Vaikea lasku

5+16

Keilapallo heitetään radalle alkunopeudella 5 m/s siten, että se ei vieri alussa. Jonkin ajan kuluttua pallo alkaa vieriä. Määritä vierimisnopeus. (Keilapallo on umpinainen homogeeninen pallo)

27

1376

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yks kysymys

      Mikä on kitkakerroin?

    • 11+13
      • 11+3

        onko siinä tehtävässä vastausta ? Omilla systeemeillä sain wr=0,6*v0.
        (Ei se nyt kovin kaukana ole tuosta malliratkaisusta, mutta täysin toisella lailla ratkaistuna, minä nimittäin oletin, ettei se pallo vieri yhtään, ennen kuin se varsinainen vierintä alkaa)


      • aeija

      • aeija
        aeija kirjoitti:

        Koitetaan nyt jotakin tästä vääntää:
        http://aijaa.com/xafGtM tota malliratkaisua soveltaen

        Tarkemmin kun tota kattoo, niin liikemäärämomentti alussa on liikemäärämomentit lopussa.

        m*vo*r=(m*v*r) (I*v/r), sillä menee suoraan


    • Pallolla on liike-energiaa W =½m*5^2.
      Palon pyöriminen haukkaa siitä energiasta pyörintäenergiansa, joka on =1/5*m v^2, jolloin liike-energiaksi jää ½m*v^2

      --> ½*5^2 - 1/5 *v^2 = ½*v^2

      v = ?,
      vaikeaa ko ?

      • v=25/7

        Ei siinä energia säily. Niinpä laskusi on väärin. Jos käytät liikemäärän ja pyörimismäärän summaa saat oikean tuloksen.

        v_0*m=v*m 2/5*v*m
        v= 5/7*v_0


      • 2+16
        v=25/7 kirjoitti:

        Ei siinä energia säily. Niinpä laskusi on väärin. Jos käytät liikemäärän ja pyörimismäärän summaa saat oikean tuloksen.

        v_0*m=v*m 2/5*v*m
        v= 5/7*v_0

        Oikeinhan tuo on mutta vähän hämmentävää kun siinä on yhtäältä pyörimismäärää pallon ja lattian kosketuspisteen ympäri ja toisaalta pallon keskipisteen ympäri. Selvempää on jos lähdetään liikkeelle kitkavoimasta, joka aiheuttaa yhtäältä pallon vaakanopeuden muutosta ja toisaalta pallon pyörimistä keskipisteensä ympäri.


      • 2+16
        v=25/7 kirjoitti:

        Ei siinä energia säily. Niinpä laskusi on väärin. Jos käytät liikemäärän ja pyörimismäärän summaa saat oikean tuloksen.

        v_0*m=v*m 2/5*v*m
        v= 5/7*v_0

        Mutta liikemäärällä ja pyörimismäärällä on eri yksiköt. Voiko ratkaista käyttämättä integraalilaskentaa, sellaista ei lukiofysiikassa enää käytetä.


      • 15+9
        2+16 kirjoitti:

        Mutta liikemäärällä ja pyörimismäärällä on eri yksiköt. Voiko ratkaista käyttämättä integraalilaskentaa, sellaista ei lukiofysiikassa enää käytetä.

        Voi tuon ratkaista sillä sekä hidastuvuus että pyörimisen lisäys on lineaarista: hidastuvuus = (v0-v)/t, kulmakiihtyvyys = v/(r*t), t eliminoidaan.

        Aika yllättävää ettei lukiofysiikassa integroida.


      • 34768169014786907149
        15+9 kirjoitti:

        Voi tuon ratkaista sillä sekä hidastuvuus että pyörimisen lisäys on lineaarista: hidastuvuus = (v0-v)/t, kulmakiihtyvyys = v/(r*t), t eliminoidaan.

        Aika yllättävää ettei lukiofysiikassa integroida.

