Mitä tarkoittaa käytännössä oman tahdon kuolettaminen ja .....

Eli luovut omasta tahdostasi kokonaan. Luet vain Raamatusta, kuinka Jumala haluaa sinun käyttäytyvän. Alat siis vihata homoseksuaaleja, velhonaisia ja muita vähemmistöjä, kuten Jumalan tahto kuuluu. Sitten elät pää tyhjänä. Helppoa ja vaivatonta, eikö totta?

Lisätään vielä, että unohdat kaiken tieteestä ja nykyisestä moraalista ja ihmiskäsityksestä. Nollat aivot täydellisesti, niin pääset Raamatun ytimeen käsiksi. Se voi olla hankalaa, koska järkesi ja moraalisi varmasti sotivat näitä käsityksiä vastaan.

Lyhyt kysymys ja vastaaminen on elämän mittainen todellisuus. Sellainen kysymys, joka koskettaa ihan jokaista meitä. Kyllä ehdottomasti.

Oman tahdon kuolettaminen?

Ehkä on hyvä aloittaa siitä keitä me olemme. Ihminen on henki, jolla on sielu, tunteet, psyyke joka asuu tässä kehossa ja on paketoitu tähän kehoon.

Mikä on oma tahto?

Paavali puhuu siitä, että hänen henkensä haluaa tehdä Jumalan tahdon, mutta huomaa itsessään tämän toisen tahdon, joka vastustaa Jumalan tahtoa. Varmasti meidän sielussa on paljon tätä. Henki kyllä, joka on Jumalan luota annettu haluaa tehdä Jumalan tahdon, mutta sielu ja ruumiskin kapinoivat Jumalan tahtoa vastaan. Mitä enemmän pääsemme ymmärrykseen Jumalan sanasta tulevaan totuuteen, jonka Kristus on jättänyt meille noudatettavaksi niin se vaikutt minussa tietoisuutena mikä on Jumalan tahto ja pystyn sen avulla puntaroimaan kaikkea edustamaani tällaisena raadollisena ihmisenä ja huomaan niitä ristiriitoja, joita syntyy Jumalan sanan totuuteen nähden kohdallani, joista koitan ojentautua Herran avulla pois ristiriidattomuuteen.

Esimerkkinä käsky rakastaa lähimmäistä. Sen tulee kattaa kaikki elämänalueet ja silloin olen pääsemässä Jumalan tahdon toteuttmiseen itseni kuolettamisen kautta, jossa ei aina ilmene lähimmäisen rakastamista.

Tässä meidän savisessa majassamme, ihmishuoneessamme on kuin kasi toinen toistaan vastaan ottelevaa älyä, joista toinen on Kristus minussa ja toinen on sieluni, joka ankkuroitunu ruumiiseeni.

Vanha ihminen meissä ei kokonaan kuole, ei meistä synnittömiä ole tullut. Kristityn ihmisen elämä on, mitä Jumalan tahtoon tulee, se on elämää Jumalan Pojan uskossa. Kun ihminen syntyy uudestaan niin Jumala lähettää Jeesuksen uskon hänen sisimpäänsä. Meidän henkemme tulee eläviksi Jeesuksen omasta uskosta. Se on meidän uuden ihmisemme varsinainen ja ainoa elämä. Kun on kyse meidän vanhasta ihmisestämme niin vanhalla ihmisellä on oma tahtonsa niin kumpi näistä kahdesta tahdosta on voimallisempi? Jumalan tahto, kyllä. Mitä tahansa tahtoa vanhassa ihmisessämme on niin se on kuitenkin alamaistettu sen uuden ihmisen tahdon ja vallan alaisuuteen, joka on Kristus minussa, kirkkauden toivo.

Pietari mainitsee, että halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen. Tämän voi liittää tähän taisteluun, tätä kautta juuri Kristus,totuus, Hänen tahtonsa, kasvaa meissä, ja sen kautta pystymme myöskin eliminoimaan ja alistamaan sen vanhan himsen tahdon, joka nousee tästä lihan lähteestämme, joka pyrkii määräämään ja sitähän vihollinen käyttää hyväkseen. Kristus tuli osoittautumaan voittajaksi arjen tasolla, Golgatalla saatu voitto ja uudestisyntymisessä saatu Pyhä Henki ja Hengen kasteen voitelu tulevat tässä mukaan antaen voiman voittaa kaiken sen, mitä se vanha sinnikkäästi yrittää sieltä alta edelleen tuoda esille

Makaat kasvollasi kuten Teemu Sippo teki Turun tuomiokirkossa, kun hän vannoi näin uskollisuutta kaikille riivaajien opeille joita katolisuus on nimikristillistänyt ja niille vainajille, joita katolinen kirkko pitää pyhimyksinä, sekä tietysti apostoleille ja ikuiselle neitsyelle eli taivaankuningattarelle, joka pitää infantiilian jupiteria rinnoillaan, ja vannot uskollisuutta kaikille antikristuksen kirkon opeille ja paavinistuimelle kutsuen häntä pyhäksi isäksesi, sekä pidät häntä yksinoikeutettuna Kristuksen sijaisena maan päällä.

Erittäin tärkeä aihe.

”Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa” (Gal. 2:20).

Näissä Paavalin sanoissa on ilmaistu, mistä kristittynä elämisessä on kyse. Maalliset isännät omistavat orjiensa ruumiin, mutta Herra omistaa myös sielun ja sydämen. Herran omat kuuluvat Herralle kokonaan. Oma minuus on korvattava Jumalan minuudella.

Sanoisin, että tässä on kaksi puolta. On mystinen tie, yhtyminen Jumalaan, josta ei voi puhua. Se on sitä, että ihminen tyhjenee itsestään ja antaa Jumalan tulla tilalle.

