Koirakirjan kummalliset ohjeet

Kannattaa ostaa sekä talushihna että pitempi liina/hihna. Pientäkin pentua voi heti opettaa kävelemään nätisti, mutta tosiaan se ei jaksa kauaa keskittyä, joten kannattaa vaihtaa pentu liinan päähän, kun se ei enää jaksa harjoitella hihnakävelyä. Vetää sen ei saa antaa mielellään ollenkaan, ettei jää tavaksi.

Ja vieraita koiria lenkillä ei tulisi tervehtiä. Sosiaalistaminen tehdään vapaana tuttujen ja turvallisten koirien kanssa. Et voi tietää onko vastaantuleva tuntematon koira terve, rokotettu ja pitääkö se edes pennuista. Lisäksi moni (kuten minä) en missään nimessä halua, että joku päästä koiransa koirani luo sen ollessa hihnassa. Sosiaalistamisessa ei määrä ratkaise vaan laatu. Parikin rauhallista kivaa koirakaveria on pennulle alkuun ihan tarpeeksi. Kun pentu saa hyvien kokemusten kautta itsevarmuutta ja sen rokotukset ovat kunnossa, voi mennä myös puistoon. (Kannattaa ensin katsella siellä olevia koiria ja kysyä sopiiko pennun kanssa tulla.)

minun mielide on, että ei aivan orjallisesti kannata noita oppeja noista kirjoista ottaaa.kyllähän sieltä voi poimia neuvoja ynm.niksejä,mutta hiukan suodattaen. terveellä maalaisjärjellä pääsee pitkälle:) onnea pennun hankintaan:)

Suurin osa pennuista ei uskaltaudu muutamaa metriä kauemmaksi omistajasta ollessaan pikkupentu, jolloin vapaana ulkoilutus on helppoa ja suotavaa. Pentu oppii seuraamaan sinua eikä toisinpäin. Vertaa siihen, että hihnassa koira kulkee usein edellä ja ihminen perässä. Pentu oppii, että sinä tulet perässä...ei hyvä. Vapaana on hyvä tehdä heti luoksetuloharjoituksia. Pennulle voi laittaa pyykkinarun perään, jolla sen saa pysäytettyä, jos se meinaa lähteä liian kauas eikä tule tykö.

Hihnakäytöksen opettelu aloitetaan heti. Hihnaan on hyvä totutella sopivissa erissä. Käytännössä siihen ei kulu kuin pari viikkoa, jotta pääsee kunnolla alkuun ;)

Pääset paljon helpommalla ohitustilanteissa, jos et anna pennun tutustua kaikkiin hihnassa. Pentu tottuu pienestä pitäen tähän käytöksen. Ota tutustuessa käyttöön jokin erityinen sana, josta se pikkuhiljaa oppii, milloin saa tervehtiä. Pidä hihna aina löysällä, kun koira tervehtii muita.

Suojele pentua vähintään vuoden ikään asti ikäviltä ja pelottavilta kokemuksilta. Tämä ei tarkoita säälimistä, lohduttamista tai lässytystä.

Sosiaalistaminen ei tarkoita muiden koirien tapaamista. Se tarkoittaa totuttelua ympäröivään maailmaan. Kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Se maailma, jonka pennulle esittelet parin ekan kuun aikana, muodostaa pennulle "normaalin", jota se ei myöhemminkään ihmettele. Lentokoneet, autot, pyörät, sillat, pimeät tunnelit, metsät, linnut, possut, työmaat, ukkonen, raketit (vain kaukaa tietysti), portaat, hissit, kaupan ovet...

Itse aloitan remmi hommat jo 8-9vko ikäisenä, josta muodostuu aika luonnollinen "turva" koiralle. Sosiaalistaminen ei tarkoita pelkkiä koirakohtaamisia, vaan yhdessä säännöllisesti koettuja monipuolisia tilanteita. Itse vein koiraa jo 10vko kaupungille, sinne, tänne sylissä tai taluttaen jne...yleisötapahtumiin jne..Kyllä koira ja muut mitkä tahansa tilanteet myöhemmin oli aika arkista ja vähemmän mielenkiintoista. Kannattaa satsata ja nähdä vaivaa ensimmäiseen vuoteen..

