Onko aika rahaa?

muistuttaa erään minun suuresti ihailemani henkilön ajatuksia.
Hän sanoi kerran rahasta puhuttaessa, että miksi ihmiset himoitsevat rahaa, syövätkö he seteleitä aamiaiseksi?
Tällä hän tarkoitti tietenkin, että elämän arvot ja mielekkyys löytyvät kyllä materialististen asioiden ulkopuolelta.
Mielestäni hänen on kyllä helppokin vähätellä rahaa ja merkityksellisyyttä, sillä käsittääkseni hän on aina ollut vähintäänkin hyvin toimeentuleva.

tuon rahalokeron täyttämiseen, ei välttämättä
tuo onnea.
Voit ostaa talon rahalla, mutta et kotia.
Voit ostaa sairaanhoitoa, mutta et terveyttä.

Sota-aikana kai minunkin suhteeni rahaan on muovautunut: vaikka olisi ollut kunka paljon rahaa tahansa, niin kaupoissa ei ollut mitään ostettavaa. Kotonani oltiin omavaraisia ruoan suhteen, raha oli enimmäkseen vaan hauskan pitoon tarkoitettu.

Silloin kun suurissa maalaistaloissa pidettiin taksvärkkiläisiä ja muonamiehiä, maksettiin palkka luontaisetuina. Se merkitsi ruokaa pöytään.
Sitten tuli ammattiliiton vaatimus että miehille oli maksettava työpalkka rahassa, työajasta. Naiset vastustivat tätä, koska luontaisetujen ympärillä pyöri koko heidän vaatimaton elämänsä. Miesten saama palkka saattoi mennä juopotteluun ja perhe oli ilman ruokaa.
Ainoat käteisvarat olivat aikaisemmin olleet juuri naisten hankkimia. He olivat ehkä auttaneet navetassa tai tehneet hiukan käsitöitä tai vastaavaa ja hankkivat hiukan "neularahaa".
Pelkkä ajatus, että kaikki työ maksettaisiin rahassa, koettiin uhkana.

Paljon on kuitenkin tapahtunut niitten päivien jälkeen.

Mitä aika merkitsee? Sehän on oikeastaan ainoata mitä meillä on.
Aikaakin haluamme hamuta lisää.
Keksitään aikaa säästäviä koneita ja härveleitä, mutta mihin se säästetty aika hupenee?
Työaikoja on lyhennetty, että saataisiin enemmän vapaa-aikaa, mutta vapaa-aika tahtoo monelle merkitä samanlaista kiirettä kuin tavallinen arki.
Emmekö osaa olla taloudellisia aikamme suhteen?

MdK-MdK kirjoitti:

Silloin kun suurissa maalaistaloissa pidettiin taksvärkkiläisiä ja muonamiehiä, maksettiin palkka luontaisetuina. Se merkitsi ruokaa pöytään.
Sitten tuli ammattiliiton vaatimus että miehille oli maksettava työpalkka rahassa, työajasta. Naiset vastustivat tätä, koska luontaisetujen ympärillä pyöri koko heidän vaatimaton elämänsä. Miesten saama palkka saattoi mennä juopotteluun ja perhe oli ilman ruokaa.
Ainoat käteisvarat olivat aikaisemmin olleet juuri naisten hankkimia. He olivat ehkä auttaneet navetassa tai tehneet hiukan käsitöitä tai vastaavaa ja hankkivat hiukan "neularahaa".
Pelkkä ajatus, että kaikki työ maksettaisiin rahassa, koettiin uhkana.

Paljon on kuitenkin tapahtunut niitten päivien jälkeen.

Mitä aika merkitsee? Sehän on oikeastaan ainoata mitä meillä on.
Aikaakin haluamme hamuta lisää.
Keksitään aikaa säästäviä koneita ja härveleitä, mutta mihin se säästetty aika hupenee?
Työaikoja on lyhennetty, että saataisiin enemmän vapaa-aikaa, mutta vapaa-aika tahtoo monelle merkitä samanlaista kiirettä kuin tavallinen arki.
Emmekö osaa olla taloudellisia aikamme suhteen?

Lue lisää

ajasta.
En voi sanoa,että rakastaisin rahaa,mutta joka päivä sitä tarvitsen ja vielä saan kovasti miettiä ja tehdä valintoja(uhrauksiakin)saadakseni sen riittämään.

Suunnittelussa täytyy olla vikaa,kun tuloni ei meinaa riittää kuin pakollisiin ja joskus tekisi mieli vähän "hurvitella"
Puolustan kumminkin,joudun maksamaan kaiken samana ,mitä joku maksaa kahden ihmisen tuloilla.
(eläkkeillä)
Ei ole alennettuja tv-lupia ,vaikka vain yksin katson,ei mökki veroja,tienhoitomaksuja,vakuutuksia ,y.m
en purnaa,totean vain,että en nyt niin hupakaan ole.
Se rahasta,en siis rakasta,mutta tärkeää on.

