Rihlaamattoman aseen osumatarkkuus

kfok

Laske rihlaamattoman aseen osumatarkkuus, kun luodin lähtönopeus on 900 m/s ja massa 8 g a) 150 m päässä b) 300 m päässä

35

251

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 20+17

      Tarkkaa laskelmaa ei pysty noilla tiedoilla tekemään, mutta luultavasti 150m matkalla keskelle tähdättynä tarkkuus heittää arviolta ainakin 20cm 360 asteen alueella taululla.

      • Samaa mieltä 20 17 kanssa. parametrit ei riitä antamaan laskelmaa.


    • Mikä oli kysymys?

      Mitähän tuossa nyt on tarkoitus laskea, aseen osumatarkkuutta vai luodin putoamaa noilla annetuilla matkoilla? Yleensä luodin putoama kompensoidaan säätämällä tähtäimen korkeus sopivaksi eri matkoille, jolloin luoti lentää tähtäyslinjan yläpuolella osumapisteeseen.

      Lisäksi ilmanvastus hidastaa luotia, joten putoama kasvaa suhteessa enemmän kuin ampumamatka.

      • Putoama on 300 m matkalla reilu 50cm, sivuttainen poikkeama vajaa sentti, 150 m putoama 1/4 ja sivu 1/2 edellisistä.
        Ilmanvastus olisi n.10g luokkaa, jonka vaikutus olisi aika mitätön noin lyhyellä matkalla.
        Nämä taisi olla laskemalla niitä arvoja, joita ei ilmeisesti edes kysytty, vaan ehkä tarkoitettiin sitä että rihlattomalla piipulla luoti voi muuttaa asentoaan sattuman varaisesti ja ilmanvastus muutta lentosuuntaa ? ?
        Asia on kumminkin niin että satunnaisia muutoksi tai niiden vaikutusta on vaikea laskea jos lähdetietona on vain oletus että jotain voi tapahtua jonkin muotoiselle kappaleelle sen viuhuessa menemään.


    • a) Huono.

      b) Vielä huonompi.

    • kfok

      Tarkoitus on siis laskea luodin putoama, koska annetuilla lähtöarvoilla ei voi laskea mitään muuta. Oletetaan g = 9,81 m/s2

      • kfok

        Sivuttaispoikkeamaahan tuossa tilanteessa ei tule, koska luotiin ei vaikuta lähtöarvojen perusteella mitään sivuttaisvoimaa.


      • Kuinka niin ?

        Kyllä ainakin minä ja näköjään ainakin yksi muukin osaa laskea noilla tiedoilla karkean sivupoikkeamankin.
        Mutta mitä tekemistä kysymyksessä on piipun rihlattomuudella ?


      • kfok
        Kuinka niin ? kirjoitti:

        Kyllä ainakin minä ja näköjään ainakin yksi muukin osaa laskea noilla tiedoilla karkean sivupoikkeamankin.
        Mutta mitä tekemistä kysymyksessä on piipun rihlattomuudella ?

        Miten saatte lähtöarvoilla laskettua sivuttaisvoiman Fy?


      • Ei tarvitsekaan
        kfok kirjoitti:

        Miten saatte lähtöarvoilla laskettua sivuttaisvoiman Fy?

        luoti osuu tähtäyspisteen oikealle puolelle pohjoisella pallonpuoliskolla kun maapallo pyörii.


      • Luoti putoaa s = 1/2 gt^2, ja lentoaika t =s/v, eli s = 1/2 * g *(s/v)^2.


      • m36-intj kirjoitti:

        Luoti putoaa s = 1/2 gt^2, ja lentoaika t =s/v, eli s = 1/2 * g *(s/v)^2.

        Siis tuossa eri s:t, voi merkitä eri symbolilla.


      • Jaritsu ....
        Ei tarvitsekaan kirjoitti:

        luoti osuu tähtäyspisteen oikealle puolelle pohjoisella pallonpuoliskolla kun maapallo pyörii.

        No eipä osu oikealle puolen jos ammut Itään tai Länteen.


      • Häh mitä ?
        Jaritsu .... kirjoitti:

        No eipä osu oikealle puolen jos ammut Itään tai Länteen.

        Kylläpä vaan osuu .


      • Jaritsu.....
        Häh mitä ? kirjoitti:

        Kylläpä vaan osuu .

        Ei vaan osu, eikä myöskään päiväntasaalalla ammuttaessa, ampuipa mihin suuntaan tahansa. Coriolis ilmiö suurin navoilla.
        Mutta itä länsisuuntaan sitä ei tietenkään esiinny.


      • No no ,
        Jaritsu..... kirjoitti:

        Ei vaan osu, eikä myöskään päiväntasaalalla ammuttaessa, ampuipa mihin suuntaan tahansa. Coriolis ilmiö suurin navoilla.
        Mutta itä länsisuuntaan sitä ei tietenkään esiinny.

