Kun muutaman kerran olen täällä käynyt keskusteluja seuraamassa, ovat väkisinkin mieleeni tulleet muutamat hauskat muistot 80-luvun "linjoista"... Onkohan kukaan koskaan tällä tai muulla palstalla kysellyt näistä silloin niin tutuista juttukavereista?
Olisin utelias kuulemaan etenkin Helsingin suunnalla numeroissa 0793, 0794 ja 0792 pyörineistä! Olen aivan varma, että osa siitä jengistä pyörii vastaavasti nykyisin täällä...!
Enempää minun tuskin tarvitsee kertoa tai kysellä; silloiset keskustelijat tunnistavat kyllä itsensä... Antakaahan kuulua itsestänne!
"Linjoilla" 80-luvulla?
Satu
27
1614
Vastaukset
- Mörkö
Hei Satu,
hauskoja muistoja on minullakin.
Ehdimme käydä monia mielenkiintoisia keskusteluja ja välillä innokkaita väittelyjäkin kaikista mahdollisista ja vähän mahdottomista asioista.
Mieleeni on jäänyt myös muutamia intiimejä, anonyymeja, kahdenkeskisiä puhelinkeskusteluja, joiden avoimmuus ja syvyys ei olisi ollut mahdollista esim. baaritiskillä kohdattaessa.
Olin myös mukana mm. hauskoissa vappukekkereissä Soukassa ja muutamissa muissa tapaamisissa.
Ihan hauskoja muistoja. Minustakin olisi kiva kuulla lisää tästä aiheesta... ja ehkä vanhoista tutuistakin. - Albert51
Mitähän olisin tehnyt jos erotessani -85 ei olisi ollut linjoja. Siellä tuli monta läheistä tuttua, joiden kanssa soiteltiin useampi vuosi. Useimpia en koskaan tavannut, mutta taisin tuntea paremmin kuin monet heidän läheisistään.
Ja kyllä ne keskustelut hyvän porukan sattuessa olivat nautinnollisia. Muistelen viettäneeni yli kymmenen tuntia puhelimessa yhdellä rupeamalla:)
Minulle vuosi -86 oli ahdistava, mutta taisi linjat helpottaa kummasti oloa.
Albert alias Sössö- Satu
Olipa kiva lukea viestinne - etenkin, kun muistan teidät molemmat! Molemmat myös kirjoititte "linjoista" aivan samoin kuin itsekin ajattelin silloin, ja ajattelen edelleenkin!
Linjat toimivat monelle taatusti eräänlaisena terapiamuotona; etenkin monelle yksinäiselle siellä oli varmasti helpompi jutella ja saada ystäviä kuin kasvotusten... Itse koin luurissa roikkumisen jonkinlaisena pakenemisena; kun tekemättömät työt alkoivat painaa liikaa, tartuin luuriin! Tosiasiassa jokainen tietenkin pakeni jotain aivan muuta...
Olivatpa syymme mitkä tahansa, hauskaa siellä oli! Puhelinlaskut eivät kylläkään hauskoja olleet...!
Olisi niin kivaa kuulla myös muista tutuista - meitä pyöri iso vakkariporukka siellä. Itselleni jäi niiltä ajoilta pari sellaista ystävää, joiden kanssa vieläkin pidämme yhteyttä! - Mörkö
Satu kirjoitti:
Olipa kiva lukea viestinne - etenkin, kun muistan teidät molemmat! Molemmat myös kirjoititte "linjoista" aivan samoin kuin itsekin ajattelin silloin, ja ajattelen edelleenkin!
Linjat toimivat monelle taatusti eräänlaisena terapiamuotona; etenkin monelle yksinäiselle siellä oli varmasti helpompi jutella ja saada ystäviä kuin kasvotusten... Itse koin luurissa roikkumisen jonkinlaisena pakenemisena; kun tekemättömät työt alkoivat painaa liikaa, tartuin luuriin! Tosiasiassa jokainen tietenkin pakeni jotain aivan muuta...
Olivatpa syymme mitkä tahansa, hauskaa siellä oli! Puhelinlaskut eivät kylläkään hauskoja olleet...!
Olisi niin kivaa kuulla myös muista tutuista - meitä pyöri iso vakkariporukka siellä. Itselleni jäi niiltä ajoilta pari sellaista ystävää, joiden kanssa vieläkin pidämme yhteyttä!Hei Satu,
kiva, että joku muistaa vielä 80-luvun juttukavereita. Niin minäkin muutamia, vaikkei olekaan tullut pidetyksi yhteyttä. Jostain muistan kuulleeni vain surullisia uutisia henkilöistä, jotka ovat poistuneet näistä maallisista kuvioista.
Minä tulin aina silloin tällöin myöhemmin illalla juttuseuraa kaivatessani "linjoille". Kehuin ystävillekin, että siellä keskusteltiin kuin korttelikapakassa parhaimmillaan. Ei tarvinnut lähteä liikkeelle ja voi soittaa vaikka pikkutunneilla.
Sitten kun häiriköt tulivat aktiivisemmiksi, en enää jaksanut roikkua mukana.
Tiedätkö, onko nykyisin tarjolla jotain vastaava?
Hienoa, että otit asian täällä esille.
Olisi tosi kiva kuulla sen aikaisista tutuista.
Terveisiä kaikille, joiden kanssa on maailmaa parannettu tai muuten vaan hassuja puhuttu!
Jos joku haluaa lähettää henkilökohtaisen viestin, sen voi hyvin tehdä Gallerian kautta nimimerkille Optimisti Orvokki.
Hyvää alkanutta vuotta, keksikää uusia kujeita! - Satu
Mörkö kirjoitti:
Hei Satu,
kiva, että joku muistaa vielä 80-luvun juttukavereita. Niin minäkin muutamia, vaikkei olekaan tullut pidetyksi yhteyttä. Jostain muistan kuulleeni vain surullisia uutisia henkilöistä, jotka ovat poistuneet näistä maallisista kuvioista.
Minä tulin aina silloin tällöin myöhemmin illalla juttuseuraa kaivatessani "linjoille". Kehuin ystävillekin, että siellä keskusteltiin kuin korttelikapakassa parhaimmillaan. Ei tarvinnut lähteä liikkeelle ja voi soittaa vaikka pikkutunneilla.
