Kymmenmetrinen pursi cortenista vahvuudeltaan jotain keskimäärin 5mm. 50 metrisen pohjasta olen mitannut levypaksuuksia 10-15mm. Entäs 200-300 metriset?
Mittakaavan kasvaessa rakenteet ovat kuin paperia. Kymmenmetrisellä rautaveneellä voi rymistellä aika tavalla, kuten Pertti kertoi, mutta iso laiva hajoo vauhdissa ilman pohjakostetusta jo virtausten voimasta...
Rautalaiva
suhteessa kokoon
44
661
Vastaukset
- futura
Siksipä isot laivat esim. tankerit rakennetaan joustaviksi, etteivät katkeaisi valtamerten aallokoissa.
- miten toteutettu?
Euroopan parlamanetin päätöslauselmassa ei mainita rungon joustavuudesta mitään. Kaksoisrungosta kyllä mainitaan. Millä tavalla väittämäsi joustava runkorakenne toteutetaan käytännössä?
Lasikuituveneissä sandwich-rakennetta käytetään, jotta runko olisi jäykkä ja kevyt. Voisin kuvitella, että tankkereiden kaksoisrungot lisäävät niiden jäykkyyttä eivätkä tee runkoja notkeammiksi.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2004:025E:0415:0417:FI:PDF
Ellet perustele väitettäsi mitenkään, se tuntuu keksityltä!
- joustorajat
Ship Hull Structures -kirja
Chapter 2 Structural Design Loads
http://books.google.fi/books?id=fjWHQpUO4jYC&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q&f=false- DnVRulesAndRegulatio
Niin, voitko kertoa, millä sivulla on maininta laivan joustorajoista?
- -----
DnVRulesAndRegulatio kirjoitti:
Niin, voitko kertoa, millä sivulla on maininta laivan joustorajoista?
chapter 2
- DnVRulesAndRegulatio
----- kirjoitti:
chapter 2
Eikun sivunumero.
- ,,,,,,
DnVRulesAndRegulatio kirjoitti:
Eikun sivunumero.
en kerro
- kuusamox
Isojen laivojen on pakko joustaa aallokossa, muuten ne katkeaisivat tai olisivat liian kalliita rakentaa. Tämän pitäisi olla selvä kaikille, joilla on vähääkään insinööritaustaa.
Jouston määrä riippuu rakenteesta koska murtorajaa ja pysyvää muodonmuutosrajaa ei saa ylitää. Konttilaivoissa konttikiskojenkin pitää palautua ennalleen aallokon loputtua.
Eihän talojakaan rakenneta jäykiksi.- Metalli taipuu
No tuo joustavuushan tulee automaattisesti. Koetapa rakentaa 300m pitkä jäykkä kappale.
- bending moment shear for
Metalli taipuu kirjoitti:
No tuo joustavuushan tulee automaattisesti. Koetapa rakentaa 300m pitkä jäykkä kappale.
Juuri näin. Taipuminen on väistämätöntä merenkäynnissä, ei kuitenkaan "toivottavaa".
- Seppomartti
Metalli taipuu kirjoitti:
No tuo joustavuushan tulee automaattisesti. Koetapa rakentaa 300m pitkä jäykkä kappale.
Tuosta mitasta tulee heti mieleen rautainen Eiffeltorni. Taipuu 2-4m tuulen voimalla. Aallot taivuttaisi enemmän.
- ei insinööritaustaa
Ilman "vähääkään insinööritaustaa" ymmärrän asian niin, että "isot laivat esim. tankkerit" ovat joka tapauksessa rungoltaan jonkin verran joustavia. Edellä oli viitattu Ship Hull Structures-kirjaan, mutta jätetty selostamatta miten laivarankennuksessa pyritään joustorakenteeseen. Myöskään kuusamox ei vaivautunut selittämään miten "toivottu joustavuus" toteutetaan tai rungon jäykkyys estetään. Eikö pitkästä rungosta tule helposti liian taipuisa ja siksi pitää olla jäykisteitä?
Jos oikeasti tiedätte laivanrakennuksesta, osaatte selittää taipuisuuden toteutuksen lyhyesti meille maallikoille. Purjeveneiden suunnittelussa pyritään jäykkään runkorakenteeseen! - kuusamox
ei insinööritaustaa kirjoitti:
Ilman "vähääkään insinööritaustaa" ymmärrän asian niin, että "isot laivat esim. tankkerit" ovat joka tapauksessa rungoltaan jonkin verran joustavia. Edellä oli viitattu Ship Hull Structures-kirjaan, mutta jätetty selostamatta miten laivarankennuksessa pyritään joustorakenteeseen. Myöskään kuusamox ei vaivautunut selittämään miten "toivottu joustavuus" toteutetaan tai rungon jäykkyys estetään. Eikö pitkästä rungosta tule helposti liian taipuisa ja siksi pitää olla jäykisteitä?
Jos oikeasti tiedätte laivanrakennuksesta, osaatte selittää taipuisuuden toteutuksen lyhyesti meille maallikoille. Purjeveneiden suunnittelussa pyritään jäykkään runkorakenteeseen!En ole laivanrakentaja, mutta lujuusoppi on hanskassa.