        Coriolisvaikutus on maapallon joka paikassa.
        Päiväntasaajalla tasaajan suuntaan vaikutus on kohtisuoraan pintaa vasten, muilla alueilla enemmän tai vähemmän sivusuuntaan, ilmansuunnasta riippumatta .


      • Jaritsu ....
        No no , kirjoitti:

        Coriolisvaikutus on maapallon joka paikassa.
        Päiväntasaajalla tasaajan suuntaan vaikutus on kohtisuoraan pintaa vasten, muilla alueilla enemmän tai vähemmän sivusuuntaan, ilmansuunnasta riippumatta .

        Kerro No no miten huomioit sen paiväntäsaajalla ammuttaessa?

        Paljonko kuula heittää esim meillä jos ampuu itään?

        Paljonko se heittikään pohjois.eteläsuuntiin ammuttaessa.

        Ihan vain kerron että jos ammut näillä leveysasteilla. liikut ensinnäkin maapallonpyörimisen takia itäänpäin ja se nopeus riippuu leveyspiiristäsi. ammuttaessa pohjoiseen pohjoisella pallonpuoliskolla. kuula lentää aluueelle joka liikkuu vähemman per aika yksikkö, jolloin kuulan maapallolta saama liikeenergia vie sitä oikealle.. etelään ammuttaessa maapallon pinta liikkuu enemmän kohteessa jolloin kuula jätättää maapallon pyörimiseen verrattuna ja käärtää oikealle. taaskin. Itään tai länteen ammuttaessa ei nopeuseroa ole mainittavasti vaikka Itä onkin kaareva viiva maastossa. siksi kuula ei kaarra coriolisilmiön takia . ellei olle ihan navalla jossa Itä kaarrtaa voimakkaammin ja syntyy vaikutelma etelään ampumisesta.
        Navan yli ammuttaessa kaartaminen on tuplamääräistä jos lakipiste on navan yläpuolella.
        Päiväntasaalalla itä on suoran viivan päässä. ei sortoa. lisäksi maapallon pintaa voikin verrata lieriöön eikä palloon jolloin nopeuseroa ei ole ollenkaan.ampuipa etelään tai pohjoiseen. Ellei kantama ole tuhansia kilometrejä.

        Coriolisilmiön puuttumisen takia esin matalapaineet ja hurrigaanit ei esiinny päiväntasaajalla.

        No no.. mitä sanot?


      • No no ,
        Jaritsu .... kirjoitti:

        Kerro No no miten huomioit sen paiväntäsaajalla ammuttaessa?

        Paljonko kuula heittää esim meillä jos ampuu itään?

        Paljonko se heittikään pohjois.eteläsuuntiin ammuttaessa.

        Ihan vain kerron että jos ammut näillä leveysasteilla. liikut ensinnäkin maapallonpyörimisen takia itäänpäin ja se nopeus riippuu leveyspiiristäsi. ammuttaessa pohjoiseen pohjoisella pallonpuoliskolla. kuula lentää aluueelle joka liikkuu vähemman per aika yksikkö, jolloin kuulan maapallolta saama liikeenergia vie sitä oikealle.. etelään ammuttaessa maapallon pinta liikkuu enemmän kohteessa jolloin kuula jätättää maapallon pyörimiseen verrattuna ja käärtää oikealle. taaskin. Itään tai länteen ammuttaessa ei nopeuseroa ole mainittavasti vaikka Itä onkin kaareva viiva maastossa. siksi kuula ei kaarra coriolisilmiön takia . ellei olle ihan navalla jossa Itä kaarrtaa voimakkaammin ja syntyy vaikutelma etelään ampumisesta.
        Navan yli ammuttaessa kaartaminen on tuplamääräistä jos lakipiste on navan yläpuolella.
        Päiväntasaalalla itä on suoran viivan päässä. ei sortoa. lisäksi maapallon pintaa voikin verrata lieriöön eikä palloon jolloin nopeuseroa ei ole ollenkaan.ampuipa etelään tai pohjoiseen. Ellei kantama ole tuhansia kilometrejä.

        Coriolisilmiön puuttumisen takia esin matalapaineet ja hurrigaanit ei esiinny päiväntasaajalla.

        No no.. mitä sanot?

        No minä sanon tuohon että tietosi fysiikan ilmiöistä on vielä sangen kehittymätöntä.
        Yritä ajatella asiaa vaikka niin että tarkastelet luodin lentoradan maan akselia vasten kohtisuoraa komponenttia ja toteat ehkä itsekin että kulmamuutos kohteeseen on sama lentoajasta riippuva, ammuttiinpa se luoti mihin ilmansuuntaan tahansa, vain poikkeaman suuruus maan pinnan suunnassa riippuu latitudista.
        Päiväntasaajalla itä länsi suunta vaikuttaa ballistisen kaaren pituuteen ja kyllä ne pasaatituulet tasaajalla on juuri Coriolisilmiön aiheuttamia, kuten länsituulet navoilla.


