Fysiikan perusjuttuja ?
Haeskelin neuvoja veneeni moottorin tärinäongelmaan ja sattu tällanen neuvo.
>
Se moottorimies
9.8.2012 07:55
Ihan fysiikan perusjuttuja.
Laita siihen suurempi vauhtipyörä niin tärinä loppuu.
<
Ilmeisesti vastaaja on ammattilainen, mutta mikä fysikaalinen perusjuttu tuossa piilee ?
Suuremman massan vaikutuksen ymmärtää, mutta miksi vauhtipyörään ?
Fysiikan perusjuttuja ?
Minor2
23
538
Vastaukset
- Ei Poli ins.
Kun et voi varsinaiseen tärinän aiheuttajaan, eli työtahdin painevaikutusta mäntään mitenkään muuttamaan. Ainut ulkopuolinen seikka voi auttaa, eli massaa hieman lisää, jolloin värähtelyvoimien esiintyminen voi pienentyä.
Onko siinä monta sylinteriä? Nythän mm. Ford tekee kolmisylinterisiä pikkuihmeitä, joissa on kaksoismetalliset vauhtipyörät juuri tuota ongelmaa varten.- Minor2
Moottori on 4-silinterinen, siinä ei näytä olevan mitään vaimentimia tai vauhtipyöriä.
- 232323232
Minor2 kirjoitti:
Moottori on 4-silinterinen, siinä ei näytä olevan mitään vaimentimia tai vauhtipyöriä.
jep siittä on nimenomaan poistettu vauhtipyörä
- Kaksi vai nelitahti
Minor2 kirjoitti:
Moottori on 4-silinterinen, siinä ei näytä olevan mitään vaimentimia tai vauhtipyöriä.
Niin tarkoititko, että kone on nelitahtinen ja nelisylinterinen. ??
JOs on, niin ei siinä silloin oo vauhtipyörää..
Tärinä johtuu jostain muusta syystä . tärisee se tavallinen autonkin kone. , kumityynyt kiinnityskohdissa vaimentaa sitä jonkin verrran. - 33333333333333333333
Kaksi vai nelitahti kirjoitti:
Niin tarkoititko, että kone on nelitahtinen ja nelisylinterinen. ??
JOs on, niin ei siinä silloin oo vauhtipyörää..
Tärinä johtuu jostain muusta syystä . tärisee se tavallinen autonkin kone. , kumityynyt kiinnityskohdissa vaimentaa sitä jonkin verrran.se on 3 sylinterinen ja ihan normii nelitahti. vauhtipöörä on poistettu, että pikkukoneesta saadaan paremmin tehoja irti jne... tärisee/värähtelee sentakia enemmän, mutta tätä on pyritty hillitsemään muilla keinoin.
alkuperäiseen kysymykseen siis oikeavastaus on että isompi vauhtipyörä auttaa, mutta se on varmaan jo tehtaalla mietitty aika optimiksi. halvempi siis vaihtaa vaikak konetta. - R K-S
Minor2 kirjoitti:
Moottori on 4-silinterinen, siinä ei näytä olevan mitään vaimentimia tai vauhtipyöriä.
Kyllä siellä on vauhtipyörä moottorin ja merikytkimen välissä. Ja on siellä kumiset tärinänvaimentimet myös. Ne joilla moottori on kiinnitetty alustaan.
Miten tärinä ilmenee? Onko vain ajossa? Mikä moottori sinulla on? Mikä potkuri?
Onko potkurinakseli suora ja linjaus OK?
- Vallila-amis
Juuri noin
Se työpaineen voima aiheuttaa sen liikkeen, joka jakautuu massan hitauksien suhteessa pyörivien (kampiakseli/vauhtipyörä) ja paikallaan olevien (lohko) kesken.
Kun vauhtipyörän massaa lisätään, kampiakselin pyörintä tasoittuu, mutta lohkon tärinä lisääntyy eli kokonaisuuden kannalta olisi oltava tietty suhde vaikutusten välillä.
Kun kustannus- ym syistä painoa pyritään pienentämään niin voimansiirron kannalta haitallista kampiakselin epätasaista pyörimistä hillitään erilaisilla (kaksois)massavaimentimilla jotta vältytään luhkon lisääntyneeltä värinältä.