Homma ei ole yhdestä asiasta kiinni vaan kokonaisuuksista, joissa myös kustannukset näyttelevät isoa osaa.
Käytännössä on mahdotonta tehdä rahtilaivan kokoista kappaletta, joka ei jousta.
Kyse ei siis ole siitä kuinka suureen joustoon pyritään vaan siitä kuinka suuri jousto sallitaan.
Homma lähtee liikkeelle kuormituksista. Niitä mallintamalla lasketaan rungon muoto ja laitetaan rautaa sinne, mihin on pakko sen verran kuin on pakko. Kysehän on kuitenkin vain siitä, että tehdään halvalla riittävän luja alus, johon saadaan mahdollisimman iso lasti kuitenkin niin, että sen käyttökulutkin pysyvät aisoissa.
Laskelmat tehdään tietokonemalleilla, joihin parametrit syötetään. Sen enempää ei tarvitse tietää koska laskuja ei tehdä kuitenkaan enää käsin.
Ja kyllä ne purjeveneetkin tehdään joustaviksi. Erityisesti mastolle ja kölille lasketaan kuormia ja taipumia, muuten ne eivät kestäisi. Purjeveneessä painolla on paljon merkitystä, joten siellä vasta joudutaankin tekemään kompromisseja jäykkyyden ja painon kanssa.
Linkissä on hieman kansanomaistettua tekstiä runkoihin kohdistuvista kuormista http://www.zgkjcx.com/Article/UploadFiles/201101/20110113162140104.pdf - 12+9
kuusamox kirjoitti:
En ole laivanrakentaja, mutta lujuusoppi on hanskassa.
Homma ei ole yhdestä asiasta kiinni vaan kokonaisuuksista, joissa myös kustannukset näyttelevät isoa osaa.
Käytännössä on mahdotonta tehdä rahtilaivan kokoista kappaletta, joka ei jousta.
Kyse ei siis ole siitä kuinka suureen joustoon pyritään vaan siitä kuinka suuri jousto sallitaan.
Homma lähtee liikkeelle kuormituksista. Niitä mallintamalla lasketaan rungon muoto ja laitetaan rautaa sinne, mihin on pakko sen verran kuin on pakko. Kysehän on kuitenkin vain siitä, että tehdään halvalla riittävän luja alus, johon saadaan mahdollisimman iso lasti kuitenkin niin, että sen käyttökulutkin pysyvät aisoissa.
Laskelmat tehdään tietokonemalleilla, joihin parametrit syötetään. Sen enempää ei tarvitse tietää koska laskuja ei tehdä kuitenkaan enää käsin.
Ja kyllä ne purjeveneetkin tehdään joustaviksi. Erityisesti mastolle ja kölille lasketaan kuormia ja taipumia, muuten ne eivät kestäisi. Purjeveneessä painolla on paljon merkitystä, joten siellä vasta joudutaankin tekemään kompromisseja jäykkyyden ja painon kanssa.
Linkissä on hieman kansanomaistettua tekstiä runkoihin kohdistuvista kuormista http://www.zgkjcx.com/Article/UploadFiles/201101/20110113162140104.pdfTarvii tietää ja aika paljon. Jo talon rakennuksen teräsrungot (1- dimensioiset sauvarakenteet) ilman lujuusopin hallintaa ei onnistu. Aivan varmasti menevät parametrit väärin ja sitä myöten laskennan tulos. Ja kuoret ovat aivan toista vaativuudeltasn.
- 12+9
kuusamox kirjoitti:
En ole laivanrakentaja, mutta lujuusoppi on hanskassa.
Homma ei ole yhdestä asiasta kiinni vaan kokonaisuuksista, joissa myös kustannukset näyttelevät isoa osaa.
Käytännössä on mahdotonta tehdä rahtilaivan kokoista kappaletta, joka ei jousta.
Kyse ei siis ole siitä kuinka suureen joustoon pyritään vaan siitä kuinka suuri jousto sallitaan.
Homma lähtee liikkeelle kuormituksista. Niitä mallintamalla lasketaan rungon muoto ja laitetaan rautaa sinne, mihin on pakko sen verran kuin on pakko. Kysehän on kuitenkin vain siitä, että tehdään halvalla riittävän luja alus, johon saadaan mahdollisimman iso lasti kuitenkin niin, että sen käyttökulutkin pysyvät aisoissa.
Laskelmat tehdään tietokonemalleilla, joihin parametrit syötetään. Sen enempää ei tarvitse tietää koska laskuja ei tehdä kuitenkaan enää käsin.
Ja kyllä ne purjeveneetkin tehdään joustaviksi. Erityisesti mastolle ja kölille lasketaan kuormia ja taipumia, muuten ne eivät kestäisi. Purjeveneessä painolla on paljon merkitystä, joten siellä vasta joudutaankin tekemään kompromisseja jäykkyyden ja painon kanssa.