Sitten kun häiriköt tulivat aktiivisemmiksi, en enää jaksanut roikkua mukana.
Tiedätkö, onko nykyisin tarjolla jotain vastaava?
Hienoa, että otit asian täällä esille.
Olisi tosi kiva kuulla sen aikaisista tutuista.
Terveisiä kaikille, joiden kanssa on maailmaa parannettu tai muuten vaan hassuja puhuttu!
Jos joku haluaa lähettää henkilökohtaisen viestin, sen voi hyvin tehdä Gallerian kautta nimimerkille Optimisti Orvokki.
Hyvää alkanutta vuotta, keksikää uusia kujeita!Hei!
Tällä hetkellä olen kiireinen, joten kirjoitan vain pikaisesti... Myöhemmin vaikka lisää; jutustelua kannattaisikin ehkä pitää yllä - jos vaikka siten saisimme tänne mukaan muitakin! Voisipa myös harkita kyselyn laittamista 60 -palstallekin - onhan noista ajoista jo kohta pyöreät 20 vuotta!
Juuri nyt tuon viestisi jälkeen minua jäi askarruttamaan tuo Galleria-nimesi... Käytitkö myös aikoinaan nimeä Orvokki? Oli muuten kaksi Mörköäkin, joista toinen ilmeisesti käytti myös nimeä Kummitus... Kerropa jotain! Satu kirjoitti:
Hei!
Tällä hetkellä olen kiireinen, joten kirjoitan vain pikaisesti... Myöhemmin vaikka lisää; jutustelua kannattaisikin ehkä pitää yllä - jos vaikka siten saisimme tänne mukaan muitakin! Voisipa myös harkita kyselyn laittamista 60 -palstallekin - onhan noista ajoista jo kohta pyöreät 20 vuotta!
Juuri nyt tuon viestisi jälkeen minua jäi askarruttamaan tuo Galleria-nimesi... Käytitkö myös aikoinaan nimeä Orvokki? Oli muuten kaksi Mörköäkin, joista toinen ilmeisesti käytti myös nimeä Kummitus... Kerropa jotain!Hei Satu,
minä taisin olla se ensimmäinen Mörkö. Halusin olla luomatta hunajaisen houkuttelevia mielikuvia itsestäni, koska halusin keskustella mieluummin "asialinjoilla".
Tuo tänne ilmestynyt nimimerkkini jälkiosa nyt sattuu vaan rimmaamaan optimistin kanssa ja on joskus jonnekin rekisteröityessä syntynyt hetken mielijohteesta.
Kummituksen (mies) muistan nimenä, kuten varmaan "rasti-ruutuun" -menetelmällä monia muitakin.
Ne vappupippalot olivat muuten Kivenlahdessa (ei Soukassa) Lillarin luona ja jossain paikallisessa. Onkohan täällä muita, jotka olivat silloin mukana?
Kukahan oli se "nuori nainen", jonka houkuttelin ostamaan asunnon Laajasalosta? Käytiin yhdessä katsomassa Lillariakin Jorvin sairaalassakin.
Ketkä olivat mukana viikoittaisilla kävelylenkeillä jossain Kehä I lähialueilla Helsingissä?
Mikä hauskaa sinulle tulee mieleen?
Muistin just, että minullahan on kaksi erittäin hyvää tuttua edelleenkin, joihin olen tutustunut aikoinani linjoilla.
Toinen harrasti pitkään puheluita ja oli tosi suosittu naisten parissa. - Ja kyllä hänellä niitä sitten olikin... Pitää muistaa soittaa hänelle ja kysyä mitä nimimerkkejä hän käytti.
"Tytöt" voisivat ilahtua terveisistä.
Jatketaan.
Terkkuja- Satu
optimisti-orvokki kirjoitti:
Hei Satu,
minä taisin olla se ensimmäinen Mörkö. Halusin olla luomatta hunajaisen houkuttelevia mielikuvia itsestäni, koska halusin keskustella mieluummin "asialinjoilla".
Tuo tänne ilmestynyt nimimerkkini jälkiosa nyt sattuu vaan rimmaamaan optimistin kanssa ja on joskus jonnekin rekisteröityessä syntynyt hetken mielijohteesta.
Kummituksen (mies) muistan nimenä, kuten varmaan "rasti-ruutuun" -menetelmällä monia muitakin.
Ne vappupippalot olivat muuten Kivenlahdessa (ei Soukassa) Lillarin luona ja jossain paikallisessa. Onkohan täällä muita, jotka olivat silloin mukana?
Kukahan oli se "nuori nainen", jonka houkuttelin ostamaan asunnon Laajasalosta? Käytiin yhdessä katsomassa Lillariakin Jorvin sairaalassakin.
Ketkä olivat mukana viikoittaisilla kävelylenkeillä jossain Kehä I lähialueilla Helsingissä?
Mikä hauskaa sinulle tulee mieleen?
Muistin just, että minullahan on kaksi erittäin hyvää tuttua edelleenkin, joihin olen tutustunut aikoinani linjoilla.
Toinen harrasti pitkään puheluita ja oli tosi suosittu naisten parissa. - Ja kyllä hänellä niitä sitten olikin... Pitää muistaa soittaa hänelle ja kysyä mitä nimimerkkejä hän käytti.
"Tytöt" voisivat ilahtua terveisistä.
Jatketaan.
TerkkujaKyllä nyt pitää kiirettä; teen nimittäin nykyisin töitä kotona ja nyt tuntuu, että niitä hauskoja juttuja tuleekin mieleen aina vain lisää... Töitä kotona? Jep, mutta en SELLAISIA töitä...! Työskentelen kolmen neljän koneen ääressä, joista tämä toosa on yksi. Sikäli voin hyvällä omallatunnolla täällä välillä pyöriäkin... Kuitenkin omatunto kolkuttelee silloin, kun tänne meinaa jäädä "koukkuun" - aivan kuten aikoinaan linjoillakin!
