Onko totta

T.Iedemies

Onko totta? Yliopistojen haaveena on, että kaikki valmistuneet tohtorit jatkavat yliopistoissa tutkimustehtävissä. Kuka maksaa menoautomaatin? Mistä löytyy tutkittavaa? Sumerin kielen genetiivin kehitys 1000 viime vuoden aikana?

19

92

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hmhmhmhm

      No eikös se ole aika luonnollista, että haaveena on tutkimuksen teko kun kerta yliopistolta kysytään.

      Mikä se sellainen yliopisto on, joka ei halua tehdä tutkimusta?

      Saa ja pitää haaveita olla, mutta resurssit ei aina käytännössä riitä kaikkien haaveiden toteuttamiseen.

      • Parempaan_tarpeeseen

        Aivan totta. Tutkimusrahat tarvitaan parempaan käyttöön muutaman sadan tuhannen kotonaan laiskana makaavan työikäisen ja muutaman kymmenen tuhannen vuosittaisen maahantulijan elättämiseen.


    • juoppotohtori

      Yliopiston haaveena on saada mahdollisimman paljon rahaa yhteiskuntien kassoista. Toimii kuten uskonnollinen herätysliike.

    • 53j65

      Ilman tutkimusta eläisimme vielä keskiajan tasolla.

      • T.Iedemies

        Tutkijoiden määrän perusteella nykymaailmasta ei pitäisi löytyä minkään sortin ongelmaa. Onko perusteltua olettaa, että ongelmien määrän tulisi olla kääntäen verrannollinen tutkijoiden määrään?


      • hkl46w

        Kun ongelmien määrä vähenee, niin jäljellä olevat käyvät entistä vaikeammiksi ratkaista. Mitä vaikeampi ongelma, sitä enemmän tutkijoita sen kimppuun tarvitaan.


      • Näin_se_vain_menee
        hkl46w kirjoitti:

        Kun ongelmien määrä vähenee, niin jäljellä olevat käyvät entistä vaikeammiksi ratkaista. Mitä vaikeampi ongelma, sitä enemmän tutkijoita sen kimppuun tarvitaan.

        Tähän pätee kertalukusääntö: jos tutkimuksella selvitetään kertalukua N oleva ongelma, niin alueen jäljelle jääneiden ongelmien kertaluku on vähintään N 1.


      • Menee_se

        Siis. Tutkimus lisää ongelmia. Olisiko ollut parempi jäädä 1500-luvulle.


      • hmhmhmhm
        T.Iedemies kirjoitti:

        Tutkijoiden määrän perusteella nykymaailmasta ei pitäisi löytyä minkään sortin ongelmaa. Onko perusteltua olettaa, että ongelmien määrän tulisi olla kääntäen verrannollinen tutkijoiden määrään?

        Eikö se kannata laskea niin, että selvittää, mikä on sen uuden tuotetun tiedon arvo.

        Joka ei tietenkään ole ihan triviaali juttu, mutta aika hyvin tutkimus lienee maksanut itsensä takaisin, jos historiaa katsoo.

        Ongelmat ei maailmasta näillä näkymin ihan heti ole loppumassa ja kun yksi asia ratkaistaan, niin usein aukeaa uusia kysymyksiä samasta aiheesta. Ongelmien sijasta se pula taitanee enempi olla rahasta?


      • Viisaita_on_riittänyt
        hmhmhmhm kirjoitti:

        Eikö se kannata laskea niin, että selvittää, mikä on sen uuden tuotetun tiedon arvo.

        Joka ei tietenkään ole ihan triviaali juttu, mutta aika hyvin tutkimus lienee maksanut itsensä takaisin, jos historiaa katsoo.

        Ongelmat ei maailmasta näillä näkymin ihan heti ole loppumassa ja kun yksi asia ratkaistaan, niin usein aukeaa uusia kysymyksiä samasta aiheesta. Ongelmien sijasta se pula taitanee enempi olla rahasta?

        Onkin todella helppo selvittää, kuinka arvokasta tietoa kukin tutkimus tuottaa. Yleensä kumouksellisimmat tulokset ovat olleet aikalaisten mielestä jokseenkin tarpeettomia eikä niille heidän mielestään ainakaan koskaan ole mitään käytännön sovellutuksia.

        Newton, Maxwell ja Einsteinkin olisivat aikalaisten mielestä voineet käyttää aikansa paljon parempaan kuin kuin täysin turhien teorioiden miettimiseen.

        Kun nyt on kuunnellut hallituksen ministereitä, niin heidänkin mielestään yliopistotutkimuksen tulosten pitäisi näkyä jo firmojen seuraavan kvartaalin tuloksessa. Kun näin ei ole, tutkimusrahoja pitää leikata.