Tuo aika,onko se rahaa,ei minulle ole.
Joskus tuntuu,että olisi vaikka muille jakaa.
Sitten ,kun innostun lukemaan ,tätä "tietokonekirjaa" se hupsahtaa nopsaan.
Huominen antaa sitä lisää,joten pärjään ajankin kanssa,sitä kulutankin tuhlaavasti.
Ei sitäkään kyllä voi loputtomiin ostaa,edes rahalla,kyllä se loppuu.

Automaatio ja aikaa säästävät vempaimet merkitsevät sitä, että kaiken täytyy tapahtua nopeammin. Sitten keksitään uusia koneita ja apuvälineitä, että kaikki tapahtuisi entistäkin nopeammin. Aikaa säästyy, mutta ihminen ei ole kone, vaan stressaantuu yhä kiihtyvästä vauhdista.

Kiihtynyt vauhti elämässä alkaa näkyä erilaisina sairauksina. Ainakin täällä Ruotsissa sairastetaan "burn out"ia (loppuunpalamista) ja luulisi että ihmisistä on vaan kohta tuhkat jäljellä!

Jos nyt kuvittelemme että elämämme on aikaviiva, missä on alku ja loppu, tai se on kuin lompakko
missä on neljä lokeroa erilaisia tarpeitamme varten: toimeentulo, lähimmät ihmiset, harrastukset ja oma yksityinen piirimme (tunteet mm) niin emme ehkä osaa pitää näitä "elämän lokeroita" samankokoisina.

Ainakin nuorena kun haluaa olla uraputkessa mukana, saattaa tuo toimeentulolokero viedä turhan paljon aikaa. Se aika on otettava pois jostakin muualta, perhe ehkä saa tottua siihen että isä (tai äiti) ei ole kotona kovinkaan paljoa, tai sitten harrastuksiin ei jää aikaa.

Tällaista epätasapainoa saattaa kestää jonkin aikaa, mutta pitemmän päälle sellaisella elämällä saattaa olla kohtalokkaat seuraukset, emmekä voi hyvin.
Kaikista onnellisinta olisi jos uskaltaisimme olla niin vahvoja että asettaisimme esimerkiksi perhe-elämän sellaiselle jalustalle että uskaltaisimme sanoa useammin "ei" esimerkiksi ylitöille, vaikka se tietäisikin vajaampaa tilipussia. Onnea ei voi ostaa rahalla.

MdK-MdK kirjoitti:

Automaatio ja aikaa säästävät vempaimet merkitsevät sitä, että kaiken täytyy tapahtua nopeammin. Sitten keksitään uusia koneita ja apuvälineitä, että kaikki tapahtuisi entistäkin nopeammin. Aikaa säästyy, mutta ihminen ei ole kone, vaan stressaantuu yhä kiihtyvästä vauhdista.

Kiihtynyt vauhti elämässä alkaa näkyä erilaisina sairauksina. Ainakin täällä Ruotsissa sairastetaan "burn out"ia (loppuunpalamista) ja luulisi että ihmisistä on vaan kohta tuhkat jäljellä!

Jos nyt kuvittelemme että elämämme on aikaviiva, missä on alku ja loppu, tai se on kuin lompakko
missä on neljä lokeroa erilaisia tarpeitamme varten: toimeentulo, lähimmät ihmiset, harrastukset ja oma yksityinen piirimme (tunteet mm) niin emme ehkä osaa pitää näitä "elämän lokeroita" samankokoisina.

Ainakin nuorena kun haluaa olla uraputkessa mukana, saattaa tuo toimeentulolokero viedä turhan paljon aikaa. Se aika on otettava pois jostakin muualta, perhe ehkä saa tottua siihen että isä (tai äiti) ei ole kotona kovinkaan paljoa, tai sitten harrastuksiin ei jää aikaa.

Tällaista epätasapainoa saattaa kestää jonkin aikaa, mutta pitemmän päälle sellaisella elämällä saattaa olla kohtalokkaat seuraukset, emmekä voi hyvin.
Kaikista onnellisinta olisi jos uskaltaisimme olla niin vahvoja että asettaisimme esimerkiksi perhe-elämän sellaiselle jalustalle että uskaltaisimme sanoa useammin "ei" esimerkiksi ylitöille, vaikka se tietäisikin vajaampaa tilipussia. Onnea ei voi ostaa rahalla.