Edellä ollut asiantuntijan neuvo vauhtipyörän massan lisäyksestä lienee tyypillinen googlaustieto ilman hajuakaan itse ongelmasta.- 54544645
Kyllähän E.d.K-Välittäjä_LKV hahmo on ylivertaisesti aina oikeassa teihin vanhoihin äijänpieruihin nähden moottoreista ja laitteista. Sillä on uusin ja älyllisin nuorekas tieto yliopistosta naatit!
- Tää moottorimies
Kattokaa ite miten silkinpehmeasti ja täristämättä pörisee dieseli kun vauhtipyörä on hirmuisen iso.
Tää on just niitä fysikaalisia perusasioita.
http://www.youtube.com/watch?v=X2W2b42Go-w
Tuohan lähtis kulkemaan jo pelkällä tyhjäkäyntikuormalla jos äijä ei pitelis kiinni
Ainakin parisataa kiloo liian kevyt vauhtipyörä,vai ?- Yanmarilla
Ei Bukhin tärinättömyys johdu pelkästään isosta vauhtipyörästä. Moottorin sisällä pyörii tasapainoitus akseli, jolla tärinää on saatu pienennettyä
- Ei Poli ins.
Jep ... amiksella on amistiedot googlattuna. Laitetaan nyt sitä tietoa, joka oli ihmisellä ennen google sanaakaan.
Työtahdin alussa sytytyksessä paineaalto iskee sylinterikanteen ja männän päälle sulkemattomassa tilassa. Sivuille siinä ei vielä ole pinta-alaa. Sylinterikansi pyrkisi siis paineesta poispäin ja täräyttää koko moottoria.
Mäntä ja kiertokanki liikkuu nopeudella *m/s alas ja niiden yhteismassa pysähtyy kampikoneiston liikkeestä. Se massaenergia välittyy kampiakselin kautta runkolaakeriin ja moottori saa uuden täräyksen toiseen suuntaan. Vielä se saa pienemmän yläkohdassaan palautumisliikkeessään.
Yhden kierroksen aikana nelitahtinen nelisylinterinen moottori siis saa kahdeksan erilaista massojen kiihtyvyyttä, paineaaltoa ja massojen hidastuvuutta nollaan.
Jo 1910- luvulla insinööri teki vastapainoakseleita tuota ilmiötä vastaan. Oli lähes värinättömiä moottoreita joissa paljon voideltavia ja liikkuvia osia (jo unohtuneita valmistajanimiä) Kehitettiin boxeria ja vastakkainiskumoottoreita. Ei niistä juurikaan ollut elämään, kun vain tästä rivimoottorista tärinöineen.
Tämä monimassainen vauhtipyörä on vain yksi nykysovellus jo 1930 luvulla kokeilluista nestetäytteisistä, jauhevaimennetuista ja monivulkanoiduista akselikiinnityksistä.
Jos valmistaja on jättänyt vauhtipyörän pois, niin se on tarkoitettu kertakäyttömoottoriksi, johonkin erikoiseen käyttöön, jossa sallitaan värinät ja muut haitat.
Vielä amikselle ilmaistieto. Vauhtipyörän paino ei tuo, eikä vie moottorista tehoa. Kierrosluvun muutoksiin se vaikuttaa hidastavasti, mutta ei muuhun.Osuva nikki
Eipä ole nuori googlaajamme tosiaankaan polilta eikä inssi.
Ainoa joka meni oikein oli se että vauhtipyörä ei vaikuta tehoon, muu oli täyttä itteään.
Jo alku lähti metsään, kuten tavallista. Syttymisen aiheuttama paineaalto ei aiheuta mitään moottoria tai kampiakselia heilauttavaa liikettä, paine vaikuttaa joka suuntaan yhtä paljon ja vasta kun mäntä poikkeaa kuolokohdastaan syntyy momenttia.
Moottorin värinöitä on kahta lajia, toinen on työpaineen aiheuttama paine(momentti) kampiakselille, se kun yrittää hyvin pontevasti hetken aikaa pyöräyttää kampiakselia ja täsmälleen samalla voimalla moottorin runkoa vastakkaiseen suuntaan.