      • jaritsu...
        No no , kirjoitti:

        No minä sanon tuohon että tietosi fysiikan ilmiöistä on vielä sangen kehittymätöntä.
        Yritä ajatella asiaa vaikka niin että tarkastelet luodin lentoradan maan akselia vasten kohtisuoraa komponenttia ja toteat ehkä itsekin että kulmamuutos kohteeseen on sama lentoajasta riippuva, ammuttiinpa se luoti mihin ilmansuuntaan tahansa, vain poikkeaman suuruus maan pinnan suunnassa riippuu latitudista.
        Päiväntasaajalla itä länsi suunta vaikuttaa ballistisen kaaren pituuteen ja kyllä ne pasaatituulet tasaajalla on juuri Coriolisilmiön aiheuttamia, kuten länsituulet navoilla.

        No vetääkö se oikealle, vai ei. "Päiväntasaajalla itä länsi suunta vaikuttaa ballistisen kaaren "

        Ei sillä ole mitään merkitystä. mutta jos ammuttaisiin kaivoskuiluun tai helikopteriin joka leijuu olisi sillä merkitystä. on pakko oikaista kirjoituksissa, viitsi kaikkea kirjoittaa.

        Missä on länsi kun ollaan navalla. on vain etelää..

        Tuulista kuten pasaati on matkaa niin paljon kuljettuna että se näkyy, mutta luoti,, ei näy vaakasuuntaisissa ampumisissa.ampuipa mihin suuntaan tahansa ekvaattorilla


      • Jaritsu...
        No no , kirjoitti:

        No minä sanon tuohon että tietosi fysiikan ilmiöistä on vielä sangen kehittymätöntä.
        Yritä ajatella asiaa vaikka niin että tarkastelet luodin lentoradan maan akselia vasten kohtisuoraa komponenttia ja toteat ehkä itsekin että kulmamuutos kohteeseen on sama lentoajasta riippuva, ammuttiinpa se luoti mihin ilmansuuntaan tahansa, vain poikkeaman suuruus maan pinnan suunnassa riippuu latitudista.
        Päiväntasaajalla itä länsi suunta vaikuttaa ballistisen kaaren pituuteen ja kyllä ne pasaatituulet tasaajalla on juuri Coriolisilmiön aiheuttamia, kuten länsituulet navoilla.

        Esimerkiksi maapallon pintaan kiinnitetty koordinaatisto pyörii akselinsa ympäri, ja siksi coriolisilmiö havaitaan maapallon pinnalla tarpeeksi pitkään ja nopeasti tapahtuvissa liikkeissä. Mikäli tarkastellaan vain Maan pinnan suuntaisia liikkeitä, ilmiö ilmenee voimakkaimmillaan napa-alueilla, mutta päiväntasaajalla ei lainkaan. Erityisesti siitä puhutaan meteorologiassa ja ballistiikassa.

        Siinä kopio wikipediasta vaikka mielellään en noita lainailekkaan, miksi niin tekisin tiesinhän tuon muutenkin :D mutta sinulle


      • 4+12
        Jaritsu... kirjoitti:

        Esimerkiksi maapallon pintaan kiinnitetty koordinaatisto pyörii akselinsa ympäri, ja siksi coriolisilmiö havaitaan maapallon pinnalla tarpeeksi pitkään ja nopeasti tapahtuvissa liikkeissä. Mikäli tarkastellaan vain Maan pinnan suuntaisia liikkeitä, ilmiö ilmenee voimakkaimmillaan napa-alueilla, mutta päiväntasaajalla ei lainkaan. Erityisesti siitä puhutaan meteorologiassa ja ballistiikassa.

        Siinä kopio wikipediasta vaikka mielellään en noita lainailekkaan, miksi niin tekisin tiesinhän tuon muutenkin :D mutta sinulle

        Niin ja vaikuttaa luodin lentorataan sivutuuli ja vastatuuli ja pystyvirtaus ja käden tärinä ja piipun väljyys ja se, onko joulupukki olemassa.


      • Ymmärrys hoi !
        Jaritsu... kirjoitti:

        Esimerkiksi maapallon pintaan kiinnitetty koordinaatisto pyörii akselinsa ympäri, ja siksi coriolisilmiö havaitaan maapallon pinnalla tarpeeksi pitkään ja nopeasti tapahtuvissa liikkeissä. Mikäli tarkastellaan vain Maan pinnan suuntaisia liikkeitä, ilmiö ilmenee voimakkaimmillaan napa-alueilla, mutta päiväntasaajalla ei lainkaan. Erityisesti siitä puhutaan meteorologiassa ja ballistiikassa.