Lue lisää

tässä olen yrittänyt lapsilleni teroittaa näitä, MdK, lokeroittamisen oikeita oppeja. Etteivät tekisi samoja virheitä kuin minä.
En edes niinkään rahasta, vaan mielenkiinnosta jämähdin panostamaan aikaani liiaksi työelämälle ja sen kautta muille menoille, ja se kaikki oli poissa perhe-elämästä. Kunnes väsyin ja heräsin. Lasten käsitys edelleenkin joskus harmittaa: "Ethän sä koskaan ollut kotona!
Selittele nyt sitten siinä, että silloin olitte jo isoja ja hoituihan kaikki silti hyvin.

Jo vanhat roomalaiset eikun antiikin kreikkalaiset sanoivat, ettei samaan virtaan voi astua kahta kertaa. Se on mielestäni kelpo määritelmä ajasta ihmisen kannalta katsottuna - ja minkäpä muun kannalta me voisimme ajan käsitettä tarkastella?

Aika on liike, mikä kulkee ikuisuudesta ikuisuuteen.
Me kulkijoita, jotka hyppäämme kyytiin pysäkiltä
hetkiseksi.
Joskus ankkuroimme satamaan mutta liike jatkuu
varjoja jättämättä ja ankkurimme ruostuu
ajallaan.
Einstein puhui ajasta lineaarisena ulottuvuutena.

Voi kun voisi paremmin jakaa esim. aika lokerosta niille joille aika on vähissä.
Juuri tänään minulla olisi ollut aikaa olla sairaan lapsenlapseni kanssa kotona ja äidillä ja isällä oli kovat kiireet töissä ,pois ei olisi voinut olla. Mutta kun olen kaukana ,etten joudu siihen hätään.
Toisen lapseni perheessä olisi myös mummun aika tarpeen ,mutta kun asuvat valtameren toisella puolella.
Yritän tasoittaa aikapulaa menemällä lapsenlapsien luo vierailulle ja siellä tehdä heidän kanssaan kaikkea mitä vanhemmat eivät ehdi. Samoin teen ruokaa ja leivon kiireiselle emännälle. Lokerosta raha ei voi oikein siirtää lokeroon aika muuten kuin helpottamalla arkipäivän askareita.Siksi täytyy hyväksyä työssäkäyville pienten lasten äidille esim. valmisruuat,että jää aikaa olla lasten kanssa.
Maksaisin mielelläni siivojankin ,mutta vielä se apu ei ole kelvannut. Itse otan lokerosta raha myös lokeroon aika joskus helpotuksia arkisiin askareisiin ja vaikka sitten laiskottelen.

MUMMELI1 kirjoitti:

Voi kun voisi paremmin jakaa esim. aika lokerosta niille joille aika on vähissä.
Juuri tänään minulla olisi ollut aikaa olla sairaan lapsenlapseni kanssa kotona ja äidillä ja isällä oli kovat kiireet töissä ,pois ei olisi voinut olla. Mutta kun olen kaukana ,etten joudu siihen hätään.
Toisen lapseni perheessä olisi myös mummun aika tarpeen ,mutta kun asuvat valtameren toisella puolella.
Yritän tasoittaa aikapulaa menemällä lapsenlapsien luo vierailulle ja siellä tehdä heidän kanssaan kaikkea mitä vanhemmat eivät ehdi. Samoin teen ruokaa ja leivon kiireiselle emännälle. Lokerosta raha ei voi oikein siirtää lokeroon aika muuten kuin helpottamalla arkipäivän askareita.Siksi täytyy hyväksyä työssäkäyville pienten lasten äidille esim. valmisruuat,että jää aikaa olla lasten kanssa.
Maksaisin mielelläni siivojankin ,mutta vielä se apu ei ole kelvannut. Itse otan lokerosta raha myös lokeroon aika joskus helpotuksia arkisiin askareisiin ja vaikka sitten laiskottelen.

Lue lisää

olet ymmärtänyt täysin samoin kuin minä :)!

100 vuotta käsitetään varsin pitkäksi ajan jaksoksi. Kuitenkin pystyn muistamaan 70 vuoden päähän yhtä ja toista. Lisäksi minulla on eläviä muistikuvia vanhempieni kertomuksista, joten "havaintoni" tavoittavat 100 vuoden ajan ja hiukan sen ylitse. Suhteellista tämäkin.

Maalaismies* kirjoitti:

100 vuotta käsitetään varsin pitkäksi ajan jaksoksi. Kuitenkin pystyn muistamaan 70 vuoden päähän yhtä ja toista. Lisäksi minulla on eläviä muistikuvia vanhempieni kertomuksista, joten "havaintoni" tavoittavat 100 vuoden ajan ja hiukan sen ylitse. Suhteellista tämäkin.

