koululaiset.
Muista, viisikymmentä luvulla kansakoulussa oli likaisia lapsia mutta en muista että kukaan olisi nälkäänsä valittanut.
Jotkut joutui hakemaan ruokalappuja sossusta, pottuja, soossia ja vaikka voitonta leipää, niillä nälkä lähti.
Olitko lapsena likainen ja nälkäinen? Minä en ollut kumpaakaan.
Likaiset ja nälkäiset
suopaa
48
546
Vastaukset
- massiaoli
Palstalla ei ole viiskytluvun lapsia. Käynnissä on alle kuuskytikäisten kokoontumisajot.
Menin kansakouluun 1961. Saunassa käytiin kerran viikossa. Suihkuja ja sisävessaa ei ollut. Aamupala sanaa en ollut kuullutkaan. Ensimmäinen päivän ateria annettiin koulussa. Käveltiin koulumatkat n.3km/suuntaan. En muista olleeni nälkäinen tai likainen.
- hoit_su
lesken kirjoitti:
Menin kansakouluun 1961. Saunassa käytiin kerran viikossa. Suihkuja ja sisävessaa ei ollut. Aamupala sanaa en ollut kuullutkaan. Ensimmäinen päivän ateria annettiin koulussa. Käveltiin koulumatkat n.3km/suuntaan. En muista olleeni nälkäinen tai likainen.
Aika pitkälti noin. Kyllähän sitä kohtuullisen nuhruinen olo oli jo loppuviikkoon mennessä, ei mahdollisuutta alapesuun enempää kuin tukan pesuunkaan.
hoit_su kirjoitti:
Aika pitkälti noin. Kyllähän sitä kohtuullisen nuhruinen olo oli jo loppuviikkoon mennessä, ei mahdollisuutta alapesuun enempää kuin tukan pesuunkaan.
Meillä oli ulkosauna ja vesi kannettiin kaivosta. Sauna lämmitettiin kahdesti viikossa ja muuripadassa oli aina lämmintä vettä. Pääsi pesemään tukan ja alapesunkin. Aina oli puhtaat vaatteet ja puhtautta niin pirtissä kuin ihmisissäkin.
siilimuori4 kirjoitti:
Meillä oli ulkosauna ja vesi kannettiin kaivosta. Sauna lämmitettiin kahdesti viikossa ja muuripadassa oli aina lämmintä vettä. Pääsi pesemään tukan ja alapesunkin. Aina oli puhtaat vaatteet ja puhtautta niin pirtissä kuin ihmisissäkin.
Pyykki pestiin saunassa. Äiti lämmitti padallisen kuumaa vettä. Kylmällä huuhdeltiin. Pyykkipäivä ei ollut joka viikko. Kakarat hinkkasivat sukkia pyykkilaudalla.Kun pulsaattorikone tuli kuvioon,se oli ihme. Ulkovessa oli aina kauhistus. Talvella jääkylmä. Koulussa oli sisävessa,mikä tuntui ihmeelliseltä.
lesken kirjoitti:
Pyykki pestiin saunassa. Äiti lämmitti padallisen kuumaa vettä. Kylmällä huuhdeltiin. Pyykkipäivä ei ollut joka viikko. Kakarat hinkkasivat sukkia pyykkilaudalla.Kun pulsaattorikone tuli kuvioon,se oli ihme. Ulkovessa oli aina kauhistus. Talvella jääkylmä. Koulussa oli sisävessa,mikä tuntui ihmeelliseltä.
Juu, alkuun meilläkin pestiin pyykki saunassa ja pyykkilauta on tuttu. Myöhemmin tuli pulsaattori. Ulkovessa meilläki oli ja siihen oli tyytyminen kun paremmasta ei tienny. Väliin wc-paperina oli paikallislehti :D. Sitä en muista miksi.
- OliRuokaaJaKasvatus
Joku väittää, että 60 -palsta olisi ALLE 60-vuotiaiden keskustelupalsta. Vaikka on ollut massia, ei ymmärrys välttämättä tarvitse olla kasvanut huippuluokkaan.
Haloo!
Mitä tarjoittaa 60 PLUS? 60 ja kuukausia päälle ,61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69 ! Ja sen jälkeen tulee 70. - Ennen 60-vuotispäiväänsä, henkilö kuuluu ikäluokkaan 50 jotain.
Tämä ryhmä lienee suurimpien suomalaisten ikäluokka.
Olen aloittanut näillä keskustelupalstoilla kirjoittelemisen jo ennen 50-vuotispäivääni. Sen jälkeen aloin seurata 50 -palstaa ja siirryin 60-vuotispäiväjuhlien jälkeen tälle palstalle. - Toki välillä voimme hyppi naapurissa ja muuallakin. hoit_su kirjoitti:
Aika pitkälti noin. Kyllähän sitä kohtuullisen nuhruinen olo oli jo loppuviikkoon mennessä, ei mahdollisuutta alapesuun enempää kuin tukan pesuunkaan.