    • eisenytmeneniin

      Aika usein tutkijoiden tehtävä tutkimuksen ohella on hankkia itse rahoitusta tutkimukselleen. Ei se yliopistomaailma niin toimi että yliopisto omasta pohjattomasta kassastaan maksaa tutkijoiden palkat. Nämä aivopieruavaukset tulevatkin yleensä henkilöiltä jotka asiasta eivät mitään tiedä.

      • Y.Rittäjä

        Lahjoittaja saanee määrätä tutkimuksen sisällön. Yhteiskunnan varoilla tutkitaa sitten Sumerin kielen genetiivin kehittymistä


      • pellelapiomies

        No näinhän se meneekin että rahoituksen antaja on määritellyt tietyt raamit ja perusteet tutkimusrahalle, saa kasapäin hakemuksia ja myöntää haluamilleen tahoille rahoituksen. Koomista kun lapion varresta tullaan huutelemaan yliopistoasioita selvästi ymmärtämättä yhtään mistä on kyse :)


      • MarjastusTohtori

        Näin metsän laidasta katsoen tiede on joskus vähän omituista, vajavaista tai ainakin vuosia myöhässä: Joensuun Yliopistossa tutkittiin hakkuiden vaikutusta metsämarjasatoon. Tutkimuksen tulos oli sama minkä Takahikiän isännät ja emännät ovat tienneet koko elämänsä. Takahikiän ihmiset tietävät myös, että uudistustaimikoilta saatava vadelmasato voi muutaman vuoden ajan olla erinomainen. Tutkimustuloksissa tätä ei kerrottu.
        Voisivatko Takahikiäläiset saada tohtorin arvon?


      • LapionVarsi
        pellelapiomies kirjoitti:

        No näinhän se meneekin että rahoituksen antaja on määritellyt tietyt raamit ja perusteet tutkimusrahalle, saa kasapäin hakemuksia ja myöntää haluamilleen tahoille rahoituksen. Koomista kun lapion varresta tullaan huutelemaan yliopistoasioita selvästi ymmärtämättä yhtään mistä on kyse :)

        Lapion varresta näkee paremmin. Löytyykö mistään tietoa, jossa tiedeväki itse kritisoi rahan käyttöään tai työnsä tuloksellisuutta?
        Kuuluuko Työväen Taloudellinen Tutkimuslaitos tiedeyhteisöön? Heillä on ennustukset aina niin pielessä, että voisi epäillä tarkoitushakuisuutta.


    • A.Suja

      Muistatteko vielä sen tutkimuksen, joka todisti, että kerrostaloasunnoissa on kadun puolella enempi melua kuin pihan puolella.

    • Teknologian-professori

      Tieteentekijöiden tehtävänä on tuottaa tietoa, joka on tietysti myös tuotannontekijä yrityksille. Tiedon hyödyllisyys riippuu paitsi tiedosta itsestään myös yritysten kyvystä hyödyntää sitä. Valitettavasti yritysten kyvyt hyödyntää tieteellistä tietoa ovat tyypillisesti vaatimattomalla tasolla, koska koulutustaso yrityksissä on paljon matalampi kuin yliopistoissa. Yritysten kannattaisi kilpailukykynsä kehittämisen näkökulmasta rekrytoida enemmän tohtoreita, mutta niillä ei ole siihen erityisiä perinteitä, koska tohtorien kokonaismäärä on kasvustaan huolimatta edelleen varsin pieni. Uudet automatisoidut tiedonlouhinnan tekniikat voivat kuitenkin vähitellen muuttaa tieteellisen tiedon hyödyntämisen osalta tilannetta yrityksissä parempaan suuntaan.

      Maisterintutkintoon kuuluva tutkielma on vain pintaraapaisu siihen valtavaan tieteellisen tiedon massaan, joka on olemassa. Esimerkiksi tietojenkäsittelytieteiden osalta kansainvälisiäkin tieteellisiä tutkimuksia on olemassa ainakin 10 miljoonaa. Tuo asia kuitenkin kerrotaan korkeakouluopiskelijoille tyypillisesti vasta kun he alkavat tehdä tohtorintutkintojaan. Tohtorintutkinnonkin tarkoitus on substanssin osalta lähinnä vain pätevöityminen valitulla rajallisella aihealueella kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.