Pitää ymmärtää että pentu haluaa, nähdä. havaita silmillään /aisteillaan kaiken laista, mitä sen elinympäristössä tapahtuu...turvallisesti. Ja kun tähän lisätään yhdessä koettuja, vahvistaa tämä jo merkittävästi yhteistä tulevaa taivalta.
Pentusokeus kannattaa poistaa heti.
Ohjaa, opasta....

Kaimion kirjoissa on todella paljon hyvää, mutta juuri kuten sanottiin valikoiden. Omat koirani saavat treffata tuttuja rekkuja, joita näemme aina lenkillä. Kaikki tuntemattomat ohitamme OHI käskyllä jA TODELLAKIN menemme ohi vaikka kuinka haluaisivat mennä tapaamaan. Vanhempi koirani meneekin kauniisti, mutta vuoden vanha meinaa, että pitäis päästä moikkaamaan, mutta pikkuhiljaa sillekin alkaa taas menemään perille, että kun sanon OHI, niin se on niin. Teenkin usein niin, että kun näen tuntemattoman henkilön koirineen tulevan, niin ilmoitan tarpeeksi lujaa sen ohitus käskyn jolloin vastaantulijakin tajuaa, että tuossa mennään reippaasti ohitse. Tässä tilanteessa vaikka koirani riekkuisi kuinka en tee muuta kuin nykäisen hihnaa ja pakotan sen ohittamaan toisen koiran. Vanhempi koirani on kuin viilipytty missä vain. Kulkee busissa, junassa, metrossa jne. kauniisti ja rauhallisesti sillä olen nuoresta (reilu vuoden) lähtien kuljettanut sitä eri liikennevälineissä ja eri tilanteissa mukanani. Näin sain siitä ystävällisen ja kuuliaisen kaverin minne sitten menekin. Olen lisäksi käynyt ihan ravintolassa (kesäisin) terassilla syömässä koirat mukana. Pentu pääsi ekan kerran 9 viikkoisena mukaan. Olinpas joskus odottamassa kaveriani tämän uusiessa papereitaan erään viraston edessä melkein kaksi tuntia ja kaikki ohikulkijat halusivat paijailla ja ihmettelivät koiran rauhallisuutta, jolloin kerroin tietty että koirani ei saa riekkua jokapuolella kun olemme ulkona. Mitää rähinä yms leikkejä en ole koskaan harrastanut, mutta kaikkea muuta sitten kivaa enemmänkin. Ensimmäiset kolme kk uuden pennun kanssa olivat hieman työläitä, mutta nyt menee jo ihan kivasti. Enpä vaan muistanut kuinka paljon on työtä saatikka kun on kaksi joista toinen pentu.

Meillä harjoiteltiin ensimmäisestä päivästä lähtien hihnassa kulkemista, vähän myöhemmin kotiudittuaan kunnolla harjoiteltiin olemaan vapaana (oma piha, ei autoteitä lähellä).

Pentu voi syöksähdellä alkuun ja melko pitkäänkin, mutta voit opettaa heti kulkemaan nätisti. Pienelle riittää rapsutukset palkkioksi, menin siis kyykylleen ja pyysin luokse, väliin otin syliin ihmettelemään kun meinasi liikaa vetää. Ja kyllä alusta oli valjaat, omasta mielestä panta ja pentu on huono yhdistelmä, kaulaan käy kun nykäisevät milloin mihinkin suuntaan.

Meillä tavataa toisia hihnassa ja koirapuistossa. En ymmärrä yhtään tuota ihmeellistä kieltoa, miksei hihnassa saisi tavat toisia, viides koira menossa ja aina on hihnassa tapailtu toisia, ei mitään ongelmaa.

Koira puistoon lähdetään heti rokotusten saatua, pennun kanssa harjoitellaan pienten puolella. Oma koiranikin on "kouluttanut" useampia pentuja, eli ärähtää jos liikaa innostuvat.

ps. Tommy Wirenin kirjoihin voi myös tutustua.

Me asumme kaupungissa, vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella. Kun pentu kotiutui, ainoa mahdollisuus oli laittaa heti panta kaulaan ja viedä koira remmissä ulos. Pikkuhiljaa uskalsimme laskea sen vapaaksi jossain turvallisessa puistossa ja siinä se kirmaili muutaman metrin säteellä.