Voi, noita "rasti ruutuun" -tuttuja muistaisin vieläkin vaikka kuinka. Monia juttukavereita minäkin tapasin - joitakin isommassa, joitakin pienemmässä porukassa... Tulin kylläkin siihen tulokseen, että taisimme liikkua eri suunnilla sinun kanssasi; muistan esimerkiksi Lillarin todella hyvin, mutta häntä en koskaan tavannut. Ryhmärämä oli tuttua porukkaa, joskaan kaikkien nimiä en enää muista. Oli Hoihoita, Tinttiä, Hulttiota, Heppua, Hessua, Jattaa, Severiä, Monikaa, Editiä... Tuttuja nimiä varmasti sinullekin?
Puhuit myös NAISTEN SUOSIKISTA... Taidanpa tietää kenestä juttelet... Tässä yhteydessä en kuitenkaan uskalla nimimerkkiäkään sanoa! Jos puhumme samasta kaverista, nimiä oli kaksi... Taisi ohittaa monet miehet monta kertaa...
Mutta kuullaan!
- Marja
Käyn aina joskus yöllä kun en saa unta,katsomassa täällä jutteluja. Ja mihin nyt törmäsin. Täältähän löytyi vanhoja tuttuja. Olipa hauska kun vanhoja muistoja tuli mieleen. Oli ne hyviä aikoja sillon. En asunut Helsingissä mutta minut haettiin muutama kerta autolla moikkaamaan joitakin linjalaisia. Jos muistan oikein olen Sadunkin joskus nähnyt. Muistatko sinä sellaista Satu. Asuin 30 kilometriä Helsingistä. Mitä teille kuuluu nykysin kaikille. Terveisin Marja.
- Satu
Mukavaa "kuulla", että tänne tulee uuttakin porukkaa!
Näin yhtäkkiä muistan vain yhden Marjan... Paikkakuntia ja tarkempia tietoja ei täällä viitsi kertoilla, mutta jos asuit Helsingistä ylöspäin ja poikkesit kerran erään hyvän ystäväni kanssa minun luonani, olet sama Marja. Kuulostaako tutulta? - Albert51
Minä tunsin linjoilta erään Marjan jolle Ruotsi oli tärkeä. Juteltiin aika usein, mutta emme koskaan tavanneet.
Mitähän hänellekin kuuluu.
Muistoihin vajonneena,
Albert - Marja
Satu kirjoitti:
Mukavaa "kuulla", että tänne tulee uuttakin porukkaa!
Näin yhtäkkiä muistan vain yhden Marjan... Paikkakuntia ja tarkempia tietoja ei täällä viitsi kertoilla, mutta jos asuit Helsingistä ylöspäin ja poikkesit kerran erään hyvän ystäväni kanssa minun luonani, olet sama Marja. Kuulostaako tutulta?Kyllä minä Ruotsia puhun mutta ei se ole mulle niin tärkeä. Töissä silloin piti puhua. Saattoi olla että puhuin Linjoilla myös. Asun Helsingistä Pohjoiseen mutta Sadun kotona en ole käynyt. Minut haki yksi tuttu kerran Helsinkiin huoltikselle kahville ja siellä oli paljon Linjalaisia ja minun mielestä Satukin oli siellä jos muistan minä oikein. Kerran olimme Helsingissä hakaniemessä jossain yön auki olevassa paikassa silloin aika iso porukka myös. Hyvää vointia teille kaikille. Marja.
Hei Satu,
aiotko toteuttaa aikomuksesi käydä huhuilemassa entisiä "linjalaisia" tuolla 60 -osastolla?
Ei vielä näkynyt otsikkoa, kun poikkesin katsomassa.
Lisäsin muuten omalle galleria-sivulleni osoitteen, jos joku haluaisi viestitellä henkilökohtaisempia vanhoja muistoja.
Vierailinko tänään sinun sivullasi?
Hyvää loppiaista ja kaikkea muuta mukavaa Sinulle ja kaikille entisille "linjoilta tutuille"!- Satu
Olen ollut niin kiireinen, etten ole malttanut kuin pari kertaa käydä pikaisesti täällä vilkuilemassa! Eivätkä ne kiireet loppuneet ole vieläkään; kun tälla tavalla töitä on ruvennut tekemään, ei kelloa voi tuijotella eikä todellisia työtunteja laskea... Usein valvon töitteni kanssa aamuyön tunneille.
Ensin Sössölle kiitokset, kun et jättänyt meitä sen ensimmäisen moikkaamisesi jälkeen! Pitäisi kai sanoa Albert, mutta Sössönähän opimme sinut tuntemaan...! Pysy linjoilla vastakin!
Marjalle taas pahoitteluni, koska en voi olla varma. Se huoltiksella kahvittelu samoin kuin se että asut Helsingistä pohjoiseen, kuulostavat tutuilta, mutta aivan varma olen siitä että Marja jonka minä muistan, todella kävi meillä! Voisin kertoa aiheesta muutakin, mutta tässä yhteydessä en kerro enempää...
Mörkö sitten! Kiitos, että pistit viestiä! Näin saamme pidettyä aihetta roikkumassa ilmassa... En ole ainakaan vielä 60-puolella käynyt kyselemässä - aikonut olen kyllä! Sieltä saattaisikin muutama nimi lisää pompata ilmaan...!
40-puolella on ollut muistaakseni vain kaksi henkilöä kommentoimassa, mikä mielestäni oli melkoinen yllätys. Pyörihän näitä vähän alle kolmekymppisiäkin melkoinen joukko aikoinaan mukana - laskisinpa itsenikin tavallaan vielä siihen ikäluokkaan; olen ikäänkuin "siinä ja siinä" -ikäinen...
Et ole voinut sivullani käydä, koska en ole rekisteröitynyt mihinkään. Toistaiseksi näin on ollut hyvä. Olen kylläkin harkinnut tarpeeksi ovelan (!) sähköpostiosoitteen nappaamista... Jos tässä vain maltan sen tehdä, ilmoitan sen kyllä. Sinun sivuasi kyllä kävin lueskelemassa heti, kun tuolla rekisteröidyllä nimelläsi tänne ilmestyit! Myönnän toki uteliaisuuteni...
Muuten, niistä teidän kävelylenkeistänne taisin aikoinaan kuulla, mutta en itse niillä ollut mukana. Jokos sinä olet saanut selville, minkä niminen oli tämä muut miehet mennen tullen ohittanut naisten suosikki...? Vai kerrotko sen mieluummin sitten meilin puolella...?