Linkissä on hieman kansanomaistettua tekstiä runkoihin kohdistuvista kuormista http://www.zgkjcx.com/Article/UploadFiles/201101/20110113162140104.pdfTarvii tietää ja aika paljon. Jo talon rakennuksen teräsrungot (1- dimensioiset sauvarakenteet) ilman lujuusopin hallintaa ei onnistu. Aivan varmasti menevät parametrit väärin ja sitä myöten laskennan tulos. Ja kuoret ovat aivan toista vaativuudeltasn.
- kuusamox
12+9 kirjoitti:
Tarvii tietää ja aika paljon. Jo talon rakennuksen teräsrungot (1- dimensioiset sauvarakenteet) ilman lujuusopin hallintaa ei onnistu. Aivan varmasti menevät parametrit väärin ja sitä myöten laskennan tulos. Ja kuoret ovat aivan toista vaativuudeltasn.
Tarkoitin, ettei kyselijän tarvitse tietää enempää, eikä muidenkaan kuin niiden, jotka laivoja tekee
kuusamox kirjoitti:
En ole laivanrakentaja, mutta lujuusoppi on hanskassa.
Homma ei ole yhdestä asiasta kiinni vaan kokonaisuuksista, joissa myös kustannukset näyttelevät isoa osaa.
Käytännössä on mahdotonta tehdä rahtilaivan kokoista kappaletta, joka ei jousta.
Kyse ei siis ole siitä kuinka suureen joustoon pyritään vaan siitä kuinka suuri jousto sallitaan.
Homma lähtee liikkeelle kuormituksista. Niitä mallintamalla lasketaan rungon muoto ja laitetaan rautaa sinne, mihin on pakko sen verran kuin on pakko. Kysehän on kuitenkin vain siitä, että tehdään halvalla riittävän luja alus, johon saadaan mahdollisimman iso lasti kuitenkin niin, että sen käyttökulutkin pysyvät aisoissa.
Laskelmat tehdään tietokonemalleilla, joihin parametrit syötetään. Sen enempää ei tarvitse tietää koska laskuja ei tehdä kuitenkaan enää käsin.
Ja kyllä ne purjeveneetkin tehdään joustaviksi. Erityisesti mastolle ja kölille lasketaan kuormia ja taipumia, muuten ne eivät kestäisi. Purjeveneessä painolla on paljon merkitystä, joten siellä vasta joudutaankin tekemään kompromisseja jäykkyyden ja painon kanssa.
Linkissä on hieman kansanomaistettua tekstiä runkoihin kohdistuvista kuormista http://www.zgkjcx.com/Article/UploadFiles/201101/20110113162140104.pdfLaivanrakentaja en ole minäkään, mutta...
Tankkereiden mittasuhteet ovat merenkulun ja kuljetuskyvyn/ kustannusten vuoksi kuodoltaan " hoikkaan rakenteeseen verrattavia "(pituus /korkeus tai leveys reilusti yli 5), joka asettaa mitoitukselle lisävaatimuksia.
Vaikka laivan runkoa käsiteltäisi puhtaana kotelorakenteena, niin mittakaavan kasvattaminen lisää taipumaa mittakaavan potenssin 1,5 jos materiaali vahvuus mitoitetaan samalle kuormitukselle.
Kappaleen ominaisvärähtelytaajuus taas riippuu likimain oman massan aiheuttaman taipuman suuruuden neliönjuuresta ! ! !
Tuo epäselvä jokellus yritti selvittää sitä että mitä suurempi mitoiltaan, sitä pienenpi ominaisvärähtelytaajuus on.
Tällä on merkitystä silloin kun ominaistaajuus voi resonoida kuormituksen kanssa, ja kun henkilöstön tai liikettä kalkyloivien mittalaitteiden varaan ei voi täysin luottaa on rakenteilla pyrittävä vaikuttamaan asiaan eli lisätä varmuuskerrointa ja/tai jäykkyyttä.
Värähtelyn laskennallinen hallinta tarkasti on lähes mahdotonta solmukohtien epämääräisyyden vuoksi ja varmaan useimmat merilläliikkuvat ovat joutuneet ilmiön toteamaan, kuinka mitättömältä näyttävä aalto saattaa saada koko kipon hetkeksi ravistelevan kuin horkassa.
Voisikohan tässä olla osasyy että tosisuuria tankkereita ei enää edes takenneta, katkeamiseen myrskyssä ei kaksoispohjat pelasta katastrofilta.- banaanirunkoiset?
kuusamox kirjoitti:
En ole laivanrakentaja, mutta lujuusoppi on hanskassa.
Homma ei ole yhdestä asiasta kiinni vaan kokonaisuuksista, joissa myös kustannukset näyttelevät isoa osaa.
Käytännössä on mahdotonta tehdä rahtilaivan kokoista kappaletta, joka ei jousta.
Kyse ei siis ole siitä kuinka suureen joustoon pyritään vaan siitä kuinka suuri jousto sallitaan.
Homma lähtee liikkeelle kuormituksista. Niitä mallintamalla lasketaan rungon muoto ja laitetaan rautaa sinne, mihin on pakko sen verran kuin on pakko. Kysehän on kuitenkin vain siitä, että tehdään halvalla riittävän luja alus, johon saadaan mahdollisimman iso lasti kuitenkin niin, että sen käyttökulutkin pysyvät aisoissa.