Momentti on suurimmillaan n 30...40 astetta jykk, ja laakereihin ei sentään vieläkään varastoidu eikä siirry energiaa, pelkkää tukivoimaa vaan.
Toinen värähtelyn lähde on mäntien ja osin kiertokankien ym. edestakaisesta liikkeestä aiheutuvat massavoimat, ne voivat aiheuttaa pituussuuntaista momenttia (pariton sylinteriluku) tai sylinterin suuntaista voimaa, yleensä kahtena kerrannaisena pyörintänopeuteen, joten
4- sylinterisessä 4-tahti rivimoottorissa kokonaismassavoima toistuu 2 kertaa kierroksen aikana ( 2- kertaluvun massavoimat)
Tasapainoakseleita käytetään 2,3, 4 ja joissainV6 moottoreissa R6 ja siitä kaikki useampisylinteriset (parilliset/lohko) ovat luonnostaan massavoimiltaan tasapainossa .
Vääntövärähtelyyn voidaan hieman vaikuttaa tasapainoakseleilla esimerkkinä R4 akselit ovat tästä syystä eri tasossa, pelkästään vääntövärähtelyyn ei akseleita käytetä, eikä sellaista insinööriä ole vielä syntynyt joka pystyy sen poistamaan , sen suuruus kun riippuu kuormituksesta.
Vauhtipyörää ja vaimentimia käytetään moottoreissa joissa on vähän sylintereitä, mahdollistaa käynnin pienillä kierroksilla, momenttipiikki sattuu harvemmin, ja/tai massaa säästetään.
Esimerkiksi GM V8. ssa ei ole vaimentimia eikä vauhtipyörää, joissain malleissa tasapainolimppu hihnapyörässä ja vetolevyssä, lisäksi miltei kaikki puolinopeat ja hidaskäyntiset ovat ilman vauhtipyöriä, kampiakselin massa riittää tasaamaan käynnin, eikä niitä nyt kovin lyhytaikaiseksi ole tarkoitettu.
Tämä pitkä sepustus oli todennäköisesti turhaa, niin mielikuvituksellisia käsityksiä joillain näyttää edelleen olevan mäntämoottorin toiminnasta, amis taisi olla enemmän perillä kuin nämä "tosiviisaat neuvojat"- Ei Poli ins.
e.d.k kirjoitti:
Osuva nikki
Eipä ole nuori googlaajamme tosiaankaan polilta eikä inssi.
Ainoa joka meni oikein oli se että vauhtipyörä ei vaikuta tehoon, muu oli täyttä itteään.
Jo alku lähti metsään, kuten tavallista. Syttymisen aiheuttama paineaalto ei aiheuta mitään moottoria tai kampiakselia heilauttavaa liikettä, paine vaikuttaa joka suuntaan yhtä paljon ja vasta kun mäntä poikkeaa kuolokohdastaan syntyy momenttia.
Moottorin värinöitä on kahta lajia, toinen on työpaineen aiheuttama paine(momentti) kampiakselille, se kun yrittää hyvin pontevasti hetken aikaa pyöräyttää kampiakselia ja täsmälleen samalla voimalla moottorin runkoa vastakkaiseen suuntaan.
Momentti on suurimmillaan n 30...40 astetta jykk, ja laakereihin ei sentään vieläkään varastoidu eikä siirry energiaa, pelkkää tukivoimaa vaan.
Toinen värähtelyn lähde on mäntien ja osin kiertokankien ym. edestakaisesta liikkeestä aiheutuvat massavoimat, ne voivat aiheuttaa pituussuuntaista momenttia (pariton sylinteriluku) tai sylinterin suuntaista voimaa, yleensä kahtena kerrannaisena pyörintänopeuteen, joten
4- sylinterisessä 4-tahti rivimoottorissa kokonaismassavoima toistuu 2 kertaa kierroksen aikana ( 2- kertaluvun massavoimat)
Tasapainoakseleita käytetään 2,3, 4 ja joissainV6 moottoreissa R6 ja siitä kaikki useampisylinteriset (parilliset/lohko) ovat luonnostaan massavoimiltaan tasapainossa .