Reilut neljä ensimmäistä elinvuottani asuin puisessa kaksikerroksisessa puutalossa Helsingissä. Puuceet olivat ulkorakennuksessa, jokaisella asunnolla oli omansa, ja useimmat oli suljettu riippulukolla.
Aamulla juotiin teetä ja syötiin voileipä, jonka päälle laitettiin leikkele- tai juustoviipale.
Pesuvati oli käytössä peseytymistä varten. Kasvot ja kädet pestiin joka päivä, kädet aina ennen ruokailua. Isä pesi kai likimain joka päivä myös ylävartalonsa ja äiti pyyhki selän ensin kostealla ja sitten kuivalla pyyhkeellä. - Muistikuva nousee melko kirkkaana mieleen: isä seisomassa tummat prässihousut jalassa, pyyheliina roikkumassa vyötäröllä, kädessä saippuapala ja rivakat kädenliikkeet, kun peseytyi.
Vesikattila oli puuhellan reunalla ja siinä oli aina vettä, kiehuvaa tai lämmintä. Kattilan paikkaa siirrettiin tarpeen mukaan ja vettä lisättiin kylmävesihanasta, joka oli pienen altaan yläpuolella seinällä. Altaan pohjasta vesi poistui putken kautta.
Saunassa kävimme kerran viikossa, ensin isossa saunassa vähän matkan päässä kotoa. Yleisissä saunoissa oli erikseen naisten ja miesten saunaosastot.
Pesutupa oli kellarikerroksessa, samoin mankeli. Pyykki kuivattiin ulkona.
Kun muutimme 1952 jouluksi uuteen tiilikerrostaloon uudessa lähiössä, kotona oli wc ja pesuhuone. Tilaussaunassa kävimme vähän matkan päässä kerran viikossa ja saunoimme koko perhe yhdessä.- O-Orvokki
Aamiaismuistot sotkeutuvat. Puuroa söin aamulla kotona ja perheen yhteinen teehetki voileipineen vietettiin lauantaisin, kun isä palasi lyhyen työpäivän jälkeen kotiin puolen päivän aikaan.
Massiaoli nikille
Omituinen laskutapa sulla ,aloitin kansakoulun 57 tosin olin vasta kuuden mut aloitin kumminkin.
Ruuan puutteest ja köyhyyrest voisin kirjottaa romanin mut ei vanhat asiat märehtimällä parane.- Sotakorvaukset
Lika ja nälkä kestojuttu. Nälkään oli tottunut niin, ettei sitä huomannut eikä edes kuulunut sanavarastoon. Neuvolassa määrättiin kalanmaksaöljyä ja rautaa, joka jätti hampaisiin pysyvät mustat jäljet liki pariksi vuosikymmeneksi.
Aamupala Outo käsite. Markussedän puuroa ei näkynyt. Kotiäiti sairasteli. Säästi isän tietämättä? Nuori äiti oli kokenut kovia sodan aikana ja sairastellut jo silloin.
Säästäväisyys oli hyveistä korkeimpia. Isä antoi puolet palkasta äidille ja maksoi itse asumiskulut ja kaikki isommat hankinnat kuten pesukoneen, pölynimurin, polkupyörät, sukset, luistimet. Joskus isä lähti lasten kanssa kauppaan ja osti banaaneja ja appelsiineja. Niin paljon saa syödä kuin jaksaa,sanoi isä.
Isä teki kahta työtä 1950-luvulla, myös yrittäjä-urakoitsija. Parempi elämä koitti, kun koulu alkoi, ja ruokaa sai kahdesti päivässä. Uuteen omakotitaloon tuli sisävessa, keskuslämmitys, sauna alakertaan ja vesijohdot. - kylmätotuus
koti-kiusattu kirjoitti:
Massiaoli nikille
Omituinen laskutapa sulla ,aloitin kansakoulun 57 tosin olin vasta kuuden mut aloitin kumminkin.
Ruuan puutteest ja köyhyyrest voisin kirjottaa romanin mut ei vanhat asiat märehtimällä parane.Olisikohan sinun syytä käydä muistitestissä veliseni?
Vuosiluvut eivät täsmää aikaisempien kertomustesi kanssa.
Joku mättää pahasti.
Romaanin voisit hyvinkin kirjoittaa, siihen sinulla on taitoa yllinkyllin.
Olethan lukenut lähes kaikki klassikot ja imenyt niistä oppia kerrontaan.
Älä kuitenkaan kirjoita kirjaa omasta elämästäsi, koska suurena vaarana on, että sekoitat faktat ja fiktiot keskenään!
Nyt täytyy mennä katsomaan Rion kisoja.
