Suomessa ei osata tehdä kunnollisia alumiiniveneitä. Nykyiset tarjolla olevat ovat jo niin naurettavan näköisiäkin saippuakoteloita ettei kukaan vakavissaan hyvää venettä hankkivat lähde ostamaan mitään Busteria tai Silveriä. Rungon malli niissä on tehty tyynille järville eikä ko. vehkeillä tee mitään meriolosuhteissa.
Sitten taas ne hyvät alumiiniveneet kuten esim. Sea Boy ja PG -veneet sekä ammattilaisillakin monesti käytössä olevat Uudenkaupungin työveneet yms. on ihan tolkuttoman kalliita kuitenkin 5-6 metrisiksi avoveneiksi...
Siitä syystä mietityttää lähteä itse tekemään. Veneenrakennuksesta on sen verran taustaa että on tullut tehtyä puuvene, sekä useita aika isojakin remontteja sekä puu-, että muoviveneisiin joten työkalut pysyy kyllä kädessä ja veneistä jotain tiedän. Ongelma on metalityötaidon puuten tai koskee lähinnä hitsaamista.
Olenkin ajatellut että itse voisi leikata paloja ja tehdä kaikkea muuta patisi että hitsaamisen voisi ulkoistaa ammattimiehelle. Alumiiniveneiden piirrustuksiahan on kyllä maailmalta saatavilla runsaasti ja löytyy asiallisia runkomallejakin eikä tuollaisia pellehermanni-kippoja kuten Suomessa.
Jos joku viitsii asiallisesti ja tietopohjalta vastata että millaisia eroja tulisi ottaa huomioon esim. jos haluaisi käyttää vaneriveneen piirrustuksia alumiiniveneen tekoon. Äkkiseltään itselle tulee mieleen ainakin alumiinilevyn letkutus-taipumus eli varmaankin rungon vahvistukset olisi syytä olla tiheämmät verrattuna vaneriveneeseen jne. Mitä muuta tulee mieleen?
Alumiiniveneen rakentaminen
16
4515
Vastaukset
No aivan ensin on ennakkoluuloja ravisteltava sen verran että alumiinin hitsaus on jopa aloittelijalle yllättävän helppoa, ja vaikka lämpölaajeneminen on melkein tuplat teräkseen, vetely on paljon vähäisempi.
TIG - laitteet on suht halpoja hankkia , mutta argon maksaa ja työ on hidasta.
Tig siksi että Mig-vaatii jo rautaista ammattitaitoa vesitiiviin sauman tekemiseen ja on hyvin arka lisäainelangalle. (sauman halkeamat), ja puikot voi umohtaa lolonaan.
Levyä ja profiiliakin voi leikata aina 5mm paksuuteen puutyökaluilla, pyörösaha, jyrsin, jms.
Muotoilun suhteen alumiini vaatii vähemmän tukia kuin vaneri, edellytyksenä että suoria isoja tasopintoja olisi vältettävä, samalla välttyy siltä ominaiselta kuminalta ja meteliltä, joka yleensä liittyy alumiiniin.
Itserakennuskohteena alumiiniveneet on jostain syystä vieroksuttuja täällä, lieneekö ennakkoluuloja vai hinta, pallon toisella puolella niitä värkkäillään jopa siinä kuin puuveneitä.- aloittaja1
Kiitos vinkeistä. Hitsauskokemus on lähes nolla joten on lievä kynnys ruveta ainakaan runkoa itse hitsailemaan...
- -huippuhienoko?-
Tilaa valmiita alumiinisuikaleita ja kasailet limisaumaisen aluveneen popniiteillä. Sika 291:stä saumoihin tiivisteeksi. A'vot.
- hmm mm
Eihän ne alupaatit maineensa veroisia olekkaan.
Mutta kaikella kunnioituksella, tämä aloituksesi ei silti kovasti vakuuttanut että teet huippuveneen.
Aika usein törmää sellaisiin omavalmisteisiin, joissa tekijä kuvittelee olevan huippuinnovaatioita mitä koko teollisuus ei ole vielä keksinytkään. Niissä ei ole kompromisseja - on yksi huippuominaisuus mutta kokonaisuus on fiasko. - Takasilmäpuoli
Osta vaikka puolivalmis alumiinivene ja tee siitä sitten eteenpäin. Alutrolli ainakin myy puolivalmiina runkojaan eikä se ole ihan merikelvottoman näköinen kapistus.
www.alutroll.fi- aloittaja1
Ei välttämättä mitenkään pöllömpi idea, helpottaisihan se jo paljon jos runko edes olisi valmiina. Kaiteet, penkit, moottorikaivot yms. voisi näperrellä itse eikä niiden kanssa mitään hirveää katastrofia helpolla onnistuisi tekemään jos ei nyt aivan kädetön tapaus ole... funtsitaan...
