Yksinäiset on usein masentuneita.
Oletteko masentuneita?
Kaikysyäsaa
86
1187
Vastaukset
.. Noh, Uskoisin, että kaikki Masistelee aina silloin tällöin.. EtSillee.. =)
- haistappa
masennus on pitkäaikaissairaus, ei olotila
haistappa kirjoitti:
masennus on pitkäaikaissairaus, ei olotila
.. Ei Välttis.. Ja on myös "masiksia" ja Masiksia.. Ja Masiksiakin on MonenMoisia, eikä ne läheskään aina vastaa Toisia.. Riippuu ihan MistRoikkuu.. Yksilöstä, MasiksenLaadusta, Mitkä ovat syyt Masikseen jne..jne.. ;P
.. Ja On se OloTila(kin).. ;P
- kurppaska
Varmaan yksinäiset masentuu helpommin kun ei yksinäiset.
Itse elän yksin mutta en tunne yksinäisyyttä. En ole masentunut. Silloin tällöin.
Joskus stressaa niin ettei uni tule.Minua ei masenna ollenkaan. Joskus sinkku palstalla voi olla pettynyt siitä, että täällä on hiljaista ja kukaan ei vastaa. Olisin kyllä onnellisempi, jos Muhkee_Muhku vielä kirjoittelisi.
Mutta täytyy sanoa, että joskus on ollut vähän masentunut kuukausia sitten, mutta tähän päivää se ei kuulu. Se oli joskus syyskuussa, kun vähän masensi. Nyt vähän harmittaa se, että noin näin pimeää talvella. Kaipaisi sitä kunnon kesää ja valoisuutta takaisin. Onneksi joulun jälkeen tammikuussa alkaa päivä taas selvästi pidentymään! Elämä on ihanaa! :)valtakunta kirjoitti:
Minä en murehdi muhkuran jäämistä pois saa lapsetkin siellä paremmat oltavat kotonaan.
Minusta Muhkun täällä olo oli kivaa. Jään kaipaamaan häntä. Itsekin jään melko pitkälti täältä pois. Tänään kirjoittelen jonnekin kolmeen asti, mutta sitten huomenna vain käyn vilkaisemassa täällä. Sitten joulukuusta lähtien kirjoittelen vain yhtenä viikonloppuna kuukautta kohden. Pitää antaa aikaa muulle. Esimerkiksi minulle tärkeämpää on lukea kesään mennessä hyvin koko Raamattu läpi. Siihen saan aikaa, kun en täällä kirjoittele tai pelaa tietokoneella ollenkaan.
Hyviä itsenäisyyspäiviä ja joulunodotusta!Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minusta Muhkun täällä olo oli kivaa. Jään kaipaamaan häntä. Itsekin jään melko pitkälti täältä pois. Tänään kirjoittelen jonnekin kolmeen asti, mutta sitten huomenna vain käyn vilkaisemassa täällä. Sitten joulukuusta lähtien kirjoittelen vain yhtenä viikonloppuna kuukautta kohden. Pitää antaa aikaa muulle. Esimerkiksi minulle tärkeämpää on lukea kesään mennessä hyvin koko Raamattu läpi. Siihen saan aikaa, kun en täällä kirjoittele tai pelaa tietokoneella ollenkaan.
Hyviä itsenäisyyspäiviä ja joulunodotusta!Raamattu on aika raskas luettava. Yritin itsekin lukea vuosia sitten mutta motivaationi lopahti.
Ehkä olisi onnistunut jos olisin säännöllisesti aiemmin lukenut.
Minusta se kuitenkin antaa uuden näkökulman minkä vuoksi halusin lukea raamatun😁Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minusta Muhkun täällä olo oli kivaa. Jään kaipaamaan häntä. Itsekin jään melko pitkälti täältä pois. Tänään kirjoittelen jonnekin kolmeen asti, mutta sitten huomenna vain käyn vilkaisemassa täällä. Sitten joulukuusta lähtien kirjoittelen vain yhtenä viikonloppuna kuukautta kohden. Pitää antaa aikaa muulle. Esimerkiksi minulle tärkeämpää on lukea kesään mennessä hyvin koko Raamattu läpi. Siihen saan aikaa, kun en täällä kirjoittele tai pelaa tietokoneella ollenkaan.
Hyviä itsenäisyyspäiviä ja joulunodotusta!Voit sinä pitää kivana mutta minä en, suutun jos se sinua vielä jättää keskustelun ulkopuolelle.
