Miten lie meillä ihmisillä.
Varsinkin meille miehille minusta(oma mielipide)
tuntuu rakkauden tunnustaminen kovina vaikealta.
Pelottaako rakkaus ?
Tätä kysytään eräällä toisella foorumilla tänään.
http://www.mtv3.fi/helmi/ihmissuhteita/rakkauttajaromantiikkaa.shtml/327411?Sinkut
Pelottaako rakkaus?
Pilmari
33
2027
Vastaukset
- haluan tietää
nyt olis hyvä aihe keskustella.
- Mies 50+
Se on toisena listalla,eka ja pahin pelko on,että taivas putoaa niskaan
- nainen
kaikista vähiten minua rakkaus pelottaa.
- Nanni
Asterixin kyläpäällikkö, nimeä en muista.
- exR
Sanopas kuka sellaisessa kurjimuksessa haluaisi kieriskellä? Romaaneissa sitä kuvataan milloin kaiken nieleväksi loputtoman tuskan syöveriksi, milloin etäiseksi kaihoksi joka loppuu joko pettymykseen, harmaaseen arkeen ja onnellisimmillaan kai tyytyväiseen tasaiseen olotilaan. Ja mitä se rakkaus on, jota alttarilla kauniisti luvataan kestävän kuolemaan saakka, tietävätkö sitä ihmiset itsekään. Kertokaa ihmeessä, jos olette kokenut jotain muuta!
- nainen
kyllä se on riippuvuutta jos tuntee tuskaa-rakkaus elää vapaudessa.
- toinen n.
nainen kirjoitti:
kyllä se on riippuvuutta jos tuntee tuskaa-rakkaus elää vapaudessa.
Kummanko puolelta se on riippuvuutta, jos nainen on kerran ns. ottanut irtaimistonsa, so. lapsensa, vaatteensa eikä paljon muuta ja muuttanut osoitettaan. Sitten tämä, josta on repäissyt itsensä irti, tulee ja alkaa hiljalleen elää uudessa osoitteessa kuin paljon mitään ei olisi tapahtunut. Lapsen, joka hänkään ei paljon isäänsä kaivannut, vuoksi vaimo antaa kaiken tapahtua. Sitten tämä lapsi sanoo isälleen: muuta sinäkin tänne, täällä on paljon parempi olla vaikka asutus onkin huonompaa.
Miehellä oli hallussaan se entinen koti ja sinne sitten palattiin. Ja kaikki jatkui.....jatkui....jatkui...., ehkäpä pahenikin. Voimat ei riitä kovin useisiin irtiottoihin, varsinkaan tässä iässä. Miehellä on aina ollut vapaus omiin menoihinsa, oli ne mitä hyvänsä. Sormustakaan ei ole pitänyt ja muutenkin leikkinyt poikamiestä.
Olenkin ajatellut itseäni piian ja talouskoneen korvikkeena, niiku monet miehistä tuntuvat asian näkevän. - nainen vastaa
toinen n. kirjoitti:
Kummanko puolelta se on riippuvuutta, jos nainen on kerran ns. ottanut irtaimistonsa, so. lapsensa, vaatteensa eikä paljon muuta ja muuttanut osoitettaan. Sitten tämä, josta on repäissyt itsensä irti, tulee ja alkaa hiljalleen elää uudessa osoitteessa kuin paljon mitään ei olisi tapahtunut. Lapsen, joka hänkään ei paljon isäänsä kaivannut, vuoksi vaimo antaa kaiken tapahtua. Sitten tämä lapsi sanoo isälleen: muuta sinäkin tänne, täällä on paljon parempi olla vaikka asutus onkin huonompaa.
Miehellä oli hallussaan se entinen koti ja sinne sitten palattiin. Ja kaikki jatkui.....jatkui....jatkui...., ehkäpä pahenikin. Voimat ei riitä kovin useisiin irtiottoihin, varsinkaan tässä iässä. Miehellä on aina ollut vapaus omiin menoihinsa, oli ne mitä hyvänsä. Sormustakaan ei ole pitänyt ja muutenkin leikkinyt poikamiestä.
Olenkin ajatellut itseäni piian ja talouskoneen korvikkeena, niiku monet miehistä tuntuvat asian näkevän.itse riuhdoin 4 kertaa itseni irti ns.poikamies -aviomiehestä ja 5 kerta toden sano...se oli hirveää riippuvaisuutta terveyden kustannuksella,koska rakkautta ei enää ollut.Vasta nyt sen huomaa ja siki puhun kokemuksesta.
