apua haet.?
- isän tyttö*
oikeasti ? kirjoitti:
älä jauha pastaa, täältäkö heti apua haet.?
Kyllä,oikeasti.
Enkä hae apua,kunhan vain otin osaa ketjuun.Olet sinä tuntematon kans tyly ihminen,jos olet ollenkaan ihminen.
Tässä edelleen valvon ja mietin menetystäni. - Anskuliini
isän tyttö* kirjoitti:
Kyllä,oikeasti.
Enkä hae apua,kunhan vain otin osaa ketjuun.Olet sinä tuntematon kans tyly ihminen,jos olet ollenkaan ihminen.
Tässä edelleen valvon ja mietin menetystäni.Olin myös isän tyttö, huhtikuussa tulee kaksi vuotta isän kuolemasta.
Sain viettää viimeisen viikon isäni vierellä ja hän nukahti käsivarsilleni.
Hautajaisten järjestäminen oli helppoa, isä oli suunnitellut kaiken etukäteen, vain läheiset ja lähimmät ystävät.
Isä haudattiin äidin viereen ja samaan hautaan oli haudattu hänen vanhempansa vuosikymmeniä sitten.
Asun toisella paikkakunnalla, joten on luonnollista antaa hauta seurakunnan hoidettavaksi, ohikulkiessani poikkean sytyttämään kynttilän.
Itse olen kirjoittanut lapsilleni ohjeet miten toimivat kun olen kuollut, perunkirjoitusta varten olen luetteloinut omaisuuteni.
Tuhkani sirotellaan uurnalehtoon, ei mitään muistomerkkiä.
Lämpimät ajatukset sinulle, minulla on usein ikävä isää. - 1943
Osanottoni. Minun isäni kuoli 16 vuotta sitten lähes 93-vuotiaana. Äiti kuoli jo 30 vuotta sitten. Kummankin hautajaiset organisoin, paljon puhelimen välityksellä. Mieheni hautajaiset hoidin myös, miesystävän järjestelyissä olin mukana. Kenenkään luona en ollut heidän lähtiessään. Viikolla olin läheisen ystävän luona, voi olla että viimeistä kertaa. Hän on poistumassa samalla tavalla kuin äitini. Soittelimme päivittäin. Sitten puhelut muuttuivat yksipuolisiksi kunnes loppuivat kokonaan.Asiantuntijat ovat kirjoittaneet, että ihminen vaipuu omaan maailmaansa. Ulkopuolinen ei enää kiinnosta. Tämä ystäväni halusi, että pidän kädestä kiinni käyntini ajan.
- kysy
Kun he kuolivat piditkö käsistä kiinni?
- totuus3
Kuolema tänään on Raha.
- yksin sä kuoleva oot
sydän kuolema on helppo ja nopea, mä kuolen yksin, kuaan ei pidä kädestä, pappi voi rukoilla puolestani ja siunata kuolemani, jos oikeaksi katsoo.
- avvvv
me kaikki kuolemme, meillä on oma aika ei mitään muuta.
Kuolema on onni monelle, kuolema on suru monelle--- kaikille se on loppu. - me kuolemme kaikki
jonain päivänä.
Kumma juttu,
suruviestejä tullu lyhyessä ajassa lähes kymmenkunta , en enään koe enkä halua taistella elämän puolesta, kaikki on ollu vanhuksia noin 68- 90 väliltä, taas tuli suruviesti, en jaksa enään surra,
vaan pidän luonnolisena asiana poismenon,
onhan elämä jo eletty, työt tehty elämälle, kaikki koko elämä jo takanapäin,
nyt mietin, miksi surra, kun ei enään jaksa, on hyvä kun pääsee pois, saa levon. - Virsi vailla itkua
Mielestäni kuolema on edelleen pyhä asia, jollei muuten niin ainakin vedenjakajana. Elämä päättyy eikä sitä ihmistä enää ole. Minusta elämää pitää kunnioittaa, on se niin ainutkertaista itsekullakin - ja samalla logiikalla myös kuolemaa. En minä hautuumaalla maaperää kunnioita vaan haudatun muistoa. Yhtä lailla voi vain mielessään voi kunnioittaa sen henkilön muistoa, jonka tuhka on siroteltu mereen, tms.