Laskelmat tehdään tietokonemalleilla, joihin parametrit syötetään. Sen enempää ei tarvitse tietää koska laskuja ei tehdä kuitenkaan enää käsin.
Ja kyllä ne purjeveneetkin tehdään joustaviksi. Erityisesti mastolle ja kölille lasketaan kuormia ja taipumia, muuten ne eivät kestäisi. Purjeveneessä painolla on paljon merkitystä, joten siellä vasta joudutaankin tekemään kompromisseja jäykkyyden ja painon kanssa.
Linkissä on hieman kansanomaistettua tekstiä runkoihin kohdistuvista kuormista http://www.zgkjcx.com/Article/UploadFiles/201101/20110113162140104.pdfTämä kuusamoxin toteamus, että "käytännössä on mahdotonta tehdä rahtilaivan kokoista kappaletta, joka ei jousta" on täysin ymmärrettävä ja selkeä asia.
Kokonaan eri asia oli väittää, että"... tankerit rakennetaan joustaviksi, etteivät katkeaisi valtamerten aallokoissa". Eiköhän kysymys ole juuri siitä, että tankkeritkin pyritään rakentamaan riittävän jäyksiksi. Kun tyhjää sardiinipurkkia taivuttaa tarpeeksi, sen muoto ei enää palaudu ennalleen.
Jos purjeveneen runkoon, mastoon ja köliin kohdistuvat kuormitukset kiinnostavat, kannattaa tutustua Eliassonin ja Larsonin kirjaan "Principles of Yacht Design".
Kyllähän vanhat limisaumaiset viikinkiveneet ja pitkät kirkkoveneet olivat hyvinkin joustavarunkoisia. Se kuului niiden ominaisuuksiin. Jos joidenkin lasikuituveneiden kannet notkuvat kävellessä/hyppiessä tai rungot taipuvat staageja ja vanteja tiukatessa, se taas johtuu liian heikoista rakenteista eikä suinkaan ole toivottu ominaisuus. - Muuten järkevää kyll
ei insinööritaustaa kirjoitti:
Ilman "vähääkään insinööritaustaa" ymmärrän asian niin, että "isot laivat esim. tankkerit" ovat joka tapauksessa rungoltaan jonkin verran joustavia. Edellä oli viitattu Ship Hull Structures-kirjaan, mutta jätetty selostamatta miten laivarankennuksessa pyritään joustorakenteeseen. Myöskään kuusamox ei vaivautunut selittämään miten "toivottu joustavuus" toteutetaan tai rungon jäykkyys estetään. Eikö pitkästä rungosta tule helposti liian taipuisa ja siksi pitää olla jäykisteitä?
Jos oikeasti tiedätte laivanrakennuksesta, osaatte selittää taipuisuuden toteutuksen lyhyesti meille maallikoille. Purjeveneiden suunnittelussa pyritään jäykkään runkorakenteeseen!Taipuisuus on haitta, ei tavoiteltu ominaisuus.
Jutut taitaa olla peräisin joidenkin puuvenevalmistajien köykäsistä selityksistä veneidensä notkumisesta että se on kulun kannalta hyvä ominaisuus.
Mitään tankkeria tai laivaa ei suunnitella notkuvaksi, se vaan on haitta, jota ei nykymenetelmin pystytä yäysin poistamaan.
Muu selittely on ilmeisesti jonkinlainen väärinkäsitys.
- DnVRulesAndRegulatio
Jos kyseessä ei ole jäissäkulkeva alus, mitoitetaan levynpaksuudet paikallisten aaltoiskujen kestäväksi. Tietenkin myös koko laivapalkin tulee kestää sekä lastauksesta, että aalloista aiheutuvat kuormat.
Jäykkyydellä ei ole mitään ylärajaa olemassa. Mitä jäykempi, sen pienemmät taipumat. Jos joku haluaisi rakentaa äärettömän jäykän laivan (tai edes helkutin jäykän), tulisis siitä kyllä kestävä, mutta helvetin painava rakenne. Ja turhaan.
Käytännössä laivat mitoitetaan siten, että niillä on tietty sallittu jännitystaso suhteessa suunnittelukuormiin. Siitä on vielä pitkä matka pysyviin muodonmuutoksiin, saati sitten murtumiseen, niin kuin tietty pitääkin olla, kun sunnittelukuormat ovat kuitenkin todellisia, esim. kerran laivan elinaikana odotettavissa olevia tasoja.
Joku 300 m pituinen laiva saattaa taipua alustyypistä riipuen noin puolen metrin luokkaa suunnittelukuormalla. Tällöin rakenteen jännitykset ovat vielä ihan elastisella alueella. - Rautalaiva
Kuten raati ketjussa toteaa kustannustehokkuuden nimissä laivat ovat heiveröisiä ja suhteessa kokoon miljoonatonnari, joka on jäänyt toistaiseksi suunnittelupöydälle sitten aivan ääripäässä.
