Royalty-free musiikin laillisuus Suomessa.

”Royalty-free” on vain sana. Oikeudellisesti merkitsevää on, mitä tekijä on esittänyt teoksistaan, ei se, mitä sanaa käytetään. Jos tekijä sanoo vain, että hänen teoksensa on ”royalty-free”, hän on lyhytnäköinen eikä anna selvää pohjaa teoksen lailliselle käytölle. Jos joku muu sanoo toisen teoksesta, että se on ”royalty-free”, sitä ei lähtökohtaisesti pidä uskoa.

”Creative Commons” on yleisnimitys joukolle lisenssityyppejä (nykyisin kai 11:lle). Niistä osa sallii esittämisen vapaasti, osa rajoitetusti. Taaskin olennaista on, mitä tekijä on ilmoittanut.

Lisäksi on huomattava, että kukaan ei voi antaa toiselle parempaa oikeutta kuin hänellä itsellään on. Jos joku esimerkiksi säveltää jotain, hän voi antaa sävelmänsä vapaaseen käyttöön, mutta hänellä ei ole valtaa määrätä sävelmään tehdyn sanoituksen sanoittajan, laulajan, soittajien tai äänittäjien työstä.

Tosin jotkin Creative Commons -lisenssit sallivat teoksen vapaan käytön vain edellyttäen, että johdannaisteoksetkin ovat vapaasti käytettävissä. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että sellaisen lisenssin alaiseen sävelteokseen tehtyä sanoitusta saisi vapaasti esittää, jos sanoitusta ei ole ilmoitettu vapaaksi. Päinvastoin esittäminen loukkaisi sekä sanoittajan että säveltäjän tekijänoikeutta,