- outo
nainen vastaa kirjoitti:
itse riuhdoin 4 kertaa itseni irti ns.poikamies -aviomiehestä ja 5 kerta toden sano...se oli hirveää riippuvaisuutta terveyden kustannuksella,koska rakkautta ei enää ollut.Vasta nyt sen huomaa ja siki puhun kokemuksesta.
Kestääkö terveys ja miten tämmöiset yhtälöt ratkotaan?
- Riippumaton
nainen vastaa kirjoitti:
itse riuhdoin 4 kertaa itseni irti ns.poikamies -aviomiehestä ja 5 kerta toden sano...se oli hirveää riippuvaisuutta terveyden kustannuksella,koska rakkautta ei enää ollut.Vasta nyt sen huomaa ja siki puhun kokemuksesta.
Merkillistä, että nainen voi sortua noin monta kertaa samaan ansaan eli sudenkuoppaan.
Luulisi vähemmästäkin ottavan opikseen. - exR
Riippumaton kirjoitti:
Merkillistä, että nainen voi sortua noin monta kertaa samaan ansaan eli sudenkuoppaan.
Luulisi vähemmästäkin ottavan opikseen....kohde vaihtua?
- Taija
Rakkaus ja rakastuminen on jollaintapaa eri asioita.Rakastuminen on mielenterveyden suurin tuki.Rakkaus taas ei tule meistä vaan Jumalalta.Uskoisin.Sillä joku sanoo,että Jumala on Rakkaus. Sieltä tulee varmaan se kaikkein suurin lohtu ja rakkaus mitä me koskaan voimme saavuttaa. t,pohdiskelija.
Eikä se ainakaan pelota. - Taivaanrannanmaalari
Kaikkea sitä, mitä se tuo tullessaan.
Rakkauden edessä olemme kovin pieniä.
’Meillä on rakkaus, sen tiedän. Pelko syntyy siitä, että en tiedä onko meillä toivoa, tai uskoa jonka avulla siirrämme vuoret. Kun mies nyt palaa, on meidän aika etsiä, tutkia sisintämme. Tämä rakkaus on tehnyt meidät pieniksi. Se pakottaa meidät kurottamaan kohti jotain sellaista, jota toiset kutsuvat kohtaloksi ja toiset Jumalaksi. Ja minä pelkään, pelkään, että armoa ei ole, ja rakkaus ilman uskoa ja toivoa muuttuukin korventavan kuumaksi helvetiksi, meille kumpaisellekin. Silti, se miten miestä rakastan’, nainen ajatteli, ’saa minut asettumaan alttiiksi, helvetinkin tulelle.’
Miten paljon nainen olikaan sanaa rakkaus, miehen tavattuaan, miettinyt. Ei sille sanalle, yleistä ja yhteistä sisältöä voinut antaakaan, vaan se määrittyi jokaisen ihmisen omasta tavasta tuntea ja kokea. Vain haparoiden sille tavoitti sisältöjä, joko siitä, mitä kuvitteli muiden rakkaudeksi kutsuvan, tai siitä, mitä omista tunteista rakkauden sanan alle liitti.
Lapsuuden ’miljoonia kertoja’ kuullut lauseet: ’Jumala on rakkaus’ ja ’Usko tulee kuulemisesta’, olivat nyt naisen mielessä kääntyneet, kuin yhtälöt joita voidaan lukea, tosina, sekä vasemmalta oikealle, että oikealta vasemmalle. Nainen oli keskustellut mielensä kanssa: ’Jos jumala on rakkaus on siis rakkaus jumala…? Ja jos usko (usko jumalaan) tulee kuulemisesta, niin voidaan myös ajatella niin, että usko rakkauteen, rakkaus… tulee kuulemisesta? Ehkä inhimillinen rakkaus on pyrkimystä kuulla toista, pyrkimystä ymmärtää toisen tapaa ajatella ja kokea? Onko rakastuminen, tuon ymmärtämisen halun heräämistä? Pohjimmiltamme olemme itsekkäitä. Lapsuudessa puhuttiin perisynnistä. Tuo halu ymmärtämiseen, syntyy meissä resonanssista, sen kokemisesta, että toisessa on jotain samankaltaista kuin itsessämme. Oppiessamme toisesta, opimme samalla lisää myös itsestämme. Ihmisinä, joudumme tyytymään riittävän hyvään, tyydyttävään rakkauteen, katsomaan toisiamme ’…kuin kuvastimesta, kangastuksen tavoin…’ ja rakkauden palkitsevuus, porkkanat jotka saavat meidät jatkamaan, suuruudenhullua pyrkimystämme, syntyy niistä hetkistä, joissa koemme, kykenevämme jakamaan kokemista.’
