sanan kuin laklatella. Onko laulamista, onhan lakla kaunisääninen lintu?
Olen kuullunna Lieksassa sellaisenkin
laklattelliiko
45
795
Vastaukset
- laklattaja
https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-14039
Laklajärvellä lienee laklatellut kyseisiä hanhia, kun järvi on saanut niistä nimen. - Tirppanat
Olen kuullut puhuttavan myös kaakanasta,millainen tirppa lie kyseessä sitä en tiedä,enkä ole ääntelyä kuullut myöskään.
- liian-kaakana
Kaakana on hyvin vaikea metsästettävä kun se on aina kaakana. Lieneekö peräti rauhoitettu lintu kun metsästäjää varoitetaankin: "älä ammu, se on kaakana!"
liian-kaakana kirjoitti:
Kaakana on hyvin vaikea metsästettävä kun se on aina kaakana. Lieneekö peräti rauhoitettu lintu kun metsästäjää varoitetaankin: "älä ammu, se on kaakana!"
Kaakana on käki.
Kuulin sen kerran Kauppatorilla kun joku Ryhmä Kuopiosta istui penkillä ja lauloi "kukkuu kuukkuu, kaakana kukkuu" joten sekin arvoitus selvisi.
Minusta laklattelu on asioiden kertomista jotka pitäisi pitää omina tietoinaan.
"Tuo se laklattelloo kaikki kyläjäksen tietoon"Minä olen lieksalaisena kuullut tuon omina tietoinaan pidettävän kertomisen luklatteluna. "Tuo se aennaa luklattelloo kaekki assiit kyläjäksen tiettoon".
Pieniä eroja voi sanonnoissa olla samallakin paikkakunnalla.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Minä olen lieksalaisena kuullut tuon omina tietoinaan pidettävän kertomisen luklatteluna. "Tuo se aennaa luklattelloo kaekki assiit kyläjäksen tiettoon".
Pieniä eroja voi sanonnoissa olla samallakin paikkakunnalla.Pitää paikkansa, Taivalkosken puolella puhutaan lakrattelusta.
Lakrattelloo kaikki assiit kun ee oo minkäänlaista porstuuta suun eessä.
- laklatusta
Taitaa panssarivaunun telaketju laklattaa,toivottavasti ei täällä.
- lukijaaaa
Löytyy murteiden sanakirjastakin
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=laklattaa&sms_id=SMS_9884bd95b9d118cb166f81b9ff5dc619 Laklattelulla ja luklattelulla on eroa. Mummo ossoo mukavasti luklatella lapsille.
Mummo osaa kertoa mukavia juttuja lapsille. Laklattelu viittaa enemmän kuitenkin juoruamisen puolelle.- oppiaikäkaik
Hieman erilainen käsitys on minulle jäänyt. Joku voi mielestäni laklatella vaikka kuinka henkilökohtaisesta tai yleismaailmallisesta asiasta. Puhuu vain paljon, aika nopeasti ja "kelekkeellä iänellä". (Molemmat tulkinnat näkyy olevan myös sanakirjassa tuossa edellä.)
Luklatella on minulle täysin vieras muoto. - oppiaikäkaik
oppiaikäkaik kirjoitti:
Hieman erilainen käsitys on minulle jäänyt. Joku voi mielestäni laklatella vaikka kuinka henkilökohtaisesta tai yleismaailmallisesta asiasta. Puhuu vain paljon, aika nopeasti ja "kelekkeellä iänellä". (Molemmat tulkinnat näkyy olevan myös sanakirjassa tuossa edellä.)
Luklatella on minulle täysin vieras muoto.Piti kartasta tutkailla missä tuo Laklajärven kämppä oli. Siitä poiki jatkokysymys:
lieneekö ohta -sanalla muuta merkitystä kuin murremuoto otsasta? - tarkkaillii
oppiaikäkaik kirjoitti:
Piti kartasta tutkailla missä tuo Laklajärven kämppä oli. Siitä poiki jatkokysymys:
lieneekö ohta -sanalla muuta merkitystä kuin murremuoto otsasta?En usko, että on.
Laklattelulla on yleensä tarkoitettu "kaiken hölöttämistä" ja toisinaan kuulin yhteydessä jossa puhui paljon kovalla äänellä.
Tuota hölötystä kuulin myös sanottavan loklotteluksi.
Ohta sana oli yleensä otsa, mutta myös riihessä oli joku jota sanottiin ohta nimellä, en muista tähän nyt mikä.Ohta on riihessä jopa oviaukon alapuolella oleva hirsi johon ainakin meilläpäin saattoi kumauttaa otsansa. Kun ennen riihessä saatettiin säilyttää vainajia niin sitten riihi oli öisin pimeällä pelottava ja tietysti sinne sitten vedonlyönnin mukaan piti nuorten päästä ja kun meni sinne ja löi otsansa tuohon ohtapuuhun niin homma saattoi jäädä siihen. Mutta tuo laklatteleu on sitten huulten hopinaa todella kielen mausteeksi kuten mummo Juuasta totesi eli myös kielen kantaja juoruuaja kylän tietoviisas kuten oivallisesti asian totesi Kamuttaja " kaiken hölöttäjä" ja jos niin todella sanon hevosmiesten tietotoimisto
- muistelua
Tarkoitat varmaankin, että oviaukon YLÄPUOLINEN osa on riihen otsa.
- Margus.gorbus
muistelua kirjoitti:
Tarkoitat varmaankin, että oviaukon YLÄPUOLINEN osa on riihen otsa.
Eikun nimenomaan se alapuolinen hirsi on ohta. Lieksalaiset ovat niin lyhyitä että lyövät siihenkin ohtasa.