Vääntövärähtelyyn voidaan hieman vaikuttaa tasapainoakseleilla esimerkkinä R4 akselit ovat tästä syystä eri tasossa, pelkästään vääntövärähtelyyn ei akseleita käytetä, eikä sellaista insinööriä ole vielä syntynyt joka pystyy sen poistamaan , sen suuruus kun riippuu kuormituksesta.
Vauhtipyörää ja vaimentimia käytetään moottoreissa joissa on vähän sylintereitä, mahdollistaa käynnin pienillä kierroksilla, momenttipiikki sattuu harvemmin, ja/tai massaa säästetään.
Esimerkiksi GM V8. ssa ei ole vaimentimia eikä vauhtipyörää, joissain malleissa tasapainolimppu hihnapyörässä ja vetolevyssä, lisäksi miltei kaikki puolinopeat ja hidaskäyntiset ovat ilman vauhtipyöriä, kampiakselin massa riittää tasaamaan käynnin, eikä niitä nyt kovin lyhytaikaiseksi ole tarkoitettu.
Tämä pitkä sepustus oli todennäköisesti turhaa, niin mielikuvituksellisia käsityksiä joillain näyttää edelleen olevan mäntämoottorin toiminnasta, amis taisi olla enemmän perillä kuin nämä "tosiviisaat neuvojat"Joku tietää, että E.d.K -tieto on parasta ja kertoja taitaa olla suuri koomikko.
Kun diesel on sytytyshetkessään ovat kiertokanki ja kammenpolvi samassa linjassa. Ei siinä synny mitään vääntöä! Sylinterien lukumäärä ei tee mitään lisää siihen.
Dieselissä on sytytyshetkellä tilavuus puristettu 40:1 tilavuuteen. Monissa moottoreissa on näin ollen paineelle vain tilaa sylinterikanteen ja mäntään vaikuttaa. Ei ole vielä pinta-alaa sylinteriseiniin vapautunut näkyviin. Sitä tulee vasta työtahdin edetessä, jossa voimat ottaa runkolaakereihin.
Edk ei näköjään tiedä (googlausvirhe taas?), että runkolaakerit ovat pultattu blokiin, joka siitä saa värinäaallon.
Mikä muuten heilauttaa kammen polven liikkeelle Edkki -tiedossa, kun ei kuulemma sytytyshetkellä mikään vaikuta? Onko joulupukki, vai googlausvoima?
Otan tämän hulluuden ja googlauskyvyttömyyden miettiä mitään vielä esille:
"Tasapainoakseleita käytetään 2,3, 4 ja joissainV6 moottoreissa R6 ja siitä kaikki useampisylinteriset (parilliset/lohko) ovat luonnostaan massavoimiltaan tasapainossa"
Ei luonnossa ole mikään tasapainossa, missä massoja liikkuu edes taakse suurella nopeudella. Sellainen houreaivoisen kirjoittelu on tosiaan E.d.K. tietoa, jolle olen täällä aikaisemminkin naureskellut. Jotku uskoo kukaan tietävä ei!
Enkä vieläkään väitä olevani Poli inssivälittäjä_Lkv. Enkä viitsi enempää kanssasi, ettei tule pitää googling listaa taas sulta ja pyyhit lopulta houreesi pois taas... - PÄÅoöiluy
e.d.k kirjoitti:
Osuva nikki
Eipä ole nuori googlaajamme tosiaankaan polilta eikä inssi.
Ainoa joka meni oikein oli se että vauhtipyörä ei vaikuta tehoon, muu oli täyttä itteään.
Jo alku lähti metsään, kuten tavallista. Syttymisen aiheuttama paineaalto ei aiheuta mitään moottoria tai kampiakselia heilauttavaa liikettä, paine vaikuttaa joka suuntaan yhtä paljon ja vasta kun mäntä poikkeaa kuolokohdastaan syntyy momenttia.
Moottorin värinöitä on kahta lajia, toinen on työpaineen aiheuttama paine(momentti) kampiakselille, se kun yrittää hyvin pontevasti hetken aikaa pyöräyttää kampiakselia ja täsmälleen samalla voimalla moottorin runkoa vastakkaiseen suuntaan.
Momentti on suurimmillaan n 30...40 astetta jykk, ja laakereihin ei sentään vieläkään varastoidu eikä siirry energiaa, pelkkää tukivoimaa vaan.