Mutkan kautta takaisin purjeveneisiin - lujitemuovisiin. Kustannustehokkuus vaikuttaa myös täällä suurten sarjojen veneiden suunnittelussa/tuotannossa, mutta toivottavasti ei sentään ihan niin tarkkaan laskien, että saadaan joustavarunkoisia tai paperinohutkylkisiä pursia markkinoille... - "light,stiff, fast"
Rautalaiva kirjoitti:
Kuten raati ketjussa toteaa kustannustehokkuuden nimissä laivat ovat heiveröisiä ja suhteessa kokoon miljoonatonnari, joka on jäänyt toistaiseksi suunnittelupöydälle sitten aivan ääripäässä.
Mutkan kautta takaisin purjeveneisiin - lujitemuovisiin. Kustannustehokkuus vaikuttaa myös täällä suurten sarjojen veneiden suunnittelussa/tuotannossa, mutta toivottavasti ei sentään ihan niin tarkkaan laskien, että saadaan joustavarunkoisia tai paperinohutkylkisiä pursia markkinoille...Viikinkiveneiden limisaumaiset rungot pysyivät kiertymisestä ja taipumisesta huolimatta vesitiiviinä. Viikinkiveneen replikassa todettiin kiertymisen voivan olla 15 cm. Rungot voitiin tehdä kevyemmiksi sallimatta niiden notkeus.
http://www.markland.org/docs/shipphysics.pdf
Lasikuituveneissä rungon tapuileminen on tavallisinta halvoissa ja keskihintaisissa veneissä. Vanhassa veneessä se voi ilmetä hiushalkeamina laipioiden tai muiden jäykisteiden kohdalla sekä kannen ja rungon välisen liitoksen ongelmina.
http://www.yachtsurvey.com/HullFailPart1.htm
http://www.yachtsurvey.com/HullFailP2.htm
"Light, stiff and fast"
Baltic Yachts was founded in 1973 on a radical philosophy. With five founding partners, we set out to create boats that incorporated the very latest thinking in yacht design and new technology. In short, we set out on a mission to design and build boats that were Faster, Stronger and Lighter. http://www.balticyachts.fi/our_passions/philosophy
- Totta kai !
Joustamatonta materiaalia ei ole löytynyt tai kehitetty, joten kaikki kappaleet ovat enemmän tai vähemmän joustavia.
Laivat pyritään tekemään tiettyyn kustannustasoon ja lujuuteen suhteutettuna mahdollisimman jäykiksi. Täysin joustamatonta rakennetta ihmiskunta ei toistaiseksi ole kyennyt rakentamaan, joten laivatkin taipuilee enemmän tai vähemmän.- Ei tietenkään
Ei laivoja pyritä tekemään mahdollismimman jäykiksi vaikkei hinta tulisi vastaan. Muodonmuutos, myös se palautuva syö aallon energiaa ja vähentää rasitusta muualla.
Jos olisi mahdollista tehdä täysin joustamaton rakenne, se kuormittaisi lastia, ihmisiä ja kaikkea muuta, mikä on laivassa enemmän kuin joustava rakenne. Voit ajatella sitä vaikka auton kautta, autoon laitetaan jouset jotta sisällä olisi mukavampi olla ja että osat pysyisivät paikallaan. - höpö
Ei tietenkään kirjoitti:
Ei laivoja pyritä tekemään mahdollismimman jäykiksi vaikkei hinta tulisi vastaan. Muodonmuutos, myös se palautuva syö aallon energiaa ja vähentää rasitusta muualla.
Jos olisi mahdollista tehdä täysin joustamaton rakenne, se kuormittaisi lastia, ihmisiä ja kaikkea muuta, mikä on laivassa enemmän kuin joustava rakenne. Voit ajatella sitä vaikka auton kautta, autoon laitetaan jouset jotta sisällä olisi mukavampi olla ja että osat pysyisivät paikallaan.Höpö höpö.
- uskokaa jo
Ei tietenkään kirjoitti:
Ei laivoja pyritä tekemään mahdollismimman jäykiksi vaikkei hinta tulisi vastaan. Muodonmuutos, myös se palautuva syö aallon energiaa ja vähentää rasitusta muualla.
Jos olisi mahdollista tehdä täysin joustamaton rakenne, se kuormittaisi lastia, ihmisiä ja kaikkea muuta, mikä on laivassa enemmän kuin joustava rakenne. Voit ajatella sitä vaikka auton kautta, autoon laitetaan jouset jotta sisällä olisi mukavampi olla ja että osat pysyisivät paikallaan.Torppa voidaan asentaa esim.
Kumitassujen päälle, jolloin joustaa. Ei runkoa tehdä joustavaksi. - 1-0
höpö kirjoitti:
Höpö höpö.
Paras argumentti tähän mennessä, se on sama kuin tunnustaisi olleensä värässä :)
- kuusamox
uskokaa jo kirjoitti:
Torppa voidaan asentaa esim.
Kumitassujen päälle, jolloin joustaa. Ei runkoa tehdä joustavaksi.Laita sinä vaan maanjäristysalueen pilvenpiirtäjät kummppareiden päälle :)
Kyllä talojenkin runko tehdään joustavaski, kun siihen on tarvetta.
Mistä näitä itseään insinööreinä pitäviä humanisteja oikein tulee :D - kuusamoxelle
kuusamox kirjoitti:
Laita sinä vaan maanjäristysalueen pilvenpiirtäjät kummppareiden päälle :)
Kyllä talojenkin runko tehdään joustavaski, kun siihen on tarvetta.