Taisivat tässä kiireen keskellä tähän hätään tärkeimmät väliaikatiedot jo tullakin... Jos itse kullekin jotakin - pientäkin - tulee mieleen, nopeastihan tänne muutaman sanan näpyttelee! Muistoilla on aina merkitystä - monien muistojen merkitys vain kasvaa iän myötä...
Kuullaan! - Satu
Kävitkös, Mörkö, sinä tuolla 60-palstalla kommentoimassa? Meinaan, kun minuakin huvitti - ja kävinkin siellä äsken pistämässä lisää pökköä pesään...
Voi vide, kun unohdin eilen kertoa teille erään ihan hauskan (???) jutun noista muistoista. Sanottakoon heti, että kieltämättä sellaisiakin muistoja niiltä ajoilta jäi, joita ei niin kauhean mielellään muistele... Nyt on kysymys eräästä videokasetista!
Monet kerrat olen vuosikausiksi unohtanut, että minullahan on noilta ajoilta ihan konkreettinenkin muisto! Kokoonnuimme kerran osa Ryhmärämää ja muitakin viettämään iltaa kirjaimellisesti linjojen merkeissä. Puhelimia oli lähes yhtä monta kuin oli henkilöitäkin! Koko illan vietimme kimpassa linjoilla ja kahvia meni monen monta kannullista... Minä otin lähes pelkästään noita jutteluita VHS-kasetille tunnin, jos en toistakin!
Monet kerrat jälkeenpäin - oikeastaan aina silloin, kun olen kasetteja käynyt läpi - olen jättänyt kasetin nauhoituskuntoon siihen kohtaan mistä tuo pätkä alkaa... Aina se on kuin sattuman kautta säästynyt (?)... Ajattelin vuosikausia, ettei sellaista pelkkää puhelinpulinaa jaksa koskaan enää katsoa ja kuunnella... Nyt en ehkä aivan niin jyrkästi ajattelekaan...
Pitäisikin joku päivä, kun on hiljaista, ottaa ja katsoakin se pätkä! Nyt se saattaisikin olla ihan hauskaa katsottavaa/kuunneltavaa. Sen muistan, että kun muutama vuosi niistä ajoista oli kulunut ja jonkun pätkän siitä sattumalta näin, en enää edes kaikkien nimiä muistanut... Vaikka monta nimeä vieläkin muistan, en niitä tässä voi kertoa! Sössöltä kysyisin kuitenkin, että ethän sinä ollut yhtenä siinä jengissä?
Tuo kasetti saattoi tulla mieleeni jostakin tuolta alitajunnastani ehkä silloin, kun Mörkö puhui Lillarista... Lillarin ääntä nimittäin on paljonkin siellä mukana! Olihan meillä monet kaiutinpuhelimet, joita silloin sanoimme sössöpuhelimiksi! Siis kaikki puheet molemmista päistä kuuluvat kasetilla todella hyvin - ja meidän päässämme siis oli lisäksi monta tyyppiä heittämässä juttua! Hauskaa meillä ainakin oli!
Jep. Täytyy yrittää malttaa joku päivä katsoa se pätkä... Kuullaan taas! - Albert51
Satu kirjoitti:
Kävitkös, Mörkö, sinä tuolla 60-palstalla kommentoimassa? Meinaan, kun minuakin huvitti - ja kävinkin siellä äsken pistämässä lisää pökköä pesään...
Voi vide, kun unohdin eilen kertoa teille erään ihan hauskan (???) jutun noista muistoista. Sanottakoon heti, että kieltämättä sellaisiakin muistoja niiltä ajoilta jäi, joita ei niin kauhean mielellään muistele... Nyt on kysymys eräästä videokasetista!
Monet kerrat olen vuosikausiksi unohtanut, että minullahan on noilta ajoilta ihan konkreettinenkin muisto! Kokoonnuimme kerran osa Ryhmärämää ja muitakin viettämään iltaa kirjaimellisesti linjojen merkeissä. Puhelimia oli lähes yhtä monta kuin oli henkilöitäkin! Koko illan vietimme kimpassa linjoilla ja kahvia meni monen monta kannullista... Minä otin lähes pelkästään noita jutteluita VHS-kasetille tunnin, jos en toistakin!
Monet kerrat jälkeenpäin - oikeastaan aina silloin, kun olen kasetteja käynyt läpi - olen jättänyt kasetin nauhoituskuntoon siihen kohtaan mistä tuo pätkä alkaa... Aina se on kuin sattuman kautta säästynyt (?)... Ajattelin vuosikausia, ettei sellaista pelkkää puhelinpulinaa jaksa koskaan enää katsoa ja kuunnella... Nyt en ehkä aivan niin jyrkästi ajattelekaan...
Pitäisikin joku päivä, kun on hiljaista, ottaa ja katsoakin se pätkä! Nyt se saattaisikin olla ihan hauskaa katsottavaa/kuunneltavaa. Sen muistan, että kun muutama vuosi niistä ajoista oli kulunut ja jonkun pätkän siitä sattumalta näin, en enää edes kaikkien nimiä muistanut... Vaikka monta nimeä vieläkin muistan, en niitä tässä voi kertoa! Sössöltä kysyisin kuitenkin, että ethän sinä ollut yhtenä siinä jengissä?
Tuo kasetti saattoi tulla mieleeni jostakin tuolta alitajunnastani ehkä silloin, kun Mörkö puhui Lillarista... Lillarin ääntä nimittäin on paljonkin siellä mukana! Olihan meillä monet kaiutinpuhelimet, joita silloin sanoimme sössöpuhelimiksi! Siis kaikki puheet molemmista päistä kuuluvat kasetilla todella hyvin - ja meidän päässämme siis oli lisäksi monta tyyppiä heittämässä juttua! Hauskaa meillä ainakin oli!
Jep. Täytyy yrittää malttaa joku päivä katsoa se pätkä... Kuullaan taas!"Sössöltä kysyisin kuitenkin, että ethän sinä ollut yhtenä siinä jengissä?"
En minä ollut. En tavannut koskaan isommassa porukassa ihmisiä, vain kahden kesken muutaman (alle yhden käden sormien määrän).