- aluveneenkinrakentan
aloittaja1 kirjoitti:
Ei välttämättä mitenkään pöllömpi idea, helpottaisihan se jo paljon jos runko edes olisi valmiina. Kaiteet, penkit, moottorikaivot yms. voisi näperrellä itse eikä niiden kanssa mitään hirveää katastrofia helpolla onnistuisi tekemään jos ei nyt aivan kädetön tapaus ole... funtsitaan...
Rakensin alumiiniveneen itse, tein pienoismalleja 1:10, valitsin niistä parhaan ja kerroin mitat kymmenellä, mitään ongelmia ei ollut, tälläinen siitä tuli http://aijaa.com/oEp6Wq , hitsaukset tein Esabin LAR 500 koneella, se oli helppoa, kuin heinän teko, kun ko laite on suunniteltu alumiinin hitsaukseen. Vene on 9m pitkä, kulki 270 hv 19 s . Rohkeasti puuhaan vaan. E.D.K ei ole perehtynyt alumiinin MIG hitsaukseen
aluveneenkinrakentan kirjoitti:
Rakensin alumiiniveneen itse, tein pienoismalleja 1:10, valitsin niistä parhaan ja kerroin mitat kymmenellä, mitään ongelmia ei ollut, tälläinen siitä tuli http://aijaa.com/oEp6Wq , hitsaukset tein Esabin LAR 500 koneella, se oli helppoa, kuin heinän teko, kun ko laite on suunniteltu alumiinin hitsaukseen. Vene on 9m pitkä, kulki 270 hv 19 s . Rohkeasti puuhaan vaan. E.D.K ei ole perehtynyt alumiinin MIG hitsaukseen
Enpä tunne käyttämääsi konetta, mutta kuvista päätellen se on kaiketi yleiskone.
Aikoinaan ESAB.lta puuttui alumiinille erityisesti tarkiotetut MIG-koneet, australialaista Hobartia pidettiin ainoana soveltuvana sähköisine kolvivetoineen.
Noita yleiskoneita voi kyllä käyttää lyhyellä "piuhalla", pidemmällä rupeaa suuttimien palaminen kiusaamaan.
Yhtä kaikki , osaaja vetää kyllä palkoa millä vain ja alumiinin hitsaus on helppoa, aloittelijalle TIG on mielestäni oikea, se mahdollistaa palon muokkaamisenkin jälkikäteen ja sillä saa todella kaunista jälkeä laitteen hinta on ystävällisempi.
Ihmettää vaan edelleen alumiinin itserakentajien kammo, vaikka sisävesille(kin) se on paljon järkevämpi kuin teräsvene, puhumattakaan sen helpommasta rakentamisesta.- aluveneenkinrakentan
e.d.k kirjoitti:
Enpä tunne käyttämääsi konetta, mutta kuvista päätellen se on kaiketi yleiskone.
Aikoinaan ESAB.lta puuttui alumiinille erityisesti tarkiotetut MIG-koneet, australialaista Hobartia pidettiin ainoana soveltuvana sähköisine kolvivetoineen.
Noita yleiskoneita voi kyllä käyttää lyhyellä "piuhalla", pidemmällä rupeaa suuttimien palaminen kiusaamaan.
Yhtä kaikki , osaaja vetää kyllä palkoa millä vain ja alumiinin hitsaus on helppoa, aloittelijalle TIG on mielestäni oikea, se mahdollistaa palon muokkaamisenkin jälkikäteen ja sillä saa todella kaunista jälkeä laitteen hinta on ystävällisempi.
Ihmettää vaan edelleen alumiinin itserakentajien kammo, vaikka sisävesille(kin) se on paljon järkevämpi kuin teräsvene, puhumattakaan sen helpommasta rakentamisesta.Lar 500 oli(on)alumiinikone, siinä on säädettävät pulssi ja hertzi toiminnot, joita ei ole joka koneessa, esim Kempin PS 5000:sta ne puuttuu. Vetävä kolvi toimi paineilmalla. Norjassa hitsasin ihan tavallisella Kempin PS 3500:lla alumiinia, siihen oli vain vaihdettu laineriksi Teflon-putki, kaasu oli tietenkin puhdas argon. Kolvi oli ihan normaali työntävä malli. Telakka ei halunnut ostaa kalliita Froniuksia yhden homman takia. Juurikaan muuta eroa pulssikoneeseen en huomannut, kuin että puolet langasta kieri papuina lattialle eli tavallisella migilläkin saa hitsattua alumiinia, joka tulee tosin kalliimmaksi lisääntyneinä lankakuluina, tuskin onnistuu silti halpis 1-vaihekoneilla. Edellä mainitsemasi halkein on todnäk oksidin poiston laiminlyönnistä johtuva sulamaton oksidiraita sauman sisällä, joka kyllä hieman heikentää alumiinin Mig-hitsaus saumaa. Venemessuilla kysyin al-vene myyjältä miten ovat pajalla poistaneet oksidin, niin kysyivät: ai minkä? Ei näkynyt hiontajälkiä. Oman projektin saumoja tarkastin värikokeilla, halkeimia ei ollut kuin niissä saumoissa, joissa hitsattiin levyä ja puristamalla tehtyä , enemmän piitä (Si )sisältäviä esim putkia tai profiilia, toisen kerralla hitsatessa halkeamiset loppuivat. Tigistä ei ole oikein isompien veneiden hitsaukseen, sen hitauden takia. Eestin väliä kulkevat katamaraanit ovat hitsattu Migillä.
