kaunis ja kamala

Tutustu ensin tähä tekstiin. Jos tulee lisää kysyttävää, niin palataan asiaan.
http://es.wikipedia.org/wiki/Idioma_italiano

Francobolli kirjoitti:

Tutustu ensin tähä tekstiin. Jos tulee lisää kysyttävää, niin palataan asiaan.
http://es.wikipedia.org/wiki/Idioma_italiano

Lue lisää

Ja tekstinkin piti olla espanjaa. Tästä espanjankielisestä tekstistäkö ilmenee italian melodisuus?

Fonologiaa esittelelevässä taulukossa on "pimeitä latvialaisia ässiä" ts, dz, tʃ, dʒ, s, z ja ʃ. Näiden lisäksi latviassa on vain ʒ ( kuten žurnals [ʒurnals] = it. giornale [dʒorna:le]).

Ei oikein selvinnyt, miksi Toscanan kieli on erityisen melodista ja latviassa on pimeitä "ässiä", vaikka Toscanan kielessä on kaikki nuo "ässät" yhtä lukuun ottamatta. (Ja sekin periaatteessa esiintyy affrikaatassa dʒ, jota suomalaisten on vaikea ääntää.)

no, kieliasiathan ovat mielipidekysymyksiä myös, joku miellyttää, toinen ei. Aina ei pysty kattavasti selvittämään miksi, eikä se ollut aloituskysymykseni pääpointti edes.

Joten mitä jos vastaisit vain gallupkysymykseeni? :)

oleeol kirjoitti:

no, kieliasiathan ovat mielipidekysymyksiä myös, joku miellyttää, toinen ei. Aina ei pysty kattavasti selvittämään miksi, eikä se ollut aloituskysymykseni pääpointti edes.

Joten mitä jos vastaisit vain gallupkysymykseeni? :)

Lue lisää

Pidän ranskasta ja italiasta. En pidä portugalista enkä erityisemmin espanjastakaan.

Italia on suomalaisen korvaan äänteellisesti jämäkkää ja kirkasta. Mitään erityistä melodisuutta en siinä kuule. Pidän tästä selkeydestä.

Ranskasta pidän päinvastaisesta syystä. Siinä on omanlaisensa melodisuus ja rytmi, mikä johtuu painosta, joka on aina sanan, lauseen tai lausahduksen viimeisellä tavulla, ja erikoiset vokaalit. On nasaalivokaaleja ja vokaalit ovat jotain meikäläisten väliltä: a on jotain suomen a:n ja ä:n väliltä, o on jotain o:n ja ö:n väliltä jne.

Portugalista en pidä "samasta syystä" kuin miksi ranskasta pidän: en pidä sen vokaalien erikoisuudesta - "naukuvuudesta" enkä siitä, että vokaalit ovat monesti olemattomiin redusoituneita. Kieli on korvaani sameaa siinä, missä italia on kirkasta.

(Kastilian) espanjan ääntämyksestä tekee tylpemmän ja takaisemman kuuloista kuin italian varsinkin s:n ääntyminen apiko-alveolaarisena: /s/ äännetään kielenkärki (apex) ylähampaiden takana olevalla hammasvallilla (alveolum), ja siinä on painollisten tavujen vokaalien lyhyydestä johtuen monotonisempi soundi, minkä vuoksi en pidä Kastilian kielestä yhtä paljon kuin Toscanan, jossa painollisten tavujen vokaalit pidentyvät.

Edellisen kaltaiset "perustelut" ovat tietenkin subjektiivista hölynpölyä. Pyrin olemaan sitä mieltä, että kieli on kaunista silloin, kun sitä käytetään
kauniisti esimerkiksi runoudessa.

Kurkkuäänteitä on myös tanskankielessä ja ruotsinkielen skoonen murteessa.

Skoonesta kirjoitti:

Kurkkuäänteitä on myös tanskankielessä ja ruotsinkielen skoonen murteessa.

en tykkää tanskastakaan. Nyt kun aattelen, niin kreikan kieli ei kuulosta hullummalta. En tosin osaa sanoa syytä. Mikään ei ainakaan erityisemmin häiritse.

Skoonesta kirjoitti:

Kurkkuäänteitä on myös tanskankielessä ja ruotsinkielen skoonen murteessa.

Vain ärrät, jotka ääntyvät uvulaarina kuten ranskassa ja saksassakin.

Hollannin "kurkkuäänne", joka pistää suomalaisen korvaan, on "g ilman soinnillisuutta". Yrittäkää ääntää g niin, että kaikki sen ääntöpaikasta alaspäin on poissa pelistä: syntyy kitapurjeen läpätystä. Tämä on se "kurkkuäänne".

Goed gedaan! kirjoitti:

Vain ärrät, jotka ääntyvät uvulaarina kuten ranskassa ja saksassakin.

Hollannin "kurkkuäänne", joka pistää suomalaisen korvaan, on "g ilman soinnillisuutta". Yrittäkää ääntää g niin, että kaikki sen ääntöpaikasta alaspäin on poissa pelistä: syntyy kitapurjeen läpätystä. Tämä on se "kurkkuäänne".

Lue lisää

Toisaalta sitä ei tarvitse välttämättä oppia, koska etelämmässä (varsinkin Belgiassa eli Flanderissa) äänne on soinnillinen, ja kaikki hollantilaiset ymmärtävät hyvin vaikka se olisikin soinnillinen eikä tuo mainittu soinniton "kitapurjeen läpätys".