Lillarin muistan hyvin (hän siirtyi kirjoittamaan iskelmien tekstityksiä muihin sfääreihin). Lillari uhkasi kiivetä mun luo viidenteen kerrokseen parvekkeen kautta kun en luvannut avata ovea:)) Lupasi keittää mulle soppaa kun tuo ruoanlaittopuoli oli hakusessa. Heltyi vissiin mun tarinaan riisinkeitosta pihvin lisukkeeksi ... sitä riisiä tuli hirveä määrä (monta litraa) kun ajattelin, ettei se pieni metallinen mitallinen voi olla takoitettu täyskasvuista miestä varten - ei edes muutama sellainen. Pistin kattilaan sitten kymmenenkertaisen määrän jyviä.
Aluksi ihmettelin kun se hieman turposi, sitten alkoi hälytyskellot soimaan. Lopulta sitä riisiä oli tiskipöytä täynnä. Kylmäsvesihanan käänsin täysille kun pelkäsin että muoviset viemäriputket hajoaa. Siitähän seurasi tulva. Hellalla käristy mustaa riisiä ja silti yritin säästää kattilaankin vielä pihviä varten annoksen.
En ollut kovin kokenut uusiopoikamies.
Albert - Satu
Albert51 kirjoitti:
"Sössöltä kysyisin kuitenkin, että ethän sinä ollut yhtenä siinä jengissä?"
En minä ollut. En tavannut koskaan isommassa porukassa ihmisiä, vain kahden kesken muutaman (alle yhden käden sormien määrän).
Lillarin muistan hyvin (hän siirtyi kirjoittamaan iskelmien tekstityksiä muihin sfääreihin). Lillari uhkasi kiivetä mun luo viidenteen kerrokseen parvekkeen kautta kun en luvannut avata ovea:)) Lupasi keittää mulle soppaa kun tuo ruoanlaittopuoli oli hakusessa. Heltyi vissiin mun tarinaan riisinkeitosta pihvin lisukkeeksi ... sitä riisiä tuli hirveä määrä (monta litraa) kun ajattelin, ettei se pieni metallinen mitallinen voi olla takoitettu täyskasvuista miestä varten - ei edes muutama sellainen. Pistin kattilaan sitten kymmenenkertaisen määrän jyviä.
Aluksi ihmettelin kun se hieman turposi, sitten alkoi hälytyskellot soimaan. Lopulta sitä riisiä oli tiskipöytä täynnä. Kylmäsvesihanan käänsin täysille kun pelkäsin että muoviset viemäriputket hajoaa. Siitähän seurasi tulva. Hellalla käristy mustaa riisiä ja silti yritin säästää kattilaankin vielä pihviä varten annoksen.
En ollut kovin kokenut uusiopoikamies.
AlbertEn tarkoittanut jengi-sanalla varsinaisesti ryhmärämäläistä, vaan siis ylipäätään silloin mukanaolemista... Ryhmärämäksi kylläkin tupattiin määrittelemään kaikki, jotka niissä seurapiireissä (!) pyöri... Ajattelin vain siksi, että siinä nauhalla todella on pari kolme kaveria, jotka muuten muistan hyvin, mutta en nimiä. Tiedä sitten, jos vaikka uusintakatsomisella/kuuntelemisella selviäisi jotakin... Useinmitenhan kuitenkin on niin että ne muutamat nimet vain niminä ovat paremmin jääneet mieleen...
Juu, Lillarista voisin aivan hyvin kuvitellakin, että hän olisikin lähtenyt kiipeämään vaikka seinää pitkin parvekkeellesi! Tiedätkös, mitä hänelle nykyisin kuuluu? Vieläkö sanoittaa ihan julkisestikin? Hän muuten siinä nauhalla lukee meille kirjoittamaansa pitkää runoa...
Jokos riisin keittäminen onnistuu? Vai onko kenties uusi vaimo apurina? Nauroin lukiessani kokkauksestasi! Voin kuvitella tilanteen... Itselläni oli sukulaispiirissäni mies, jolle 60-luvulla oli käynyt samalla tavalla - ainoana erona kai se, että hän oli ajoissa ruvennut keräämään kaapeista kattiloita, kulhoja, kuppeja ja kippoja! Hän oli nimittäin "puuroa" sekoittaessaan huomannut, etteiväthän riisit riitä alkuunkaan, ja lisännyt niitä jo siinä vaiheessa niin paljon että "puuro" oli jo valmista... No, hänhän oli koko ajan sekoittamassa, joten hoksasi ajoissa ruveta lisäkattiloita keräämään... Arvaas, kuka heillä siivosi jäljet? Aivan oikein. Vaimo. - Albert51
Satu kirjoitti:
En tarkoittanut jengi-sanalla varsinaisesti ryhmärämäläistä, vaan siis ylipäätään silloin mukanaolemista... Ryhmärämäksi kylläkin tupattiin määrittelemään kaikki, jotka niissä seurapiireissä (!) pyöri... Ajattelin vain siksi, että siinä nauhalla todella on pari kolme kaveria, jotka muuten muistan hyvin, mutta en nimiä. Tiedä sitten, jos vaikka uusintakatsomisella/kuuntelemisella selviäisi jotakin... Useinmitenhan kuitenkin on niin että ne muutamat nimet vain niminä ovat paremmin jääneet mieleen...
Juu, Lillarista voisin aivan hyvin kuvitellakin, että hän olisikin lähtenyt kiipeämään vaikka seinää pitkin parvekkeellesi! Tiedätkös, mitä hänelle nykyisin kuuluu? Vieläkö sanoittaa ihan julkisestikin? Hän muuten siinä nauhalla lukee meille kirjoittamaansa pitkää runoa...
Jokos riisin keittäminen onnistuu? Vai onko kenties uusi vaimo apurina? Nauroin lukiessani kokkauksestasi! Voin kuvitella tilanteen... Itselläni oli sukulaispiirissäni mies, jolle 60-luvulla oli käynyt samalla tavalla - ainoana erona kai se, että hän oli ajoissa ruvennut keräämään kaapeista kattiloita, kulhoja, kuppeja ja kippoja! Hän oli nimittäin "puuroa" sekoittaessaan huomannut, etteiväthän riisit riitä alkuunkaan, ja lisännyt niitä jo siinä vaiheessa niin paljon että "puuro" oli jo valmista... No, hänhän oli koko ajan sekoittamassa, joten hoksasi ajoissa ruveta lisäkattiloita keräämään... Arvaas, kuka heillä siivosi jäljet? Aivan oikein. Vaimo."Juu, Lillarista voisin aivan hyvin kuvitellakin, että hän olisikin lähtenyt kiipeämään vaikka seinää pitkin parvekkeellesi! Tiedätkös, mitä hänelle nykyisin kuuluu?"