lennon kangistamia, väsyneitä ja verkkaisia askeleita, korkojen virallisenkuuloista kopinaa ja lasten, edestakaisin kipittäviä, keveitä askeleita. Miehellä oli pehmeät kengät. Askeleet olisivat liki äänettömiä ja oli vain odotettava, odotettava kosketusta, joka kertoisi miehen palanneen. Lopulta nainen tunsi, käsien raskauden olkapäillään, tiukaksi puristuvan otteen ja miehen kasvot, vasten päälakeaan. Hengityksen lämpö sai päälaen hehkumaan ja mies kuiskasi: ’Rakas, olet siinä!’
Miten yksi ainut kosketus, henkäys, sana, saattoi poistaa mielestä kaiken pelon? Miten suudelma päälakeen, saattoi sisältää vastauksen, kaikkiin eron aikana syntyneisiin kysymyksiin? Nainen antoi päänsä ja hartioittensa painua vasten miehen lantiota ja vatsaa, ja kuiskasi: ’Rakas, mennään kotiin.’ - Angiina
Minua aina vähän pelottaa, kun rakastuminen ja rakastaminen käsitteinä sekoitetaan niin, ettei enää tiedetä mistä ollaan puhumassa. Rakastuminen on yksilön päänsisäinen tunnemyrsky, joka kestää aikansa ja johtaa tai ei johda rakastamiseen. Rakastumisen ydin on siinä, että rakastumisessa ihminen aina kiinnittyy omaan kuvaansa tunteittensa kohteesta. Juuri siksi rakastuminen ei voi kestää loputtomiin, koska oma päänsisäinen kuva vääjäämättä jossain vaiheessa särkyy.
Rakastaminen puolestaan on tulkintani mukaan eräänlainen tunteen ja tahdon liitto, jossa jokin pitää meitä kiinni toisessa ihmisessä, vaikka hän ei ole enää kuva, vaan todellisuutta. Rakastaminen on myös tietoista sitoutumista. Ja ymmärtääkseni juuri sitoutuminen pitää rakkauden elävänä. Mutta elävinkään rakastaminen ei tietenkään estä ihastumasta tai rakastumasta johonkin toiseen, koska rakastuminen ja rakastaminen eivät ole sama ilmiö.- mimmi
viisaasti sanottu,siihen ei ole mitään lisättävää
Sä osaat,Angiina,sun perustelujas on ilo lukea! - R.A Kastava
Miksi me usein rakastamme vain itseämme kun ympärillämme on paljon ihmisiä, jotka janoavat saada maistaa edes pisaran rakkautta?
Angiina on oikeassa sanoessaan, ettei rakastuminen ja rakastaminen ole sama asia.
Rakastamme monia asioita, mutta se ei estä rakastamasta aviopuolisoa eikä lainkaan vähennä rakkautta häneen.
Monet aviopuolisot ovat mustasukkaisia toisilleen heidän nauttiessa kenties jostain työstä tai harrastuksesta.
Miten te koette "sitoutumisen"? - Eemeli
Aivan. Suo anteeksi vertaukseni. Rakastuminen on kuin juuri se pieni hetki ennen orgasmia, hetki jossa ikuisesti haluaisi olla. Orgasmin jälkeen aletaan lepäileen kaulakkain. Ymmärsit varmaan.
- Eemeli
Eemeli kirjoitti:
Aivan. Suo anteeksi vertaukseni. Rakastuminen on kuin juuri se pieni hetki ennen orgasmia, hetki jossa ikuisesti haluaisi olla. Orgasmin jälkeen aletaan lepäileen kaulakkain. Ymmärsit varmaan.
Piti sanoman, että sen jälkeen lepäillään rakastuneina kaulakkain. MUTTA, se ei ole enää rakastumista. Rakkaus on rakastumisen hiillos. Eipä silti. Hyvä hiillos on pitkään kuuma, kun siihen viitsii välillä kummankin puhallella.