Asenteesi on kovin kyyninen. Et anna oikeutusta ihmisen surulle vaan pidät sitä "itkuvirsinä" ja näytöksenä. Mitä sinä siitä muka oikeasti tiedät ja millä oikeudella tuomitset? Anna surevien surra omalla tavallaan ja niissä paikoissa, joissa se heistä tuntuu luontevalta. Yhtä hyvin voi muistaa vainajia vaikka kotisohvalla, ei se muistamisen arvoa vähennä minun mielestäni.
Näissä jutuissa täällä tulee jatkuvasti esille se seikka, että kirjoittajat kokevat vain oman tapansa tehdä asioita tai arvomaailmansa ainoaksi oikeaksi. Tässä pitäisi kai halveerata kirkkomaalla käyviä, koska he ovat itkuvirsiä nyyhkivä joukko teeskentelijöitä, eikä aidosta surusta tietoakaan. Sen sijaan
kaikkien pitää pyrkiä kuolettamaan itsensä niin, että tuhka vaan jää eikä sekään mihinkään pesään. Näin vältytään teeskentelyltä ja maaperän palvomiselta. Mitä merkitystä tällä itse asiassa on kenellekään ulkopuoliselle eli oli tuhkat siellä tai täällä tai ruumis maatumassa tai suru aitoa vai teeskenneltyä? Miksi pitää kontrolloida jopa täysin vieraiden ihmisten tapaa surra tai olla surematta,että jos tuo ei nyt olekaan ihan oikealla tavalla kunnioittamassa vainajia? Eikö siinä jo ole pyrkimystä päästä kaikkien päällepäsmäriksi?
Kuolemallakin on monta kukintoa.- ...
Sekava asia.
Ja homman on sotkenut luterilainen kirkko Sekaantuu joka asiaan.'
Mä ite kävin muutamat hautajaiset taannoin. Olen laitellut adresseja, kantanut, kaikenlaista. Ongelmaksi tuli uskikset, hitto, koko ajan tuputtamassa. Tässä sitten järjestelmällisesti laittanut tiedonantoja kuolleitten omaisille, että mua EI näy hautajaisissa, enkä sekannu asiaan mitenkään. Hitto, vasta pari päivää sitten kuoli yks naapuri, sukulainenkin. Ilmoitin omaisille, että parempi on että muistelen vainaa iyekseni kotonani, kuin alan tunkemaan hautajaisiin.
Muutama kantoreissu on tehtävänä vielä. Just niitä ihmisiä, jotka tavallaan painostaneet niihin hommiin. Menen kyllä. Mutta tuskin menen kirkkoon tai seurakuntatalolle jatkoille syömään lohisoppaa. Mun mielestä parempi muistaa siis ihminen, eikä sitä, kuin sveedumaiset hautajaiset sillä sitten oli.
Se, että ilmoittautuu uskonnottomaksi, taikka jotkut sanoo pakanaksi, tai ateistiksi, se EI tarkoita sitä, että jotain vainajaa ei kunnioittaisi. Kyllä mäkin muistelen monia edesmenneitä ihmisiä, vaikka rituaaleihin, siis kirkon rituaaleihin, en välttämättä osallistukkaan.
Surra voi monilla tavoilla, luterilaisen kirkon tapa, on vain yksi muitten joukossa.
=DW= - oiuytr
... kirjoitti:
Sekava asia.
Ja homman on sotkenut luterilainen kirkko Sekaantuu joka asiaan.'