Lue lisää

Aika ja aikakäsitteet kuuluvat astronomisiin ilmiöihin. Kuviteltiin että nämä ilmiöt ovat muuttumattomia, kunnes havaittiin (mittaustekniikan kehittyessä) ettei näin suinkaan ole.

Pituusmitatkaan eivät enää ole pelkkiä pituusmittoja vaan jotakin ajasta riippuvaa.
1970-luvulla voitiin ensimmäisen kerran mitata valon nopeus vakuumissa, ilmaistuna m/s:ssa, mikä oli tarkempi definitio kuin pelkkä 1 m.
Näin on mitatulla ajalla ja koetulla ajalla ainakin jotakin yhteistä: emme laske aikaa metreissä vaan ajassa!

Aika ja sen käyttö on minulle mielenkiintoinen tarkastelun kohde, hiukan eri suunnilta, filosofisena käsitteenäkin, koska minulla on sitä niin runsaasti.
Kellot kodissani olen laittanut piiloon. Ne eivät hoputa enää. Elän niinkuin joku alkuasukas, näen aamulla kun päivä alkaa sarastaa että on aika nousta ylös tai voin jäädä lojumaan sänkyyn jos haluan.
Syön silloin kun on nälkä ja menen nukkumaan kun olen väsynyt.

Kellon kaivelen esille ainoastaan jos on joku varattu aika, joka tähän pakoittaa. Silloin laitan kellon soimaan, koska saatan unohtaa että minun täytyy muistaa vahtia kellon viisareita!
Keittiön seinällä on kello pelkästään sen takia että se raksuttaa niin kodikkaasti.

MdK-MdK kirjoitti:

Aika ja aikakäsitteet kuuluvat astronomisiin ilmiöihin. Kuviteltiin että nämä ilmiöt ovat muuttumattomia, kunnes havaittiin (mittaustekniikan kehittyessä) ettei näin suinkaan ole.

Pituusmitatkaan eivät enää ole pelkkiä pituusmittoja vaan jotakin ajasta riippuvaa.
1970-luvulla voitiin ensimmäisen kerran mitata valon nopeus vakuumissa, ilmaistuna m/s:ssa, mikä oli tarkempi definitio kuin pelkkä 1 m.
Näin on mitatulla ajalla ja koetulla ajalla ainakin jotakin yhteistä: emme laske aikaa metreissä vaan ajassa!

Aika ja sen käyttö on minulle mielenkiintoinen tarkastelun kohde, hiukan eri suunnilta, filosofisena käsitteenäkin, koska minulla on sitä niin runsaasti.
Kellot kodissani olen laittanut piiloon. Ne eivät hoputa enää. Elän niinkuin joku alkuasukas, näen aamulla kun päivä alkaa sarastaa että on aika nousta ylös tai voin jäädä lojumaan sänkyyn jos haluan.
Syön silloin kun on nälkä ja menen nukkumaan kun olen väsynyt.

Kellon kaivelen esille ainoastaan jos on joku varattu aika, joka tähän pakoittaa. Silloin laitan kellon soimaan, koska saatan unohtaa että minun täytyy muistaa vahtia kellon viisareita!
Keittiön seinällä on kello pelkästään sen takia että se raksuttaa niin kodikkaasti.

Lue lisää

Sun elämäntapasi tuo jostakin syystä mieleeni nk. sumean logiikan. Mahtanetko tuntea käsitettä? Minua kiehtoo siinä (jos mennään tekniikkaan) vaikkapa kotikoneissa yhden napin tekniikka. Ts. yhdellä napin painalluksella selvitään vaikkapa pyykin pesussa erilaisista ohjelmista.

Matematiikassa se sotii tätä tietokonemaailman 0/1 systeemiä vastaan. Sumea logiikka pitää epätarkkana siirtymistä 0:sta ykköseen. Se kysyy, mitä näiden välissä on? Eikä 0 voi olla jokin määrätty takaseinä, josta luvut alkavat.

En tiedä, meneekö pieleen selitykseni, mutta joksikin tällaiseksi ajattelen tämän logiikan.

Maalaismies* kirjoitti:

Sun elämäntapasi tuo jostakin syystä mieleeni nk. sumean logiikan. Mahtanetko tuntea käsitettä? Minua kiehtoo siinä (jos mennään tekniikkaan) vaikkapa kotikoneissa yhden napin tekniikka. Ts. yhdellä napin painalluksella selvitään vaikkapa pyykin pesussa erilaisista ohjelmista.

Matematiikassa se sotii tätä tietokonemaailman 0/1 systeemiä vastaan. Sumea logiikka pitää epätarkkana siirtymistä 0:sta ykköseen. Se kysyy, mitä näiden välissä on? Eikä 0 voi olla jokin määrätty takaseinä, josta luvut alkavat.