😁Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minusta Muhkun täällä olo oli kivaa. Jään kaipaamaan häntä. Itsekin jään melko pitkälti täältä pois. Tänään kirjoittelen jonnekin kolmeen asti, mutta sitten huomenna vain käyn vilkaisemassa täällä. Sitten joulukuusta lähtien kirjoittelen vain yhtenä viikonloppuna kuukautta kohden. Pitää antaa aikaa muulle. Esimerkiksi minulle tärkeämpää on lukea kesään mennessä hyvin koko Raamattu läpi. Siihen saan aikaa, kun en täällä kirjoittele tai pelaa tietokoneella ollenkaan.
Hyviä itsenäisyyspäiviä ja joulunodotusta!Nimi vaihtui. :)
Minun poissaoloja ei kannata kenenkään surra. Joskus on hetkiä, kun ei ole aikaa, halua tai mitään sanottavaa. Ilmestyy ja lähtee, kun sille tuntuu. Tiedäthän, että elämä on täynnä niin paljon asioita ja välillä niiden käsittely järjestystä vaihtelee. Tilanteen ja omankin tarpeen mukaan. :)valtakunta kirjoitti:
Voit sinä pitää kivana mutta minä en, suutun jos se sinua vielä jättää keskustelun ulkopuolelle.
😁Heh, nyt vapisen. Suutut. :)
Sori oli pakko.valtakunta kirjoitti:
Raamattu on aika raskas luettava. Yritin itsekin lukea vuosia sitten mutta motivaationi lopahti.
Ehkä olisi onnistunut jos olisin säännöllisesti aiemmin lukenut.
Minusta se kuitenkin antaa uuden näkökulman minkä vuoksi halusin lukea raamatun😁No oikeastaan minun pitää lukea se kesään mennessä läpi ajatuksella, jos meinaan opiskella teologiaa aineopintoihin asti. Lisäksi joudun lukemaan seuraavan vuoden tenttikirjoja sekä uskonnon lukion oppikirjoja. Minun tulee oppia paljon jo etukäteen. Raamattu on se tärkein.
Mitäs sinulle kuuluu?monnom kirjoitti:
Nimi vaihtui. :)
Minun poissaoloja ei kannata kenenkään surra. Joskus on hetkiä, kun ei ole aikaa, halua tai mitään sanottavaa. Ilmestyy ja lähtee, kun sille tuntuu. Tiedäthän, että elämä on täynnä niin paljon asioita ja välillä niiden käsittely järjestystä vaihtelee. Tilanteen ja omankin tarpeen mukaan. :)Kiva kuulla. Taisin kertoa tässä useammalle henkilölle sinusta, ihanasta nettikirjoittajasta, joka lopetti. No nyt olet takaisin! :) Itse kyllä lopettelen täällä huomiseen päivään. Tänään kirjoittelen enemmän ja huomenna meinaan miettiä opintoja sekä muita projekteja. Vähän vain vilkaisen täällä silloin.
Muuten tänään juttelin yhden kivan naisen kanssa. Tuli mieleen se, että hänet voisi ottaa kainaloon tyttöystävänä. Mielenkiinto ei lähtenyt niinkään seksuaalisesti vaan henkisesti, sillä hänen kanssaan oli kiva jutella. Oikeastaan aloin höpisemään vähän liikaa. Hän muuten esiintyy siinä kirjassani "Eros ja muita..." Kirjoitin yhden kirjanluvun päiväkirjana. Hän tuli yhdessä kaupungissa vastaan kirkossa. Kirjoitin vähän siitä kirkossa käymisestä, sillä se sopi mukaan. Hän ja hänen ystävättärensä pääsivät kirkossa olijoina muutamalla sanalla kirjaan mukaan ja ilmeisesti säilyvät, sillä tuskin kustantaja muuttaa sitä luku. Jos muuttaa niin se pitää täysin kirjoittaa uudelleen ja luku sellaisenaan häviää tyystin. Kirkko oli siinä sen takia, että puhuttiin agape-rakkaudesta.
Huomisen jälkeen ilmestyn tänne vasta lauantaina 23.12. ja olen täällä vähän vielä jouluaattona. Sitten olen tammikuussa 6.-7. kahden päivän aikan viikonloppuna. Taktiikkani on yksi viikonloppu läsnäoloa kuukaudessa. Sitten saa kirjoitell vapaasti sen hetken, mitä on.
Joten minut valitettavasti tavoittaa heikosti, mutta on kiva kuulla se, että sinä olet täällä jälleen! :) En enää olen sen takia vähän masentunut! :)
Hyvää viikonjatkoa! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
No oikeastaan minun pitää lukea se kesään mennessä läpi ajatuksella, jos meinaan opiskella teologiaa aineopintoihin asti. Lisäksi joudun lukemaan seuraavan vuoden tenttikirjoja sekä uskonnon lukion oppikirjoja. Minun tulee oppia paljon jo etukäteen. Raamattu on se tärkein.