Koska meillä ei ole toista koiraa, eikä muitakaan koiratuttuja entuudestaan, olemme antaneet pennun nuuskia toisia koiria hihnassakin, jos se on vaan ok toisen koiran omistajille. Jotkut sitten sanoivatkin ihan ystävällisesti, ettei heidän koiransa esim. tykkää pennuista, joten menimme pois tilanteesta. Hihnassa tervehtimisen tärkein asia on se, että omistajat pitävät hihnat löysällä, jolloin omistajien mahdollinen jännittyneisyys ei tartu koiriin.

Koiramme on nyt seitsemän kuukauden ikäinen ja tulee toimeen toisten koirien kanssa sekä kadulla että koirapuistossa. Olen ihan vakuuttunut siitä, että jos olisin aina kieltänyt toisten koirien tervehtimisen hihnassa, koira suhtautuisi vastaantuleviin koiriin jännittyneesti tai jopa ärtyisästi.

Lisään vielä, että jos vastaantulevan koiran omistaja ei halua koiransa tervehtivän, en tietystikään päästä omaani toisen koiran lähelle, vaikka se kuinka haluaisi. Aika hyvin omistajien käytöksestä pystyy lukemaan jo matkan päästä, saako koirat tervehtiä vai ei.

vielä kummallisempia ohjeita saat kun netistä etsit ja varsinkin suomi24 palstalta...

Olihan erilaisia neuvoja, kuka on oikeassa? Kun luette niitä koulutuskirjoja, niin lukaiskaapa esim. autonkorjaus opas, näette sitten kuinka paljon opitte lukemalla, kun teette kone tai kytkin remonttia.
Koira on laumaeläin ja johtajan (ihmisen) käytös, epävarmuus tarttuu pentuun. "Näytä koirasi, niin kerron sinusta" ja usein aroilla ihmisillä on heitä "vartioiva ja puolustava" koira ja syy on selvä... älkää ottako koiria Urpot ihmiset.

Olen antanut koirani pennusta lähtien kulkea vapaana. aluksi tien ylityksistä ja vilkuilla paikoilla pidin hihnaa. Aluksi oli vaikeata kun koira ei tullut kovin helpolla käskystä luokse kun oli kaikkea mielenkiintoista ympärillä. Nykyisin kulkee vieressä nätisti eikä mene ilman lupaa toisten koirien luokse vaikkei ole hihnassa. On mukavenpi molemmille kun koira saa kulkea vapaasti ja haistella ympäristöä mielinmäärin. Aina kun ihmisiä tai koiria lähestyy pyydän koiraani vierelleni jotteivät pelästy. Muutaman kerran kanssakulkijat on ihmetelleet koiran tottelevaisuutta varsinkin kun käskystä kääntyy oikealle tai vasemmalle eikä välitä tuon taivaallista muista jos ei ole saanut lupaa tutustua. Pentuna annoin mahdollisimman paljon koirani tutustua muihin koiriin ja ihmisiin. Siksi ilmeisesti ohitus tilanteet on helppoja kun on tottunut muihin eikä he ole enään niin mielenkiintoisia. Tosin ihmiset jotka haluaa silittää koiraani juuri kun ovat kohdalla saa koirani reagoimaan heihin monesti vain nuuskaisee mutta voipi jäädä rapsutettavaksikin, ainoa haitta on kun en tiedä etukäteen ja tilanne tulee yllätyksenä. Varsinkin kun koiria pelkäävät ihmiset käyttäytyy miten sattuu hekin jopa ottavat sellaiset eleet että näyttäisi koiranmielestä että haluavat raapustella....

Parasta mitä koiralle voi tehdä on antaa koiralle aikaa ja ulkoilua. Myös toisten koirien tapaaminen on hyvin tärkeää jotta koirasta tulisi tasapainoinen. Koiran kävellessä tulisi saada haistella ympäristöä eikä niin että kokoajan koiran pitää kulkea aivan vieressä hihnalyhyellä voihan se olla hienoa isännän mielestä mutta jos se on sitä koko ajan niin mitäköhän koira siintä tykkää.

