Mistä päättymätön skuutti

Alehandr

Saksalaistyyppiseen ison jalusjärjestelmään olisi kätevää saada päättymätön köysi skuutiksi. Mistä sellaisen saa? Löysin ohjeita miten sen voi askarrella, mutta näytti vaativalta. Lisäksi kiinteästi tehty köysi pitäisi katkaista jos haluaa vaihtaa jonkun rissan radan varrelta. Onko muuta ratkaisua?

Ymmärrän toki että köysi on yhtä vahva kuin se liitos, jiipissä voimat voivat olla hurjia.

18

695

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • seppomartti

      Mitä etuja skuutin päättymättömyydellä tavoitellaan?

      • EtteiLoppuisi

        Eiköhän sillä ns. saksalaisskuuttauksessa tavoitella sitä, että köysi ei koskaan loppuisi kummaltakaan puolelta. Päättymätön köysi saattaa tosin mennä ikävästi kierteelle. Folkkarissa käytetään joskus päättymätöntä spinnuskuuttia, joka on kyllä ihan toimiva.


      • Spinnuunko
        EtteiLoppuisi kirjoitti:

        Eiköhän sillä ns. saksalaisskuuttauksessa tavoitella sitä, että köysi ei koskaan loppuisi kummaltakaan puolelta. Päättymätön köysi saattaa tosin mennä ikävästi kierteelle. Folkkarissa käytetään joskus päättymätöntä spinnuskuuttia, joka on kyllä ihan toimiva.

        Eikö päättymätön spinnunskuutti ole aika riskaabeli ajatellen tilanteita, joissa broutsataan oikein kunnolla ja / tai väärässä paikassa tai väärään aikaan? Tällöinhän skuutin päästäminen vapaaksi ei onnistu. Ongelma hoituu osin käyttämällä riittävän pitkää köyttä, mutta sitten menetetään taas köyden määrän säästymisestä tulevaa hyötyä


    • Trollaatko

      ? Kun kiinnität minkä tahansa köyden molemmat pään samaan pisteeseen, tulee siitä ns. päättymätön. Tällöin toiseen kiristäminen lisää köyden määrää toisessa päässä. Esim. Levangissa voi käyttää ko ratkaisua. Oliko trolli?

      • Kyseessä ei ole trolli. Saksalaisessa skuuttisysteemissä jatkuva skuutti on todellakin jatkuva ja yhtenäinen lenkki, eikä köyden päät voi olla missään kiinteässä osassa kiinni.
        En suosittele. Saavutettava etu ei voita kasvanutta hässäkkäpotentiaalia. Ison skuutissa on väkisin reilusti pituutta ja katkamattomana sen selvittäminen on hidasta. Ison skuutti pitää olla aina nopeasti päästettävissä.


      • seppomartti
        spkoo kirjoitti:

        Kyseessä ei ole trolli. Saksalaisessa skuuttisysteemissä jatkuva skuutti on todellakin jatkuva ja yhtenäinen lenkki, eikä köyden päät voi olla missään kiinteässä osassa kiinni.
        En suosittele. Saavutettava etu ei voita kasvanutta hässäkkäpotentiaalia. Ison skuutissa on väkisin reilusti pituutta ja katkamattomana sen selvittäminen on hidasta. Ison skuutti pitää olla aina nopeasti päästettävissä.

        Sama pätee spinnuskuutteihin. Nykytietämykselläni en missään nimessä haluaisi yhteen takagaijaa ja skuuttia. Varsinkaan tuplaskuutteina. Yksinkertainen köysi hieman ylipitkänä pitkässä reissussa sallii myös kuluneen pään pois pätkäisyn tai skuutin kääntämisen.
        Päättymättömiä köysiä saa rikipajoista, jos ei itse halua pleissata. Itse olen käyttänyt niitä lentävien pyrjeiden rullareiveissä.


      • SkuuttaustenErot
        spkoo kirjoitti:

        Kyseessä ei ole trolli. Saksalaisessa skuuttisysteemissä jatkuva skuutti on todellakin jatkuva ja yhtenäinen lenkki, eikä köyden päät voi olla missään kiinteässä osassa kiinni.
        En suosittele. Saavutettava etu ei voita kasvanutta hässäkkäpotentiaalia. Ison skuutissa on väkisin reilusti pituutta ja katkamattomana sen selvittäminen on hidasta. Ison skuutti pitää olla aina nopeasti päästettävissä.

        Osaako joku muuten selittää, miksi tämä ns. saksalainen ison skuuttaus on parempi kuin esim. tavallinen talja?


      • Ehkäpäsiksi
        SkuuttaustenErot kirjoitti:

        Osaako joku muuten selittää, miksi tämä ns. saksalainen ison skuuttaus on parempi kuin esim. tavallinen talja?

        Isoissa veneissä ei 6 x taljakaan riitä ja sitä tehokkaammissa kasvaa tarvittavan köyden määrä ja kitka turhan suureksi. Erillinen hienosäätökin on vähän kömpelö.