Mistä näitä itseään insinööreinä pitäviä humanisteja oikein tulee :DLaivan torppa eli kansirakennelma voidaan asentaa kumitassujen päälle. Tällä pyritään tärinöiden äänenvaimennukseen. Mm. suomalaisissa lintu-luokan tankkereissa oli.
- DnVRulesAndRegulatio
Voi voi, täällä kaikenmaailman insinöörinplantut kommentoi, vaikka eivät ymmärrä mitään laivanrakennuksesta. Hoh hoijaa. Lukekaas poijat pari alan perusteosta, ja tulkaa sitten kommentoimaan lisää.
- Insinöörinplantut
http://www.tek.fi/tek-vaikuttaa/teknologiatoiminta/palkinnot/sitp/2010
Eipä uskoisi, että tuostakin on vain kolme vuotta. - DnVRulesAndRegulatio
Insinöörinplantut kirjoitti:
http://www.tek.fi/tek-vaikuttaa/teknologiatoiminta/palkinnot/sitp/2010
Eipä uskoisi, että tuostakin on vain kolme vuotta.Sas muuta. Maailman hienoimmat laivat tekivät. Palkkioksi sarjan seuraavan tilaus meni parempiin suihin. Voin kuvitella sen hehkutuksen, kun ranskalaiset saavat omansa joskus toimitettua.
- Hieman jarrua.
DnVRulesAndRegulatio kirjoitti:
Sas muuta. Maailman hienoimmat laivat tekivät. Palkkioksi sarjan seuraavan tilaus meni parempiin suihin. Voin kuvitella sen hehkutuksen, kun ranskalaiset saavat omansa joskus toimitettua.
Vähääkään väheksymättä ko. insinöörien saavutuksia, pitänee todeta palkinnosta että se on vain kotimainen tunnustus, jomka vousittain myöntää alan (TEK) "herraseura" jollekin kotimaiselle henkilölle tai ryhmälle, ts se jaetaan jollekin, vaikka kukaan ei olisi tehnyt mitään !
Kuten suurin osa tähänkin osallistuvista oli tietämätön tunnustuksesta, yhtä vähäinen arvo sillä on maailmanlaajuisesti tai laivojen myynnissä.
Telakoiden tilaukset on näin la,am aikaan niukahkot ja varustamot käyttävät häikäilemättä tilannetta hyväkseen, vaatimalla täysiä rahoituksia ilman oman pääoman sitouttamista, härskimmät pyytää vielä vakuuksia toiminnalleen ennenkuin toimitetut risteilijät alkavat tuottaa ja päästään lyhentämään velkaa.
Kaupanteossa osaamisella tai laadulla on hyvin pieni merkitys, komponentit tulee samoilta hankkijoilta, eikä raudan hitsaus ole vain suomalaista osaamista, sen enenåää kuin suomalaisilla olisi jotain erikoista suunnitteluosaamista enemmän kuin muilla, vaikka niin meille tiedotusvälineet hehkuttavat.
Maailma se on vaan epämiellyttävän raaka ja epäoikeudenmukainen paikka. - Insinöörinplanttu
Hieman jarrua. kirjoitti:
Vähääkään väheksymättä ko. insinöörien saavutuksia, pitänee todeta palkinnosta että se on vain kotimainen tunnustus, jomka vousittain myöntää alan (TEK) "herraseura" jollekin kotimaiselle henkilölle tai ryhmälle, ts se jaetaan jollekin, vaikka kukaan ei olisi tehnyt mitään !
Kuten suurin osa tähänkin osallistuvista oli tietämätön tunnustuksesta, yhtä vähäinen arvo sillä on maailmanlaajuisesti tai laivojen myynnissä.
Telakoiden tilaukset on näin la,am aikaan niukahkot ja varustamot käyttävät häikäilemättä tilannetta hyväkseen, vaatimalla täysiä rahoituksia ilman oman pääoman sitouttamista, härskimmät pyytää vielä vakuuksia toiminnalleen ennenkuin toimitetut risteilijät alkavat tuottaa ja päästään lyhentämään velkaa.
Kaupanteossa osaamisella tai laadulla on hyvin pieni merkitys, komponentit tulee samoilta hankkijoilta, eikä raudan hitsaus ole vain suomalaista osaamista, sen enenåää kuin suomalaisilla olisi jotain erikoista suunnitteluosaamista enemmän kuin muilla, vaikka niin meille tiedotusvälineet hehkuttavat.
Maailma se on vaan epämiellyttävän raaka ja epäoikeudenmukainen paikka.Jarruttele sinä vain. Oasis-luokan tilaukset tulivat alunperin Suomeen insinööriosaamisen vuoksi; vain täällä osattiin tehdä keskikäytävällisiä risteilijöitä. Turussa 80-luvun lopulla suunniteltu ja tehty Silja Serenade oli maailman ensimmäinen keskikäytävällinen matkustajalaiva. Ja samojen suomalaisten suunnitelmien mukaan Ranskassa tehtävät laivatkin tehdään, onhan kyse Suomessa tehtyjen alusten sisaraluksista ja saman konsernin telakasta.