Mulla oli hihna heti ensimmäisestä päivästä asti pennulla, sellainen kevyt näyttely hihna ja pidin sitä löysällä. Pentu ei onneksi vielä pahemmin vetänyt ensimmäisten parin viikon aikana kun oli niin ihmeissään kaikesta joten tää systeemini oli ihan ok. Sittemmin vaihdoin pantaan ja hihnaan ja pannan annoion olla lähes koko aika kaulassa, sisälläkin ja ei siinäkään mennyt kuin pari päivää ja tottui.

Meillä ei ollut hirveesti tuttuja koirakavereita lähettyvillä, joten pakosti oli annettava vastaan tulijoiden koirien kanssa tutustua. Toki eka kysyin aina ja ilmoitin ettei pentua ole siinä ja siinä iässä vielä täysin rokotettu jne ja sama toistepäin. Omasta mielestä tämä oli hyvä koska mun pentu oli hirveän arka toisia koiria kohtaan pienenä, ihmisistä oli kiinnostunut mut koiria pelkäsi, joten jos olisin vain pari kertaa kk nähnyt tuttuja koiria niin ei ttää mun hauva olis näin sosiaalinen ja kaikkien kaveri niinkuin se nyt on =)

Mut ei mekään kaikkien kans tervehditä vaikka kovasti haluaisikin, mulla tosin ei oo sellasta tiukkaa linjaa tässä koiran kasvatuksessa miten asioiden pitää mennä (koska en usko niihin) ja hyvin ollaan pärjätty.

Pienten koirien olisi hyvä totutella isoihin koiriin turvallisessa tilanteessa. Jottei koirasta tulisi remmirähjää. Pikkukoiran omistaja ei saisi pelätä kohtaamista isonkoiran kanssa. Mieliala pitäisi pitää kurissa jos koira vaistoaa että isäntä pelkää niin koira oppii reagoimaan silloin, hän alkaa puolustamaan isäntää taikka pelkää aina kohtahessa ison koiran. Parenpi olisi jos opettelisi kohtaamaan kiltit isot koirat niin omistajan omakin pelko lievenisi.

vanha sanonta on koira on sellainen kun hänen isäntä on eli koira peilaa omistajaa.

Kylläpä näitä ammattikseen koiria kouluttavia on suuntaan jos toiseenkin. Yksi sanoo yhtä, toinen toista, ja kolmas jotain ihan muuta. Yhden mielestä palkitaan herkuilla, kun taas toisen mielestä näin ei toimita missään nimessä. Jonkun tyylisuunnan mukaan koiraa koulutetaan ns. "rankalla kädellä" (ihminen selkeä laumajohtaja, ja koira alistetaan vaikka väkisin), kun taas toisessa suunassa tätä ei missään nimessä saisi tehdä (esim. koiran väkisin selättäminen/alistaminen).

Ottaa tuosta nyt selvää sitten, että mikä on oikein, mikä väärin ja mitä kannattaa tehdä? Tämänhän huomaa jo pelkästään telkkaria katsoessa, kuinka erilaisia ohjeita tulee. Jättikuuluisa Ceasar Milan joka joidenkin mielestä on itse jumala, brittiläinen Viktoria Stilvell joka kouluttaa herkkujen ja ehdollistamisen kautta, tai osuipa silmääni jossakin koiraohjelmassa jo ihan kotimaisiakin ammattikouluttajia, jossa mm. Milanin "rankat" koulutusmetodin olivat lastenleikkiä verrattuna erään suomalaisen naisen tapaan kouluttaa koiria.

Hänen mukaansa esim. koirat saa alistumaan ja tottelemaan viikon "jäähyillä", jolloin koiraan ei oteta minkäänlaista kontaktia, ei fyysistä eikä henkistä vaikka koira yrittäisi kuinka kerjätä huomiota tai komentaa. Tämä kun on kuulemma se täysin normaali käytäntö koiralaumassa, jossa johtavassa asemassa oleva koira "eristää" temppuilevan laumanjäsenen täydellisellä välinpitämättömyydellä. Lukuunottamatta tietenkin jämäkkää ärähdystä, mikäli uhotteleva laumanjäsen yrittää hyppiä liikaa nenille.