Hän kertoi jo silloin olevansa vakavasti sairaana (sitä ei saanut kertoa yleisesti). Ymmärsin hänen sittemmin (minun jo jätettyä linjat) poistuneen joukostamme.
"Jokos riisin keittäminen onnistuu?"
No en mä ihan gourmee kokki ole, mutta ei paljon puutukaan:))
Kahvinkeittokin sujuu ihan ajattelematta asiaa (Suomessa on vaan niin huonoa kahvia normaalimyynnissä - Presidentti nyt on jollain lailla siedettävää). Silloin 80-luvun puolivälissä piti etsiä kahvinkeitto-ohjeita.
Albert - Satu
Albert51 kirjoitti:
"Juu, Lillarista voisin aivan hyvin kuvitellakin, että hän olisikin lähtenyt kiipeämään vaikka seinää pitkin parvekkeellesi! Tiedätkös, mitä hänelle nykyisin kuuluu?"
Hän kertoi jo silloin olevansa vakavasti sairaana (sitä ei saanut kertoa yleisesti). Ymmärsin hänen sittemmin (minun jo jätettyä linjat) poistuneen joukostamme.
"Jokos riisin keittäminen onnistuu?"
No en mä ihan gourmee kokki ole, mutta ei paljon puutukaan:))
Kahvinkeittokin sujuu ihan ajattelematta asiaa (Suomessa on vaan niin huonoa kahvia normaalimyynnissä - Presidentti nyt on jollain lailla siedettävää). Silloin 80-luvun puolivälissä piti etsiä kahvinkeitto-ohjeita.
AlbertVoi. Oli ikävää kuulla Lillarista... Hänhän oli aina niin hyvällä tuulella... Vai sekö siinä juuri onkin; ihminen, joka tietää olevansa vakavasti sairas, onkin aina juuri niitä kaikkein sympaattisimpia ihmisiä...?
Missäköhän Mörkö piilottelee? Pitkä viikonloppu? No, emmeköhän hänestäkin kuule... Marjasta ei myöskään ole kuulunut...
En ole nyt malttanut käydä vilkuilemassa 40-puolellakaan ollenkaan. Viimeksi, kun siellä kävin, siellä oli hiukan sitä linjatyyppistä (kahdenkeskistä) jutustelua - joskin harvakseltaan...
Vaikka nyt vasta vastailenkin tässä, pakko on myöntää, etten tarpeeksi ole töitäkään saanut tehtyä; ollut vähän sellainen saamaton fiilis. Tuolla parin muun otsikon alla on kyllä tullut toissaillasta lähtien pyörittyä ehkä turhankin paljon... Työni eivät ole edistyneet oikeastaan lainkaan... Toki sitä joskus pitäisikin pystyä rentoutumaan - mutta kun on tällainen luonne kuin minulla... Kärsin siis huonosta omastatunnosta... Ja kun se rahantulo kärsii minulla heti, kun yhdenkin päivän löhöilen...
Mutta kuullaan taas!
P.S. Vai oletkos jo tuolla "yläkerrassa" pyörimässä? Chatissä? Muualla?
- sielä
kyllä vain muistan tuon ajan paljon oli väkeä "liikkeellä" varmaan keski suomen alueellakin
- ellumari
Voihan olla, mutta kyllä me täällä Sadun peräänkuuluttamilla 'linjoilla' häilättiin.
En nyt vaan viittis pahemmin muistella.Tuli vähän sekoiltua niihin aikoihin ; D ellumari kirjoitti:
Voihan olla, mutta kyllä me täällä Sadun peräänkuuluttamilla 'linjoilla' häilättiin.
En nyt vaan viittis pahemmin muistella.Tuli vähän sekoiltua niihin aikoihin ; Dja kivahan se on muistella elettyä. - Onneksi kukaan meistä ei ole täydellinen.
Kerropa nyt meille kuitenkin jotain hauskaa.
Iän myötähän me kaikki muutumme suvaitsevaisemmiksi.
Minäkin olen huomannut muuttuneeni - erityisesti itseäni kohtaan.- ellumari
optimisti-orvokki kirjoitti:
ja kivahan se on muistella elettyä. - Onneksi kukaan meistä ei ole täydellinen.
Kerropa nyt meille kuitenkin jotain hauskaa.
Iän myötähän me kaikki muutumme suvaitsevaisemmiksi.
Minäkin olen huomannut muuttuneeni - erityisesti itseäni kohtaan.Teillä useimmilla oli ukko tai vaki frendi.
Mä häiläsin mieluumin friidinä.
Joskus käytiin Mustikkamaalla?))D) - Satu
Aika hauska sattuma!
Päätin vain pikaisesti "varmuuden vuoksi" vilkaista tänne - ja teitähän löytyi täältä enemmänkin!
Mörköä ennätin jo kaipaillakin... Ellumarin nimeen olen tuolla jossakin muualla törmännyt, ja pakko on myöntää, että taas tuntuu tutulta sanonta "maailma on pieni"...! Marjasta ja Sössöstäkään ei vähään aikaan ole kuulunut... Huhuu! Nyt en myöskään taas aikoihin ole tuolla 40- ja 60-puolella edes käväissyt, mutta lienee hiljaista niillä linjoilla...
Sain sen lyhyen viestisi, Optimisti! En kylläkään ole vielä käynyt katsomassa, josko olisit muutakin sinne laittanut. Sama käyttäjätunnus on muuten jollakin täällä Suomi24:ssä, joten hiukan hämää tuokin osoitteeni.