Mitäs sinulle kuuluu?Sinulla on kyllä kiire. Tiedän kuintenkin että jatkuvasti koen huonoa omaatuntoa kun jotain saa sisäistettyä kun teorian ja käytännön toteutus on niin työlästä varsinkin kun lapsi ei ole samaa mieltä.
Itselläni tuntuu kiireellä lapsilla puheterapiaa ja kuntoutuksia tulossa ja mennyt, kaikilla on erioireisia toisia tukenut liikaa että ei saa kuin kotikuntoutusta itseltäni. Oon viikottain vienyt lapsia uimaan kaksi kertaa viikossa. Oon tutkinut jo joululahjoja mitä ostan.
Oon kuntoutusvälineitä tutkinut laajasti niiden vaikutuksia ja kehittyneisyyttä, tukiviittomia harjoittelen ja yritän soveltaa sitä miten hyvin hyödynnä muistamaan vähän kuin etsisin opiskeluvälineitä ja etsin sopivaa tarkkailemalla sitä opiskelutekniikkaa etsisi silmillä ja havainomalla lapselle sopivaksi.
Oon vaan niin stressinä ,kiireinen ja väsynyt.
Viime yönä heräsin enkä saanut unta ja kolme tuntia kävin asioita mielessä läpi mitä oli tapahtunut ja yritin nukkua ja taas filmi pyöri silmissä uudelleen kertauksena.
Noiden taitojen omaksuminen on minulle tulossa arjeksi.
Kaikki vaan menee hitaasti oppien ja välineiden puutos aiheuttaa harmistusta.valtakunta kirjoitti:
Sinulla on kyllä kiire. Tiedän kuintenkin että jatkuvasti koen huonoa omaatuntoa kun jotain saa sisäistettyä kun teorian ja käytännön toteutus on niin työlästä varsinkin kun lapsi ei ole samaa mieltä.
Itselläni tuntuu kiireellä lapsilla puheterapiaa ja kuntoutuksia tulossa ja mennyt, kaikilla on erioireisia toisia tukenut liikaa että ei saa kuin kotikuntoutusta itseltäni. Oon viikottain vienyt lapsia uimaan kaksi kertaa viikossa. Oon tutkinut jo joululahjoja mitä ostan.
Oon kuntoutusvälineitä tutkinut laajasti niiden vaikutuksia ja kehittyneisyyttä, tukiviittomia harjoittelen ja yritän soveltaa sitä miten hyvin hyödynnä muistamaan vähän kuin etsisin opiskeluvälineitä ja etsin sopivaa tarkkailemalla sitä opiskelutekniikkaa etsisi silmillä ja havainomalla lapselle sopivaksi.
Oon vaan niin stressinä ,kiireinen ja väsynyt.
Viime yönä heräsin enkä saanut unta ja kolme tuntia kävin asioita mielessä läpi mitä oli tapahtunut ja yritin nukkua ja taas filmi pyöri silmissä uudelleen kertauksena.
Noiden taitojen omaksuminen on minulle tulossa arjeksi.
Kaikki vaan menee hitaasti oppien ja välineiden puutos aiheuttaa harmistusta."Oon vaan niin stressinä ,kiireinen ja väsynyt.
Viime yönä heräsin enkä saanut unta ja kolme tuntia kävin asioita mielessä läpi mitä oli tapahtunut ja yritin nukkua ja taas filmi pyöri silmissä uudelleen kertauksena."
Itsekin nukuin vähän huonosti viime yönä. Vuonna 2015 oli minulla vähän enemmän uniongelmia niin menin niiden takia lääkäriin. Lääkäri selitti missä oli vika ja sanoi, että viikko tai kaksi noita pillereitä syömällä ongelma menee ohi, mutta syö neljän viikon kuuri loppun asti varmuuden vuoksi. Näin tapahtui. Jos unettomuutta esiintyy niin mene lääkäriin. Itsekin selvisin ongelmasta yhdellä pillerikuurilla. Ei niitä ole sen jälkeen tarvinnut syödä, sillä unettomuutta ei ole juuri häiriöksi asti esiintynyt.
Mene lääkäriin heti jos unettomuus jatkuu, sillä minulla helpotti melkein heti tilanne, kun lääkäri teki oikean diagnoosin.Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Oon vaan niin stressinä ,kiireinen ja väsynyt.
Viime yönä heräsin enkä saanut unta ja kolme tuntia kävin asioita mielessä läpi mitä oli tapahtunut ja yritin nukkua ja taas filmi pyöri silmissä uudelleen kertauksena."