Kaikella ystävyydellä viestini kirjoitin.
h.. - Sanosin.et.on.vanh
Mää tairan olla samaa mielt, k-k alotti kouluns jotain 1917 ryssien vankina, tosi vanha faar. Sit se tua noi oli miinalaivan koksil lämmittäjänä.
- ö-Öö
Not
Pitää muistaa olosuhteet. Kaikilla ei ollut juoksevaa vettäkään. En muista, milloin meille tuli vesijohto, siihen asti kuitenkin mentiin kantovedellä ja puuhellalla, savusauna kerran viikossa. Mutta oli likaisiakin lapsia, yhtä luokkakaveria sanotaan vieläkin "Paska Jaakoksi".
Ruoka pöndellä kyllä piisasi kotona. Kaupungeissa voinut olla paljonkin hankalampaa.
Nämät tämänhetkiset uutisoinit lasten likaisuudesta ja nälästä, ne ei johdu materiaalisista seikoista. Kaikilla pesumahdollisuudet, ruuassakin pitäisi pysyä. Enenpi sosiaalisista ongelmista, eriarvoistumisesta, tollasista. Lisäksi elo hektistä, ei kovin tasaista, tilanteet voi vaihdella. Toi nälkä viikonloppuisin voi johtua myös viikonlopputöistäkin, kukaan ei kerkeä kokkailemaan, pakastepitsa kyllä täyttää mahan, eri asia, miten ravitsemusasiat.
Vaatimustaso myös noussut. Toisaalta kirjoitetan, että kouluruoka eu tahdo maistu kakaroille, pitää päästä mäkkäriin. Noh, joillan varaa, joillain ei.
Aikojen muuttuminen alkaa koskettamaan loispummieläkeläisiä. Siellä hurulassa osa vetää kaurapuuroa pashavaipoissaan. Jotkut varakkaammat tuhlaavat lastensa perinnöt ylellisyyksiin. Millanenhan sosiaalipommi siitäkin kehittyy tulevaisuuden kakaroille, sen tietävät net itse aikanaan. Se varmaa eriarvoisuus lisääntyy kautta koko kansan. Tarvittaisiin viisaita politiikkoja rukkaamaan asioit järkevämmiksi. Se hankalaa, ei kukaan viivas henkilö ala vaalikampanjassaa toitottamaan lpsilisin trveharkintaa, tai eläkeleikkauksia. RAhaa tuskin sataa taivaalta, net pitäisi jakaa tasa'arvoisemmin.
=DW=- HemmotteleItseäsiKIN
Eivät lapset mitään perintöjä tarvitse. He ovat luoneet itse omat ympyränsä ja heillä en kaikki, mitä tarvitsevat tai haluavat.
Omat lapseni kehottavat minua nauttimaan kaikesta hyvästä, mitä haluan tai kiinnostaa. - Tarvin
Kyllähän perinnöt auttavat monia monessa asiassa. itse en olisi pystynyt asuntoani ostamaan ilman perintöä.
- Tunkkaiset
Sauna oli puhtauden tyyssija, joten suomalaisethan olivat niin puhtaita kun kerran viikossa saunoivat ja vaihtoivat alusvaatteet!
Viiskytluvullakin vielä kampaajatkin sanoivat, että hiukset pitää pestä kerran viikossa, ei useammin. Rasvoittuminen vain lisääntyy, jos hiuksia pesee useammin. Kaikilla oli hilsettä, mikä todennäköisesti johtui pesusaippuasta. Nykyisten shampoiden aikana ei juuri näe hilsepilviä kenenkään hartioilla. Ennen se oli aivan yleistä ja harjattiin pois vaateharjalla.
Kodeissa oli kantovesi. Talvisin oli pyykinpesu hankalaa. Pestyt vaatteet vietiin vintille kuivumaan, ja ne olivat siellä jäisinä iät ja ajat.
Nälästä en tiedä, mutta uskon, että puhtaustasossa oli kyllä melko erot nykyiseen.- O-Orvokki
Hiuksia tai oikeastaan hiuspohjaa hoidettiin ruokaöljyllä. En tiedä mistä öljystä oli kysymys, mutta ostimme sita apteekista ruokaöljyn nimellä. Pullossa oli kapea kaula ja siinä pieni suukappale, josta sai helposti annosteltua pieniä määriä hiuspohjiin.
Öljyä hierottiin kotona hiuspohjaan, laitettiin puuvillapipo tai pyyhekäärö peitoksi ja annettiin vaikuttaa noin puolen tunnin ajan -myös löylyssä. Pestiin pois ja hiusten kuivuttua todettiin, että kylläpä kiiltävät. Öljy teki hyvää sekä hiuksille että hiuspohjille.