      • EntäPienveneissä
        Ehkäpäsiksi kirjoitti:

        Isoissa veneissä ei 6 x taljakaan riitä ja sitä tehokkaammissa kasvaa tarvittavan köyden määrä ja kitka turhan suureksi. Erillinen hienosäätökin on vähän kömpelö.

        Entä miksi saksalainen skuuttaus on parempi alle 40-jalkaisissa veneissä?


      • Joakim1

        No eihän se mitenkään selvästi parempi ole veneissä, joissa pärjää 6x taljalla mahdollisella hienosäädöllä. Se on erilainen ja aika harvinainen jonnekin 36-38 jalkaan saakka. Yleensä saksalaisessa skuuttauksessa on 2x välitys. Tällöin siis köyttä tarvitsee päästää tai vetää 3x vähemmän kuin 6x taljalla. Jo reilut 30-jalkaisessa C/R-veneessä 6x talja ei riitä helppoon säätämiseen kryssillä, vaan tarvitaan se hienosäätö, jolla talja on 12-24x. Vinssillä käytössä on kolme eri välitystä: veto suoraan köydestä (2x), vinssin 1-vaihteella (esim 26x) ja 2-vaihteella (esim 80x). Edellä oleva 40:llä vinssillä, jollain muulla saa toiset.

        Tuolla saa siis päättämättömän hienosäädön, mutta toisaalta menettää sen 6x:n, jolla on nopea vetää melko suurta voimaa. Yksi selkeä etu on varma skuutin päästö. 6x talja voi olla todella vaikea avata puuskassa, varsinkin hienosäädön säätövaran loputtua. Vinssiltä köysi on helppo päästää kovassakin vedossa, mutta tietysti vinssiin voi saada engelsmannin tai jonkun muun päästön estävän hässäkän. Silloinkin on vielä mahdollisuus päästää toisesta vinssistä.


      • TaljaParempi

        Olen purjehtinut useita avomerikisoja 40 -jalkaisilla veneillä sekä saksalaisella että taljatyyppisellä skuuttauksella. Mielestäni jälkimmäinen on varmempi ja toimivampi systeemi. Toki riittävän isossa veneessä talja alkaa olla hankala, ja on pakko käyttää vinssejä.


      • TaljaParempi kirjoitti:

        Olen purjehtinut useita avomerikisoja 40 -jalkaisilla veneillä sekä saksalaisella että taljatyyppisellä skuuttauksella. Mielestäni jälkimmäinen on varmempi ja toimivampi systeemi. Toki riittävän isossa veneessä talja alkaa olla hankala, ja on pakko käyttää vinssejä.

        Herkissä ja reiluhkosti rikatuissa veneissä, joissa pitää aktiivisesti päästää ison skuutista puuskissa on saksalainen ylivoimainen, sekä nopeuden että skuuttaajan kestävyyden kannalta. Siis kilpakäyttöä tarkoitan. Matkapurjehdukselle voi tietenkin reivata siten ettei tarvitse puuskissa paljoa päästellä.


      • kelaaja

        Yksi keino on käyttää vapaana olevaa genuavinssiä ison skuuttaamiseen.


      • Joakim1
        kelaaja kirjoitti:

        Yksi keino on käyttää vapaana olevaa genuavinssiä ison skuuttaamiseen.

        Siis tavallisen taljan kanssa? Toimii toki, kunhan talja ei ole levangissa. Levangin kanssa pitää lukita levanki molempiin suuntiin eli sitä ei voi käyttää. Lisäksi vendoissa tulee ylimääräisiä operaatioita.


    • TS36

      Ei kai tuossa ole muuta mahdollisuutta kuin pleissaat/ pleissautat sen paikan päällä. Tein pelkällä kuorella jatkospleissin rullalaitteen köydelle. Se on yksinkertainen, mutta voi olla ettei riitä skuuttiin?

      Siinä IMX40:ssä, millä olen purjehtinut, oli päättymätön ison skuutti. Melgesin spinnun ja fokan skuutit olivat päättymättömät. Isokin sidottiin päästään kiinni. Vähensi köysisotkujen syntymistä merkittävästi.

      • Spinnumegluko

        Mistä lähtien Meglussa on ollut spinnu?


      • Joakim1
        Spinnumegluko kirjoitti:

        Mistä lähtien Meglussa on ollut spinnu?

        No onhan siinä, tosin se on epäsymmetrinen spinnu. Kilpapurjehdussääntöjen (ja LYSin) mukaan keulapurje, jonka keskileveys on yli 75% on spinaakkeri.


      • TS36
        Spinnumegluko kirjoitti:

        Mistä lähtien Meglussa on ollut spinnu?

        spinnuksi sitä sanotaan kaikissa ohjeissa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      27
      1528
    2. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      39
      1389
    3. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      12
      1335
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      339
      1291
    5. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1245
    6. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      978
    7. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      7
      921
    8. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      919
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      7
      861
    10. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      71
      796
    Aihe