Vahin siskoni sanoi sinuttelevansa kahden kesken äitiään, aikuistuttuaan. Me muut lapset teitittelimme heidän kuolemaansa asti.
Mielestäni aivan typerä ja vanhemmista etäännyttävä tapa toi teitittely.
Meillä vanhempia vielä teititeltiin. Miten teillä?
6
<50
Vastaukset
Me olemme aivan pienistä pitäen sinutelleet vanhempiamme sekä tätejä, setiä, enoja ja molempia isoäitejämme.
Äitini (synt. 1910) kertoi, että kun he lapset teitittelivät äitiään ja isäänsä, oli isä sanonut, ettei jumalaakaan teititellä, joten heidän perheessään sinutellaan vanhempia.
Isäni sinutteli äitiään, mutta äiti puhutteli anoppiaan kolmannessa persoonassa. Sen tavan hän oli oppinut anopiltaan, joka ei sinutellut eikä teititellyt miniäänsä vaan puhutteli häntä tyyliin "mitäs Bertalle kuuluu?".
Myös vanhimman pojan vaimo oli famullemme kolmas persoona.
Ilmeisesti syynä oli se, että kaksi vanhinta poikaa oli hairahtunut naimaan suomenkieliset Bertat.
Nuorimman pojan vaimo ei ollut nimeltään Bertta vaan Helga, ja hän ja famu olivat keskenään DU.Meinasin tuota samaa; "eihän Jumaakaan rukouksissa teititellä".
Mutta kun aina oli teititelty, ei meilläkään haluttu muuttaa asioita.
- ottaakotätikahvia
Muistan järkytykseni, kun 7-vuotiaana juttelin naapurin tädin kanssa ja jälkikäteen äitini huusi ihan kauhuissaan: "SINUTTELITKO sinä häntä?" Lapset eivät sinuttele vanhempia, vaan sanovat "täti" ja "setä". Pelästyin huonoa käytöstäni niin, että opin sen kertaheitosta, mutta aina oli vaikeaa puhutella vanhempien ihmisiä kolmannessa persoonassa. Vanhempiani sentään sinuttelin, ja myöhemmin appivanhempiani. Mutta olisin kovin mielelläni ollut läheisen kummitätini ystävä, mutta kun oli aina muistettava tämä tädittely, en koskaan pystynyt olemaan niin läheinen hänelle kuin olisin toivonut. Ihmettelen näin jälkikäteen, miksi hänkään ei tehnyt sinunkauppoja kanssani, kun aikuistuin. Oliko se niin vaikeaa?
- kuullut
Tehtiin aina niin kuin oli aina tehty, teititeltiin. Niin tehdään myös katolaisessa kasvatusperinteessä nykyäänkin.
- ottaakotätikahvia
kuullut kirjoitti:
Tehtiin aina niin kuin oli aina tehty, teititeltiin. Niin tehdään myös katolaisessa kasvatusperinteessä nykyäänkin.
Jos ajattelet Ranskaa, niin siellä on kielioppi ja kieli erilaista. Saksassakin teitititellään, mutta se on reilusti teitittelemistä eikä kolmatta persoonaa.
Ruotsinkielin sen sijaan taipuu kolmannessa persoonassa. Sieltä se varmaan on tullut meidänkin puhekieleemme.
"Saako rouvalle olla kahvia?"
- kielipuoli
Ollessani ruotsissa alkuun teitittelin aina itseäni vanhempia. Nämä rouvat ja herrat katsoi minua kun kummajaista, että mistä minä olen tullut. Sitten joku uskalsi sanoa, että täällä sinutellaan ihan jokaista. Suomeen tuloni jälkeen oli taas opeteltava teitittely. Kanssa käyminen on paljon joustavampaa ruotsissa mitä meillä. Myös suvatsevaisuus ja huomioon ottaminen kieleen tai rotuun katsomatta. Sanoisin, että ruotsi on paljon edellä meitä monessa suhteessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa652339En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos321734- 101574
Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3741555Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly151518Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681377- 1061131
- 121118
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul91074- 20999