No mutta Ellumari! Kerro nyt edes jotain pientä!!! Mikä oli nimesi noihin aikoihin? Tulihan sitä käyttäydyttyä joskus enemmän, joskus vähemmän levottomalla tavalla... O-O sanoo, että aika kultaa muistot... Niinpä. Jossakin välissä tuolla aikaisemmin kyllä myönsin minäkin, että jäihän niiltä ajoilta sellaisiakin muistoja, joita ei niin kauhean mielellään edes ajattelisi - mutta ajateltakoon se vaikka eräänlaisena kasvamisena.
Eräässä asiassa olen Ellumarin kanssa täysin eri mieltä; tuskin kenelläkään meistä ainakaan onnellista suhdetta oli meneillään! Lähes kaikki, jotka opin muutenkin kuin puhelimessa tuntemaan, olivat joko yksin ja yksinäisiä, eroamassa tai jo eronneet. Albert oli eronnut -85 ja itse olin eronnut pari vuotta aikaisemmin. Se ainakin itselläni - sen eräänlaisen pakenemisen lisäksi - vaikutti varmasti siihen, että luurissa tuli niin paljon roikuttua. Kahden leikki-ikäisen lapsen äitinä lasten ollessa joko ulkona leikkimässä tai illalla jo nukkumassa oli helppoa tarttua luuriin ja niin saada aikuista juttuseuraa. Ristiriita oli tietenkin siinä, että päivät olin töissä ja SAIN olla aikuisten seurassa... Lieneekö siis todella ollut jonkinlaista pakenemista todellisuudesta?
Keski-Suomen linjoista tuli muuten mieleeni, että meillähän oli usein myös tapana soitella etenkin Tampereen tai Rovaniemen linjoille - ja sieltä porukat eivät pystyneet "meidän linjoillemme" tulemaan... Haa. Hauskaa meillä oli!
Mutta antakaa kaikki kuulua jatkossakin lisää itsestänne! Jospa yksinkertaisesti vain yrittäisimme olla ajattelematta niitä joitakin asioita, jotka olisivat voineet - ja saaneetkin - jäädä tapahtumattakin... Olihan suurin osa tempauksista ja tapahtumista kuitenkin niin hauskoja!
Pyrähdän nyt ainakin vähäksi aikaa muihin hommiin! Kuullaan taas! - ellumari
Satu kirjoitti:
Aika hauska sattuma!
Päätin vain pikaisesti "varmuuden vuoksi" vilkaista tänne - ja teitähän löytyi täältä enemmänkin!
Mörköä ennätin jo kaipaillakin... Ellumarin nimeen olen tuolla jossakin muualla törmännyt, ja pakko on myöntää, että taas tuntuu tutulta sanonta "maailma on pieni"...! Marjasta ja Sössöstäkään ei vähään aikaan ole kuulunut... Huhuu! Nyt en myöskään taas aikoihin ole tuolla 40- ja 60-puolella edes käväissyt, mutta lienee hiljaista niillä linjoilla...
Sain sen lyhyen viestisi, Optimisti! En kylläkään ole vielä käynyt katsomassa, josko olisit muutakin sinne laittanut. Sama käyttäjätunnus on muuten jollakin täällä Suomi24:ssä, joten hiukan hämää tuokin osoitteeni.
No mutta Ellumari! Kerro nyt edes jotain pientä!!! Mikä oli nimesi noihin aikoihin? Tulihan sitä käyttäydyttyä joskus enemmän, joskus vähemmän levottomalla tavalla... O-O sanoo, että aika kultaa muistot... Niinpä. Jossakin välissä tuolla aikaisemmin kyllä myönsin minäkin, että jäihän niiltä ajoilta sellaisiakin muistoja, joita ei niin kauhean mielellään edes ajattelisi - mutta ajateltakoon se vaikka eräänlaisena kasvamisena.
Eräässä asiassa olen Ellumarin kanssa täysin eri mieltä; tuskin kenelläkään meistä ainakaan onnellista suhdetta oli meneillään! Lähes kaikki, jotka opin muutenkin kuin puhelimessa tuntemaan, olivat joko yksin ja yksinäisiä, eroamassa tai jo eronneet. Albert oli eronnut -85 ja itse olin eronnut pari vuotta aikaisemmin. Se ainakin itselläni - sen eräänlaisen pakenemisen lisäksi - vaikutti varmasti siihen, että luurissa tuli niin paljon roikuttua. Kahden leikki-ikäisen lapsen äitinä lasten ollessa joko ulkona leikkimässä tai illalla jo nukkumassa oli helppoa tarttua luuriin ja niin saada aikuista juttuseuraa. Ristiriita oli tietenkin siinä, että päivät olin töissä ja SAIN olla aikuisten seurassa... Lieneekö siis todella ollut jonkinlaista pakenemista todellisuudesta?
Keski-Suomen linjoista tuli muuten mieleeni, että meillähän oli usein myös tapana soitella etenkin Tampereen tai Rovaniemen linjoille - ja sieltä porukat eivät pystyneet "meidän linjoillemme" tulemaan... Haa. Hauskaa meillä oli!
Mutta antakaa kaikki kuulua jatkossakin lisää itsestänne! Jospa yksinkertaisesti vain yrittäisimme olla ajattelematta niitä joitakin asioita, jotka olisivat voineet - ja saaneetkin - jäädä tapahtumattakin... Olihan suurin osa tempauksista ja tapahtumista kuitenkin niin hauskoja!
Pyrähdän nyt ainakin vähäksi aikaa muihin hommiin! Kuullaan taas!vaikka toisaalta on kivakin, mutta mä olin se tyttö, joka aina panín 'hulinaks'
Kivaa meillä oli.
Etkö tosiaan muista Mustikkamaan retkeä?
Sössön tunnistin heti täällä palstoilla ja yritin vanhaan tapaani opettaa inhimillisemäksi.:)
En voi kertoa nimeäni,enkä edes entistä nimeäni.
Kiva on näin palstoilla löpistä.D)) - Satu
ellumari kirjoitti:
vaikka toisaalta on kivakin, mutta mä olin se tyttö, joka aina panín 'hulinaks'
Kivaa meillä oli.
Etkö tosiaan muista Mustikkamaan retkeä?
Sössön tunnistin heti täällä palstoilla ja yritin vanhaan tapaani opettaa inhimillisemäksi.:)
En voi kertoa nimeäni,enkä edes entistä nimeäni.