        "Aika yllättävää ettei lukiofysiikassa integroida"

        Eikä derivoida...


      • 5+16
        15+9 kirjoitti:

        Voi tuon ratkaista sillä sekä hidastuvuus että pyörimisen lisäys on lineaarista: hidastuvuus = (v0-v)/t, kulmakiihtyvyys = v/(r*t), t eliminoidaan.

        Aika yllättävää ettei lukiofysiikassa integroida.

        En ymmärrä, miten se noista saadaan, viitsikö joku laittaa välivaiheineen koko laskun .


      • Niin pä !

        Energian häviämättömyys näyttää useimmissa tapauksissa olevan helpoin tie alku- ja lopputilojen määrittämiseksi.


      • aeija
        5+16 kirjoitti:

        En ymmärrä, miten se noista saadaan, viitsikö joku laittaa välivaiheineen koko laskun .

        minä laitan , kun piti korjata tuota söhellystä jo muutenkin, mutta kun pitäs kattella vielä noita kahta peliäkin...
        http://aijaa.com/mxknvZ


      • Oikaistaan virhe
        v=25/7 kirjoitti:

        Ei siinä energia säily. Niinpä laskusi on väärin. Jos käytät liikemäärän ja pyörimismäärän summaa saat oikean tuloksen.

        v_0*m=v*m 2/5*v*m
        v= 5/7*v_0

        Oikea vastaus :

        V = V0*sqrt(5/7)


      • aeija

      • aeija

      • 10+18
        Niin pä ! kirjoitti:

        Energian häviämättömyys näyttää useimmissa tapauksissa olevan helpoin tie alku- ja lopputilojen määrittämiseksi.

        Mutta kun energia ei säily vaan sitä kuluu kitkatyöhön.


      • 13+19
        Niin pä ! kirjoitti:

        Energian häviämättömyys näyttää useimmissa tapauksissa olevan helpoin tie alku- ja lopputilojen määrittämiseksi.

        Jos lasketaan energiaperiaatteella, pitää laskea myös kitkatyö. Pienellä pyörittelyllä sen suuruudeksi saadaan m*(v0-v)^2/2. Siis:

        mv0^2/2 = mv^2/2 2*m*v^2/5 m*(v0-v)^2/2

        Mistä vastaukseksi v = 5*v0/7.


      • Ei taida olla noin
        13+19 kirjoitti:

        Jos lasketaan energiaperiaatteella, pitää laskea myös kitkatyö. Pienellä pyörittelyllä sen suuruudeksi saadaan m*(v0-v)^2/2. Siis:

        mv0^2/2 = mv^2/2 2*m*v^2/5 m*(v0-v)^2/2

        Mistä vastaukseksi v = 5*v0/7.

        Tuo litka on käsittämätön, ja pyörimisenergiakin on 1/5*mv^2, ei 2/5*mv^2

        No...

        Tietenkin alustan kitkaan kuluu energiaa jos pallo luistaa.
        Ei se pallon liikemääräkään siinä tapauksessa säily vakiona.

        Energiaa kuluu kitkaan sama kuin tarvitaan pallon pyörintäenergian muutokseen (kitkatyöstä puolet menee hukkaan ja puolet pallon pyörintään)

        Energia ei katoa, korjauksen voi tuosta laskea helposti.
        Oisko kotain 0.75 *v0


      • 19+19
        Ei taida olla noin kirjoitti:

        Tuo litka on käsittämätön, ja pyörimisenergiakin on 1/5*mv^2, ei 2/5*mv^2

        No...

        Tietenkin alustan kitkaan kuluu energiaa jos pallo luistaa.
        Ei se pallon liikemääräkään siinä tapauksessa säily vakiona.