En tiedä, meneekö pieleen selitykseni, mutta joksikin tällaiseksi ajattelen tämän logiikan.

Lue lisää

Uskon että sumea logiikka sopii meille useimmalle tavalliselle pulliaiselle paremmin kuin joku muu matemaattinen malli.
Se on "käyttäjäystävällisempi" ja sen mukaan myös tulevaisuus on sumea! :D

Maalaismies* kirjoitti:

Sun elämäntapasi tuo jostakin syystä mieleeni nk. sumean logiikan. Mahtanetko tuntea käsitettä? Minua kiehtoo siinä (jos mennään tekniikkaan) vaikkapa kotikoneissa yhden napin tekniikka. Ts. yhdellä napin painalluksella selvitään vaikkapa pyykin pesussa erilaisista ohjelmista.

Matematiikassa se sotii tätä tietokonemaailman 0/1 systeemiä vastaan. Sumea logiikka pitää epätarkkana siirtymistä 0:sta ykköseen. Se kysyy, mitä näiden välissä on? Eikä 0 voi olla jokin määrätty takaseinä, josta luvut alkavat.

En tiedä, meneekö pieleen selitykseni, mutta joksikin tällaiseksi ajattelen tämän logiikan.

Lue lisää

Onko aika rahaa?
Ei se ole silloin kun "aikaa tapetaan" puhumalla sumeasta logiikasta.
Kuulinpahan koko käsitteestä ensimmäisen kerran.
Logiikasta olen kuullut ja omalla kohdallani sen puutteesta huomautteluja silloin tällöin.

ellumari kirjoitti:

Onko aika rahaa?
Ei se ole silloin kun "aikaa tapetaan" puhumalla sumeasta logiikasta.
Kuulinpahan koko käsitteestä ensimmäisen kerran.
Logiikasta olen kuullut ja omalla kohdallani sen puutteesta huomautteluja silloin tällöin.

Lue lisää

Yritän selventää (toivottavasti en epäselvennä) sumean logiikan käsitettä. Tuo nimi johdattaa harhaan, koska tämä japanilaisperäinen ajatusmalli haluaa nimenomaan kirkastaa käsityksiä.

Vertaus MdK:n kellottomaan elämäntapaan on minun keksimäni (ei siis mikään tieteellinen väittämä). Sumean logiikan perusidea karkeasti ilmaistuna on kuitenkin se, ettei asetuta kokonaislukujen varaan: 1, 2, 3. Vaikka näiden erot olisivat kuinka pienet, kysytään silti, mitä tapahtuu näiden välissä?

Tämä ajatusmalli kyseenalaistaa koko länsimaisen matematiikan. Sille naureskeltiin, kunnes Japanista alkoi tulla hämmästyttäviä tekniikan sovellutuksia. Ajatellaanpa vaikka digikameraa. Yhdellä napin painalluksella kuka tahansa voi ottaa sen tasoisen kuvan, mihin ennen tarvittiin ammattilainen.

Minusta sinä, Ellumari edustat ajattelultasi hyvinkin kirkasta logiikkaa, jos et sumeaa, niin et ainakaan sameaa.

Maalaismies* kirjoitti:

Yritän selventää (toivottavasti en epäselvennä) sumean logiikan käsitettä. Tuo nimi johdattaa harhaan, koska tämä japanilaisperäinen ajatusmalli haluaa nimenomaan kirkastaa käsityksiä.

Vertaus MdK:n kellottomaan elämäntapaan on minun keksimäni (ei siis mikään tieteellinen väittämä). Sumean logiikan perusidea karkeasti ilmaistuna on kuitenkin se, ettei asetuta kokonaislukujen varaan: 1, 2, 3. Vaikka näiden erot olisivat kuinka pienet, kysytään silti, mitä tapahtuu näiden välissä?

Tämä ajatusmalli kyseenalaistaa koko länsimaisen matematiikan. Sille naureskeltiin, kunnes Japanista alkoi tulla hämmästyttäviä tekniikan sovellutuksia. Ajatellaanpa vaikka digikameraa. Yhdellä napin painalluksella kuka tahansa voi ottaa sen tasoisen kuvan, mihin ennen tarvittiin ammattilainen.

Minusta sinä, Ellumari edustat ajattelultasi hyvinkin kirkasta logiikkaa, jos et sumeaa, niin et ainakaan sameaa.

Lue lisää

miten vaikeeta.
Miten jaksatte keskittyä noin hienojakoiseen pohdintaan,minä luen ja luen ja taas ajatus katkeaa.

