Mysteerikivi

Se on aulkoavaruuden muukalaisten tuotoksia ja kivi on sulatettu ja valettu paikalleen.

Pyramidin aikoivat siriuslaiset Käymäjärvelle rakentaa, mutta olivat unohtaneet kiviporan kotiin. Harmistuksissaan sitten graffiteja raaputtelivat.

Kaikki väitteet Käymäjärven viikingeistä ovat vain ruotsalaisten kansallistunteen nostatusta 1800-luvulta. Tämän olen JIMiltä kanavoinut ja Rauni-Leenan salaisista tiedoista saanut.

Riimu on vanha suomalainen sana siitäkin huolimatta, ettei suomea yleisimmän käsityksen mukaan ole koskaan kirjoitettu riimuilla. Ruotsalainen harrastajatutkija Ove Berg väittää kuitenkin vuonna 2003 julkaistussa kirjassaan Runsvenska: svenska finska tulkinneensa Ruotsin eteläosista löytyneiden riimukivien tekstejä suomen kielen avulla

Suomen kielessä riimu on tarkoittanut joissakin murteissa viiltoa, naarmua tai raaputusta. Riimustaminen oli viillon tekemistä tai naarmuttamista. Riimustus oli koristekuvio esimerkiksi puussa tai luussa. Riimusauva eli pirkka oli puusauva, johon oli merkitty viilletyin kuvioin kalenteri. Riimusauva tosin saattoi saada nimensä myös latinalaisesta primus-sanasta, joka tarkoitti uudenkuun jälkeistä vuorokautta.lähde? Kirjoitus tarkoitti myös alun perin koristekuviointia. Monissa kielissä riimua tarkoittavan sanan ”rune” foneettinen vastine suomen kielessä on ”runo”.

Taustatietoa: riimukirjoitus viikinkiaikana
Vuodelta 800 löytyy todisteita uudesta 16 riimun futarkista. Tämä kirjoitustapa oli käytössä koko viikinkiajan. Viikinkiajan riimukirjaimisto esiintyi kahtena muunnoksena: normaaliriimut (tanskalaiset riimut) ja lyhythaaraiset riimut (ruotsalais-norjalaiset riimut).
Normaali- Riimut furkahniastbmlR(th)
:::
Lyhyt- haaraiset riimut
Kahden muunnoksen käyttötarkoitukset olivat erilaiset. Lyhythaaraisia riimuja, jotka olivat yksinkertaistettuja merkkejä normaaliriimuista, käytettiin todennäköisesti jokapäiväisessä käytössä esimerkiksi kirjoitettaessa lyhyitä viestejä puuhun. Normaaliriimuja käytettiin koristeellisemman muodon vuoksi esimerkiksi kiviin hakatuissa teksteissä vrt. egyptin demoottinen kirjoitus/hieroglyfit.

Kiven kirjoitus muistuttaa jonkin verran Bat Creek-kiven kirjoitusta, varsinkin nuo X- ja Y kirjaimet ovat hämmästyttävän samankaltaisia.

karjalaisillaha oli jossai välis nautinta-alueenaa pohjonen useampaaki otteesee jonka aina ottivat takasi hämäläisilt ja heijjän liittolaIaisilt ruottista sekä tietenkin suomest

sen tauttaha se soppii hyvi yhtee ja mejä kielki o enemmä sukkuu karjalal ko muille nykysuomen murteil/kielil

Valitettavasti kansakoulun oppimäärään ei kuulu edelleenkään geologia, sillä ainakin jokaiselle alan ihmiselle (jopa heikkolaatuisten valokuvien perusteella) asia on täysin selvä; kysymys on vain yksinkertaisesti säännöllisen epäsäännöllisestä rakoilusta, joka muodostuu kallioperän poimutuksessa kahden eri kompetenssin omaavan kivilajikerroksen väliin. Käymäjärven alueen kallioperä kostuu juuri tällaisista, noin 2000 miljoonaa vuotta vanhoista liuskeista (savikivistä, hiekkakivistä, dolomiiteista ja basalteista), joille tällaiset mikrotektooniset rakenteet ovat hyvinkin tyypillisiä...

Ruotsalainen Ove Berg kirjassaan Runsvenska svenska finska on ottanut avaimekseen suomenkielen avatessaan näitä salaisuuksiaan säilyttäviä kiviä, ja varsin pitkälle hän on niiden kanssa edennyt. Sain käsiini hänen kirjansa ja oikeastaan en siitä paljoa ymmärtänyt, mutta toisaalta ei Berg myöskään osaa suomea, ja jos hän olisi suomea osannut, hän olisi voinut nähdä suomea siinäkin, minkä hän ohitti olankohautuksella. Korostetaan nyt kuitenkin että kivet eivät ole kirjoitettu suomella, vaan pikemmin jonkinlaisella ruotsin ja suomen sekamelskakielellä. Nimet, lauserakenteet ja sijamuodot ovat ruotsia, joten se on kivien pääkieli, mutta seassa ui ihan selvää suomeakin. Otankin tässä yhteydessä vapauden esitellä muutaman Ove Bergin tutkiman riimukiven. Ne kaikki lienevät vuosien 800-1000 jKr. ajalta, ja ovat selvästi esi-kristillisiä. Ne ovat ilmeisesti tehtykin alkujaan kirkkojen edustalle. Oltakoon sitten Bergin tulkinnoista kuinka kriittisiä tahansa, itse nostan hänelle hattua että hän on löytänyt niihin näkökulman jota aiemmin ei ole tajuttu hyödyntää.
Eka esimerkki
Ikävä kyllä ei ole näyttää valokuvaa itse kivestä joka sijaitsee Vibyssä, mutta luottakaamme Ove Bergin huolellisuuteen. Riimukielellä kivessä lukee:
Kalit hkua heli Pisa iftir suni sina toa auk Pau ikiPora

br- aina kiarPu mukit mirki furiR arkum mani
Tämä tuskin paljoa sanoo, jotakin siinä sanotaan ikiporasta ja viimeiset sanat kielivät että joku arkkuun meni. Ei se kyllä ihan noinkaan ole, jonka voi katsoa ruotsinnoksesta ja sen perään suomennoksesta:

(Kale lät hugga denna hall efter sina två soner, och han och Ingetora gjorde en bro, ett stort minnesmärke inför många män.)

Kale antoi hakata tämän paasin kahden poikansa mukaan ja hän ja Ingetora tekivät sillan, suuren muistomerkin monen miehen merkiksi.

Eli "arkkuun mäni" onkin många man eli monta miestä. Jotakin tästä kivestä kuitenkin salapoliisi löytää. Ensinnäkin itse nimi Kale joka lienee suomalaista alkuperää tyyliin Kalevi tai Kaleva, sillä aina loppupäätteitä ei merkitty. Mirki on sana merkki, mutta onko verbi hkua sukua suomen sanoille hakata tai hakku (hakkua)? Lukija ymmärtänee nyt mistä tässä on kysymys. Kyse ei siis ole varsinaisesti sisällön avaamisesta eikä sanojen ymmärtämisestä, vaan enemmänkin sanojen etymologisesta alkuperästä. Tämä jättää mielenkiintoisen kysymyksen, miten yhtyneitä ruotsin ja suomen kielet aikanaan olivat ja ovatko ne erottautuneet toisistaan jonkin erityisen syyn takia. Tosin joissakin kivissä puhutaan LaPlant nimisestä paikasta joka ilmeisemmin tarkoittaa laplantia; lappia ts. nykyistä pohjanmaata. Ehkä näissä on ollut niin kova liikenne suuntaan ja toiseen, että paikalliset ovat alkaneet puhumaan jonkinlaista sekakieltä.
Toka esimerkki
Seuraava esimerkkimme tulee Södermanlandista ja riimukivessä lukee:

amuit rsti sina Pina yti suna sina rnulfu aku hrenki bruPur

sena uarPi uti terebina i kalmarna sutuma furu afu skani

eski rsti runa Pasi

Ruotsiksi se tarkoittaa: Amunde reste denna sten efter sin son Runulv och (efter) Ring, sin broder. (Han) blev dräpt ute i (då de) foro från Skåne. Eskil ristade dessa runor.

Ja suomeksi: Amunda nosti pystyyn tämän kiven poikansa Runulvin mukaan ja veljensä Ringin mukaan. Hänet surmattiin Kalmarsundissa, kun he menivät Skånesta. Eskil piirsi nämä riimit.

Mielenkiintoisin on alin rivi "eski rsti runa pasi" joka tuntuu jo selvältä suomelta: Eskil rustasi runo paasin. On todella harmillista Ove Bergin kannalta että hän ei osaa suomea, jolloin häneltä jäi tämä huomaamatta. Samaten olen hivenen eri mieltä käännöksen kanssa kohdasta Runulv ja Ring, veljensä. Sillä hrenki kuulostaa suomenkielisen korvaan enemmän sanalta renki, jolloin siinä voisi yhtähyvin lukea Runulv ja veljensä renki. Samaten tuntuu hämärältä tuo kohta kalmarna sutuma joka on käännetty Kalmarsundiksi, vaikka siinä tuntuu olevan kaksi eri sanaa. Tulee vaan mieleen että voisiko kalmarna sutuma ollakin kalmarnan satama?

Meitä kiinnostaa nuo viimeiset sanat "kaikille kristillisille sieluille, amen" eli alkukieleksi "allum krisnum sialum, amen". Hemmetti, suomentaitoinenhan voi lukea sen suoraan ilman mitään. Ei tuo Ove Berg selvästikään ihan väärässä voi olla.

""During the reign of Christina, Queen of Sweden, a proclamation of 1646 called for the burning of houses of all those Finns who did not want to learn Swedish in the area of Sweden Proper. Reading books written in Finnish lead in some cases to imprisonments still in the 18th century."

Kuningatar Kristiinan hallituskaudella annettiin julistus v. 1646, jonka mukaan kaikkien niitten suomalaisten, jotka eivät halunneet opetella sveojen kieltä, kodit poltettiin. Suomalaisten kirjojen lukeminen johti vangitsemiseen 1700-luvulle saakka." (Lainattu aikaisemmista teksteistä)...



Mitenkähän isossa roolissa suomenkieli oli tuota edeltävänä aikana, koska on tarvittu totaalinen kielenpuhdistus, tuskin vain parin perheen takia!

Eli voisi ajatella että, olisikin todellinen ihme jos sieltä ei muinaissuomalaista kieltä mistään löytyisi.

En voi olla ihmettelemättä että, ketkähän olivat todellisia varjageja myös nykyisen ruotsin puolella noita edeltavinä aikoina.

Kiven kärjessä äkkiseltään katsoen, näyttää ihmiskasvoilta.