Toinen värähtelyn lähde on mäntien ja osin kiertokankien ym. edestakaisesta liikkeestä aiheutuvat massavoimat, ne voivat aiheuttaa pituussuuntaista momenttia (pariton sylinteriluku) tai sylinterin suuntaista voimaa, yleensä kahtena kerrannaisena pyörintänopeuteen, joten
4- sylinterisessä 4-tahti rivimoottorissa kokonaismassavoima toistuu 2 kertaa kierroksen aikana ( 2- kertaluvun massavoimat)
Tasapainoakseleita käytetään 2,3, 4 ja joissainV6 moottoreissa R6 ja siitä kaikki useampisylinteriset (parilliset/lohko) ovat luonnostaan massavoimiltaan tasapainossa .
Vääntövärähtelyyn voidaan hieman vaikuttaa tasapainoakseleilla esimerkkinä R4 akselit ovat tästä syystä eri tasossa, pelkästään vääntövärähtelyyn ei akseleita käytetä, eikä sellaista insinööriä ole vielä syntynyt joka pystyy sen poistamaan , sen suuruus kun riippuu kuormituksesta.
Vauhtipyörää ja vaimentimia käytetään moottoreissa joissa on vähän sylintereitä, mahdollistaa käynnin pienillä kierroksilla, momenttipiikki sattuu harvemmin, ja/tai massaa säästetään.
Esimerkiksi GM V8. ssa ei ole vaimentimia eikä vauhtipyörää, joissain malleissa tasapainolimppu hihnapyörässä ja vetolevyssä, lisäksi miltei kaikki puolinopeat ja hidaskäyntiset ovat ilman vauhtipyöriä, kampiakselin massa riittää tasaamaan käynnin, eikä niitä nyt kovin lyhytaikaiseksi ole tarkoitettu.
Tämä pitkä sepustus oli todennäköisesti turhaa, niin mielikuvituksellisia käsityksiä joillain näyttää edelleen olevan mäntämoottorin toiminnasta, amis taisi olla enemmän perillä kuin nämä "tosiviisaat neuvojat"Eikö olisi taas E.d.K.i aikaa pyyhkiä tämä "loistava kirjoitus", jottemme me muutkin ala nauraa...
Sinä ole parhaimmillasi kyllä niissä sukelluslentoveneiden jutuissasi. - Aika outoa
Ei Poli ins. kirjoitti:
Joku tietää, että E.d.K -tieto on parasta ja kertoja taitaa olla suuri koomikko.
Kun diesel on sytytyshetkessään ovat kiertokanki ja kammenpolvi samassa linjassa. Ei siinä synny mitään vääntöä! Sylinterien lukumäärä ei tee mitään lisää siihen.
Dieselissä on sytytyshetkellä tilavuus puristettu 40:1 tilavuuteen. Monissa moottoreissa on näin ollen paineelle vain tilaa sylinterikanteen ja mäntään vaikuttaa. Ei ole vielä pinta-alaa sylinteriseiniin vapautunut näkyviin. Sitä tulee vasta työtahdin edetessä, jossa voimat ottaa runkolaakereihin.
Edk ei näköjään tiedä (googlausvirhe taas?), että runkolaakerit ovat pultattu blokiin, joka siitä saa värinäaallon.
Mikä muuten heilauttaa kammen polven liikkeelle Edkki -tiedossa, kun ei kuulemma sytytyshetkellä mikään vaikuta? Onko joulupukki, vai googlausvoima?
Otan tämän hulluuden ja googlauskyvyttömyyden miettiä mitään vielä esille:
"Tasapainoakseleita käytetään 2,3, 4 ja joissainV6 moottoreissa R6 ja siitä kaikki useampisylinteriset (parilliset/lohko) ovat luonnostaan massavoimiltaan tasapainossa"
Ei luonnossa ole mikään tasapainossa, missä massoja liikkuu edes taakse suurella nopeudella. Sellainen houreaivoisen kirjoittelu on tosiaan E.d.K. tietoa, jolle olen täällä aikaisemminkin naureskellut. Jotku uskoo kukaan tietävä ei!