Itsekin nukuin vähän huonosti viime yönä. Vuonna 2015 oli minulla vähän enemmän uniongelmia niin menin niiden takia lääkäriin. Lääkäri selitti missä oli vika ja sanoi, että viikko tai kaksi noita pillereitä syömällä ongelma menee ohi, mutta syö neljän viikon kuuri loppun asti varmuuden vuoksi. Näin tapahtui. Jos unettomuutta esiintyy niin mene lääkäriin. Itsekin selvisin ongelmasta yhdellä pillerikuurilla. Ei niitä ole sen jälkeen tarvinnut syödä, sillä unettomuutta ei ole juuri häiriöksi asti esiintynyt.
Mene lääkäriin heti jos unettomuus jatkuu, sillä minulla helpotti melkein heti tilanne, kun lääkäri teki oikean diagnoosin.Noh ongelma on vain tämä kun asiat kyllä etenee mutta se ei vie pois vaaraa mikä tuo stressin ja lääkkeet ei ole sopivia tämmöisessä suunnatussa tilanteessa unitilanteisiin.
Pojan sosiaalinen osaaminen on niin heikkoa että päivässä voi tulla itsetuhoiseksi yhden koulupäivä aikana ja silti se ei saa henkilökohtaista avustajaa johtuen vain koulussa tapahtuneista ongelmista.valtakunta kirjoitti:
Noh ongelma on vain tämä kun asiat kyllä etenee mutta se ei vie pois vaaraa mikä tuo stressin ja lääkkeet ei ole sopivia tämmöisessä suunnatussa tilanteessa unitilanteisiin.
Pojan sosiaalinen osaaminen on niin heikkoa että päivässä voi tulla itsetuhoiseksi yhden koulupäivä aikana ja silti se ei saa henkilökohtaista avustajaa johtuen vain koulussa tapahtuneista ongelmista.Eli tämmöisessä siunatussa tilanteessa ei ole hyväksi.
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Kiva kuulla. Taisin kertoa tässä useammalle henkilölle sinusta, ihanasta nettikirjoittajasta, joka lopetti. No nyt olet takaisin! :) Itse kyllä lopettelen täällä huomiseen päivään. Tänään kirjoittelen enemmän ja huomenna meinaan miettiä opintoja sekä muita projekteja. Vähän vain vilkaisen täällä silloin.
Muuten tänään juttelin yhden kivan naisen kanssa. Tuli mieleen se, että hänet voisi ottaa kainaloon tyttöystävänä. Mielenkiinto ei lähtenyt niinkään seksuaalisesti vaan henkisesti, sillä hänen kanssaan oli kiva jutella. Oikeastaan aloin höpisemään vähän liikaa. Hän muuten esiintyy siinä kirjassani "Eros ja muita..." Kirjoitin yhden kirjanluvun päiväkirjana. Hän tuli yhdessä kaupungissa vastaan kirkossa. Kirjoitin vähän siitä kirkossa käymisestä, sillä se sopi mukaan. Hän ja hänen ystävättärensä pääsivät kirkossa olijoina muutamalla sanalla kirjaan mukaan ja ilmeisesti säilyvät, sillä tuskin kustantaja muuttaa sitä luku. Jos muuttaa niin se pitää täysin kirjoittaa uudelleen ja luku sellaisenaan häviää tyystin. Kirkko oli siinä sen takia, että puhuttiin agape-rakkaudesta.
Huomisen jälkeen ilmestyn tänne vasta lauantaina 23.12. ja olen täällä vähän vielä jouluaattona. Sitten olen tammikuussa 6.-7. kahden päivän aikan viikonloppuna. Taktiikkani on yksi viikonloppu läsnäoloa kuukaudessa. Sitten saa kirjoitell vapaasti sen hetken, mitä on.
Joten minut valitettavasti tavoittaa heikosti, mutta on kiva kuulla se, että sinä olet täällä jälleen! :) En enää olen sen takia vähän masentunut! :)
Hyvää viikonjatkoa! :)Semmoisia suunnitelmia sinulla. Oletko aikatauluttanut opiskelujen vuoksi päiviäsi? Mä olen huono aikatauluttamaan, menen enemmän fiiliksellä ja tilanteen mukaan. Toki mulla on aina tärkeille asioille nk.deadline, kun on oltava valmista.
Samalla pieni stressi lisää suorituskykyä.😋
Muista sitten huikata, kun kirjan saa luettavaksi jostain.
Vietätkö joulua Joensuussa? ☺️
Mukavaa viikkoa ja joulua, jos et sitä ennen piipahda. Luulen, että saatat piipahtaa.- lkjlkj8676878jhgjhgj
valtakunta kirjoitti:
Minä en murehdi muhkuran jäämistä pois saa lapsetkin siellä paremmat oltavat kotonaan.
Huomasitko muuten, että meidän Gnukia puolustavat viestit oli poistettu tuosta toisesta viestiketjusta!!