Tuon suuruusluokan hankkeissa osaamisella on merkitystä, asiakkaalla pitää olla varmuus siitä, että telakka pystyy hoitamaan toimituksen niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Tekninen osaaminen olisi ollut, taloudellisesta osaamista ei. Eli excel-miehet tuonkin homman ryssivät. - DnVRulesAndRegulatio
Hieman jarrua. kirjoitti:
Vähääkään väheksymättä ko. insinöörien saavutuksia, pitänee todeta palkinnosta että se on vain kotimainen tunnustus, jomka vousittain myöntää alan (TEK) "herraseura" jollekin kotimaiselle henkilölle tai ryhmälle, ts se jaetaan jollekin, vaikka kukaan ei olisi tehnyt mitään !
Kuten suurin osa tähänkin osallistuvista oli tietämätön tunnustuksesta, yhtä vähäinen arvo sillä on maailmanlaajuisesti tai laivojen myynnissä.
Telakoiden tilaukset on näin la,am aikaan niukahkot ja varustamot käyttävät häikäilemättä tilannetta hyväkseen, vaatimalla täysiä rahoituksia ilman oman pääoman sitouttamista, härskimmät pyytää vielä vakuuksia toiminnalleen ennenkuin toimitetut risteilijät alkavat tuottaa ja päästään lyhentämään velkaa.
Kaupanteossa osaamisella tai laadulla on hyvin pieni merkitys, komponentit tulee samoilta hankkijoilta, eikä raudan hitsaus ole vain suomalaista osaamista, sen enenåää kuin suomalaisilla olisi jotain erikoista suunnitteluosaamista enemmän kuin muilla, vaikka niin meille tiedotusvälineet hehkuttavat.
Maailma se on vaan epämiellyttävän raaka ja epäoikeudenmukainen paikka.Ei tässä mistään palkinnosta ole kyse. Vaan laivoista ja niiden rakenteista. Ja tuo "maailman hienoimmat" oli ihan oma mielipiteeni. Ei netistä googlattu.
- Tuota noin ?
DnVRulesAndRegulatio kirjoitti:
Ei tässä mistään palkinnosta ole kyse. Vaan laivoista ja niiden rakenteista. Ja tuo "maailman hienoimmat" oli ihan oma mielipiteeni. Ei netistä googlattu.
Kai sitten osaat omasta päästäsi selittää senkin miksi nuo maailman taitavimpien laivanrakentajien "maailman hienoimmat" alukset eivät kelpaa kenellekään, eivätkä maailman parhaat suunnittelijat ole suojanneet niitä mullistavia innovaatioitaan, että ei kaiken maailman "puoli-ihmiset" voisi niitä hyödyntää.
?
On näköjään propaganda uponnut joihinkin kuin 70- luvun neukkuaikaan konsanaan. - DnVRulesAndRegulatio
Tuota noin ? kirjoitti:
Kai sitten osaat omasta päästäsi selittää senkin miksi nuo maailman taitavimpien laivanrakentajien "maailman hienoimmat" alukset eivät kelpaa kenellekään, eivätkä maailman parhaat suunnittelijat ole suojanneet niitä mullistavia innovaatioitaan, että ei kaiken maailman "puoli-ihmiset" voisi niitä hyödyntää.
?
On näköjään propaganda uponnut joihinkin kuin 70- luvun neukkuaikaan konsanaan.Enpä taida viitsiä lähteä provoiluusi mukaan, kun et selvästikään asiasta mitään ymmärrä.
- Tuota noin ?
DnVRulesAndRegulatio kirjoitti:
Enpä taida viitsiä lähteä provoiluusi mukaan, kun et selvästikään asiasta mitään ymmärrä.
Ymmärrän.
- Insinöörinplanttu
Tuota noin ? kirjoitti:
Ymmärrän.
Sen verran voin vääntää rautalangasta, että
- Kaikissa viimevuosien menetetyissä laivakaupoissa ostaja olisi halunnut ostaa laivat Turun telakalta, mutta emoyhtiö ei suuressa viisaudessaan ole halunnut/pystynyt takaamaan rakentamisen rahoitusta.
- Kaikki työnantajan palveluksessa tehdyt innovaatiot ovat työnantajan = tässä tapauksessa STX:n omaisuutta, ja siten vapaasti STX Europen (Ranska) käytettävissä - Niin...
Insinöörinplanttu kirjoitti:
Sen verran voin vääntää rautalangasta, että
- Kaikissa viimevuosien menetetyissä laivakaupoissa ostaja olisi halunnut ostaa laivat Turun telakalta, mutta emoyhtiö ei suuressa viisaudessaan ole halunnut/pystynyt takaamaan rakentamisen rahoitusta.
- Kaikki työnantajan palveluksessa tehdyt innovaatiot ovat työnantajan = tässä tapauksessa STX:n omaisuutta, ja siten vapaasti STX Europen (Ranska) käytettävissäNytkö on aika etsiä syyllisiä alennustilaan jostain muualta.
