Paniikkihäiriö kestänyt jo vuoden

Poika16v

Olen 16-vuotias poika. Mulla on ollut paniikkihäiriö jo vuoden. Se alkoi siitä kun välitunnilla mut hakattiin verille, ja opettajat ei ollu paikalla. Mulla oli samalla paineita kaikista kokeista, jne.

Mulla sitte alkoi se paniikkihäiriö aika voimakkaasti, eka kerta kun sain sen niin huusin ja kaaduin maahan. Mulla on siis yhä se, ja se tuntuu olevan erittäin hankala, koska melkein joka sekuntti tulee järjettömiä ajatuksia. Esimerkiksi voi tuntua että kuolen, pyörryn tai saan psykoosin, ja sitten ajattelen, että sehän on oma mieleni, eli siitä on mahdoton päästä pois, joka ruokkii tätä paniikkihäiriötä kaikista eniten.

Tuntuu vieläkin, että en ikinä pääsisi tästä "koomasta" pois. En ole kertonut tästä vanhemmille, enkä kenellekkään vielä. En uskaltaisi kertoa heille, koska he varmaan pelästyisivät siitä.
Tämä on ollut elämäni vaikeinta vuotta. En ikinä uskonut, että minulle kävisi näin pahasti, koulunumeroni ovat laskeneet, keskiarvo on laskenut ysistä kutoseen. Tekisi mieli itkeä koko ajan, mutta en vaan halua.
Haluaisin jotain tukea teiltä, en halua ketään trolleja täällä :(

Auttakaa mua :(

8

237

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Artsi44466

      Ihan normaalia pientä panikointia, jota on monella muullakin. Ei ole vakavaa. Puhu vanhemmille ja vaikka terveydenhoitajalle. Huomaat se heti helpottavan. Itke jos itkettää, naura jos naurattaa.

      Ei tämä elämä niin vakavaa ole. Mokata saa ja korjausliikkeitä voi aina tehdä. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon elää hyvää elämää.

      • ftyguhijklö

        Epäilenpä että henkilökohtaisella tasolla tuonikäiselle etenkin, tämä tuntuu enemmän kuin "normaalilta pieneltä panikoinnilta". Hän selvästikin käy ylikierroksilla koko ajan.

        Lääkärille mars ja pyydä pahoja paikkoja varten vaikkapa rauhoittavaa (ellei lääkäri itse ymmärrä antaa), joiden tuella selviät vaikeasta alusta paranemisprosessissa. Jo tieto siitä että sinulla on tarvittaessa otettava lääkitys, auttaa. Tottakai tavoitteena on myöhemmin pystyä olemaan ilman lääkkeitä, ja kokeilla muita hoitomuotoja kuten lässytystä psykiatrin kanssa etsien häiriön syitä jne. Mutta hoitovaste niihin on hitaampaa.


      • adfadcfdadfd
        ftyguhijklö kirjoitti:

        Epäilenpä että henkilökohtaisella tasolla tuonikäiselle etenkin, tämä tuntuu enemmän kuin "normaalilta pieneltä panikoinnilta". Hän selvästikin käy ylikierroksilla koko ajan.

        Lääkärille mars ja pyydä pahoja paikkoja varten vaikkapa rauhoittavaa (ellei lääkäri itse ymmärrä antaa), joiden tuella selviät vaikeasta alusta paranemisprosessissa. Jo tieto siitä että sinulla on tarvittaessa otettava lääkitys, auttaa. Tottakai tavoitteena on myöhemmin pystyä olemaan ilman lääkkeitä, ja kokeilla muita hoitomuotoja kuten lässytystä psykiatrin kanssa etsien häiriön syitä jne. Mutta hoitovaste niihin on hitaampaa.

        Nuorille ei määrätä rauhoittavia vaikka oireet olisivat kuinka pahoja. Masennuslääkkeitä vaan tyrkyttävät.

        Kokemusta on.


    • asdassd

      Itsellä ainakin auttoi paniikkihäiriöön se että muistaa noiden tunteiden johtuvan vain siitä paniikkihäiriöstä. Eli oikeesti sulla ei oo mitään hätää vaan kuvittelet kaiken! Itsekkin sairastuin paniikkihäiriöön samanikäisenä ja nyt 22 vuotiaana elän ihan normaalia elämää ja paniikkeja tulee sillontällön mutta ne loppuvat yleensä kuin seinään kun muistutan itseäni kohtauksen alkaessa että kyseessä on vain paniikki ja mitään oikeeta vaaraa ei ole. Jaksamisia!

    • 76å0w3

      Minulla on ollut jotain 20 vuotta ja neuvoisin, että saat edes jotain lääkettä, ennen kuin kroonistuu. - Mielikuvaharjoituksista lienee turha puhua, kun ihmisellä on ne vaistot ..
      Toivottavasti saat kesällä itsesi irroitettua IHAN KAIKESTA!

    • Äitihahmo

      Hei, mä olen 47 vuotias nainen ja sain paniikkihäiriön vuosia ja vuosia kestäneiden vaikeuksien jälkeen. (avioero, toisen miehen väkivaltaisuus, hakkaaminen jne), Kohtauksia tuli työpaikalla, kotona ja joka paikassa. Minä olen syönyt hyvin pientä annostusta sertraliini-lääkitystä ja nyt vuoden kuluttua aloittamisesta olen lopettanut ne kokonaan. Kohtauksia ei enää tule. Lääkettä ei kannata pelätä ja lopettaminenkin asteittain sujui mainiosti. Kannattaa jutella lekurille ja vanhemmille

    • 56565e6

      Ei ole paniikkihäiriö vaan normaali reaktio väärin kohteluun.
      Mielenterveys ongelmat kumpuavat syvemmältä.

      Sinä saat tulevaisuudessa hoitamattomana korkeintaan valkoisen raivon.

    • nm7

      Ok.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      187
      1399
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      123
      1198
    3. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      49
      931
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      70
      890
    5. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      810
    6. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      51
      798
    7. Hakeudu hoitoon.

      En oo kiinnostunut susta.
      Ikävä
      56
      782
    8. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      102
      764
    9. Kuinka hyvin tunnet mut?

      Kerro musta mies jotain.
      Ikävä
      33
      712
    10. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      60
      709
    Aihe