Jotkut saavat näköjään sanoa mielipiteensä, toiset eivät.. lkjlkj8676878jhgjhgj kirjoitti:
Huomasitko muuten, että meidän Gnukia puolustavat viestit oli poistettu tuosta toisesta viestiketjusta!!
Jotkut saavat näköjään sanoa mielipiteensä, toiset eivät..En ole huomannut mistä. Tiedän tasan tarkkaa joku hämmentää lisää soppaa ja ton yhden ilmiannan nettikiusaamisesta. En jaksa katsoa rumaa käytöstä minua kohtaan varsikin kun ollaan erimieltä.
lkjlkj8676878jhgjhgj kirjoitti:
Huomasitko muuten, että meidän Gnukia puolustavat viestit oli poistettu tuosta toisesta viestiketjusta!!
Jotkut saavat näköjään sanoa mielipiteensä, toiset eivät..Rehellisyys on minulle tärkein ja katsotaan sitten kun laki kurittaa, minun ei tarvitse kuin vain ilmiantaa poliisille.
monnom kirjoitti:
Semmoisia suunnitelmia sinulla. Oletko aikatauluttanut opiskelujen vuoksi päiviäsi? Mä olen huono aikatauluttamaan, menen enemmän fiiliksellä ja tilanteen mukaan. Toki mulla on aina tärkeille asioille nk.deadline, kun on oltava valmista.
Samalla pieni stressi lisää suorituskykyä.😋
Muista sitten huikata, kun kirjan saa luettavaksi jostain.
Vietätkö joulua Joensuussa? ☺️
Mukavaa viikkoa ja joulua, jos et sitä ennen piipahda. Luulen, että saatat piipahtaa.Oikeastaan se ei ole opiskelua vaan valmistautumista tulevaisuutta varten. Päätin tänään jättää esimerkiksi tietokonepelaamisen jokseenkin kokonaan pois. Joskus jos on sellainen hetki, että on aikaa ja tekee mieli niin sitten pelataan. Jotenkin minulla on nyt suunnitelmia tulevaisuutta varten ja tähtään tiettyihin päämääriin. Olen opiskellut johtamista, jossa minun keskiarvoni on 5,0 eli kaikki parhaimpia arvosanoja. Nyt pitäisi soveltaa niitä taitoja ja tietoja käytäntöön. Minullla on päämäärä, visio, toimintasuunnitelma, strategia, taktiikka ja tulosten seuranta. Minulla hyvät mahdollisuudet saada aikaan jotain, siksi jätän tietokonepelaamisen ja täällä kirjoittelun. Sitten kahtena päivänä kuukaudessa saa kirjoitella ja ehkä joskus kesälomalla melko vapaasti useampina päivinä.
Kaikella on aikansa ja nyt ponnistelen muun muuassa sitä päämäärää kohti, että minusta tulee isona kirjailija.
"Muista sitten huikata, kun kirjan saa luettavaksi jostain."
Voin sanoa sen sitten, että se on kaupoissa, mutta muistaakseni täällä ei saa mainostaa. Toisaalta sen kirjan nimen sanominen paljastaisi tulevaisuudessa kuka olen. Koska sitä ei ole lähetetty vielä kustantajalle niin tässä voi sanoa sen olevan "Eros ja muita kreikan..."
"Vietätkö joulua Joensuussa? ☺️"
Yhden kerran olen viettänyt joulua Joensuussa, 10-vuotiaana. Vietän jouluni jokseenkin aina Helsingistä länteen. Yhtä joulua lukuunottamatta tällä vuosituhannella en ole tehnyt niin, eli aina Stadista länteen. Lähden 23.12. junalla Stadiin. Nyt on lähinnä auki se, että millä asemalla kannattaisi jäädä pois. Pasilan asema ei ole entisellään, Tikkurilan asemassa ja Steississä molemmissa on omat hankaluutensa.
Se muuten joulu Joensuussa oli lämminhenkinen joulu hotelli Kimmelissä. Paljon kivoja muistoja. Hienoa oli käydä Kolilla laskettelemassa, kun ei ollut siellä koskaan aikasemmin sellaista tehnyt. Hyvät rinteet, mutta minulle jopa liikaa jyrkkyyttä ja korkeuseroa. Talviset maisematkin olivat mahtavat Kolin laella. Ei ollut ensimmäinen kerta Kolilla, mutta en ollut siellä koskaan aikaisemmin käynyt talvella. Se oli jouluinen elämys. Lisäksi jouluna siellä oli keskellä päivää valoisaa toisin kuin Lapissa. Itse pidän enemmän eteläisen Suomen noin kuuden tunnin valoisasta ajasta kuin Joensuun viiden tunnin päivästä tai Lapin ei-päivästä, kaamoksesta.