Enkä vieläkään väitä olevani Poli inssivälittäjä_Lkv. Enkä viitsi enempää kanssasi, ettei tule pitää googling listaa taas sulta ja pyyhit lopulta houreesi pois taas..."Dieselissä on sytytyshetkellä tilavuus puristettu 40:1 tilavuuteen. Monissa moottoreissa on näin ollen paineelle vain tilaa sylinterikanteen ja mäntään vaikuttaa. Ei ole vielä pinta-alaa sylinteriseiniin vapautunut näkyviin. Sitä tulee vasta työtahdin edetessä, jossa voimat ottaa runkolaakereihin. "
Mitä tämä tarkoittaa ?
Eihän sylinterin seinämien suuntaan tapahdu mitään liikettä joten pinta-alalla ei ole merkitystä, vain mäntään kohdistuva paine ratkaisee.
Mikäs kummitus tuo "tilavuus puristettu 40:1" oikein on ?
Oisko luonnostaan käsitteenä sinulle outo, kukaan tuskin enää uskoo että dieslmoottorit kasvavat luonnossa.
Taitaa opiskelu vielä olla kaukana puheiden perässä. - Huh huh !
Ei Poli ins. kirjoitti:
Joku tietää, että E.d.K -tieto on parasta ja kertoja taitaa olla suuri koomikko.
Kun diesel on sytytyshetkessään ovat kiertokanki ja kammenpolvi samassa linjassa. Ei siinä synny mitään vääntöä! Sylinterien lukumäärä ei tee mitään lisää siihen.
Dieselissä on sytytyshetkellä tilavuus puristettu 40:1 tilavuuteen. Monissa moottoreissa on näin ollen paineelle vain tilaa sylinterikanteen ja mäntään vaikuttaa. Ei ole vielä pinta-alaa sylinteriseiniin vapautunut näkyviin. Sitä tulee vasta työtahdin edetessä, jossa voimat ottaa runkolaakereihin.
Edk ei näköjään tiedä (googlausvirhe taas?), että runkolaakerit ovat pultattu blokiin, joka siitä saa värinäaallon.
Mikä muuten heilauttaa kammen polven liikkeelle Edkki -tiedossa, kun ei kuulemma sytytyshetkellä mikään vaikuta? Onko joulupukki, vai googlausvoima?
Otan tämän hulluuden ja googlauskyvyttömyyden miettiä mitään vielä esille:
"Tasapainoakseleita käytetään 2,3, 4 ja joissainV6 moottoreissa R6 ja siitä kaikki useampisylinteriset (parilliset/lohko) ovat luonnostaan massavoimiltaan tasapainossa"
Ei luonnossa ole mikään tasapainossa, missä massoja liikkuu edes taakse suurella nopeudella. Sellainen houreaivoisen kirjoittelu on tosiaan E.d.K. tietoa, jolle olen täällä aikaisemminkin naureskellut. Jotku uskoo kukaan tietävä ei!
Enkä vieläkään väitä olevani Poli inssivälittäjä_Lkv. Enkä viitsi enempää kanssasi, ettei tule pitää googling listaa taas sulta ja pyyhit lopulta houreesi pois taas...Ajatuskulku on tosi lennokasta.
Tuossa jo muutamia oli, mutta tämäkin jaksaa hämmästyttää.
""Edk ei näköjään tiedä (googlausvirhe taas?), että runkolaakerit ovat pultattu blokiin, joka siitä saa värinäaallon. "
Se männän paine kohdistuu runkolaakereiden kautta lohkoon, mutta kun kanteen vaikuttaa sama paine, niin minne päin se moottori tyynyjensä varassa nytkähtää ?
Mikäpä se on tuo värinäaalto?
Harvoin näkee mitään tämäntasoista tekstiä vakavasti kirjoitettuna, vai oliko tämäkin hihittelypilaa ? - lk,ijmugnyhbf
Huh huh ! kirjoitti:
Ajatuskulku on tosi lennokasta.
Tuossa jo muutamia oli, mutta tämäkin jaksaa hämmästyttää.
""Edk ei näköjään tiedä (googlausvirhe taas?), että runkolaakerit ovat pultattu blokiin, joka siitä saa värinäaallon. "
Se männän paine kohdistuu runkolaakereiden kautta lohkoon, mutta kun kanteen vaikuttaa sama paine, niin minne päin se moottori tyynyjensä varassa nytkähtää ?