- muistojavainenohion
En ole 50-luvun lapsia, meni 60-luvun lopussa kouluun. Ei ollut suihkua vielä silloin vaan sauna ja karjakeittiön (köökin) padasta otettiin lämmintä vettä. Taisi olla jalkapohjat likaiset joskus, samoin korvat ja kynnet. Ja taisin pelätä vettä, erityisesti hiustenpesua.
Ruoka oli kotona sitä iänikuista perunaa. Olin pullukka likka ja syödä olisi pitänyt äidin mielestä enemmän. Vaatteita oli rajallisesti. Tukea ei mihinkään haettu sen ajan mentaliteetin mukaisesti. Vapaaoppilas olin sitten oppikoulussa.
Nälkää ei nähty, mutta ruoka ei kai ollut ainakaan nkyisten oppien mukaista. Veriruokia oli koulussa. Kotona teurastettiin sika ja äiti teki sorkkasylttyä, muistaako kukaan sellaista ruokaa? Kieliä ei enää saa kaupasta, kukaan ei kai halua niitä?Meillä oli perunaa ja läskisoosia aika usein. Kerran viikossa äiti teki täytekakun , joka me siskon kanssa vedettiin nassuun lähes puoliksi, ruokahalu oli silloin jo hyvä :D. Äiti ompeli meille tytöille itse vaatteita. Ja itsekin ommeltiin sitten kun alettiin kynnelle kyetä.
- ö-Öö
Sorkkasyltty?
Tarkoitatko aladoopia? Meillä tehtiin aladoopia, liivatteen asemasta käytettiin hyydyttämiseen sorkkia, niissä hyydyttävää kamaa. En muista tarkemmin, sorkat kai keitettiin ja liemi kaadettiin lihojen päälle. Kerran meni jokin pieleen, oli muutama pesuvadillinen alatoopia, mutta e ei hyytynyt, sellaista klimppisoppaa. Ihan oikean makuista, mutta lusikkaruokaa.
Alatoopi oli vähän juhlaruokaa. Nykyisin se on erittäin edullista kaupoissa, suunalleen tankomakkaran hinnoissa. Sentään kokolihaa. Sinällään, liha on jotain päälihoja ja muita ränttyjä, mutta ällistyttävän edullista kamaa.
Naudankieltä kyllä saa isommista kaupoista. Onhan se ehkä omanlaisensa näköistä.. Mun mielestä kuitenkin pirun hyvää, suolavedessä keittää ja siipaletta leivän päälle. Sisäelimiä ei sinällään saa nykyisin kovin hyvin kaupoista, lähinnä maksaa ja sydäntä. Aikoinaan oli mahasyltyt. Suolattuja ja savustettuja sisuskaluja. Kauppahallista sai paperikäärössä. Suurta herkkua nekin mun mielestä. Bykyisin jokin direktiivi, eikä niit' enää valmisteta,
=DW= siilimuori4 kirjoitti:
Meillä oli perunaa ja läskisoosia aika usein. Kerran viikossa äiti teki täytekakun , joka me siskon kanssa vedettiin nassuun lähes puoliksi, ruokahalu oli silloin jo hyvä :D. Äiti ompeli meille tytöille itse vaatteita. Ja itsekin ommeltiin sitten kun alettiin kynnelle kyetä.
Nii ja pirtissä oli kommuuti jonka äärellä peseydyttiin.
Minä en ollut mikään likainen maalais-lapsi.
Olin ammatti-ihmisten lapsi.
Kotini oli siisti jas puhdas aina.
Koskaan ei tarvinut mennä ulos tarpeilleen jos ei halunut.
Ketju-pampula yhdistelmästä vain nykäistiin.
-
Toisiin lapsiin suhtauduin vain kiusauksella.
He jäivät sitten Kansa-Kouluun kun me paremmisto siirryimme yksityiseen oppi-kouluun.
H.- HuippukoulussaOpiskellut
Ja älykkäämmät lapset pääsivät sisäänpääsykokeista hyvin suoriuduttuaan erityisen hyviin ja edullisiinkin valtion huippukouluihin. Niihin eivät vähemmän hyvin suoriutuneet olisi päässeet suurellakaan rahalla.
Eikö ole jännä. Niin ne vain parempien piirien kiusaajapojatkin on joutuneet ruokkoja maksamaaan ja täälä lirkkuja kirjoittamaan kun ei vaan sitä parempaa romanttista naista rinnalle ole löytyny, Kaikkee ei vaan saa olo tausta mikä hyväsä D.
- ö-Öö
HuippukoulussaOpiskellut kirjoitti:
Ja älykkäämmät lapset pääsivät sisäänpääsykokeista hyvin suoriuduttuaan erityisen hyviin ja edullisiinkin valtion huippukouluihin. Niihin eivät vähemmän hyvin suoriutuneet olisi päässeet suurellakaan rahalla.