      Käytännön tilanne on se, että professorit ovat ylityöllistettyjä eivätkä ehdi valistaa ns. suurta yleisöä riittävästi tieteen merkityksestä ja tieteenteon alkeisasioista. Perinteisesti tieteen merkitystä on pidetty itsestäänselvänä. Suhteellisen pienen professorikunnan vaikutusvalta ei ole riittänyt vaikuttamaan viimeaikaisiin epä-älyllisesti Suomen aivoihin kohdistuviin leikkaustoimiin. Erityisesti Suomen tapauksessa koulutuksesta leikkaaminen on huonoin mahdollinen strategia myös kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmasta.

      Yliopistot tuottavat tohtoreita, koska valtio edellyttää niiltä sitä. Tohtorintutkinnon ensisijaisena tarkoituksena on osoittaa pätevyys luotettavan objektiivisen tieteellisen tiedon tuottajana. Perinteinen yhteiskunnallinen työnjako on ollut se, että yliopistot tuottavat mahdollisimman riippumatonta tieteellistä tietoa ja yritykset soveltavat sitä. Muunlainen työnjako on enemmän tai vähemmän keinotekoista sekoilua. Tieteellisen pätevöitymisen kannalta tiedon pelkkä yrityksissä tyypillisesti suoritettava soveltaminen ei tuota mitään lisäarvoa, joten on luonnollista, että tieteentekemisen korkeammille tasoille tähtäävät eivät ole siitä kiinnostuneita kuin ehkä kuriositeettina.

      Tieteellisten teorioiden käytännön toimivuuden systemaattinen empiirinen testaus yrityksissä sen sijaan voi tuottaa selvää lisäarvoa, joten siihen kannattaisi pyrkiä. Se kuitenkin edellyttää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä, johon Suomessa ei perinteisesti ole ollut erityisen kehittyneitä perinteitä. Koska yliopistot tyypillisesti pyrkivät tuottamaan pitkällä tähtäyksellä hyödyllistä julkista tietoa ja yritykset päinvastoin nopealla tähtäyksellä taloudellista voittoa perustuen mielellään julkisuudeltaan rajattuun tietoon, yhteistyössä on omat hyvin tunnetut haasteensa, joihin törmätään säännöllisesti mm. TEKES-projekteissa.

      Kaikenkaikkiaan pitkällä tähtäyksellä tieteeseen ja erityisesti luonnontieteisiin panostaminen on paras mahdollinen investointi yhteiskunnan kokonaishyödyn näkökulmasta. Asia erikseen on tietysti se, että kaikki tutkimus, jota on perinteisesti pyritty brändäämään tieteelliseksi, ei välttämättä ole erityisen korkealaatuista. Erityisesti tämän pätee humanistisiin, pedagogisiin ja muihin pehmeisiin ns. ihmistieteellisiin aloihin. Tämän ja muidenkin syiden vuoksi Suomessakin on jo pitkään arvioitu tieteellistä tasoa mitä systemaattisimmin, joskin arviointitavat ja mittaristot ovat tietysti oma erillinen laaja keskustelunaiheensa.

      Esimerkiksi rahoituksen saanti tutkimushankkeelle Suomen Akatemialta edellyttää nykyään menestystä avoimessa kilpailussa, jossa arvioijat tyypillisesti ovat kansainvälisesti tunnustettuja tutkijoita. Rahoituksen saannin edellytyksenä voi myös olla kansainvälinen tutkimusyhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa. Kaikenkaikkiaan, vakavasti otettavilla tieteenaloilla tutkimus on nykyään Suomessa jo mitä suurimmassa määrin kilpailutettua ja luonteeltaan kansainvälistä yhteistyötä edellyttävää. Tilanne on siis täysin erilainen kuin vielä joskus 80-luvulla, puhumattakaan niistä ajoista jolloin ns. suuret ikäluokat suorittivat yliopistotutkintonsa ja joihin muistikuviin jotkut perustavat näkemyksensä siitä, miten yliopistoissa muka edelleen toimitaan.

      • Lapiotonmies

        Professori ei kritisoi. Tarvitaan lapiomies, muuten tilanne olisi sama kuin yhden puolueen diktatuureissa.


      • A.Suja

        Tiedeyhteisö ei halua kritisoida itseään:
        VTT palkkasi kaksi professoria selvittämään vilppiepäilyä – Halukkaita oli haettava pitkin maailmaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      195
      1506
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      123
      1268
    3. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      50
      1003
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      70
      940
    5. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      52
      863
    6. Hakeudu hoitoon.

      En oo kiinnostunut susta.
      Ikävä
      58
      853
    7. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      840
    8. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      102
      814
    9. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      82
      810
    10. Kuinka hyvin tunnet mut?

      Kerro musta mies jotain.
      Ikävä
      32
      745
    Aihe