- lämmittäjä
Eemeli kirjoitti:
Piti sanoman, että sen jälkeen lepäillään rakastuneina kaulakkain. MUTTA, se ei ole enää rakastumista. Rakkaus on rakastumisen hiillos. Eipä silti. Hyvä hiillos on pitkään kuuma, kun siihen viitsii välillä kummankin puhallella.
Sen on merkillinen asia, että hitaasti syttyvä ja kytevä tuli lämmittää paljon kauemman kuin hetken roihuava risuvalkea. Hiilloksellakin tuntuu siinä mukavalta lämmitellä.
Näin taitaa olla myös rakkaudessa?
- Rohkea realisti
Rakkaus on eräänlainen/asteinen mielenhäiriö, mikä kylläkin menee ohi noin kahden vuoden kuluttua "sairastumisesta".
Elämäni varrella olen tavannut "rakkauskolariin" joutuneiden joukossa ihmisiä, jotka akuuteimman kivun jälkeen suostuvat kroonisen jomotuksen uhreiksi.
Selkokielellä siis, jakamaan arjen sen rakkauskumppaninsa kanssa, sitoutumaan suhteeseen, perustamaan perheen ja saaden sen mukana kokea syvintä iloa ja onnea elämässään, mikä on mahdollista ihmiseksi, mieheksi ja naiseksi luodulle.
Kuinka suotavaa olisikaan, että tämä parisuhde, yleensä avioliitto olisi sellainen rokotus myöhemmin elämässä tapahtuvia rakastumisia vastaan, ettei aviollinen uskottomuus olisi edes mahdollista.
Avioliiton ulkopuolelta tulevat houkuttelevat tarjoukset kuitenkin useimmissa tapauksissa saavat puolisot tekemään "heräteostoksia", mutta niiden on annettava jäädä vain maistiaisiksi ja muistettava mitä tuli luvattua sille arkiseksi muutteneelle vanhalle eukolle, tai ukolle. silloin avioliittoa solmittaessa.
Eikö se mene jotenkin niin, että "myötä ja vastoinkäymisissä ja kunnes kuolema erottaa."- mimmi
kyllä te osaatte,hyvä!
- joojoo
mimmi kirjoitti:
kyllä te osaatte,hyvä!
Kuulehan mimmi,
nuo kommenttisi ovat aivan turhia ja vain pidentävät viestiketjua. Älä kirjoita niitä ainakaan ihan joka väliin, ole kiltti! - kynnysmatto
joskus on pakko erota-vaikka onkin luvannut rakastaa niin kauan kunnes kuolema erottaa-sillä perheväkivallan johdosta se voi toteutua liian aikaisin!
- rakkautta
En pelkää rakkautta, rakastumista tai sitoutumista, pelkään yksinäistä vanhuutta, joka häämöttää edessä, kun sitä rakkautta ei ole tullut kohdalle. En ole silti menettänyt uskoa rakkauteen.
- Rohkea realisti
pelko, vaan pelko rakkaudettomuudesta.
Kypsään ikään ehtinyt kokenut ja joskus rakkaudessaan petetyksi tullut ihminen pelkää uutta sitoutumiseen vaativaa suhdetta.
Nuoret ihmiset, jotka eivät vielä ole kokeneet menetyksiä sydänsurujen muodossa, ovat valmiit aloittamaan rakkaussuhteen ennakkoluulottomasti ja täydellisesti antautuneina tunteensa vietäviksi.
Sanotaan, että sormensa polttanut ymmärtää pelätä tulta.
Ei uskoa rakkauteen saakaan menettää, sillä jokaiselle on olemassa jossakin se "oikea".
Itsestämme paljon riippuukin sitten kuinka kauan se "oikea" on oikea ja elämäämme kuuluva - ja missä määrin.Mielestäni kaiken hyvän ja arvokkaan eteen kannattaa tehdä uhrauksia ja usein uhri on pinttyneistä pahoista tavoistamme ja asenteistamme luopumista, tai niiden muuttamista kumppanimme kannalta myönteisempään suuntaan.
Realistisen rohkeasti - rohkean realistisesti vain tulta päin!
- 53 vuotinen
Mitäs sitä enää tässä iässä niin kovasti pelkäis .
Tunteitakin on tullut ja mennyt ja kokenut kaikkea elämässä .