Nykyinen systeemi fleksaabelimpi.
Ite juu piti pyrkiä oppikouluun aikanaan. Tosin, eipä paljoa olut vaihtoehtoja, hikiällä yks oppikoulu, kylläkin kaks aloitusluokkaa. Pääsykoepisteiden mukaan järjestyksessä. Hakijoita oli aika paljon, koulun kokoon verrattuna.
Kyllä rahakin vaikutti, ainakin osa oppimateriaaleista oli maksullisia, kaikilla ei ollut varaa. Ruoka oli kunnan puolesta, ja syrjäkyläläisille koulukyydit. Silloin kun syrjäkylläkin kansakoulut, mutta vain yksi yhteiskoulu.
Se oli merkille pantavaa. Jaettiin stipendejä, kunta, leijonat, ketä kaikkia. Ne meni aina tietenkin luokan parhaille oppilaille. Jostain syystä ne oli myös kunnan varakkaimmista perheistä. Noinhan se menee nykyisinkin.
Mulla kuitenkin kutina, nykyään itse koulusysteemi parempi. Kun ei kaikki ole yleisneroja, tai ei ole motivaatiota, on edes jonkin verran valinnan mahdollisuuksia, mitä opiskelee. Noin mainiten, itellä oli lukiossa joku englanti ysi, mutta heti vieressä ruotsi nelonen. Mä silti kannatan ruotsinkielen opetusta, sattui vaan surkeita opettajia, eikä kielelle ollut silloin käyttöä. Jos olisi pingottanut ja vähän nähnyt vaivaa, sille olisi ollut käyttöä vanhemmiten.
Vaan siis, nykyisin raha ratkaisee paljn enemmän. Hyviksi rankattuihin kouluihin valtavasti hakijoita. Ja sellaistakin, jotkut kuulemma muuttavat jollekin alueelle valekämppään, että saisivat kakaransa johonkin tiettyyn kouluun. Peli mennyt kovemmaksi, ennen riitti todistus ja kokeet, nykyisin tarvitaan myös massia.
=DW= - bessie-
ö-Öö kirjoitti:
Nykyinen systeemi fleksaabelimpi.
Ite juu piti pyrkiä oppikouluun aikanaan. Tosin, eipä paljoa olut vaihtoehtoja, hikiällä yks oppikoulu, kylläkin kaks aloitusluokkaa. Pääsykoepisteiden mukaan järjestyksessä. Hakijoita oli aika paljon, koulun kokoon verrattuna.
Kyllä rahakin vaikutti, ainakin osa oppimateriaaleista oli maksullisia, kaikilla ei ollut varaa. Ruoka oli kunnan puolesta, ja syrjäkyläläisille koulukyydit. Silloin kun syrjäkylläkin kansakoulut, mutta vain yksi yhteiskoulu.
Se oli merkille pantavaa. Jaettiin stipendejä, kunta, leijonat, ketä kaikkia. Ne meni aina tietenkin luokan parhaille oppilaille. Jostain syystä ne oli myös kunnan varakkaimmista perheistä. Noinhan se menee nykyisinkin.
Mulla kuitenkin kutina, nykyään itse koulusysteemi parempi. Kun ei kaikki ole yleisneroja, tai ei ole motivaatiota, on edes jonkin verran valinnan mahdollisuuksia, mitä opiskelee. Noin mainiten, itellä oli lukiossa joku englanti ysi, mutta heti vieressä ruotsi nelonen. Mä silti kannatan ruotsinkielen opetusta, sattui vaan surkeita opettajia, eikä kielelle ollut silloin käyttöä. Jos olisi pingottanut ja vähän nähnyt vaivaa, sille olisi ollut käyttöä vanhemmiten.
Vaan siis, nykyisin raha ratkaisee paljn enemmän. Hyviksi rankattuihin kouluihin valtavasti hakijoita. Ja sellaistakin, jotkut kuulemma muuttavat jollekin alueelle valekämppään, että saisivat kakaransa johonkin tiettyyn kouluun. Peli mennyt kovemmaksi, ennen riitti todistus ja kokeet, nykyisin tarvitaan myös massia.
=DW="Vaan siis, nykyisin raha ratkaisee paljn enemmän. Hyviksi rankattuihin kouluihin valtavasti hakijoita. Ja sellaistakin, jotkut kuulemma muuttavat jollekin alueelle valekämppään, että saisivat kakaransa johonkin tiettyyn kouluun. Peli mennyt kovemmaksi, ennen riitti todistus ja kokeet, nykyisin tarvitaan myös massia."
Alakoulun kohdalla tuota 'koulushoppailua' ei lopulta taida olla niin kovin paljon olla. Joku koulu voi vähän syyttäkin saada huonon maineen ja ääntä pidetään, mutta silti vanhemmat ymmärtävät että koulu mahdollisimman lähellä kotia ja jo olemassa olevia hyviä kavereita useimmiten on lapselle paras vaihtoehto.