Tähän on tultu tai oikeastaan jouduttu, telakat on pitänyt myydä ulos pilkkahintaan, kun neukkulaatu ei kelvannutkaan länsimarkkinoille, eikä muuten edes omille puolustusvoimille.
Ps.
(kevennys, offt.)
Vertaa nyt vaikka nykytstä presidentin edustusvenettä ja mieti mitä hyvää voi rehellisesti sanoa suomalaisesta designistä ? - Insinöörinplanttu
Niin... kirjoitti:
Nytkö on aika etsiä syyllisiä alennustilaan jostain muualta.
Tähän on tultu tai oikeastaan jouduttu, telakat on pitänyt myydä ulos pilkkahintaan, kun neukkulaatu ei kelvannutkaan länsimarkkinoille, eikä muuten edes omille puolustusvoimille.
Ps.
(kevennys, offt.)
Vertaa nyt vaikka nykytstä presidentin edustusvenettä ja mieti mitä hyvää voi rehellisesti sanoa suomalaisesta designistä ?Kuulut ainakin henkisesti suurten ikäluokkien edustajiin, joiden on vaikea uskoa, että Suomessa osattaisiin mitään. Ruotsikin menee lätkäpelissä viimeisellä minuutilla kuitenkin ohi, vaikka kuinka johdettaisiin. Veikkaanpa vielä, että koulutuksesi on kaupallinen, kun on niin vaikea tunnustaa, että insinöörit jotain osaisivat. Onneksi nuoriso on osaavaa, kansainvälistä, ja hyvällä itsetunnolla varustettu. Jää jo eläkkeelle, pois jarrumiehen paikaltasi, että Suomi pääsisi nousuun.
- Sinööri
Hieman jarrua. kirjoitti:
Vähääkään väheksymättä ko. insinöörien saavutuksia, pitänee todeta palkinnosta että se on vain kotimainen tunnustus, jomka vousittain myöntää alan (TEK) "herraseura" jollekin kotimaiselle henkilölle tai ryhmälle, ts se jaetaan jollekin, vaikka kukaan ei olisi tehnyt mitään !
Kuten suurin osa tähänkin osallistuvista oli tietämätön tunnustuksesta, yhtä vähäinen arvo sillä on maailmanlaajuisesti tai laivojen myynnissä.
Telakoiden tilaukset on näin la,am aikaan niukahkot ja varustamot käyttävät häikäilemättä tilannetta hyväkseen, vaatimalla täysiä rahoituksia ilman oman pääoman sitouttamista, härskimmät pyytää vielä vakuuksia toiminnalleen ennenkuin toimitetut risteilijät alkavat tuottaa ja päästään lyhentämään velkaa.
Kaupanteossa osaamisella tai laadulla on hyvin pieni merkitys, komponentit tulee samoilta hankkijoilta, eikä raudan hitsaus ole vain suomalaista osaamista, sen enenåää kuin suomalaisilla olisi jotain erikoista suunnitteluosaamista enemmän kuin muilla, vaikka niin meille tiedotusvälineet hehkuttavat.
Maailma se on vaan epämiellyttävän raaka ja epäoikeudenmukainen paikka.Uskomatonta paskaa jauhat. Kyllä tilaukset ovat tulleet Suomeen nimenomaan korkean ammattitaidon (sekä insinööri- että duunaripuolella) takia. Lisäksi luotettavuus, rehellisyys, toimitusvarmuus, viimeisen huipputekniikan käyttö jne. Jotkut maat vaan osaavat, jotkut ei. Jos kyseessä olisi vain raudankappaleiden hitsaaminen toisiinsa, niin tilaukset menisivät silloin varmaan halvimpaan mahdollisimpaan maahan, eli johonkin pimeään Afrikkaan.
Pönttö.
- Niin...
On mauniota että nuoriso on osaavaaa, kansainvälistä, ja hyvällä itsetunnolla varustettua, se lienee nykyisin minimivaatimus tuloksentekoon.
En kuvittele mitään, en arvostele mitään ammattiryhmää erikseen, koulutukseni tai ikäni ei vaikuta johtopäätöksiin, jotka kuka hyvänsä voi tarkistaa virallisista dokumenteista.
Sen jälkeen kun sellun keitto kävi kannattomattomaksi, talous on ravistunut säälittävälle tasolle, joku Nokia oli välillä aihe paukutella henkseleitä ja pettää itseään, kunnes konkurentit vihelsi ohi joka puolelta ja karu totuus paljastui.
Jos valtio joutuu rahoittamaan budjetistaankin viidenneksen velalla (ulkomaisella, siinä on vissi ero), ja tulevaisuudessa ei edes näy mitään valoisaa, niin kehu kansainvälisistä menestyjistä kumisee todella ontolta .
Tämä vaan että en puhu mielipiteistäni, vaan tosiasioista, jotka todella huolestuttavat muitakin.
Tämä asia nyrjähti jo niin kauas purjehduksesta että tätä on turha jatkaa tällä palstalla.
Voit tiivistää ajatuksesi loppupuheenvuoroosi, jonka ilmeisesti teet, mutta osaltani tämä riittää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa1143131- 122016
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos371885Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin4001754Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly211661Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681477- 1201311
- 131196
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul91166- 201049