Nyt on Aallosta tietoa

Luin juuri saman tarinan Hesarista. Lieksankosken voimalaitoshan on myös Aallon suunnittelema.

Vaikka olen viime vuosina lueskellu paikallishistoriaa, kyllä tuo kehitysnopeus ja modernius yllätti. Meillä ei Nurmijärven reunamilla ole ollut sähköistä unelmaakaan noilla kymmenillä. Sisävessoja hourimattakkaan.
Tulikohan työläiset kaivokseen lähialuuen miehistä?

Lieksan keskustelupalstalla kirjoiteltiin muutama vuosi sitten paljonkin Arkkitehti Alvar Aallon ja hänen suunnittelutoimistonsa tuotteista, niin Mätäsvaarassa, Lieksankoskella kuin Pankakoskella, jossa vesivoimalaitoksen julkisivun lisäksi on asemakaava Alvar Aallon käsialaa. Sitä ei tosin koskaan toteutettu.

Teoksessa ”Alvar Aalto: a life's work : architecture, design, and art” on mainittu kyseisistä Pielisjärven, nykyisistä Lieksan kohteista.

Seuraavassa muutamia lyhyitä poimintoja eri lähteistä.

Mätäsvaaran taloista C2- ja C3-tyyppitalot kuuluvat Aallon ns. AA-järjestelmää edeltäneeseen varhaisempaan talomallisarjaan, jonka suunnittelu aloitettiin 1937 ja sitä kehiteltiin ainakin vuoteen 1940 asti. Mätäsvaaraan rakennettiin sekä C2- että C3-tyypin taloja. Taloista on eri variaatioita ja rakentajat saattoivat tehdä muutoksia myös rakennusvaiheessa paikan päälläkin.

Tyyppitaloelementtejä toimittivat kaivokselle ainakin A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden tehdas, G. A. Serlachiuksen Kolho Oy:n tehdas sekä ruotsalaistehtaat. Varkauden tyyppitalotuotanto on professori Alvar Aallon käsialaa. Mätäsvaaraan heinäkuussa 1940 toimitetut 25 C2-tyyppitaloa ovat 54 neliömetrin pientaloja, joista oli olemassa eri variaatioita. C3-talotyyppi käsitti suuremman kolmen huoneen ja keittiön asunnon. Talot ovat edelleen paikallaan, suurin osa vakituisessa asuinkäytössä tai vapaa-ajankäytössä, osa nykyaikaisiksi remontoituina, osa lähes alkuperäisessä asussaan. Myös rivitalot, kahden perheen talot sekä konttorirakennukset ovat yhä edelleen kunnossa.

Lisätietoa Mätäsvaaran kaivostoiminnasta:

http://www.matasvaarankaivos.fi/index.html

Sieltäpä löytyi vastaus pähkäilemääni työntekijäasiaankin. Vai oli omat pystymetsäpojat vähäv niin kuin "kissajussin" osilla. Mikrokulttuurisesti äärikiinnostava ajatus ihmisten koonnista pieneen kylään eri murteiden ja jopa kielten puhujista, omine tapoineen ja asenteineen.

Eno Topikin Viekijärveltä oli Mättään kaivoksella vähän aikaa ennenkuin joutui sinne isompaan savottaan. Ampuivat läpi. Mutta eli kuitenkin yli yhdeksänkymppiseksi.

Hieman yli vuosi sitten keskusteltiin viimeksi Alvar Aallosta tälläkin palstalla. Lieksankoskella oli kaksi Aallon suunnittelemaa taloa. Oli, koska toinen purettiin kaikessa hiljaisuudessa viime vuosituhannen puolella. Se oli laitoksen valvojien kahden perheen talo, josta oheinen kuva:

https://museot.finna.fi/Record/lusto.M011-21374

Talon pohjapiirros kellarikerroksineen on kuvattu mainitsemassani englanninkielisessä kirjassa. Se on myös mainittu alla olevassa luettelossa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Alvar_Aallon_suunnittelemista_rakennuksista

Enso-Gutzeit Oy:n laatima kyseisen asuintalon purkusuunnitelma oli nähtävillä Lieksan teknisen viraston rakennusvalvontatoimiston ilmoitustaululla kuukauden päivät ja kun kukaan ei vastustanut purkamista, Enso suoritti talon tuhoamisen. Jos purkusuunnitelmasta olisi kirjoiteltu kaarsillan tapaan lehdissä, olisi varmasti löytynyt vastustajia Alvar Aalto säätiötä myöten, Museovirastosta puhumattakaan!

Lieksankosken vesivoimalalla ja Assuanin padolla on sellainen yhteinen piirre, että Assuanin padon voimalaitoksen julkisivussa ovat samanlaiset ”sälekaihtimet” suojamassa konesalia liialta lämmöltä kuin Lieksankoskella. Tosin Lieksankoskella sälekaihtimet ovat vaakasuorassa asennossa. Aalto vieraili 50-luvun puolivälissä Egyptissä, josta sai vaikutteita suunnitelmiinsa.

Wanhalta aivan oikein. Yksi niistä keskusteluista alkoi silloin 28.7.2016 varmaankin Lieksan Lehden kirjoittaman jutun myötävaikutuksella. Wanha puki aloituksensa silloin visailun muotoon, ja oli mukava pohdiskella ja arvailla hänen kysymäänsä Aallon rakennusta, joka sitten ilmeni voimalaitoksen valvojan rakennukseksi. Ihan mukava että näitä asioita kerrataan, sillä onhan sanonta, että kertaus on opintojen äiti. Ja pitäähän sitä Hesarissakin olla juttua, hyvä aihe ainakin, vaikka en juttua ole lukenutkaan.