Mä ite kävin muutamat hautajaiset taannoin. Olen laitellut adresseja, kantanut, kaikenlaista. Ongelmaksi tuli uskikset, hitto, koko ajan tuputtamassa. Tässä sitten järjestelmällisesti laittanut tiedonantoja kuolleitten omaisille, että mua EI näy hautajaisissa, enkä sekannu asiaan mitenkään. Hitto, vasta pari päivää sitten kuoli yks naapuri, sukulainenkin. Ilmoitin omaisille, että parempi on että muistelen vainaa iyekseni kotonani, kuin alan tunkemaan hautajaisiin.
Muutama kantoreissu on tehtävänä vielä. Just niitä ihmisiä, jotka tavallaan painostaneet niihin hommiin. Menen kyllä. Mutta tuskin menen kirkkoon tai seurakuntatalolle jatkoille syömään lohisoppaa. Mun mielestä parempi muistaa siis ihminen, eikä sitä, kuin sveedumaiset hautajaiset sillä sitten oli.
Se, että ilmoittautuu uskonnottomaksi, taikka jotkut sanoo pakanaksi, tai ateistiksi, se EI tarkoita sitä, että jotain vainajaa ei kunnioittaisi. Kyllä mäkin muistelen monia edesmenneitä ihmisiä, vaikka rituaaleihin, siis kirkon rituaaleihin, en välttämättä osallistukkaan.
Surra voi monilla tavoilla, luterilaisen kirkon tapa, on vain yksi muitten joukossa.
=DW=Muistelen päivittäin vuonna 2005 kuollutta ystävääni. En enää sure hänen kuolemaansa, mutta muistelen kylläkin. Hän oli tosi upea ihminen, lämmin ja herkkä ja hänen huumorintajunsa oli omaa luokkaansa. Me ymmärsimme toisiamme, musiikkimaku oli paljolti sama ja nauroimme samoille asioille. Voi sanoa, että me harrastimme aika lailla mustaa huumoria.
En tiedä minne hänen tuhkansa on siroteltu, koska hänen sisarensa ei ole yhteyttä pitänyt, mutta sillä ei ole mitään väliäkään, koska muistoissani hän edelleen on. Me kaksi vanhaa pakanaa hulluttelimme monta vuotta yhdessä ja soittelimme viikottain. - Pirre*
Minäkin koen että tullaan jo liian yksityiselle alueelle epäilyksineen,.. surevan ihmisen tunteita pitää kunnioittaa, eikä epäillä (aina ja joka asiassa) motiiveja..
- ------------
joka ikinen ystävän, sukulaisen, tuttavan kuolema koskettaa, jättää lähtemättömän jäljen ikuisesti, tahtoisimpa tai ei,
suren jokaista menetystä, suruni on suunaton ja loputon,
jokus haluaisin vain kadota maailmasta kenenkään tietämättä. - niiiih,,,
joooo,, kuoleehan se ihminen ku tarpeeksi kauan elää, jotkut äkkiäki, toiset hittaasti hivuttautuen,,,
- oisko näin ??
hallitus puhhuu jottain vivuttamisesta, vai tarkottakohan se hivuttamista, jaa
josko hallitus meinaa pikkuhiljaa vivuttaa suomen kuoliaaksi,,, hymm, - sailisuuden tahtoisi
tietää, mistä on kysymys, " tyyntä myrskyn edellä " vanha sanonta !
kuka tietää missää ny mennään EU politiikassa,
kaikki on hiljaa kuin kusisukassa, mediaki saanu varmaan halavauksen ku ei kuulu mittää mistään.. - luoja armahda meitä
Ihmisen kuolema pelottaa silloin, kun omat läheiset rakkaat on pois meneossa,,
- .-.-
Näin on, oma kuolema ei pelota läheskään yhtä paljon.
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa1153153- 122046
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos371895Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin4011763Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly211661Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681477- 1201311
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul101201- 131196
- 201059