Oli miten oli. Kaikilla kouluttajilla lienee yksi ainoa asia yhteinen asia josta kaikki samaa mieltä, ja se on se, että ihminen ennen koiraa. Koira voi olla rakas perheenjäsen ja se paras kaveri, mutta se on silti koira, eläin. Ei ihminen. Ei ihmisvauva. Koira on koira, piste. Ja koiran tulee tietää paikkansa "laumassaan", ja se tulee ihmisen jälkeen. Ei toisinpäin. Siinä missä ihmiset menevät metsään näyttää kerta toisena jälkeen olevan se, että sitä koiraa kohdellaan kuin ihmistä, ja siitähän ne ongelmat sitten alkaakin. Koirat alistavat ja pomottavat omistajiaan mennen tullen. ja pelottavinta on se, että nämä omistajat vain nauravat ja vähättelevät asiaa?

"No voi meiän pieni (Rotweiler) Rekku mussu kun on niin kovin itseppäinen ja tottelematon! Voi hellusta pientä kultanuppua, ota tästä namipala, ota ota. Mamin/Papin kultsipupu, pusipusi!" Ja samaan aikaan ihmetellään, että miksi ihmeessä se Rekku niin kovin murisee ja näyttelee hampaita maaten sohvalla talon kinginä?

Itse en pelkää koiria. Taidottomia (ja aivottomia) koiranomistajia kyllä. Ja se pelko tulee juurikin siitä, etten osaa luottaa omistajan taitoihin ja kykyihin hallita lemmikkiään.

Kaiken muun koiruli on oppinut, mutta piereskelyä se edelleen jatkaa ja häpeää sitä itsekin

Koiralle aina parempi mitä varmempi laumanjohtaja olet, siihen kuuluu myös koiran ohjaaminen ilman hihnaa. mene vaikka koirapuistoon silloin kun se on tyhjä (myös silloin kun on muita) niin voit turvallisesti harjoitella hihnatta liikkumista.

Itsellä juuri 2 vkoa kotiutunut korvakarva

Se mitä ei koiraoppaista opi on koiran yksilöllisyys. Jokaisella koiralla on omat jutut. Kahta samanlaista koiraa en ole vielä tavannut.

Osa koirista ei ole yhtään kiinnostunut muista koirista, vaan ihmisistä ja sitten toisilla koirilla ihan toisinpäin. Osa koirista elää nenän avulla, toisilla taas korvat ja toisilla näköaisti. Nämäkin seikat vaikuttavat hihnakäyttäytymiseen.

Myös urokset ja nartut käyttäytyvät eri tavalla. Yleensä pojat eivät pidä pojista ja tytöt tytöistä. Tämä on ihan normaalia reviirikäytöstä. Koirapuistoissa on joskus nähtävissä mustasukkaisuusdraamoja. Leikattujen koirien suhteen onkin sitten aivan eri meininki. Jotkut nartut saattavat olla hyvinkin agressiivisia leikattuja uroksia kohtaan.

Jotkut koirat kulkevat rinta rottingilla häntä ylöspäin sojottaen. Koira voi kulkea hyvinkin nätisti omistajan mielestä, mutta kohdatessaan toisen koiran näin, se voi olla uhkauksen merkki. Koira nimittäin vapaana ollessaan ja ystävällisin mielin ei lähesty toista koiraa näin. Tästä syystä yleensä vastaantuleva koira puolustautuu, jota taas sitten kutsutaan "remmirähjäksi".

Jokaista koiraa tulisi kouluttaa yksilöllisesti ja sen mukaan minkälainen koira halutaan. Itselläni on aivan ihana ja kiltti koira. Jos tähän koiraan olisi käytetty kovin rankkaa koulutusta, todennäköisesti koiran leikkisyys olisi pilattu sillä. Kaveri on myös hyvin itsepäinen, mutta niin olen minäkin, joten se ei ole ongelma :)