        Energiaa kuluu kitkaan sama kuin tarvitaan pallon pyörintäenergian muutokseen (kitkatyöstä puolet menee hukkaan ja puolet pallon pyörintään)

        Energia ei katoa, korjauksen voi tuosta laskea helposti.
        Oisko kotain 0.75 *v0

        Tässä on laskettu liikemäärämomentteja siinä pisteessä, jossa keilapallo koskettaa rataa. Liikemäärämomentti on vektori ja siitä momenttivektorista tulee vääntöveivi pallolle(ristitulo). Mitkään voimavektorit , jotka kulkevat sen pisteen kautta, kuten kitkavoimavektori, eivät vähennä tai lisää siitä pisteestä laskettua alkuperäistä liikemäärämomenttia. Sitä vähentäisi joku laakerikitkamomentti tai jarrutusmomentti , tai joku voima, jonka vaikutussuora ei sen pisteen kautta kulkisi, mutta ei tässä semmoisia ole.
        Tässä laskettu liikemäärämomentti säilyy, ja jos siitä säilymisyhtälöstä pyrkii tässä esiteltyyn energiayhtälöön, niin siihen tulee termi:
        ½m(vo)(vo-v). = (1/7vo).
        Tämä termi on häviötermi, jonka verran energiaa häviää.


      • v=25/7
        v=25/7 kirjoitti:

        Ei siinä energia säily. Niinpä laskusi on väärin. Jos käytät liikemäärän ja pyörimismäärän summaa saat oikean tuloksen.

        v_0*m=v*m 2/5*v*m
        v= 5/7*v_0

        Nämä laskut oppii aika nopeasti tekemään yksinkertaisimmalla tavalla, pyörittämättä turhia termejä mukana. Ne ei aina aukene kaikille, joten tehdään sama selitysten kanssa ja oikein hitaasti.
        v_0 = pallon alkunopeus
        v = pallon kysytty nopeus
        m = pallon massa (turhake supistuu pois)
        F =kitkavoima pallon ja radan välillä
        t = kitkavoiman vaikutusaika (turhake supistuu pois)
        I = pallon hitausmomentti = 2/5*m*r*r
        F*r = palloon vaikuttava momentti
        Kun pallo vierii on kulmanopeus ϖ=v/r

        (v_0-v)*m=F*t
        ϖ*I = F*r*t
        v/r *2/5*r^2*m =F*r*t
        v*2/5*m=F*t
        v*2/5*m=(v_0-v)*m
        v*2/5 v =v_0
        v=5/7*v_0


      • 2+9
        19+19 kirjoitti:

        Tässä on laskettu liikemäärämomentteja siinä pisteessä, jossa keilapallo koskettaa rataa. Liikemäärämomentti on vektori ja siitä momenttivektorista tulee vääntöveivi pallolle(ristitulo). Mitkään voimavektorit , jotka kulkevat sen pisteen kautta, kuten kitkavoimavektori, eivät vähennä tai lisää siitä pisteestä laskettua alkuperäistä liikemäärämomenttia. Sitä vähentäisi joku laakerikitkamomentti tai jarrutusmomentti , tai joku voima, jonka vaikutussuora ei sen pisteen kautta kulkisi, mutta ei tässä semmoisia ole.
        Tässä laskettu liikemäärämomentti säilyy, ja jos siitä säilymisyhtälöstä pyrkii tässä esiteltyyn energiayhtälöön, niin siihen tulee termi:
        ½m(vo)(vo-v). = (1/7vo).
        Tämä termi on häviötermi, jonka verran energiaa häviää.