        Siinä kopio wikipediasta vaikka mielellään en noita lainailekkaan, miksi niin tekisin tiesinhän tuon muutenkin :D mutta sinulle

        " Mikäli tarkastellaan vain Maan pinnan suuntaisia liikkeitä, ilmiö ilmenee voimakkaimmillaan napa-alueilla, mutta päiväntasaajalla ei lainkaan."

        Noin sanoo Wiki, koska keskittyy vain pinnan suuntaisiin ilmavirtauksiin ja lukija ei ymmärrä tekstin sanomaa !

        Maapallo pyörii samalla kulmanopeudellaan jokaisessa paikassaan, joten ilmiö on läsnä kaikkialla saman suuruisena.
        Päiväntasaajallakin se voi olla maanpinnan suuntainen ja suuruudeltaan sama kuin navoilla, esimerkiksi jos pilvenpiirtäjän huipulta pudotetaan kappale, sen putoamisrata näyttää kaartuvan jne.

        Coriolisilmiö on muutakin kuin ilmakehän liikettä johon se yleisimmin liitetään.


      • 9-5
        Jaritsu... kirjoitti:

        Esimerkiksi maapallon pintaan kiinnitetty koordinaatisto pyörii akselinsa ympäri, ja siksi coriolisilmiö havaitaan maapallon pinnalla tarpeeksi pitkään ja nopeasti tapahtuvissa liikkeissä. Mikäli tarkastellaan vain Maan pinnan suuntaisia liikkeitä, ilmiö ilmenee voimakkaimmillaan napa-alueilla, mutta päiväntasaajalla ei lainkaan. Erityisesti siitä puhutaan meteorologiassa ja ballistiikassa.

        Siinä kopio wikipediasta vaikka mielellään en noita lainailekkaan, miksi niin tekisin tiesinhän tuon muutenkin :D mutta sinulle

        Siitä sitten laskemaan:

        http://www.alternatewars.com/BBOW/Ballistics/Coriolis_Effect.htm


      • jaritsu. ..

      • Niinpä niin
        jaritsu. .. kirjoitti:

        Ei ilmakehä tässä ampumisessa liity coriolikseen?
        Kuten sanoin ampumissuunta ja sijainti vaikuttaa vetääkö oikeaan tai ollenkään.
        En ole kantaani muuttanut. Koska olen ollut oikeassa.

        Vaikutus on 0 vain siinä tapauksessa että luoti ammutaan navalta suoraan ylöspäin.
        Kaikkialla muualla maapallon pyöriminen vaikuttaa lentorataan maahan verrattuna .

        Olitpa sitten asiasta mitä mieltä tahansa !


    • kfok

      rihlat eivät aiheuta luotiin rotaatiovoimaa.

      • kofk

        Rotaatiomomenttia kylläkin.


    • ryurfhsdh

      Osumatarkkuus on täydellinen ja kaikki luodit osuvat täsmälleen samoihin pisteisiin.

      Tuossa teoreettisessa mallissahan ei ole mitään mikä aiheuttaisi poikkeamia lentoon. Luoditkin ovat absoluuttisen symmetrisiä.

      • Tuota noin

        Rihlaamattomasta piipusta luodin lentoasento voi olla sattumanvarainen, jolloin lentoradat eivät ole identtisiä.


      • Tuota noin kirjoitti:

        Rihlaamattomasta piipusta luodin lentoasento voi olla sattumanvarainen, jolloin lentoradat eivät ole identtisiä.

        Peruskoulun yläasteen fysiikassa vielä "oletetaan pyöreä lehmä", joten myös rihlaamattoman kiväärin tarkkuus on siinä täydellinen.


      • rtuhilh
        Tuota noin kirjoitti:

        Rihlaamattomasta piipusta luodin lentoasento voi olla sattumanvarainen, jolloin lentoradat eivät ole identtisiä.

        Oleta luodiksi kuula.


      • Tarkkuutta

        Termin "osumatarkkuus" käyttö kysymyksessä on väärin, koska tarkoitus on ilmeisestikin laskea vain luodin putoamaa.


    • nitto.kevi

      Osumatarkkuus paranee, jos luodit päällystetään kevi-teipillä.

    • korkoa korolle

      -- kai tässä tarkoitetaan pyöreää kuulaa optimi oloissa eli tyynellä pouta säällä -- miten se nyt ehtii tippua 0,3 sek ja 0,6 sek aikana -- siis koroa on otettava samassa suhteessa

    • BlackNemo

      Surkialla ampujalla naapurin lehmä ja paremmalla ainakin taulupenkka ehkä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      76
      2509
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      36
      1809
    3. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1654
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      372
      1597
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      18
      1552
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1417
    7. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      118
      1204
    8. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      13
      1146
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      9
      1116
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      1019
    Aihe