en jaksanut alkaa lukemaan nuita aikaisempia kommentteja joten en tiedä että onko joku jo näitä samoja asioita toistellut.... MUTTA KUITENKIN.
Minä ainakin itse aloitin pennun kanssa hihnaharjoittelut melkeimpä heti, en tietenkään pitkiä aikoja kerralla ettei pentu väsyisi ja kokisi hihnassa oloa pelkästään ärsyttäväksi. Ja toisia koiria kyllä haisteltiin ja tervehdittiin, ja puistoissa käytiin silloin kun sielä ei ollut liikaa muita koiria.
Nyt tuo pentu on kerennyt jo 10 vuoden kunnioitettavaan ikään, eikä ole käyttäytymishäiriöinen, koko ikänsä on kiltisti kulkenut vetämättä hihnassa ja muita koiria tervehtii kiltisti. Pelkää vähän isoja koiria koska on melko monta kertaa saanut turpaansa vastaantulevilta irtokoirilta, mutta kun itse olen vahtimassa käyttäytymistä tervehtimistilanteessa niin ongelmia ei ole.
Ja kun pentu ja nuoruuniässä koiraa kouluttaa tunnollisesti ja huolella, ei ongelmia edessäpäinkään todennäköisesti ole. Pystyn esimerkiksi huoletta rullaluistella kesäisin koirani kanssa, nykyään tosin iän jo painaessa vähemmän, ja nuorempana koirani myös veti pihan lapsia pulkassa (rekikoira kun on). Myös irti lenkkeilyttäminen toimii, tietää että kun käsky käy niin toteltava on vaikka olisi kiva vaan juoksennella.
MAALAISJÄRJEN KUN MUISTAA PITÄÄ MUKANA NIIN HYVÄ TULEE. :)

Koirat on perseestä. Pistä se säkkiin ja heitä järveen.

Jos kirjasta haluat lukea niin tutustuppa sellaisen miehen kirjoihin kuin Pertti Vilander :)

""Asun lähellä moottoritietä ""
"" Pidänhän minä aikuista koiraani vapaana, mutta ..."
Nuo kaksi lauseen pätkää riittää kertomaan että sinun ei pidä ottaa yhtään koiraa lisää , ja kannattaisi harkita siitä yhdestäkin luopumista.

Metsästyslaki yksiselitteisesti kieltää koiran irtipitämisen toisen alueella ilman maanomistajan lupaa , sama laki on voimassa myös taajama alueella.
Olkoonkin että otat koiran kiinni kun joku tulee vastaan eli koirasi on näennäisesti välittömästi kytkettävissä , mutta tosiasiassa sellaista koiraa ei ole vielä syntynyt joka on 100% varmuudella aina irtiollessaan kytskettävissä välittömästi...
Eli rikot jatkuvasti metsästyslakia ja et siten ole sopiva henkiläö koiran pitämiseen.

Tein itse sen virheen että annoin koirani mennä haistelemaan vastaantulevia koiria pentuna. Se oli paha moka. Koirani oppi siihen että jokainen koira oli haisteltava ja sitten kun tuli koiria vastaan joita ei voinut mennä haistelemaan tms niin alkoi hirveä metelöinti ja "neliraajahalvaukset" kun ei päässytkään katsomaan. Nyt onkin ollut hirveä työ saada koira ohittamaan oikein. Joten todella älä vain tee samaa virhettä vaan ohitustilanteet on tosiaan hyvä hoitaa ilman tutustumisia, rauhallisesti vain ohi pennusta pitäen. Todella tuo sosiaalistaminen pitää hoitaa sitten muuten ja sinullahan on nuo pari kaverikoiraa ja oma koirasi, ne kyllä riittävät hyvin alkuun :)