Mutta on myös toinen tie. Täytyy kärsivällisesti tutustua Jeesukseen. Omat ajatukset on korvattava Jeesuksen ajatuksilla. Joka tilanteessa on mietittävä, mitä Herran omana oleminen tarkoittaa juuri tässä tilanteessa.

Herran käskyt ovat hyvät, mutta niiden noudattaminen vaatii luovuutta, koska jokainen tilanne on ainutlaatuinen. Siksi ulkokohtainen kuuliaisuus ei riitä. Täytyy omaksua Herran mielenlaatu.

Mitä tämä tarkoittaa? Jeesus on rakkauden täydellinen ilmentymä, ja enemmänkin: Jeesus on rakkaus – siispä sinun, jos tahdot olla kelvollinen palvelija, on muututtava rakkaudeksi!

Kristittynä eläminen on kasvua kuvasta kaltaisuuteen. Päämääränä on elämä. Sillä Jeesus on myös elämä. Se, mikä meissä ei ole Hänen kaltaistaan, kuuluu kuolemalle. Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi. Siksi Hänen elämänsä on minun elämäni.

Joka tämän ihanteen saavuttaa, kiittäköön Herraa, sillä ilman Häntä ei kukaan voi mitään. Kelvottomat palvelijat rukoilkoot: Herra, armahda minua syntistä!

Hei.

Jeesus opetti Isä meidän rukouksen, jota käytetään kaikkialla kristikunnassa, kaiken aikaa joku jossain rukoileen sen sanoin. Siinä sanomme Jumalalle: "Tapahtukoon sinun tahtosi." Meillä on vapaa tahto, jonka mukaan teemme elämämme valintoja päivittäin, pieniä ja suuria valintoja. Olisi tärkeätä, että valintamme perustuisivat siihen, mitä Jumala tahtoo. Jumala tahtoo, että kuljemme elämää eteenpäin häneen luottaen ja häntä rakastaen ja rakastaen lähimmäistämme. Käytännössä monet valintamme eivät mene kuitenkaan Jumalan tahdon mukaisesti. Emme kykene rakastamaan Jumalaa emmekä lähimmäistämme riittävästi. Monissa ajatuksissamme, sanoissamme ja teoissamme toimimme itsekkäästi, emme Jumalan emmekä lähimmäisen hyväksi. Voimme kuitenkin päivittäin rukoilla Jumalalta apua oppia elämään Jumalan tahtoa noudattaen.

Ystävälisesti
Pirkko-pappi

Se ei voi käytännössä mitenkään onnistua, mutta joku haluaa aina sinua hallita ja orjuuttaa.

Pidä oma pääsi,Jumala ei sinun päätäsi tarvitse.

Tästä aiheesta löytyy nerokas kuvakin.

http://naurunappula.com/1031659/aika-masentava-parisuhde.jpg

Voimme kuitenkin päivittäin rukoilla Jumalalta apua oppia elämään Jumalan tahtoa noudattaen. Lainaus on Pirkko-papilta. Kirkko kuulolla olijat ovat valmiita siunaamaan homosuhteet. Tämäkö on sitä Jumalan tahdon noudattamista,jota he hurskaasti Jumalalta pyytävät. Ystävällisesti ihmettelijä.

Tuosta Naurunappulan kuvasta: Jumalan sanomina ihan asiallisia kommentteja.

Mutta kenenkään ihmisen suusta en kuuntelisi.

Minuakin kiinnostaa mitä on oman tahdon kuoletus ja miten se tapahtuu. Siis jonkin verran ymmärtää ja tässä oli tietysti hyviä kommentteja, mutta pohjimmiltaan se on erittäin vaikeaa. Toki aamulla ihminen lähtee työhön kiireellä ja kuolettaa päiväksi kaikki muut juttunsa, että jaksaa keskittyä työhön jne.

Missä kristinuskossa on itse asiassa se raja, missä täytyy käyttää pakkoa, kun tuntuu, ettei voimaa riitä? Siis itsepakkoa, pakottaa itsensä? Yleensähän ajatellaan, että tekojen pitää tulla itsestään, mutta kun olemme mitä olemme, meiltä meinaa jäädä tekemättä monet, jollemme joskus vähän pakottele itseämme. Ei ihminen aina edes ole yhtä tasaisessa yhteydessä ja rukouksessa Jumalan kanssa.

Mitä kuoletus siis lopultakin tarkoittaa? Että välillä käyttää sitä itsepakotustakin? (Samaan tyyliin kun esim. joku on laihdutuskuurilla, ei se välttämättä tule itsestään.)

Millä voimalla tämä tehdään? Täydellisiä meistä ei tule, mutta kai oli tarkoitus edes jotain hyvää tehdä ja vähän kieltäytyä pahasta edes.

Tämähän on aihe, jota voisi pohtia aika pitkällekin.

Ei Raamatussa sanota että sinun tarvitsee oma tahtosi kuolettaa. Synnilliset himot pitää kuolettaa mutta se tapahtuu uskon kautta, kun vain annat itsesi Jumalalle.

Room 6:1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12 Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
13 Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14 Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15 Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
16 Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
17 Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
18 ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!
19 Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
20 Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
21 Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.
22 Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.
23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Meidät on luotu tällaisiksi ja jos Jumala oli halunnut ettei meillä olisi omaa tahtoa, se tahto-osa oli vain jätetty sorvipöydälle.
Meillä on silmät sitä varten että näemme, voimme katsella ja me itse niitä käytämme,ei sieltä Jumala kurki, eikä niitä silmiä tarvitse poisrepiä.

Jos hengellisyys menee omien osien kuolettamiseen, silloin on parasta kuolettaa hengellisyys. Silloin välttyy järjettömistä päätelmistä.