aluveneenkinrakentan kirjoitti:
Lar 500 oli(on)alumiinikone, siinä on säädettävät pulssi ja hertzi toiminnot, joita ei ole joka koneessa, esim Kempin PS 5000:sta ne puuttuu. Vetävä kolvi toimi paineilmalla. Norjassa hitsasin ihan tavallisella Kempin PS 3500:lla alumiinia, siihen oli vain vaihdettu laineriksi Teflon-putki, kaasu oli tietenkin puhdas argon. Kolvi oli ihan normaali työntävä malli. Telakka ei halunnut ostaa kalliita Froniuksia yhden homman takia. Juurikaan muuta eroa pulssikoneeseen en huomannut, kuin että puolet langasta kieri papuina lattialle eli tavallisella migilläkin saa hitsattua alumiinia, joka tulee tosin kalliimmaksi lisääntyneinä lankakuluina, tuskin onnistuu silti halpis 1-vaihekoneilla. Edellä mainitsemasi halkein on todnäk oksidin poiston laiminlyönnistä johtuva sulamaton oksidiraita sauman sisällä, joka kyllä hieman heikentää alumiinin Mig-hitsaus saumaa. Venemessuilla kysyin al-vene myyjältä miten ovat pajalla poistaneet oksidin, niin kysyivät: ai minkä? Ei näkynyt hiontajälkiä. Oman projektin saumoja tarkastin värikokeilla, halkeimia ei ollut kuin niissä saumoissa, joissa hitsattiin levyä ja puristamalla tehtyä , enemmän piitä (Si )sisältäviä esim putkia tai profiilia, toisen kerralla hitsatessa halkeamiset loppuivat. Tigistä ei ole oikein isompien veneiden hitsaukseen, sen hitauden takia. Eestin väliä kulkevat katamaraanit ovat hitsattu Migillä.
Hiushalieamia ihmeteltiin kunnes syyksi paljastui (ainakin osittain) langan ja perusaineen koostumusero, varsinkin sinkkiseoksilla, se ilmeisesti käynnisti erkautumis-reaktion tai vastaavaa, lisäksi langan koostumus vaikutti lähes valtiosalaisuudelta ja oikea osui yritys-erehdys-menetelmällä.
Oksidikerroksen poisto ei kai ole tarpeen, eikä kokonaan edes mahdollista, mutta muuten puhtaus on välttämätön edellytys.
Paineilmakolveista kokemukset oli välillä tuskastuttavia, poisto- tai vuotoilma tuppasi hajoittaa argonisuojaa yllättävillä tavoilla.
Muuten tuntuu kokemuksesi kovin tutuilta.
Jos viitsit, niin kiinnostaisi vielä miten ratkaisit materiaalin käsittelyn, leikkasitko itse, ja mitä seosta ja missä kovuusasteessa ja ilmeisesti hitsaus sisätiloissa, käytitkö juuritukea vai avasitko saumat jne.
Ps
En ole rakentamassa, vain mielenkiinnosta kyselen,- aluveneenkinrakentan
e.d.k kirjoitti:
Hiushalieamia ihmeteltiin kunnes syyksi paljastui (ainakin osittain) langan ja perusaineen koostumusero, varsinkin sinkkiseoksilla, se ilmeisesti käynnisti erkautumis-reaktion tai vastaavaa, lisäksi langan koostumus vaikutti lähes valtiosalaisuudelta ja oikea osui yritys-erehdys-menetelmällä.
Oksidikerroksen poisto ei kai ole tarpeen, eikä kokonaan edes mahdollista, mutta muuten puhtaus on välttämätön edellytys.
Paineilmakolveista kokemukset oli välillä tuskastuttavia, poisto- tai vuotoilma tuppasi hajoittaa argonisuojaa yllättävillä tavoilla.
Muuten tuntuu kokemuksesi kovin tutuilta.