Koirakouluttajan sanoin; mieti miten haluat koirasi käyttäytyvän. Haluatko sen kävelen vetämättä vierelläsi vai vetävän sinua perässäsi? Haluatko sen juoksevan ympäriinsä jokaisen hajun perässä edestakas tietä vai hallitusti siellä missä sinä haluat? Hänen sanojensa mukaan jokainen koiranmistaja voi tehdä valinnan vapaasti ko. asioista, ei siis ole yhtä oikeaa tapaa. Jos lenkillä ei tule vastaan muita koiria, miksei pitäisi koiraa vapaana? Vilkkaasti liikennöidyillä teillä tai niiden läheisyydessä se ei ole viisasta. Koiralle on selkeämpää kun hihnassa toimitaan vain yhdellä tavalla, sen ei tarvitse miettiä miten nyt tässä tilanteessa tehdään jos aina mennään samalla kaavalla. Koirapuisto on kiva paikka tavata toisia koiria ja juosta, leikkiä vapaana. Jos ei halua käydä koirapuistossa tai koira ei viihdy siellä, riittää ne muutamat turvalliset kaverit ja onhan sulla se vanhempi koira kaverina. Etiketti on sitten ihan eri asia. Toinen koira ohitetaan siten, että vain ihmiset ovat toistensa lähellä. Kun edellä kävelee toinen koira, ei mennä lähelle sen perään kävelemään (koiran tärkein pää on takapää ja sitä se suojelee). Jos haluat pennun tutustuvan toisiin koiriin ja sellainen tulee vastaan, kysyt tietty käykö tutustuminen. Minua ei mikään niin riso kuin ne koiranomistajat, jotka antavat vapaana olevan koiransa tulla tai hihnassaolevan koiran vetää itsensä mun koiran luo kysymättä lupaa. Sitten jos sanoo, että voitko ottaa koirasi kauemmaksi niin vastataan: joo voin jos sun koira on niin vihainen. Vihainen? Koiralle tuijotus on mahdollinen uhkaus ja siksi pitäisikin estää omaa koiraa tuijottamasta vastaantulevia koiria. Luulen, että jokainen meistä tekee tai sanoo jotain jos joku täysin ventovieras henkilö lähestyy kadulla tai muualla päin sanomatta mitään tai tuijottaa.

Tietenkin vapaana ja huppu päässä, niin ei se opi pelkää autoja, ne kyllä yleensä väistää.

Sitä pitää hakata ja alistaa niin vittu se saatanan huora oppii tavoille

vittu häh !

Kuvitella ettei pentua kannata kouluttaa/ opettaa, ennen kuin koira on lähes vuoden ikäinen. Pentuna aloitettu kouluttaminen hepottaa huomattavasti, koska koira ei opi ei toivottua käyttäytymistä. Näin koira kulkee jo nuorena taluttimessa vetämättä ja vapaana ollessa tulee omistajansa luokse kutsuttaessa. Koiran ei tarvitse päästä haistelemaan vastaantulevia koiria, sille riittää mainiosti 1-2 tuttua koiraa. Koiraa pidetään vapaana paikoissa, joissa sillä ei ole vaaraa jäädä auton tai muun liikenteen alle ja hyvä henkivakuutus koiralle on varma luoksetulo kutsuttaessa, olipa sitten ympärillä muita koiria tms.

Niin no, mulla on 40-vuoden kokemus kissoista ja koirista. Konttausiässä mutsin silmien välttäessä syötiin koiran kanssa samasta kupista... (offtopic: ei oo muuten koskaan ollut mitään allergioita)

Jokaisen koiran kasvatuksen kanssa tulee virheitä, joita joutuu myöhemmin paikkaamaan. Ei ole olemassa täydellisesti kasvatettua aikuista koiraa.

Ihan totta, ettei pienen pientä pentua kannata vielä remmiin laittaa. Se ei ymmärrä sitä ja hyöty on yhtä tyhjän kanssa.
Hihna vasta sitten, kun ikä ja vallattomuus ajaa pidempiin tutkimusretkiin.

Jälkimmäinen neuvo siitä, ettei koira saisi kytkettynä tavata muita koiria??? Täyttä tuubaa, kytkettynähän -lainkin mukaan- ne toisensa tapaa.
Pitää vaan remmin niin löysänä, että saavat noi normianaalihaistelut tehtyä;)

Sosiaalistaminen on sulla ihan hyvässä lykyssä, johtuen tosta vanhemmasta koirasta.
Vielä parempi, jos sulla ois tiedossa ton vanhemman koiran kavereita, jotka ottais ton mukulan "laumaan" mukaan.

Ja vielä: vastaantuleva haukkuva koira ei aina ole kiukkunen, se on monesti vaan innostusta ja tervehtimistä. Jos siinä vaiheessa heti vaihtaa kadun toiselle puolelle, niin koira lukee isäntäänsä ja ymmärtää tilanteen uhkaavaksi.
Lopputuloksena on koira, joka kokee kaikki vieraat koirat uhkana.