Hyvää joulua ja mahdollisesti myös onnellista uutta vuotta! :)valtakunta kirjoitti:
Rehellisyys on minulle tärkein ja katsotaan sitten kun laki kurittaa, minun ei tarvitse kuin vain ilmiantaa poliisille.
Sulle tämmönen, ruksi kohtaan joka sinusta täyttyy. Ole hyvä. :)
https://www.poliisi.fi/nettivinkkiFaith.Hope.Love kirjoitti:
Oikeastaan se ei ole opiskelua vaan valmistautumista tulevaisuutta varten. Päätin tänään jättää esimerkiksi tietokonepelaamisen jokseenkin kokonaan pois. Joskus jos on sellainen hetki, että on aikaa ja tekee mieli niin sitten pelataan. Jotenkin minulla on nyt suunnitelmia tulevaisuutta varten ja tähtään tiettyihin päämääriin. Olen opiskellut johtamista, jossa minun keskiarvoni on 5,0 eli kaikki parhaimpia arvosanoja. Nyt pitäisi soveltaa niitä taitoja ja tietoja käytäntöön. Minullla on päämäärä, visio, toimintasuunnitelma, strategia, taktiikka ja tulosten seuranta. Minulla hyvät mahdollisuudet saada aikaan jotain, siksi jätän tietokonepelaamisen ja täällä kirjoittelun. Sitten kahtena päivänä kuukaudessa saa kirjoitella ja ehkä joskus kesälomalla melko vapaasti useampina päivinä.
Kaikella on aikansa ja nyt ponnistelen muun muuassa sitä päämäärää kohti, että minusta tulee isona kirjailija.
"Muista sitten huikata, kun kirjan saa luettavaksi jostain."
Voin sanoa sen sitten, että se on kaupoissa, mutta muistaakseni täällä ei saa mainostaa. Toisaalta sen kirjan nimen sanominen paljastaisi tulevaisuudessa kuka olen. Koska sitä ei ole lähetetty vielä kustantajalle niin tässä voi sanoa sen olevan "Eros ja muita kreikan..."
"Vietätkö joulua Joensuussa? ☺️"
Yhden kerran olen viettänyt joulua Joensuussa, 10-vuotiaana. Vietän jouluni jokseenkin aina Helsingistä länteen. Yhtä joulua lukuunottamatta tällä vuosituhannella en ole tehnyt niin, eli aina Stadista länteen. Lähden 23.12. junalla Stadiin. Nyt on lähinnä auki se, että millä asemalla kannattaisi jäädä pois. Pasilan asema ei ole entisellään, Tikkurilan asemassa ja Steississä molemmissa on omat hankaluutensa.
Se muuten joulu Joensuussa oli lämminhenkinen joulu hotelli Kimmelissä. Paljon kivoja muistoja. Hienoa oli käydä Kolilla laskettelemassa, kun ei ollut siellä koskaan aikasemmin sellaista tehnyt. Hyvät rinteet, mutta minulle jopa liikaa jyrkkyyttä ja korkeuseroa. Talviset maisematkin olivat mahtavat Kolin laella. Ei ollut ensimmäinen kerta Kolilla, mutta en ollut siellä koskaan aikaisemmin käynyt talvella. Se oli jouluinen elämys. Lisäksi jouluna siellä oli keskellä päivää valoisaa toisin kuin Lapissa. Itse pidän enemmän eteläisen Suomen noin kuuden tunnin valoisasta ajasta kuin Joensuun viiden tunnin päivästä tai Lapin ei-päivästä, kaamoksesta.
Hyvää joulua ja mahdollisesti myös onnellista uutta vuotta! :)" Oikeastaan se ei ole opiskelua vaan valmistautumista tulevaisuutta varten. Päätin tänään jättää esimerkiksi tietokonepelaamisen jokseenkin kokonaan pois. Joskus jos on sellainen hetki, että on aikaa ja tekee mieli niin sitten pelataan. Jotenkin minulla on nyt suunnitelmia tulevaisuutta varten ja tähtään tiettyihin päämääriin. Olen opiskellut johtamista, jossa minun keskiarvoni on 5,0 eli kaikki parhaimpia arvosanoja. Nyt pitäisi soveltaa niitä taitoja ja tietoja käytäntöön. Minullla on päämäärä, visio, toimintasuunnitelma, strategia, taktiikka ja tulosten seuranta. Minulla hyvät mahdollisuudet saada aikaan jotain, siksi jätän tietokonepelaamisen ja täällä kirjoittelun. Sitten kahtena päivänä kuukaudessa saa kirjoitella ja ehkä joskus kesälomalla melko vapaasti useampina päivinä."