- muistelua
En haluaisi tehdä tästä kynnyskysymystä, mutta minulla on otsaa väittää, että oven alapuolinen hirsi on kynnys.
- ei.alkunkaan
muistelua kirjoitti:
En haluaisi tehdä tästä kynnyskysymystä, mutta minulla on otsaa väittää, että oven alapuolinen hirsi on kynnys.
ei se estä lieksalaisia lyömästä siihen päätään
- sillon.lyö
ei.alkunkaan kirjoitti:
ei se estä lieksalaisia lyömästä siihen päätään
niin jos juokssoo riiheen piä kolomantena jalakana
- eroahan-niillä-on
Meidänkin mummo luklatteli meille lapsille juttuja. Minunkin mielestäni laklattelu on juuri tuota "kaiken hölöttämistä".
muistelua kirjoitti:
Tarkoitat varmaankin, että oviaukon YLÄPUOLINEN osa on riihen otsa.
Riiheen mentäessä oviaukosta sisään oli oviaukon kohdalla yläpuolella hirsi joka oli oviaukkoa alenpana se oli tavallaan parvi jonne laitettiin viljaa kuivumaan ja riihessä oli uuni joka oli kuin savusaunan kiuas.
- riihen.ohta
Selvisi se ohtakin. Kiitos murteentuntijoille.
- isäkin.Ohtan.lohkolla
Rukajärvellä oli sodan aikaan rintaman pätkä nimeltä Ohtan lohko. Mitähän lie siellä merkinnyt. Kartoissa alue tai paikka oli muistaakseni vain Ohta.
- kuhmuotsassa
On tainnu monikin iskeä päänsä ohtaparruun,en sano millä kylällä.
Kamanat kohottukohot
lakin päästä laskematta
kynnykset alentukohot
kengänkannan koskematta
Pihtipielet väistyköhöt
ovet ilman auetkohot
vieraan tullessa tupahan
astuessa aimo miehen- vaka.vanha.väinö
rotestimökinpoika kirjoitti:
Kamanat kohottukohot
lakin päästä laskematta
kynnykset alentukohot
kengänkannan koskematta
Pihtipielet väistyköhöt
ovet ilman auetkohot
vieraan tullessa tupahan
astuessa aimo miehenLainaat väärin kansalliseeppostamme rotesti.
- sivusta.kommentoin
Pakko oli tarkistaa, vaikka ei sillä mitää merkitystä olekaan:
"pihtipuolet välttyköhöt" on SKS:n sivuilla. Kalevalasta on useampi versio.
- ohtaa
Ohta taitaa olla myös joki Venäjällä.
Laklajärvestä vielä vähän.
Siellä oli aikoinaan todella isot savotat, kymmeniä miehiä oli majoituksessa.
Samoin Kukkarolammilla, Särkkäjoella ja Jongunjoella, suurimpia mainitakseni.
Antoivat hieman työtä minulle myös, siihen aikaan kun tarvitsin.- emeritus.tukkijätkä
Muistelen jotta olisi sieltä.
- hiihtee.luikuttelloo
Onkos laklatella sama kun luikutella??
- eri-asioita
Hyvä on hiihtäjän luikutella. Uutta lunta hangella ja luistava keli, sanottiin ennen muinoin radion säätietotuksessa.
- laklatella
Ei ole yhtään samaa vaan aivan eri juttuja.
- luikautin
Eiköös laulaminen ollu luikuttelluu kun laulaa luikautti.
Laulusta voitiin käyttää sanaa luikautti, mutta laklattelu oli aina puhetta.
Luikuttelu ja luikauttelu tarkoittavat eri tekemistä. Laulun voi luikauttaa, mutta luikuttelu tarkoittaa luistavaa liikkumista. Ennen muinoin luikuteltiin suksilla kouluun.
Muistatehan laulu sanat:
"Ylös Suomen poijat nuoret,
ulos sukset survaiskaa!
Lumi peittää laaksot, vuoret,
hyv` on meidän luikuttaa!
Jalka potkee,
suksi notkee
sujuilevi sukkelaan!- hyvä-luikuttaja
Kiitoksia wanha! Sanojen merkitys selvisi täysin. Luikutellessani hiihtoladulla voin luikauttaa joululaulun.
Tuo Suksimiehen laulu oli kansakoulussa vakiolaulu laulutunneillamme talvisaikaan. Pidän kovasti edelleen tuosta laulusta ja sanoituksesta. Hyvä ja sopiva laulu hiihtokansalle. Karl Collanin säveltämä ja Julius Krohnin sanoittama kevättalvella 1860. Julkaisi sen salanimellä Suonio.
Tuosta laulusta F-kustannus toteaakin laulun esittelyssään:"Suomalaiset ovat aina olleet kovia hiihtäjiä, mutta tuulta sentään ei kukaan liene kilpailussa voittanut".nomikäänsheriffi kirjoitti:
Tuo Suksimiehen laulu oli kansakoulussa vakiolaulu laulutunneillamme talvisaikaan. Pidän kovasti edelleen tuosta laulusta ja sanoituksesta. Hyvä ja sopiva laulu hiihtokansalle. Karl Collanin säveltämä ja Julius Krohnin sanoittama kevättalvella 1860. Julkaisi sen salanimellä Suonio.
Tuosta laulusta F-kustannus toteaakin laulun esittelyssään:"Suomalaiset ovat aina olleet kovia hiihtäjiä, mutta tuulta sentään ei kukaan liene kilpailussa voittanut".Kansakouluajoilta 50-luvun alkupuolelta tuo laulu tarttui minunkin muistiini ja luikuttaminen tuli mieleeni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa612260En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos321724- 101534
Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3751529Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly141484Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681357- 121108
- 1061091
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul91054- 20979