Mikäpä se on tuo värinäaalto?
Harvoin näkee mitään tämäntasoista tekstiä vakavasti kirjoitettuna, vai oliko tämäkin hihittelypilaa ?kannattaako sun tyhmyydelläsi täällä kerskua?
- Oletko seonnut
Ei Poli ins. kirjoitti:
Joku tietää, että E.d.K -tieto on parasta ja kertoja taitaa olla suuri koomikko.
Kun diesel on sytytyshetkessään ovat kiertokanki ja kammenpolvi samassa linjassa. Ei siinä synny mitään vääntöä! Sylinterien lukumäärä ei tee mitään lisää siihen.
Dieselissä on sytytyshetkellä tilavuus puristettu 40:1 tilavuuteen. Monissa moottoreissa on näin ollen paineelle vain tilaa sylinterikanteen ja mäntään vaikuttaa. Ei ole vielä pinta-alaa sylinteriseiniin vapautunut näkyviin. Sitä tulee vasta työtahdin edetessä, jossa voimat ottaa runkolaakereihin.
Edk ei näköjään tiedä (googlausvirhe taas?), että runkolaakerit ovat pultattu blokiin, joka siitä saa värinäaallon.
Mikä muuten heilauttaa kammen polven liikkeelle Edkki -tiedossa, kun ei kuulemma sytytyshetkellä mikään vaikuta? Onko joulupukki, vai googlausvoima?
Otan tämän hulluuden ja googlauskyvyttömyyden miettiä mitään vielä esille:
"Tasapainoakseleita käytetään 2,3, 4 ja joissainV6 moottoreissa R6 ja siitä kaikki useampisylinteriset (parilliset/lohko) ovat luonnostaan massavoimiltaan tasapainossa"
Ei luonnossa ole mikään tasapainossa, missä massoja liikkuu edes taakse suurella nopeudella. Sellainen houreaivoisen kirjoittelu on tosiaan E.d.K. tietoa, jolle olen täällä aikaisemminkin naureskellut. Jotku uskoo kukaan tietävä ei!
Enkä vieläkään väitä olevani Poli inssivälittäjä_Lkv. Enkä viitsi enempää kanssasi, ettei tule pitää googling listaa taas sulta ja pyyhit lopulta houreesi pois taas...Eikös se edk just sanonu että sytytyshetkellä ei synny mitään momenttia tai muuta voimaa kuin paine, ja momentti on maksimissaan vasta kun mäntä on mennyt alaspäin.
Kerro nyt vaikka yksi moottori jonka puristussuhde on 40 ? ?
Tuo jo kertoo millä tasolla sun tietos matelee, äijä senkun pohuu isolla suulla eikä tiedä edes dieselin yksinkertaisimpia perusteita.
Räkätys on ainut minkä osaat, ihan tosissaan.
- ha haa haa ahaaaaaaa
Kyllähän E.d.K-Välittäjä_LKV hahmo on ylivertaisesti aina oikeassa teihin vanhoihin äijänpieruihin nähden moottoreista ja laitteista. Sillä on uusin ja älyllisin nuorekas tieto yliopistosta naatit!
- yleisesti ottaen ain
hiiii hiiii ... yleisesti ottaen aina oikeassa .... hiii hiiii hiiii
- -huimapyörä-
Veneeseen kannattaisi asentaa vauhtipyörä vaakatasoon veneen katolle. Veto akselilla kulmavaihteen kautta. Vauhtipyörälle samantapainen kotelo kuin tutka-antennilla.
Vauhtipyörä tasaisi hyrrävoimallaan veneen keikkumisen. Myrskyssä ajaessakaan ei samppanjalasit läikkyisi eikä korkokenkäkaunottaret hoipertelisi eikä tulisi merisairaiksi.
Tämä olisi huippuhieno innovaatio jolla uudistettaisi veneilyn mukavuus ennennäkemättömäksi. - Hyvä idis
siihen riittäs pieni sähkömoottorikin ja sen vois pysäyttää kun aallokko nousee niin isoksi että vene keinuu pituussuuntaan.
- 310
2
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa422026En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos311640Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly141434Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3421396Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681295- 81211
- 121068
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul7971- 20959
- 81942