- Onko nämä kaikki nyt toisensa poissulkevia vaihtoehtoja? Eikö vaan voi juurikin tehdä sen mukaan mikä tuntuu kulloinkin siinä hetkessä tarpeelliselta? Vai onko se jokin itsekurillinen toimenpide? :)
Itse esimerkiksi valmistaudun kokeeseen lukemalla jonkun osan, joka lukemalla menee puitteissa jaksan keskittyä. Sitten lopetan ja teen jotain muuta, mielekästä mikä pitää mut "virkeenä ja valppaana", josta tulee hyvä olo. Sitten se luettu muhii päässä ja palaan taas lukemiseen, kun on hetki että olen vastaanottavainen. Jotain siis jääkin mieleen. :)
Hyvin ne asiat silleenkin päähän jäsentyy. Mutta jokaisella on tottakai omat tapansa, enkä siitä purnaa. Vain heitän ehdotuksena ilmaan...tai näkökulmana.
Tavoitteet on ihan hyviä, kohdistuspisteitä. :)
"Voin sanoa sen sitten, että se on kaupoissa, mutta muistaakseni täällä ei saa mainostaa. Toisaalta sen kirjan nimen sanominen paljastaisi tulevaisuudessa kuka olen. Koska sitä ei ole lähetetty vielä kustantajalle niin tässä voi sanoa sen olevan "Eros ja muita kreikan...""
- Totta, minä vaan en kirjakauppoja harrasta, niin se jäisi helposti huomaamatta. Mutta kun haluan huomata, niin kysyn siksi vasiten nimeä. :)
Ymmärrän tietysti, että anonyymiys on asia, josta ei kannata jokapaikassa luopua. Nimiä julkaista. Siksees ajattelematon kysymys..tai ehkä ei, kun pakko ei ole vastata. :)
"Yhden kerran olen viettänyt joulua Joensuussa, 10-vuotiaana. Vietän jouluni jokseenkin aina Helsingistä länteen. Yhtä joulua lukuunottamatta tällä vuosituhannella en ole tehnyt niin, eli aina Stadista länteen. Lähden 23.12. junalla Stadiin. Nyt on lähinnä auki se, että millä asemalla kannattaisi jäädä pois. Pasilan asema ei ole entisellään, Tikkurilan asemassa ja Steississä molemmissa on omat hankaluutensa.
Se muuten joulu Joensuussa oli lämminhenkinen joulu hotelli Kimmelissä. Paljon kivoja muistoja. Hienoa oli käydä Kolilla laskettelemassa, kun ei ollut siellä koskaan aikasemmin sellaista tehnyt. Hyvät rinteet, mutta minulle jopa liikaa jyrkkyyttä ja korkeuseroa. Talviset maisematkin olivat mahtavat Kolin laella. Ei ollut ensimmäinen kerta Kolilla, mutta en ollut siellä koskaan aikaisemmin käynyt talvella. Se oli jouluinen elämys. Lisäksi jouluna siellä oli keskellä päivää valoisaa toisin kuin Lapissa. Itse pidän enemmän eteläisen Suomen noin kuuden tunnin valoisasta ajasta kuin Joensuun viiden tunnin päivästä tai Lapin ei-päivästä, kaamoksesta."
- Olin jotenkin kääntänyt päässäni Joensuun tukikohdaksi, missä tapahtuu kaikki. Helsingin vierailukohteeksi. Mutta siis Hesaan jouluksi? :)
Mä en kovin hyvin Helsinkiä tunne, kartalta kyllä löydän paikan kun paikan ja perillekin jos pitää mennä. Mutta tästä lonkalta tekstit paikoista ei sano kovinkaan paljoa. Joku Kamppi ja sen ympäristö nyt tuttua. :)
Laskettelu taas kuuluu juttuihin, joihin en ole koskaan tuntenut suurtakaan vetoa. Mutta sitten taas kelkkailu olis kivaa. :D
sukset mielummin jonkun ohjattavan rakkineen alla, kun minun jaloissa!! Pysyy hanskassa paremmin.
Käytkö vielä nykyään laskettelemassa? Ja nautitko kuvaamasilaisista tunturi näkymistä? :) Onhan etelässäkin laskettelupaikkoja, mutta eivät varmaan maisemallisesti niin hienoja, mitä Kolilla tai Lapissa.
"Hyvää joulua ja mahdollisesti myös onnellista uutta vuotta! :)"
- Samoin sinne!monnom kirjoitti:
" Oikeastaan se ei ole opiskelua vaan valmistautumista tulevaisuutta varten. Päätin tänään jättää esimerkiksi tietokonepelaamisen jokseenkin kokonaan pois. Joskus jos on sellainen hetki, että on aikaa ja tekee mieli niin sitten pelataan. Jotenkin minulla on nyt suunnitelmia tulevaisuutta varten ja tähtään tiettyihin päämääriin. Olen opiskellut johtamista, jossa minun keskiarvoni on 5,0 eli kaikki parhaimpia arvosanoja. Nyt pitäisi soveltaa niitä taitoja ja tietoja käytäntöön. Minullla on päämäärä, visio, toimintasuunnitelma, strategia, taktiikka ja tulosten seuranta. Minulla hyvät mahdollisuudet saada aikaan jotain, siksi jätän tietokonepelaamisen ja täällä kirjoittelun. Sitten kahtena päivänä kuukaudessa saa kirjoitella ja ehkä joskus kesälomalla melko vapaasti useampina päivinä."