Eipä tule mitään meikä mamman miettimällä,joten pitää pysyä suutarin lestissään.
Ajattelevat ne joille on viisaus annettu,tyydyn olemaan tälläinen pienten asioiden mummeli.

Hienoa on kumminkin todeta mihin ihmismieli pystyy.
Olisinkohan minäkin vielä kehityskelpoinen."miettii" ja"hymyilee typerästi"

SkillaN kirjoitti:

miten vaikeeta.
Miten jaksatte keskittyä noin hienojakoiseen pohdintaan,minä luen ja luen ja taas ajatus katkeaa.

Eipä tule mitään meikä mamman miettimällä,joten pitää pysyä suutarin lestissään.
Ajattelevat ne joille on viisaus annettu,tyydyn olemaan tälläinen pienten asioiden mummeli.

Hienoa on kumminkin todeta mihin ihmismieli pystyy.
Olisinkohan minäkin vielä kehityskelpoinen."miettii" ja"hymyilee typerästi"

Lue lisää

Eivät nämä sumean logiikan pohdinnat mitään elämää suurempia asioita ole, SkillaN. Vieritän syyn MdK:n hartioille, kun avasi tämän keskustelun johdattaen sen ties mihin, (Syytön minä, heh).

Tuolla toisaalla näytään keskusteltavan keskustelemisesta. Minä en oikein pääse selville, mistä on kysymys. Mistä pitäisi keskustella, mistä ei. Kas siinäpä kysymys.

Maalaismies* kirjoitti:

Sun elämäntapasi tuo jostakin syystä mieleeni nk. sumean logiikan. Mahtanetko tuntea käsitettä? Minua kiehtoo siinä (jos mennään tekniikkaan) vaikkapa kotikoneissa yhden napin tekniikka. Ts. yhdellä napin painalluksella selvitään vaikkapa pyykin pesussa erilaisista ohjelmista.

Matematiikassa se sotii tätä tietokonemaailman 0/1 systeemiä vastaan. Sumea logiikka pitää epätarkkana siirtymistä 0:sta ykköseen. Se kysyy, mitä näiden välissä on? Eikä 0 voi olla jokin määrätty takaseinä, josta luvut alkavat.

En tiedä, meneekö pieleen selitykseni, mutta joksikin tällaiseksi ajattelen tämän logiikan.

Lue lisää

Luin jostakin että chattirobotit käyttävät sumeaa logiikkaa.
Sumeaa logiikkaa on sovellettu myös keskustelupalstoilla.
Jotkut ihmiset jopa luulevat, että keskustelevat todellisen ihmisen kanssa. Yksi robotti oli kuulemma naispuolinen. Se sai joka päivä monta puhelinnumeroa treffien toivossa!

Olemmekohan soveltaneet tietämättömyyttämme juuri sumeaa logiikkaa täällä meidänkin palstoilla kun olemme alkaneet "yksinkertaistaa" ja päämääränä on jollakin tavalla antaa älyllekin pieni mahdollisuus tulla kuvioihin mukaan?

MdK-MdK kirjoitti:

Luin jostakin että chattirobotit käyttävät sumeaa logiikkaa.
Sumeaa logiikkaa on sovellettu myös keskustelupalstoilla.
Jotkut ihmiset jopa luulevat, että keskustelevat todellisen ihmisen kanssa. Yksi robotti oli kuulemma naispuolinen. Se sai joka päivä monta puhelinnumeroa treffien toivossa!

Olemmekohan soveltaneet tietämättömyyttämme juuri sumeaa logiikkaa täällä meidänkin palstoilla kun olemme alkaneet "yksinkertaistaa" ja päämääränä on jollakin tavalla antaa älyllekin pieni mahdollisuus tulla kuvioihin mukaan?

Lue lisää

Minne viekään tämä sumean logiikan tie? Siitä löytyy salattuja voimia ja sovelluksia. Meitä viedään kuin pässiä narusta.

Maalaismies* kirjoitti:

Eivät nämä sumean logiikan pohdinnat mitään elämää suurempia asioita ole, SkillaN. Vieritän syyn MdK:n hartioille, kun avasi tämän keskustelun johdattaen sen ties mihin, (Syytön minä, heh).

Tuolla toisaalla näytään keskusteltavan keskustelemisesta. Minä en oikein pääse selville, mistä on kysymys. Mistä pitäisi keskustella, mistä ei. Kas siinäpä kysymys.

Lue lisää

toki halunnut ketään,toin vain omat kykyni esille.

Minusta oli kysymys ,en arvostellut ketään ja totean edelleen ,että ihastelen kykyänne elää elämää.

