Kuka on keksinyt pakonopeudet?

AvaruutenAsrtronotti

Kun ne oli keksitty niin niihin keksittiin laskea oikein kaavakin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakonopeus, oikein mainiota huumoria etten sanoisi.

Jos rakennetaan tarpeeksi korkeat tikkaat ja annetaan tarpeeksi aikaa niin kiipeän Kuuhun etanan nopeudella?

9

186

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Periaatteessa kyllä, mutta mitä tekemistä tuolla esimerkilläsi on pakonopeuden kanssa?

      • TikapuitaMyötenTaivaasee

        Käytännössä ei!
        Mä haluun ainakin ensin nähdä jonku rakennusinsinöörin tekemät lujuuslaskelmat et miten paksut jalat kuuhun ylttäviin tikkaisiin pitää rakentaa, että ne kestää koko tikkaiden aiheuttaman kuormituksen!
        (ja tostahan keksis muutakin saivarreltavaa vaikka hyrymykky, mm. tuulten ja lämpötilan vaikutukset, mut: olkoon! Laiskotuttaa.)

        Ja alottajalle laiskanläksyksi:
        "Pakonopeus on nopeus, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kappaleeseen ei vaikuta painovoiman lisäksi muita voimia (esimerkiksi kitkaa tai työntövoimaa)"

        Vaikuttaakos suhun tikkaita kiivetessäs muita voimia?


    • jdjsadhhsaf

      Vain sellainen esine, jota ei voida kiihdyttää koko matkaa tarvitsee ns. pakonopeuden.
      Jos rakettia voitaisiin polttaa koko matkan niin voitaisiin päästä perille millä nopeudella tahansa.
      Nykyiset avaruusaluksethan kuin ilotulitusraketteja. Ne sojahtaa vain hetken aikaa ja loppumatka mennään saadulla nopeudella. Alkusojahduksen jälkeen noeus alkaa hidastua, mutta jos nopeus on ollut riittävä ei vauhti ehdi loppua, ennenkuin ollaan maan vetovoiman ulkopuolella.

      • OsinOikeassaOlet

        Olet tainnut käsittää asian vähän puutteellisesti. Katso ExB:n linkin keskustelu. Siinä on sanottu kaikki tarpeellinen.
        Tässä ExB:n kommentissa on oleellinen:
        "Pakonopeus tarkoittaa sitä nopeutta, jolla nopeudella ylöspäin ammuttu kappale pääsisi karkuun planeetan vetovoimakentästä. Ajatus on siis että mitään muuta työtä ei siis tehtäisi kuin pelkkä alkunopeuden antaminen kappaleelle. Edellytyksenä on myös se, että nopeutta ei hidastaisi esimerkiksi ilmakehän vastus. Nopeutta ei siis kannata saavuttaa ennenkuin on ilmakehän ulkopuolella.

        Saman työn voi tehdä myös hitaammin esimerkiksi kiipeämällä ylös pitkin pavunvartta pitäen matkan varrella huilaustaukoja. Jos pavunvartta pitkin ylöspäin kiipeävä Jaakko ei hukkaisi energiaansa hikoilemiseen vaan ainoastaan nousemiseen ylöspäin 100% hyötysuhteella niin energiaa karkumatkalle kuluisi tasan sama määrä kuin mikä tarvittaisiin antamaan Jaakolle saman tien pakonopeus. "


      • airfoiljokaeikirj
        OsinOikeassaOlet kirjoitti:

        Olet tainnut käsittää asian vähän puutteellisesti. Katso ExB:n linkin keskustelu. Siinä on sanottu kaikki tarpeellinen.
        Tässä ExB:n kommentissa on oleellinen:
        "Pakonopeus tarkoittaa sitä nopeutta, jolla nopeudella ylöspäin ammuttu kappale pääsisi karkuun planeetan vetovoimakentästä. Ajatus on siis että mitään muuta työtä ei siis tehtäisi kuin pelkkä alkunopeuden antaminen kappaleelle. Edellytyksenä on myös se, että nopeutta ei hidastaisi esimerkiksi ilmakehän vastus. Nopeutta ei siis kannata saavuttaa ennenkuin on ilmakehän ulkopuolella.

        Saman työn voi tehdä myös hitaammin esimerkiksi kiipeämällä ylös pitkin pavunvartta pitäen matkan varrella huilaustaukoja. Jos pavunvartta pitkin ylöspäin kiipeävä Jaakko ei hukkaisi energiaansa hikoilemiseen vaan ainoastaan nousemiseen ylöspäin 100% hyötysuhteella niin energiaa karkumatkalle kuluisi tasan sama määrä kuin mikä tarvittaisiin antamaan Jaakolle saman tien pakonopeus. "

        Hyvä vastaus. Silti jäin miettimään tuota sataprosenttista hyötysuhdetta hitaassa nousussa. Gravitaatio on pidemmän aikaa mukana hitaassa vauhdissa kasvattaen energia tarvetta.


      • edcvgy

        Kyseessä on kahden energiatilan erotus, joka ilmaistaan liike-energiana ( (1/2) m v^2 ) ja sitä vastaavana nopeutena v.

        Puhutaan, että gravitaatioenergia on negatiivista energiaa. Näin onkin, jos esim kivenmurikan gravitaatioenergia äärettömän kaukana maasta katsotaan nollaksi. Tällöin maan pinnalle pudonneen murikan gravitaatioenergia on negatiivinen. Murikka putoaa "kuoppaan". Sen nostamiseksi sieltä ylös takaisin nollatasolle tarvitaan pakonopeutta vastaava energia.


      • SoonMoroAirfoil
        airfoiljokaeikirj kirjoitti:

        Hyvä vastaus. Silti jäin miettimään tuota sataprosenttista hyötysuhdetta hitaassa nousussa. Gravitaatio on pidemmän aikaa mukana hitaassa vauhdissa kasvattaen energia tarvetta.

        Taitaa tuo ExB silti olla oikeassa. Potentiaalienergia ja liike-energia ovat tässä vain toistensa "vastakohtia", kun puhutaan energian häviämättömyydestä. On aivan sama, missä ajassa liike-energia muuttuu potentiaalienergiaksi. Energia ei häviä.

        Sataprosenttinen hyötysuhde on tietenkin yhtä teoreettinen kuin Kraussin "Oleta pyöreä lehmä"

        (Terveisin Ex PeJuPa eräältä jo lakkautetulta sivustolta)


      • VaiMitenTääMenee

        Hmmm?
        Eikös sekin ole potentiaalienergiaa, jos mä tapaan jossain oikeen ärsyttävän ihmisen jota tekis ieli tirvasta lättyy, mutta jätänkin lyömättä!
        Ja sit ku ens kerran käytän tota potentiaalienergiaa pursuavaa kättäni, esim. ruokaillessa, ni se vapautunu energia hajottaa lautasen, maitolasin ja halkasee vielä pahimmassa tapauksessa koko pöydän?

        Ja energian katoamattomuuden lakien mukaan ton lautasen, juomalasin ja pöydän jäänteet sit lähtee kimpassa vetää kärsään sitä alkuperäistä ärsyttävää ihmistä?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      39
      1669
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      27
      1578
    3. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      13
      1373
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      341
      1329
    5. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1265
    6. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1028
    7. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      8
      1021
    8. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      939
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      7
      931
    10. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      71
      846
    Aihe