Ottomoottorin toimintaperiaate

opettaja1

Selitä ottomoottorin toiminta ja laske puristuspaine ja loppulämpötila puristussuhteen ollessa 10:1

7

1317

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • afsdfasdf123

      Noilla tiedoilla ei kyllä voi mitään laskea. Vähän pohjatietoja, että voidaan laskea lämpötilat ja paine.

    • opettaja1

      Oletetaan että sylinteriin tulevan ilman lämpötila on 22 celciusastetta ja valitseva paine normaali ilmanpaine 101,325 Kpa. Sylinterin halkaisija 85 mm ja iskunpituus 92 mm

    • Sylinterin mitoilla ei ole merkitystä, mitta täytössuhde on oletettava olevan 1 ja puristettava kaasu ideaalikaasua vastaava sekä puristuminen adiabaattista, jolloin puristuspaine on alkupaine *puristussuhde ^1.4. eli n. 2.5 MPa, lämpötila on alkulämpötila* puristussuhde^(1.4-1) (Kelviniä)

      Käytännössä sylinterin täytös on normaalimoottoreilla parhaimmillaan 80... 90 % ja adiabaatin 1.4 arvo 1.35 vastaa aika hyvin normaalilämpöisen moottorin lämmön siirtymää sylinterin seinämiin ja kanteen.

      Moottorin toiminta on normaali lämpövoimakoneen toiminta, termodynamiikka selittää periaatteen.

      Ja vielä lisäksi, kun moottoreista mitataan puristuspaineita, mittalaite yleensä suurentaa puristustilaa ja paineet jää bens. luokkaa 1.8 MPa ja diesel (18:1) n. 3 MPa moottorin käydessä, startilla pyöritettäessä vielä matalammaksi ohivuodon takia.

      • virittelijä

        Täytössuhteeseen vaikuttaa myös moottorin rakenne eli onko se vapaasti hengittävä vai ahdettu moottori.
        Myös moottorin täytössuhteeseen vaikuttaa missä moottoria käytetään. Tämä on se luonnollisen ilmanpaineen vaikutus. Korkealla ilmassa ei saavuteta samaa täytössuhdetta vapaasti hengittävillä moottoreilla kuin merenpinnan tasolla.
        Sylinterissä ei voida polttaa hyvällä hyötysuhteellä enempää polttoainetta kuin mitä ne palamisen olosuhteet ovat. (stökiömetria) Tässä on huomioitava polttoaineen/ilman suhde eli onko seos "rikasta vai laihaa". Tavallisesti pyritään optimaaliseen suhteeseen, mutta tästä on myös poikettava kuormituksen mukaan. (esim. kiihdytysvaihe jolloin seos on rikkaampaa)
        Ahdettujen moottorien hyötysuhde samassa sylinteritilavuudessa on parempi kuin vapaasti hengittävillä moottoreilla.


      • Mutuako ?
        virittelijä kirjoitti:

        Täytössuhteeseen vaikuttaa myös moottorin rakenne eli onko se vapaasti hengittävä vai ahdettu moottori.
        Myös moottorin täytössuhteeseen vaikuttaa missä moottoria käytetään. Tämä on se luonnollisen ilmanpaineen vaikutus. Korkealla ilmassa ei saavuteta samaa täytössuhdetta vapaasti hengittävillä moottoreilla kuin merenpinnan tasolla.
        Sylinterissä ei voida polttaa hyvällä hyötysuhteellä enempää polttoainetta kuin mitä ne palamisen olosuhteet ovat. (stökiömetria) Tässä on huomioitava polttoaineen/ilman suhde eli onko seos "rikasta vai laihaa". Tavallisesti pyritään optimaaliseen suhteeseen, mutta tästä on myös poikettava kuormituksen mukaan. (esim. kiihdytysvaihe jolloin seos on rikkaampaa)
        Ahdettujen moottorien hyötysuhde samassa sylinteritilavuudessa on parempi kuin vapaasti hengittävillä moottoreilla.

        " Ahdettujen moottorien hyötysuhde samassa sylinteritilavuudessa on parempi kuin vapaasti hengittävillä moottoreilla. "

        Ahdetun dieselmoottorin hyötysuhde on parempi ilmaylimäärän ja ahtimen jatkuvan toiminnan vuoksi, mutta ottomoottorissa selvästi huonompi kuin vapaasti hengittävässä .
        Väärinkäsitys syntyy siitä että autokäytössä voidaan käyttää tilavuudeltaan pienenpä moottoria ja ahdin tulee mukaan vasta kun tehoa tarvitaan enemmän, normaali henkilöauton tehontarve matkanopeudella on luokkaa 15 kW.


      • virittelijäX
        Mutuako ? kirjoitti:

        " Ahdettujen moottorien hyötysuhde samassa sylinteritilavuudessa on parempi kuin vapaasti hengittävillä moottoreilla. "

        Ahdetun dieselmoottorin hyötysuhde on parempi ilmaylimäärän ja ahtimen jatkuvan toiminnan vuoksi, mutta ottomoottorissa selvästi huonompi kuin vapaasti hengittävässä .
        Väärinkäsitys syntyy siitä että autokäytössä voidaan käyttää tilavuudeltaan pienenpä moottoria ja ahdin tulee mukaan vasta kun tehoa tarvitaan enemmän, normaali henkilöauton tehontarve matkanopeudella on luokkaa 15 kW.

        Ahtimia on erilaisia; turboahtimet saavat energiansa pakokaasuvirrasta ja sitten on niitä mekaanisia ahtimia.
        Ahtopainetta voidaan säätää. Ahtimissa itsessään on omat häviötekijänsä, mainittakoon vaikka vain mekaanisten ahdinten kitkahäviöt.
        On huomioitava myös polttoaineen "palonopeus" eli sylinterissä tapahtuva paineen nousu nopeus. (bensiinillä ja dieselpolttoaineella se on hieman erilainen)
        Bensiinimoottoreissa liiallinenja äkillinen paineennousu aiheuttaa "nakutusta" joka pahimmillaan voi rikkoa moottoria.
        Dieseleissä taas vaikuttaa moottorinrakenne eli onko se suoraruiskuttuinen vai onko se esikammiomoottori. Suurissa laivadieseleissä voidaan käyttää jopa vesiruiskutusta paine/lämpötila olosuhteiden hallinnassa.

        Moottorien hyötysuhde laskelmat ovat verrattain monimutkaisia eikä suoria vertailuja voida tehdä erilaisten moottorien suhteen. Myös erilaisten moottorirakenteiden (2/4-tahtisuus, sylinteriluku) tuomat kitkahäviöt on otettava huomioon.
        Käytännössä hyötytehoa on se jota saadaan kampiakselilta mitattuna ns. akselitehona.


    • dfghjdfjdf

      Tuossa unohdetaan sylinterin pintojen vaikutus lämpötilaan.
      Kylmä moottori vie osan lämmönnoususta ja kuuma moottori taas nostaa lämmön korkeammaksi. Pitäisi tietää myös paineennousuaika.

      Hassua miten lähes kaikkiin noihin tehtäviin pitäisi vastata, ettei voi laskea kaikkia oletuksia ei ole ilmoitettu.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      56
      2218
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      32
      1704
    3. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1514
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      375
      1509
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      14
      1484
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1347
    7. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1108
    8. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      97
      1051
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      8
      1044
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      979
    Aihe