Kiva on näin palstoilla löpistä.D))pisti niin moni muukin silloin... kauan sitten... silloin tällöin... parikymmentä vuotta sitten... joskus jopa ranttaliksi...
Eihän sinun pakko silloista nimeäsi ole kertoa; olisi ollut vain kiva nähdä, tunnistaisinko...
Siis Sössön tunnistit? Jo aiemmin palstoilla? Yritit opettaa inhimillisemmäksi? Nyt palstoilla vaiko jo silloin aikoinaan?
Muuten, en usko, että minä Mustikkamaallakaan olisin porukoissa ollut... Pari kertaa olin mukana jollakin kahvi- tai bissereissulla jossakin kippolassa, mutta tuollaisia retkiä en muista; en siis ole ollut tuollakaan Kehä I:n tienoilla kävelyretkillä, mistä Mörkö puhui... - entinen aika
Satu kirjoitti:
Aika hauska sattuma!
Päätin vain pikaisesti "varmuuden vuoksi" vilkaista tänne - ja teitähän löytyi täältä enemmänkin!
Mörköä ennätin jo kaipaillakin... Ellumarin nimeen olen tuolla jossakin muualla törmännyt, ja pakko on myöntää, että taas tuntuu tutulta sanonta "maailma on pieni"...! Marjasta ja Sössöstäkään ei vähään aikaan ole kuulunut... Huhuu! Nyt en myöskään taas aikoihin ole tuolla 40- ja 60-puolella edes käväissyt, mutta lienee hiljaista niillä linjoilla...
Sain sen lyhyen viestisi, Optimisti! En kylläkään ole vielä käynyt katsomassa, josko olisit muutakin sinne laittanut. Sama käyttäjätunnus on muuten jollakin täällä Suomi24:ssä, joten hiukan hämää tuokin osoitteeni.
No mutta Ellumari! Kerro nyt edes jotain pientä!!! Mikä oli nimesi noihin aikoihin? Tulihan sitä käyttäydyttyä joskus enemmän, joskus vähemmän levottomalla tavalla... O-O sanoo, että aika kultaa muistot... Niinpä. Jossakin välissä tuolla aikaisemmin kyllä myönsin minäkin, että jäihän niiltä ajoilta sellaisiakin muistoja, joita ei niin kauhean mielellään edes ajattelisi - mutta ajateltakoon se vaikka eräänlaisena kasvamisena.
Eräässä asiassa olen Ellumarin kanssa täysin eri mieltä; tuskin kenelläkään meistä ainakaan onnellista suhdetta oli meneillään! Lähes kaikki, jotka opin muutenkin kuin puhelimessa tuntemaan, olivat joko yksin ja yksinäisiä, eroamassa tai jo eronneet. Albert oli eronnut -85 ja itse olin eronnut pari vuotta aikaisemmin. Se ainakin itselläni - sen eräänlaisen pakenemisen lisäksi - vaikutti varmasti siihen, että luurissa tuli niin paljon roikuttua. Kahden leikki-ikäisen lapsen äitinä lasten ollessa joko ulkona leikkimässä tai illalla jo nukkumassa oli helppoa tarttua luuriin ja niin saada aikuista juttuseuraa. Ristiriita oli tietenkin siinä, että päivät olin töissä ja SAIN olla aikuisten seurassa... Lieneekö siis todella ollut jonkinlaista pakenemista todellisuudesta?
Keski-Suomen linjoista tuli muuten mieleeni, että meillähän oli usein myös tapana soitella etenkin Tampereen tai Rovaniemen linjoille - ja sieltä porukat eivät pystyneet "meidän linjoillemme" tulemaan... Haa. Hauskaa meillä oli!
Mutta antakaa kaikki kuulua jatkossakin lisää itsestänne! Jospa yksinkertaisesti vain yrittäisimme olla ajattelematta niitä joitakin asioita, jotka olisivat voineet - ja saaneetkin - jäädä tapahtumattakin... Olihan suurin osa tempauksista ja tapahtumista kuitenkin niin hauskoja!
Pyrähdän nyt ainakin vähäksi aikaa muihin hommiin! Kuullaan taas!oli se jotenkin sellaista "pakenemista"jostain johonkin kuten joku sanoi. Mutta töissä käytiin ja monessa vuorossa ja kotityötkin oli hoidettava. Paljon jäi ihmisiä mieleen tuolta ajalta vaikkei todella tiennyt ketä olivat. Oman kaupungin porukkaa oppi kyllä tietään ja tapaili heistä muutamia. Hurtti huumori oli päällä monesti ja - toiset vaikeroivat. Yks vaihe elämää jonka lainen ei enää ehkä tule toistumaan. että oi niitä aikoja
ellumari kirjoitti:
Teillä useimmilla oli ukko tai vaki frendi.
Mä häiläsin mieluumin friidinä.
Joskus käytiin Mustikkamaalla?))D)Ellu-Mari hoi,
olihan siellä avioparejakin, mutta eivät kai ihmiset tapaamisissa juurikaan parinmetsästystä niin hirveästi miettineet.
Tosin minullakin on muisto siitä, että ihmiset yrittivät puoliväkisin parittaa minua yhden ihan mukavan ihmisen kanssa, välillä se johti hieman hankaliinkin tilanteisiin. Onneksi meillä molemmilla oli runsaasti huumorintajua ja olimme "hyviä kavereita". Itse asiassa meillä molemmilla oli hauskaa, kun muita vaivasi kysymys: "Mitähän siellä oikeasti tapahtui?" yms. Totesimme iloisesti virnuillen, ettei sellaisten ihmisten tarvitse kertoa tarinoita, jotka itse tekevät, mitä itse parhaaksi näkevät ja mikä mukavalta tuntuu. - Luultavasti muutamat ihmiset kuvittelivat kaikenlaista, vaikkei juuri meidän kahden välillä koskaan ollut mitään kaveruutta kummempaa.
Minusta olisi ihan kiva kuulla muisteluksia niiltä ajoilta, olimmehan paljon nuorempia ja luultavasti joskus hieman vallattomampiakin.
Vaikka keräämmekin uusia muistoja, joskus on mukava hetkeksi pysähtyä vanhoja muistelemaan - vai mitä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih577250Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7243418Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1581719Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.3181682- 841375
Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841361- 911260
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631227Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2491217- 811144