Janakkalan nimen alkuperä

Ihan Hikimediasta löytyi:
Janakkalan nimestä ollaan tutkijoiden keskuudessa hyvin erimielisiä. Eräs yleisimmistä kansanetymologioista esittää nimen tarkoittavan janakalaa eli monnia. Näin viitataan mahdollisesti kunnan vesistöissä olleeseen monnikantaan, ja muun muassa Kernaalanjärvestä saatu suuri monni on nykyisin sijoitettuna Hämeenlinnan lyseon luonnontieteellisiin kokoelmiin.

Janakkalan kirkkoherra Emanuel Foenander puolestaan arveli 1700-luvun puolivälissä Turun tuomiokapitulille toimittamassaan pitäjäkuvauksessa, että seurakunnan nimi tulee sanasta janhus. Kirkkoherran mukaan sanaa käytettiin vielä monin paikoin ja se tarkoittaa havupuun pihkaa eli tervaa tai puun tervaista paikkaa. Seurakunnan nimi olisi näin Janhackala, joka tarkoittaisi tervaspuun hakkuupaikkaa tai yleensä tervaksien hakkaamispaikkaa. Kirkkoherran mukaan h-kirjain olisi vain pudonnut käytössä pois.

Uudemman tulkinnan mukaan nimistötutkija Petri Hiltunen arvelee nimen selvittämisen olevan hieman hankalaa. Kuitenkin mikäli kristinuskon tulo Saksaan voidaan ajoittaa noin 300-luvulle, niin todennäköisesti kyseessä on kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Tällöin joku saapuneen ryhmän jäsenistä olisi asettunut Janakkalan alueelle ehkäpä pysyvästi. Kyseisessä kirjoituksessa Hiltunen käsittelee hyvinkin laajasti Hämeen alueen nimistöä

Kyseinen kirkkoherra unohti pyytää ylhäältä apua tietämättömyyteensä, sillä janhus eli lyly ei ollenkaan tarkoita pihkaa.

Wikisanakirja kertoo:
janhus

(vanhahtava) käyrä puu, vioittunut puu; puun vioittuneeseen kohtaan syntyvä kova, tervainen puuaines;
"Janhus jousessa pitäwi" - Ganander 1787.
"Janhuksinen jousi ja koiwunkyljestä tehty keihäänvarsi on jalo (luja)" - Alhqvist 1869
"Jalo on jousi janhuksinen, koiwunkylki-keihäswarsi" - Lönnrot 1880

Kirkkoherran tuttavapiiriin ei kuulunut sirkkelisahuria, joka olisi kertonut hänelle lisää lylystä eli janhuksesta.

Pastorille vaan sen verran, että varhaisella keskiajalla ei puita kasattu uittamista varten, joten Hiidenjoen rannat varmasti säästyivät tamppaukselta.

Katsopas, ei ollut sahoja ,ei paperitehtaita.

Janakkala on vanha painipitäjä vuosisadan vaihteesta. Perinne on päässyt hiipumaan, pitäisikö sitä elvyttää?

Tänne kirjoittelevat ihmiset eivät näköjään tunne ollenkaan historiaa, vaan heidän aikakäsityksensä rajoittuu aikaan "ennen sotaa" ja "sodan jälkeen"

Nämä tukkien uittajat eivät tiedä, että ensimmäisen kerran Janakkala- nimi mainitaan v. 1341 Bo Joninpojan tuomiossa, joka ilmeisesti on kirjoitettu Janakkalassa.

Joten tämän kirkkopitäjän nimi on varmasti vakiintunut tuota huomattavasti aikaisemmin.

Olihan silloin sentään jo raudasta taottuja kirveitä, onneksi.
Joten siitä vaan "tamppaamaan".

Olen valmis selvittämään nimen alkuperää vaikka lopun ikääni, jos minulle maksetaan edes sama ruhtinaallinen palkka kuin aikaisemminkin paikannimiä turhaan selvittäneille.

Samalla selviäisi Lempäälän- Kangasalan seudun Rautasema ja Suomasema.

Puhumattakaan hauskemmista, kuten Karstulan Paska-Avenue ja Haminan Homeperseensuo.

Mutta selvittäkää te nyt talkootöinä mitä tarkoittaa joillekin tuttu nimi Turenki ?.

Niinpä, oletan, että emäntä kuitenkin käytti Hämeen murretta jolloin kutsu kuului, "tu renki syämään".

Kuten huomaatte, eihän talkooporukalta voi enempää vaatia.

Kuitenkin matkallani Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkälle ohitin Pulkkilassa Terskanperän tienviitan.

Turenkilaisille riittää jos löytyy tie kotiin.

Siellä Janakkalaa johdetaan.

I----------I MENI KALAAN JA SIITÄ SYNTYI KYLÄN NIMI

Monni

Poistettu

En tiedä mutta ainakin tuo Turengin Paturi liekkö saanut nimensä Kustaa Paturista. Hän oli sellainen henkilö joka mm. edesauttoi naisten koulunkäyntiä. Niin että ei ihan turha paikka tuo Paturi :)

Hautuumaalta löytyy monta historian avainta. Kannattaa käydä katselemassa niitä isoja kiviä ja aidattuja paikkoja. Erikoinen paikka on myös siinä Laurinmäellä se vanha majatalon alue. Siellä esim sammaleiden alla olevassa kalliossa vaikuttaisi olevan paljon jotain kaiverruksia. On erikoista kun niitä ei ole lakaistu esiin.

Paikallisen perimätiedon mukaan - jota kerrottiin Laurinlähteen lähellä sijainneen majatalon krouvissa vielä 1950-luvulla ennenkuin metsä peitti talon jäännökset - Janakkalan nimi liittyy kristinuskon tuloon seudulle. Kerrotaanpa tarina vielä tässäkin:

Kun Häme oli vielä pakanallinen, oli paikkakunnalle kerran tullut haarniskoitu ratsumies, joka pysähtyi juottamaan hevostaan polun varrella olevalla lähteellä. Suuri joukko pakanoita tuli uteliaana katsomaan miestä, joka ei puhunut sanaakaan paikallista kieltä. Mikä lempo sen tänne nakkasi? Herra vaan heilutteli pitkää miekkaansa hevosen selästä ja kuulutti kovalla äänellä:

- Jag snackar svenska. Alla ska snacka nu det "regerande" språket!

- Jaa nakka? kuului ihmettelevä ääni väkijoukosta.

Ulkomaalaista ei sen koommin näkynyt. Mies katosi kuin maan nielemänä. Niin mies kuin miekka.

"Missähän se miekkamies nyt on? Se janakka?" kysyi vuosien kuluttua joku paikallinen, hörähtäen. "Janakkako? Ettei vaan olisi Janakan ala tässä...", murahti toinen ja potkaisi multaista maata. Paikkaa alettiin siitä lähtien sanoa Janakkalaksi.

Janakkala=tuoretta velliä housuissa.