Rakastuminen on ihana tunne ja hyvä ja antaa mennävain kun rakastuu niin täysillä sitten vain mukaan ,ei sitä monta kertaa enää tule kohdalle.
Nyt pitää elää elämää eikä pelätä tai nyhjöttää
päivät menee nopeaan ja nopeammin vain mitä enemmän vuosia tulee.
Nuorille on ymmärrettävää että rakkauskin jännittää ja pelottaa
Nauti elämästäsi täysillä nyt kun sinä elät ja voit sen tehdä- Jaana
Ihana kirjoitus, kiitos!
joku vielä kertoisi, mitä se sellainen rakkaus on? Ja mitä on luottamus? Ja mitä on rehellisyys? Ja mitä on.....
Pelkkää sanahelinää, jota yksikään mies uskalla toteuttaa........ sanoo miehen "puukottama"- Eemeli
Yhden miehen puukottama. Siinä on yksi liikaa ja olen sukupuoleni puolesta pahoillani.
Rakkaus on helevetin hyvä hiillos. Rehellisyys on sitä, että voi hiilloksen vahtimisen antaa välillä kumppanille luottaen hänen puhaltavan siihen vaikka itse olisi avannossa. - Häjy
Eemeli kirjoitti:
Yhden miehen puukottama. Siinä on yksi liikaa ja olen sukupuoleni puolesta pahoillani.
Rakkaus on helevetin hyvä hiillos. Rehellisyys on sitä, että voi hiilloksen vahtimisen antaa välillä kumppanille luottaen hänen puhaltavan siihen vaikka itse olisi avannossa.Mitenkähän noitten selkäänpuukottqajain laita mahtanee olla? Härmässä häjytkään eivät pitäneet selkäänpuukottajaa edes miehenä.
Naiset ovat ottaneet usein parisuhteessa tuon
halveksitun osan tehdessään ruman teon.
Miiehellä ei oleusein edes mitään valitusmahdollisuutta saati -oikeutta asiassa. Häjy kirjoitti:
Mitenkähän noitten selkäänpuukottqajain laita mahtanee olla? Härmässä häjytkään eivät pitäneet selkäänpuukottajaa edes miehenä.
Naiset ovat ottaneet usein parisuhteessa tuon
halveksitun osan tehdessään ruman teon.
Miiehellä ei oleusein edes mitään valitusmahdollisuutta saati -oikeutta asiassa.tapauksessani, se, että olin avoin, luotin, kerroin tunteistani ja taustastani ja itsestäni, johti siihen, että kaveri tarvitsi tuomarin kertomaan, että on loppu. Haki lähestymiskieltoa ja heitti siellä joka ainoan asian, mitä olin kertonut tai sanonut syytteenä silmille. Että sellainen on mies - tarvii tuomarin apua, että saa sanottua "loppu". Ja vielä pitäis uskoa johonkin sellaiseen huuhaahan kuin rakkaus, never again!
- mies puolinen
PikkuMyyy kirjoitti:
tapauksessani, se, että olin avoin, luotin, kerroin tunteistani ja taustastani ja itsestäni, johti siihen, että kaveri tarvitsi tuomarin kertomaan, että on loppu. Haki lähestymiskieltoa ja heitti siellä joka ainoan asian, mitä olin kertonut tai sanonut syytteenä silmille. Että sellainen on mies - tarvii tuomarin apua, että saa sanottua "loppu". Ja vielä pitäis uskoa johonkin sellaiseen huuhaahan kuin rakkaus, never again!
Ei asia ole sukupuolesta kiinni. Viime aikoina naiset ovat osoittautuneet usein häikäilemättömiksi saalistajiksi - valitettavasti!
- viesie
mies puolinen kirjoitti:
Ei asia ole sukupuolesta kiinni. Viime aikoina naiset ovat osoittautuneet usein häikäilemättömiksi saalistajiksi - valitettavasti!
Olisiko minun oltava vaikeasti tavoiteltava?
Joka helposti lupaa se pian pettää!
Näin ainakin huomaan tuossa linkissä olevista puheenvuoroista.
Pitääkö paikkansa sanonta, että "vie sie mie vikisen?"
http://www.mtv3.fi/helmi/ihmissuhteita/rakkauttajaromantiikkaa.shtml/324645?Iskeminen
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa562208En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos321704Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3751509- 101504
Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly141484Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681337- 121108
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul81044- 931043
- 20979