Ja vielä 2: ja mitä tulee sellaseen pikkaseen koirien väliseen tappeluun, niin kokemus on osoittanut, että se tekee koiran itsetunnolle hyvää ja kasvattaa luonnetta. Kepeänkin ottelun jälkeen koira kävelee rinta pystyssä viikon ja silmistä näkee "tappokoneen" todellisen luonnon)))))
Vitsi sinänsä, mutta tappelussa hyvin pärjättyään ei enää rähjää "mitättömyyksien" kanssa. Kävelee vaan isottelijoiden ohi...

Eikö se mennyt niin ettei kaikkien koirien lonkat kestä halutusta pentuna, vasta yksivuotiaana kunnon lenkkejä ainakin jos iso koira. Yleensä kaupungissakin on ulkoilutus alueita, sellaisia aidattuja.

no siis vittu koirahan oppii tavoille sillee että sitä pitää hakata ja alistaa siis oikeen kunnolla potkia ja hakata ja heitellä seinille

vittu häh !

Kunhan opetat koirasi käyttäytymään kunnolla, vaikka se olisikin vapaana, että se EI MISSÄÄN NIMESSÄ SAA hyökätä kenenkään kimppuun, oli tämä IHMINEN sitten syyllinen siihen, tai ei.....etkä missään nimessä saa antaa sen juosta kenenkään toi-sen ihmisen luo....oli koira itse sitten vihainen tai ei......syyttä suotta.....serkulleni, jol-la on todettu vastikään eräs paha sairaus, jota en nyt muista, ja se joutui äsken jon-kun kapakkalaisen koiran hyökkäyksen uhriksi. Joutui sairaalaan serkku. Sai tikkejä puremakohtiin. Ja itselle on käynyt melkein sama jo monta kertaa tämän vuoden ai-kana, ja pari kertaa sitä ennen.....koira on ollut vapaana, hyökännyt melkein kimppu-uni, ulkoiluttaja vähät välitti siitä, mitä koiransa teki....vaan usutti sitä.....ja näkätti uk-ko kerran, että eiiiii se teee mitään.......ja hitot. Valhetta. En tosiaankaan ymmärrä, miksi pitää kiusata muita, mua varsinkin noin kaikki koiran omistajat, jotka antaa koi-ransa juosta vapaana, ja jos huudetaan jotakin varoituksia koiralle, ei se kuuntele. Ne juuri ei ole käyneet mitään koirien käytöskoulua. Liekö koskaan edes kuulleet sitä sanaa......? Tuskin. Eikö kaikki koirarodut pidä ensin, ennen luovuttamista mihinkään perheeseen, tai ei-perheellisille ihmisille, pidä käydä se käytöskoulu ja läpäistä se ? Eikä koiraa saa itse kouluttaa, ellei ole ammattilainen. Ei mistään lapsellisista kirjois-ta nyt ole mitään hyötyä. Ne on kaikki tasan valhetta ! Kannattaa osallistua koirakou-luun ja muille sellaisille ennen, kuin menee sen koiran kanssa ulos muiden ihmisten joukkoon. Eikä laske sitä koiraa tai koiria koskaan vapaalle muuten, kuin omalla aida -tulla pihallaan, josta se koira tai koirat ei pääse vapaaksi tielle yms......totta kai kaik-ki koirat saa tutustua toisiinsa. Ei siinä ole mitään pahaa. Niin pennut, kuin aikuiset-kin koirat. Mä olen jo alkanut pelkäämään koiria, koska kenestäkään niistä eikä ulkoi -luttajista tiedä, jos ne laskee koiransa vapaaksi ja oikein usuttaa sen viattomien ih-miesten kimppuun......häpeällistä !

Ei tollasia kirjoja tarvitse edes lukea! Vanhaan vanhaan aikaan ollut mitään koirankoulutusta tai siihen liittyviä kirjoja ja koirat käyttäytyivät ihan tavallisesti. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle! :)

Koirat syö kissoja ja ne on rumia pelottavia haukkuvia petoja, älkää ottako koiria!