Yläkoulun kanssa sama juttu, paitsi nyt on kuuden vuoden aikana (ellei koulunvaihtoja) muodostunut aika kiinteitä kaveruussuhteita, eli sitä suuremmalla syyllä halutaan lähellä oleviin kouluihin, sinne kaveritkin ovat menossa. Lähinnä jännitetään että päästäänkö samaan ryhmään omien kavereiden kanssa.
'Hajaantuminen' alkaa lukioon mennessä. Silloin voi rahakin ratkaista, sillä nykyään hyvin monet ottavat tunteja päästäkseen haluamaansa lukioon, 'parhaisiin' vaaditaan täällä Espoossa jotain 9,4 keskiarvo. Erityislukioihin on vielä pääsykokeet, joten valmennusta ostetaan. Kaikki todellakaan eivät ole samalla viivalla. - ö-Öö
Miksi on gettoja, miksi jengejä?
Kirjoitit just yhdestä perusjutusta, jos syntyy narkkarilähiöön, siellä kaverit jne. Varattomalla ei ole varaa muuttaa paremmille asuinalueille, ei siis kakaroitakaan parempiin kouluihin, ei parempiin kaveripiireihin.
Osuit asian ytimeen. Nykyisin raha ratkaisee enemmän, kuin ehkä kyvyt. Jos koti on slummissa, kaverit jengiläisiä, koti varaton, erittäin hankala siitä tilanteesta on lähteä poiskaan.
Ja kas, peruskoulut, sijaitsevat siellä, missä paljon ihmisiä. Jos syntyy slummiin, helpolla on slummilainen koko ikänsä. Ja toisinin päin. Jos syntyy paremmille asuinaueille, se määrittää paljon tulevaisuutta, kontaktiverkostoa jne. Harvempi slummissa syntynyt istuu aamuisin brunssilla Eirassa. Samaten, harvempi Munkassa syntynyt istuu vuosaaressa kepappipaarissa aamukaljalla.
Massi se on, joka ratkaisee hyvin paljon. Tosiasia, ei muuksi muutu.
=DW= - bessie-
ö-Öö kirjoitti:
Miksi on gettoja, miksi jengejä?
Kirjoitit just yhdestä perusjutusta, jos syntyy narkkarilähiöön, siellä kaverit jne. Varattomalla ei ole varaa muuttaa paremmille asuinalueille, ei siis kakaroitakaan parempiin kouluihin, ei parempiin kaveripiireihin.
Osuit asian ytimeen. Nykyisin raha ratkaisee enemmän, kuin ehkä kyvyt. Jos koti on slummissa, kaverit jengiläisiä, koti varaton, erittäin hankala siitä tilanteesta on lähteä poiskaan.
Ja kas, peruskoulut, sijaitsevat siellä, missä paljon ihmisiä. Jos syntyy slummiin, helpolla on slummilainen koko ikänsä. Ja toisinin päin. Jos syntyy paremmille asuinaueille, se määrittää paljon tulevaisuutta, kontaktiverkostoa jne. Harvempi slummissa syntynyt istuu aamuisin brunssilla Eirassa. Samaten, harvempi Munkassa syntynyt istuu vuosaaressa kepappipaarissa aamukaljalla.
Massi se on, joka ratkaisee hyvin paljon. Tosiasia, ei muuksi muutu.
=DW=Nooh, ei meillä mitään 'narkkarilähiöitä' ole. Pikkulapset eivät laita kavereita paremmuusjärjestykseen, mikäli vanhempansa eivät sellaista opettamalla opeta. Huonommin lapselle voi käydä jos hänen vanhempansa tyhmyyttään kuvittelevat ajattelevansa lapsen parasta työntäessään tämän vieraaseen ympäristöön ja muka parempaan kouluun. Edullisesta ja sijainniltaan ym. kaikin puolin hyvästä vuokra- tai omistusasunnosta ei kannata muuttaa pois vain parempaan yhteiskunnalliseen asemaan pääsemisen toivossa. Senkin rahan ja energian voi käyttää rakentavammin. Eri asia, jos kotinurkilla on todellisia ja vaikeasti korjattavia ongelmia.
Suurin osa edullisten kaupungin vuokratalolähiöiden asukkaista on tavallisia kunnon ihmisiä. Meidän, jotka emme siellä itse asu, ei pitäisi ennakkoluuloisesti nimitellä ja paremmuusjärjestykseen laitella asuinalueita ja siten tavallaan lyödä kakkosluokan leimaa siellä asuviin.
Raha ratkaisee myös siellä omalla alueella, vähävaraiset eivät pysty ostamaan lapselleen 'tukiopetusta' ja valmennuskursseja.