Tässä aloituksessa jo sivuttiinkin tuota Pielisentie 1 ”murheenkryyni”rakennusta, joka ei Aaltoa ole nähnytkään. Kuka tietäisi tai osaisi selvittää kuka sen on suunnitellut ja miksi siitä on ”huhuttu” jopa suojelukohdetta?

Vastaanpa Katuvankan kysymyksiin heti, ettei unohdu.

Suomeen 1930-luvun alussa rantautunut funktionalismi toi esille pelkistetyn muodon ja arjen kauneuden. Laatikkomaiset, vaakasuuntaan painottuneet muodot ja teräsbetoni rakennusmateriaalina ovat funktionalismin kauden rakennuksille tunnusomaisia. Turhia koristeita ei tarvita. Pelkistetty muoto, joka parhaiten palvelee tarkoitustaan, on kaunista.

Maaseudulle funkkis levisi SOK:n suosimana ”osuuskauppafunkkiksena”, kun uusia myymälöitä ja konttoreita rakennettiin. Pielisjärven Osuusliikkeen kaikkien tuntema Osula on funktionalistisen suunnan omaksuneen arkkitehdin Erkki Huttusen suunnittelema luomus. Se valmistui loppuvuodesta 1937 ja otettiin käyttöön vuonna 1938. Koska rakennus edustaa funkkistyyliä, Museoviraston edustajatkin ovat sitä käyneet tutkimassa mahdollisessa suojelutarkoituksessa.

Ensimmäinen puinen osa Pielisjärven Osuusliikkeestä oli valmistunut vuonna 1917, mutta se paloi vuonna 1925 ja sen tilalle rakennettiin välittömästi nykyinen puurakennus.

http://ra.fi/fSdz

https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-119859

Muita funkkistyylisiä rakennuksia on Kulman risteyksen tienoilla.

Siellä asui sukulaismieskin aikoinaan kun oli töissä kaivoksella.

Kiitos vastauksestasi. Kumarrus vielä päälle. Näyttää totta olevan. Alavuudella 1901 syntyi arkkitehti, tämä Huttunen. Ja näyttäisi olevan usean SOK:n rakennuksen pääarkkitehti.
Joka päivä oppii jotain tämäkin ”nuori” uutta. Todella asiaa, ei asian vierestä.

Minä en tiennyt noiden rakennusten arvosta, ennen kuin niistä, täällä aikoinaan kirjoitettiin.

Mätäsvaaran huviaula oli muistaakseni 60-luvun tuotantoa. Arkkitehdistä ei ole harmainta aavistusta, ei ainakaan Aalto;) tuskin Mätäsvaaran Mäntykään? Joka tapauksessa se oli läheinen ”riiuupaikka” aikoinaan pari kertaa minulle, ehkä muistavat paikan muutkin.

Se oli Tapani Kansan ”Delilah” sen vuosikymmenen loppuaikaa, ja Aikamiesten Iltatuuleen aikaa.
Koska Tompasta ja alkuperäisestä pidän enemmän, siksi:

https://www.youtube.com/watch?v=8a_T3U1rg2I

Ovathan nämäkin tietyn muistelun aaltoja;)

Tulipa mieleeni muuten perusasioita. Silloin aikoinaan oli kansakoulu. Kansakouluja oli lähes joka kylällä. Jos nykyiseltä Lieksan nuorelta kysäistään, vaikkapa ohimennen, mitä muistat kauppalasta tai Pielisjärven kunnasta tai niiden yhdistymisestä, vaakunoista ym. Osaisivatko he nykykoulun käyneet vastata?

1973 alusta kauppalasta tuli em. kunnan kera kaupunki. Muistaakseni oli pinta-alaltaan aika suuri, ellei Suomen suurin. Voin muistaa väärin, en kaikkea jaksa, en kehtaa tarkastaa, koska en ole debatin pedantti. Osalaiskakin tuttujen mielestä. Joskus myös sopivassa, maistissa;) Letkautus itselleni. Kyllä. Tarkkaavaisimmat osaavat, ja ovat osanneetkin hyvin kyllä huomata, milloin sekoaa terve ajatuksen ryhti ja sen olemus.

Mutta, liikuntaa ja luovuutta kaipaan. Sitä toki huomenna riittää. Olkaa hyvillänne;)

Loppu kevennyksenä tämä nyt tällä kertaa.
https://www.youtube.com/watch?v=1ja32uS-bD0

Mätäsvaaran lava https://www.youtube.com/watch?v=cn_TrEIu5QE

Tai Rauhala.

Lieksan palstan moniarvoisuus tuntuu joskus hämmästyttävän hyvin epätyydyttävältä. Miksi? Siksi, että todellisten teitten kuninkaista, ja muista arvoista on todella kohtapuoliin aikamoinen pula.
https://www.youtube.com/watch?v=KJpGHfwBukI

Arvelisin tanssilavan olleen urheiluseuran omistuksessa.

Pitkästä aikaa murreherkkuja meikäläiselle friikille!
Taitaa vormakoitumisen taustalta löytyä vormu (formu). Asioiden kohdilleen, kuntoon, hoidetuksi eli takaisin mallilleen (muotoon) palauttamisesta silloin puhutaan.