Tuo keskustelu on nyt jo saanut ylisuuren sijan tuolla 60 ,minäkin sitä vielä hämmentelen.
Ehkä jäi levy päälle,kun Hajupoika haikaili oikean keskustelun perään ja minä nyt sitten epäilin,että yhden ilkeän sanan heitot ,ei ole keskustelua.

Minusta tämä on nyt sitä aivan oikeaa keskustelua,vaikka tuleekin mielipiteenä esiin,yritinhän perustellakin.

"Liukasta" päivää,varoen tosin.

Maalaismies* kirjoitti:

Minne viekään tämä sumean logiikan tie? Siitä löytyy salattuja voimia ja sovelluksia. Meitä viedään kuin pässiä narusta.

Jos meitä viedään kuin pässiä narusta, niin mitkä ovat mielestäsi riskitekijät?
Jos osaisimme käyttää tuota sumeaa logiikkaa hyväksemme niin osaisimme ehkä hallita riskejä ja epävarmuuksia?

MdK-MdK kirjoitti:

Jos meitä viedään kuin pässiä narusta, niin mitkä ovat mielestäsi riskitekijät?
Jos osaisimme käyttää tuota sumeaa logiikkaa hyväksemme niin osaisimme ehkä hallita riskejä ja epävarmuuksia?

Lue lisää

Kaiketi tässäkin vanha konsti on parhain. Descartes lähti rakentamaan uuden ajan filosofiaa nollaamalla kaiken entisen. Hän muutti Ranskastakin pois, Hollantiin, asetti epäilyksenalaiseksi kaiken.

Suomessa monet ihmiset ovat luopuneet televisiosta. He ovat kokeneet sen itseään ja ajatuksiaan haitallisella tavalla vangitsevaksi rakkineeksi. Halu hypätä pois vallitsevista käsityksistä on ilmeinen. Ihmiset aistivat, että heitä hallitaan ja vallitaan näiden välineiden kautta.

Tuo sinun tapasi sanoutua irti kellosta, on askel toisin ajatteluun. Irtautumalla, erakoitumalla pääsee vähitellen pois välineiden manipulaatiosta. Näkee paremmin nk. totuutta, mutta huomaa jäävänsä yksin.

Maalaismies* kirjoitti:

Kaiketi tässäkin vanha konsti on parhain. Descartes lähti rakentamaan uuden ajan filosofiaa nollaamalla kaiken entisen. Hän muutti Ranskastakin pois, Hollantiin, asetti epäilyksenalaiseksi kaiken.

Suomessa monet ihmiset ovat luopuneet televisiosta. He ovat kokeneet sen itseään ja ajatuksiaan haitallisella tavalla vangitsevaksi rakkineeksi. Halu hypätä pois vallitsevista käsityksistä on ilmeinen. Ihmiset aistivat, että heitä hallitaan ja vallitaan näiden välineiden kautta.

Tuo sinun tapasi sanoutua irti kellosta, on askel toisin ajatteluun. Irtautumalla, erakoitumalla pääsee vähitellen pois välineiden manipulaatiosta. Näkee paremmin nk. totuutta, mutta huomaa jäävänsä yksin.

Lue lisää

elämääni. Sitä se on tehnyt aivan tarpeeksi...Tikuttanut ja vauhdittanut askeleitani ehtimään enemmän ja enemmän, jos olisin tehokkaampi niin ehtisin tehdä vielä tuon ja tuonkin asian...
Nyt kun otan asiat löysin rantein, tuntuu kuin ehtisin enemmän! Ja jos en ehdi niin maailma ei ympärilläni kaadu eikä tule valmiiksi elinaikanani.

Kovin erakoituneeksi en itseäni tunne, muuta kuin välillä joittenkin mielipiteitteni takia :), mutta osaan ja pystyn vetäytymään kuoreeni ja yksinäisyyteen jos siihen on tarvetta ja tulen taas toisten seuraan niinkuin en mitään muuta olisi koskaan tehnyt kuin ollut toisten seurassa ja viihtynyt kuin kala vedessä.

Hiljaisuus ja rauha, kiireettömyys saa näkemään monia puolia itsessäänkin, joita ei ole aikaisemmin huomannut.
Dag Hammarskjöld sanoi: "Matkoista pisin kulkee omaan sisimpään". Se matka vaatii ehkä kiireettömyyttä.

Maalaismies* kirjoitti:

Kaiketi tässäkin vanha konsti on parhain. Descartes lähti rakentamaan uuden ajan filosofiaa nollaamalla kaiken entisen. Hän muutti Ranskastakin pois, Hollantiin, asetti epäilyksenalaiseksi kaiken.