Maalaislapsena saatoin toisinaan olla likainenkin, monenlaista leikkiä jossa mekko multaantui.
Nälkää en nähnyt, pieni pullea tyttö kun olin. Tosin kerran pyörryin saunassa, mutta se ei johtunut nälästä.
Kaksi viikkoa sairaalassa ja isän mukaan antoivat minulle kahdesti mustalaispojan verta.
Kunhan höpötti, hyvin kiltti lapsi olen ollut ja jos mahdollista, aikuisena vielä kiltimpi.
Tai jotenkin silleen.Kun nyt pääsin muisteloissani vauhtiin, niin kerron kuinka tuolla sairaalareissullani alkoivat työntää neulaa verensiirtoa varten johonkin niskan seutuville, niin fiksuna likkana yritin päästä tilanteesta valittamalla nälkää.
Se mitään auttanut, sanoivat että mennään sitten kaikki syömään, kun tämä homma on hoidettu.
Ruoka oli maitoa jossa lillui perunoita ja sipuleita. En ilahtunut.
Kaikkea sitä 5-vuotiaan mieleen jääkin.
Ei oltu likasia, kun talon, jossa kaveri asui, piharakennuksessa oli pesula, pesutuvassa oli suurikokoinen muuripata. Iltaisin, pyykkärien lähdettyä me mentiin, jos vettä oli jäänyt, uimaan pataan, pulikoitiin niin kauan kuin huvitti.
Aamulla pyykkärit lisäsivät vettä pataan, tekivät tulen padan pesään ja pyykkäys alkoi taas :)- heheheh
Tarkistivatko ettei padassa ollut enää kakaroita?
heheheh kirjoitti:
Tarkistivatko ettei padassa ollut enää kakaroita?
"heheheh"
Todellako haluat tehdä pilkkaa köyhien perheitten lapsien leluttomista leikeistä?
Siksi toisekseen, pata-juttu on päästä keksitty, typerä kökkö-"huumori"
Kuten kommenttisikin.
H.- heheheh
hunksz kirjoitti:
"heheheh"
Todellako haluat tehdä pilkkaa köyhien perheitten lapsien leluttomista leikeistä?
Siksi toisekseen, pata-juttu on päästä keksitty, typerä kökkö-"huumori"
Kuten kommenttisikin.
H.Sinä et ole nähnyt pyykkitupaa etkä muuripataa etkä keksinyt juttua jo aikaisemmin
- eivoipaljonvaatia
heheheh kirjoitti:
Sinä et ole nähnyt pyykkitupaa etkä muuripataa etkä keksinyt juttua jo aikaisemmin
Yritä ymmärtää:
Hunksin kotitalossakin oli sokkeli muurattu tiiliskivistä.
Kai snaijaat, bonjaat ja hiffaat... - hytinäx1
heheheh kirjoitti:
Tarkistivatko ettei padassa ollut enää kakaroita?
Eikä kakkaroita :O
- heheheh
hytinäx1 kirjoitti:
Eikä kakkaroita :O
on siellä voinut olla kakkaroitakin, voi kuvitella , kakarat asialla
- flegmaatti
En ollut likaisempi kuin muutkaan. Koulumatkat taitettiin varsinkin talvisin hiki päässä.
Kasvot ja kädet pestiin kymällä vedellä pesuvadissa ja lauantain sauna vastasi puhdistautumisesta kuten myös alusvaatteiden vaihdosta.
Tietenkin oli nälkä ennen ruokailua. Yksipuolista sapuskaa oli riittävästi mutta kahtena kevättalvena yskin verta vitamiinipuutteen vuoksi.
Veljelleni annettiin kalanmaksaöljyä ja joitakin vitskutippoja mutta minuun ei uhrattu mitään. Olinhan syypää vanhempieni kurjuuteen.
Koulumatkan varrella oli kahden perheen mustalaismökki jonka kouluikäiset lapset olivat koulussa ruokatuntiin saakka. Silloin heillekin kelpasi pohjan palanut makaronivelli, mm.
Oppikoulussa ei ollut keittiötä enkä ilennyt pitää eväsleipiä kun toimihenkilperheiden panskat kävivät läheisessä baarissa syömässä mannavellin.
Koko päivä syömättä niin 12km:n kotimatkan jälkeen kelpasi mitä tahansa oli kotona saatavana. Ruisleipää, läskisoosia ja perunaa tai kaalilaatikkoa, yleisimmin. - näin.meillä
Ruokaa oli huonoa enkä lihonnut joten päätin kasvaa pituutta, ensin maata myöten( kenkä 46 ) sitten korkeutta.