Jos viitsit, niin kiinnostaisi vielä miten ratkaisit materiaalin käsittelyn, leikkasitko itse, ja mitä seosta ja missä kovuusasteessa ja ilmeisesti hitsaus sisätiloissa, käytitkö juuritukea vai avasitko saumat jne.
Ps
En ole rakentamassa, vain mielenkiinnosta kyselen,Levyt olivat 5 mm:n AlMg 4,5, kovuus H28, jouduin tekemään särmäriin pyöreän työkalun, kun terävällä kantit halkesivat selkäpuolelta. Tein 2kpl 6x2m puoli levyä eli lakanoiden mitaksi tuli 2x9m, siihen piirsin kalanruotopiirustuksen mitat x 10, pisteet yhdistin 3m pitkällä rimalla, jolla piirsin leikkuuviivat. Lakanasta tuli molemmat pohjalevyt ja toisesta lakanasta molemmat laitalevyt, laitalevyjen etu/alareunaan jouduin jatkamaan 150x400mm:n palat, kun leveys ei riittänyt. Sahasin käsisahalla, jossa oli eri suuntaan olevat terän etureunat, kuin normaalissa sahanterässä, sahatessa sai reilusti työntää sahaa, ei haukannut yhtään. Juuritukea ei käytetty, vastapuolelta avasin 5"kovametalli sahanterällä, laivojakaan ei käännetä, joten asennossa hitsasin kaikki. Oksidin poisto on erittäin tärkeää, telakalla ei saanut hitsata, jos oksidin poistosta oli yli 4h. Jos vielä rakentaisin vastaavan veneen, levyn vahvuudeksi olisi riittänyt 4 mm. 5mm vedin vain hatusta, kun en ole insinööri, vaan pitkänlinjan levys-hits. Rakennuksessa ei ollut mitään ongelmia, alumiinin rakennustunteja tuli n. 850 h ja hitsauksen 150 h.
aluveneenkinrakentan kirjoitti:
Levyt olivat 5 mm:n AlMg 4,5, kovuus H28, jouduin tekemään särmäriin pyöreän työkalun, kun terävällä kantit halkesivat selkäpuolelta. Tein 2kpl 6x2m puoli levyä eli lakanoiden mitaksi tuli 2x9m, siihen piirsin kalanruotopiirustuksen mitat x 10, pisteet yhdistin 3m pitkällä rimalla, jolla piirsin leikkuuviivat. Lakanasta tuli molemmat pohjalevyt ja toisesta lakanasta molemmat laitalevyt, laitalevyjen etu/alareunaan jouduin jatkamaan 150x400mm:n palat, kun leveys ei riittänyt. Sahasin käsisahalla, jossa oli eri suuntaan olevat terän etureunat, kuin normaalissa sahanterässä, sahatessa sai reilusti työntää sahaa, ei haukannut yhtään. Juuritukea ei käytetty, vastapuolelta avasin 5"kovametalli sahanterällä, laivojakaan ei käännetä, joten asennossa hitsasin kaikki. Oksidin poisto on erittäin tärkeää, telakalla ei saanut hitsata, jos oksidin poistosta oli yli 4h. Jos vielä rakentaisin vastaavan veneen, levyn vahvuudeksi olisi riittänyt 4 mm. 5mm vedin vain hatusta, kun en ole insinööri, vaan pitkänlinjan levys-hits. Rakennuksessa ei ollut mitään ongelmia, alumiinin rakennustunteja tuli n. 850 h ja hitsauksen 150 h.
Kiitos, toivottavasti rohkaisee muitakin hommaan.
- http://www.nettivene
- Hieno on
Onpa harvinaisen nätti ja asiallisen oloinen alupaatti!
- Kai sillä kalaa saa
Hei,
Täälläkin Buster,mallia en muista oranssit teippaukset sivuilla oli kokemus Päijänteellä 20hv perässä,hakkaa ,roiskuu ,kaikki märkänä keula haluaa swiipata oikea-vasen linjassa.Enkö osaa ajaa?Aiemmin päijän-vene ,hyvin kulki ja katettu vene ym puukala-alus ruorilla,kaikki nuo kulki ja kukkui ei ongelmia.
Kysymys,kannattaako nyt korjata:pihallani Kello 4 mielestäni hyvämallinen merialuvene,siitä vain rumasti revitty/rälläköity penkit irti.Onko huono malli mielestänne?Muutoin ehjä ja siisti, paitsi korjausta aiheuttaisi mielestäni pohjasauma joka kait saanut joskus kosketusta ja hiukan rypyllä joten voineeko vuotaa?itellä ei ollut vielä vesillä.Niin ja miten sellainen korjataan ,on vain n 20cm alalta muutama ryppy.
Kiitos josko joku viisaampi voisi neuvoa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa1143131- 122016
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos371885Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin4001754Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly211661Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681477- 1201311
- 131196
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul91166- 201049