Suomessa monet ihmiset ovat luopuneet televisiosta. He ovat kokeneet sen itseään ja ajatuksiaan haitallisella tavalla vangitsevaksi rakkineeksi. Halu hypätä pois vallitsevista käsityksistä on ilmeinen. Ihmiset aistivat, että heitä hallitaan ja vallitaan näiden välineiden kautta.

Tuo sinun tapasi sanoutua irti kellosta, on askel toisin ajatteluun. Irtautumalla, erakoitumalla pääsee vähitellen pois välineiden manipulaatiosta. Näkee paremmin nk. totuutta, mutta huomaa jäävänsä yksin.

Lue lisää

että joskus 80-luvulla laitoin TV:n vaatehuoneen nurkkaan, enkä katsonut sitä kuin yhden ainoan kerran vuoden aikana!
TV:ssä oli sellainen ohjelma, jota ei vaan voinut muka olla katsomatta!
Kaduin sitten ohjelman katsottuani että näin sellaisen vaivan että raahasin TV:n olohuoneeseen.
Ohjelma ei ollut kovin mieleenpainuva, koska en edes muista mikä se oli!

Olen saanut tällaisia päähänpistoja kokeillakseni kuinka vahvaluonteinen olen :)
Sitäpaitsi minusta TV-ohjelmat olivat niin "valmiiksipurtuja" ettei omalle ajatustoiminnalle jäänyt paljon sijaa.
Käytin TV-vapaavuoden lukemiseen ja sain varmaankin lukemisesta enemmän itselleni kuin TV:n antimista.

MdK-MdK kirjoitti:

että joskus 80-luvulla laitoin TV:n vaatehuoneen nurkkaan, enkä katsonut sitä kuin yhden ainoan kerran vuoden aikana!
TV:ssä oli sellainen ohjelma, jota ei vaan voinut muka olla katsomatta!
Kaduin sitten ohjelman katsottuani että näin sellaisen vaivan että raahasin TV:n olohuoneeseen.
Ohjelma ei ollut kovin mieleenpainuva, koska en edes muista mikä se oli!

Olen saanut tällaisia päähänpistoja kokeillakseni kuinka vahvaluonteinen olen :)
Sitäpaitsi minusta TV-ohjelmat olivat niin "valmiiksipurtuja" ettei omalle ajatustoiminnalle jäänyt paljon sijaa.
Käytin TV-vapaavuoden lukemiseen ja sain varmaankin lukemisesta enemmän itselleni kuin TV:n antimista.

Lue lisää

Jokin yksittäinen keksintö saattaa laukaista maailmankirjojen muuttumisen. Ajatellaanpa vaikka Galilein kaukoputkea. Kirkko oli laskenut tähtien lukumäärän taivaalla. Galilei osoitti, katsokaa kuinka asiat ovat. Eihän kaukoputkikaan tiedä kuinka paljon tähtiä on, mutta se tiesi vallan toisenlaisen luvun kuin kirkko.

Tämä sumea logiikka tarjoaa toisenlaisen ajatusmallin, osoittaa, että asiat voivat olla toisinkin. Valtaa pitävät eivät missään kulttuurissa pidä siitä, että vallitsevia ajatusmalleja horjutetaan. Po. televisio on poliitikkojen (tai markkinavoimien) hallinnassa. Se on heidän äänitorvensa niinkuin joskus oli saarnastuoli.

Maalaismies* kirjoitti:

Kaiketi tässäkin vanha konsti on parhain. Descartes lähti rakentamaan uuden ajan filosofiaa nollaamalla kaiken entisen. Hän muutti Ranskastakin pois, Hollantiin, asetti epäilyksenalaiseksi kaiken.

Suomessa monet ihmiset ovat luopuneet televisiosta. He ovat kokeneet sen itseään ja ajatuksiaan haitallisella tavalla vangitsevaksi rakkineeksi. Halu hypätä pois vallitsevista käsityksistä on ilmeinen. Ihmiset aistivat, että heitä hallitaan ja vallitaan näiden välineiden kautta.

Tuo sinun tapasi sanoutua irti kellosta, on askel toisin ajatteluun. Irtautumalla, erakoitumalla pääsee vähitellen pois välineiden manipulaatiosta. Näkee paremmin nk. totuutta, mutta huomaa jäävänsä yksin.

Lue lisää

mitä sanot yksin jäämisestä,

(Näkee paremmin nk. totuutta, mutta huomaa jäävänsä yksin),
nimittäin kun luulee olevansa tai melkeinpä on varma totuudesta, eikä saa toisia, ei edes kaikista läheisimpiä tajuamaan mitä yrittää sanoa.
On kuin yrittäisi huutaa pauhaavan meren yli, on näköyhteys, mutta ääni ei kanna perille.
Silloin tuntee itsensä voimattomaksi ja yksinäiseksi.