- Himmelsauge
Sama juttu mun pikkuveljellä, kasvoi maatapitkin. Sisaret lähti kenkäkauppaan veljenkanssa ja häpesivät hänen jalkojaan, kauhean isot kengät toi myyjä. Ei siitä veljestä kuitenkaan tullut kun 186 sm pitkä " murhamies" sanoivat meilläpäin isoja miehiä, kauhean komea mies tuli hänestä. 😊
Tehtaan, punaisten traktoreiden, varjossa olen kasvanut muutamat ensi vuoteni. Siinä se oli vaaleanpunainen vanha Louhen puutalo, koti ihan aidan takana., oli alakerran väkeä ja yläkerran väkeä.
Tehtaan saunassa käytiin, peltivadit kilisi ja kolisi ja jaffapullolimpsaa aina saunanlippuluukulta ostettiin. Tehtaan pyykkituvassakin pyykit pestiin, hurjan näköinen valtava linko, joka oli kuin joku elukka hirvitti vingunnallaan ja vongunnallaan silloin. Ja se höyry, joka siellä leijailu kummitteli mielessä aina pyykipäivän jälkeen.
Ruokaa oli tarpeeksi ja paketti maalta mummolasta haettiin postista ainakin ennen isoja pyhiä. Isot jauhopussit oli komeron nurkassa, kotona tehtiin kaikki ruoka, ravinteleissa ei silloin käyty.
Äiti halusi, että tyttö oli näteissä vaatteissa, Tätien vanhoista mekoista tehtiin ja kauniita olivat, äiti ompeli, joskus suututti seisoa kun mekkoja sovitettiin ja neulat muka pisteli. Hienoin ihana ikioma mekko oli punainensamettimekko valkoisin kauluksin.
Kun koulu alkoi, muutettiin koulun lähelle, aloitin kouluni yliopston harjoituskoulussa, kaksi luokkaa siellä ja sitten isoon kouluun. Aina oli ruokaa ja uimahallissakin käytiin.
Lapsuutta on kiva muistella. Luokallamme koottiin paketti aina jouluksi pohjoiseen, se oli kunniatehtävä josta tykkäsin kun sain piirtää sen joulukortin, joka tuohon pakettiin liitettiin.
Ei oltu likaisia ei nälkäisiä...- vhimsf
Ehken ravinto oli liian yksipuolista ja niukkaakin - pottuja ja soosia ja keittoja enimmäkseen - lapsina liikuimme ja urheilimmekin koulumatkojen ohella aika paljon. Sairastimme sen ajan lastentaudit pystyssä - välill horjuen ja oksennellen -
- lähiseudun naapurit, jotka omistivat maataloja, joskus sai osallistua sadonkorjuuaikaan talkoisiin ruokapalkalla tai tehdä työtä pellolla tai puutarhassa,
niistä jäi mukavat muistot. Joskus kylässä paukkui pyssyt ja heilui puukot kun porukat oli känissä tai huumeissa ja pelätäkin sai ihan vapaasti - arki silleen rankkaa fyysisine kurituksineen ja uskontojen ahdistamaa, lisäksi kasvatuslaitokseen joutumisella uhkailtiin varhaislapsuudessa paljon mikä jätti ikuiset arvet "en osaa mitään- en mihinkään -kelpaa-tyyliin.
Kirjasto tuli monesti pakopaikaksi rankasta ja raadollisesta arjesta - luin paljon ja edelleenkin. Ehkä toi lika ja nälkäteema siihen aikaan toimi myös vastustuskyvyn kasvattajana - viihtyy parhaiten maan rajassa edelleenkin multaisissa ryysyissään. Kesällä ei ainakaan oltu likaisia kun oli järvi lähellä, melkein asuttiin vedessä, siitä johtuen uimataito on vieläkin erinomainen.
Sauna lämmitettiin kerran, pari viikossa.
Pesuvesi tuli hanasta, sitä ei juotu vaan haettiin ruokavesi lähteestä.
Ei ruoka kovin monipuolista ollut, nälkää ei nähty.
Olin ainoa tyttö, veljet olivat nuorempia, heitä jouduin paimentamaan.- Silmä-fönäritön
Lapsena en nähnyt nälkää kun minulla ei ollut silmälaseja.
Mukikomppanian mukana pääsi ilmaiseksi lautalla tai veneellä joen yli saareen/luotoon uimaan ja leikkimään, nuoret naiset katsoivat meidän perään ettei hukuttu, siellä sai näkkileipää ja maitoa tai mehua.
- kopsauspäähäntuli
Minä sulatin lunta kattilassa aamulla, jos vesi vähissä sankossa.Kaivolle oli pitkä matka ja aamulla ei aikaa ollut, kun kouluun kiire.Opettaja sai lyödä karttakepillä jos ei kaikki menny oheiden mukaan ja myöhästy.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih577360Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7393634Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.3742019Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1651826- 861489
Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841401- 911300
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631267Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2621251- 811164