        Joo niin onkin, korjataan tuo yhtälö:

        mv0^2/2 = mv^2/2 m*v^2/5 m*v0*(v0-v)/2

        Vastaus edelleenkin v = 5*v0/7


      • 14+5
        v=25/7 kirjoitti:

        Nämä laskut oppii aika nopeasti tekemään yksinkertaisimmalla tavalla, pyörittämättä turhia termejä mukana. Ne ei aina aukene kaikille, joten tehdään sama selitysten kanssa ja oikein hitaasti.
        v_0 = pallon alkunopeus
        v = pallon kysytty nopeus
        m = pallon massa (turhake supistuu pois)
        F =kitkavoima pallon ja radan välillä
        t = kitkavoiman vaikutusaika (turhake supistuu pois)
        I = pallon hitausmomentti = 2/5*m*r*r
        F*r = palloon vaikuttava momentti
        Kun pallo vierii on kulmanopeus ϖ=v/r

        (v_0-v)*m=F*t
        ϖ*I = F*r*t
        v/r *2/5*r^2*m =F*r*t
        v*2/5*m=F*t
        v*2/5*m=(v_0-v)*m
        v*2/5 v =v_0
        v=5/7*v_0

        Oikeastaan tuossa oli turhakkeita kaikki muut termit paitsi v0, muut supistuvat pois. Sinänsä yllättävää, ettei esim. kitkakertoimella tai pallon säteellä ole vaikutusta lopputulokseen. Voi keilata minkä kokoisella ja minkä painoisella pallolla tahansa, jäällä tai pihkatulla radalla, aina on alkunopeuden ja pyörimiseen lähtemisen nopeuden suhde sama.


    • 10+7
    • Anonyymi

      Kun keilapallo heitetään radalle, sen liike on alkuvaiheessa tasainen liike ilman kiihtyvyyttä, koska se ei vielä vieri. Tämä tarkoittaa, että pallo säilyttää alkunopeutensa 5 m/s jonkin aikaa, kunnes alkaa vierimään. Vieriminen tapahtuu, kun pallo alkaa kiihtymään rullatessaan radalla ja sen pyörimisenergia muuttuu liike-energiaksi. Tämä kiihtyvä liike on rotatorinen liike, jossa pallo pyörii ympäri sen massakeskipistettä.

      Vierimisnopeus voidaan laskea käyttämällä energiaperiaatetta, joka sanoo, että kappaleen mekaaninen energia on aina vakio, kun kappaleelle ei vaikuta ulkoisia voimia. Keilapallon mekaaninen energia koostuu sen potentiaali- ja kinetiikkaenergiasta. Alussa pallo ei ole vielä vierinyt, joten sen potentiaalienergia on maksimissaan, kun taas kinetiikkaenergia on nolla. Kun pallo alkaa vierimään, sen potentiaalienergia vähenee ja kinetiikkaenergia kasvaa.

      Umpinaisena homogeenisena pallona keilapallon potentiaalienergia ja hitausmomentti voidaan laskea seuraavasti:

      Potentiaalienergia (E_p) = mgh, jossa m on pallon massa, g on painovoima ja h on pallon korkeus radan alapäästä.
      Hitausmomentti (I) = (2/5)mr^2, jossa r on pallon säde.

      Kinetiikkaenergia (E_k) koostuu pallon liike-energiasta (E_l) ja pyörimisenergiasta (E_pyr), jotka voidaan laskea seuraavasti:

      Liike-energia (E_l) = (1/2)mv^2, jossa v on pallon vierimisnopeus.
      Pyörimisenergia (E_pyr) = (1/2)Iw^2, jossa w on pallon kulmanopeus pyörimisliikkeessä.

      Koska energian tulee säilyä, pallon alkuperäinen potentiaalienergia muuttuu pallon vierimisnopeudeksi (v) ja pyörimisliikkeen kulmanopeudeksi (w) yhtälössä:

      mgh = (1/2)mv^2 + (1/2)Iw^2

      Ratkaistaan yhtälöstä vierimisnopeus (v):

      v = sqrt(2gh/7r^2)

      jossa r on pallon säde

      • Anonyymi

        Täyttä skeidaa!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      100
      2873
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      36
      1839
    3. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1814
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      383
      1681
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      21
      1611
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1457
    7. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      119
      1267
    8. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      13
      1176
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      9
      1156
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      1039
    Aihe