- Onko nämä kaikki nyt toisensa poissulkevia vaihtoehtoja? Eikö vaan voi juurikin tehdä sen mukaan mikä tuntuu kulloinkin siinä hetkessä tarpeelliselta? Vai onko se jokin itsekurillinen toimenpide? :)
Itse esimerkiksi valmistaudun kokeeseen lukemalla jonkun osan, joka lukemalla menee puitteissa jaksan keskittyä. Sitten lopetan ja teen jotain muuta, mielekästä mikä pitää mut "virkeenä ja valppaana", josta tulee hyvä olo. Sitten se luettu muhii päässä ja palaan taas lukemiseen, kun on hetki että olen vastaanottavainen. Jotain siis jääkin mieleen. :)
Hyvin ne asiat silleenkin päähän jäsentyy. Mutta jokaisella on tottakai omat tapansa, enkä siitä purnaa. Vain heitän ehdotuksena ilmaan...tai näkökulmana.
Tavoitteet on ihan hyviä, kohdistuspisteitä. :)
"Voin sanoa sen sitten, että se on kaupoissa, mutta muistaakseni täällä ei saa mainostaa. Toisaalta sen kirjan nimen sanominen paljastaisi tulevaisuudessa kuka olen. Koska sitä ei ole lähetetty vielä kustantajalle niin tässä voi sanoa sen olevan "Eros ja muita kreikan...""
- Totta, minä vaan en kirjakauppoja harrasta, niin se jäisi helposti huomaamatta. Mutta kun haluan huomata, niin kysyn siksi vasiten nimeä. :)
Ymmärrän tietysti, että anonyymiys on asia, josta ei kannata jokapaikassa luopua. Nimiä julkaista. Siksees ajattelematon kysymys..tai ehkä ei, kun pakko ei ole vastata. :)
"Yhden kerran olen viettänyt joulua Joensuussa, 10-vuotiaana. Vietän jouluni jokseenkin aina Helsingistä länteen. Yhtä joulua lukuunottamatta tällä vuosituhannella en ole tehnyt niin, eli aina Stadista länteen. Lähden 23.12. junalla Stadiin. Nyt on lähinnä auki se, että millä asemalla kannattaisi jäädä pois. Pasilan asema ei ole entisellään, Tikkurilan asemassa ja Steississä molemmissa on omat hankaluutensa.
Se muuten joulu Joensuussa oli lämminhenkinen joulu hotelli Kimmelissä. Paljon kivoja muistoja. Hienoa oli käydä Kolilla laskettelemassa, kun ei ollut siellä koskaan aikasemmin sellaista tehnyt. Hyvät rinteet, mutta minulle jopa liikaa jyrkkyyttä ja korkeuseroa. Talviset maisematkin olivat mahtavat Kolin laella. Ei ollut ensimmäinen kerta Kolilla, mutta en ollut siellä koskaan aikaisemmin käynyt talvella. Se oli jouluinen elämys. Lisäksi jouluna siellä oli keskellä päivää valoisaa toisin kuin Lapissa. Itse pidän enemmän eteläisen Suomen noin kuuden tunnin valoisasta ajasta kuin Joensuun viiden tunnin päivästä tai Lapin ei-päivästä, kaamoksesta."
- Olin jotenkin kääntänyt päässäni Joensuun tukikohdaksi, missä tapahtuu kaikki. Helsingin vierailukohteeksi. Mutta siis Hesaan jouluksi? :)
Mä en kovin hyvin Helsinkiä tunne, kartalta kyllä löydän paikan kun paikan ja perillekin jos pitää mennä. Mutta tästä lonkalta tekstit paikoista ei sano kovinkaan paljoa. Joku Kamppi ja sen ympäristö nyt tuttua. :)
Laskettelu taas kuuluu juttuihin, joihin en ole koskaan tuntenut suurtakaan vetoa. Mutta sitten taas kelkkailu olis kivaa. :D
sukset mielummin jonkun ohjattavan rakkineen alla, kun minun jaloissa!! Pysyy hanskassa paremmin.
Käytkö vielä nykyään laskettelemassa? Ja nautitko kuvaamasilaisista tunturi näkymistä? :) Onhan etelässäkin laskettelupaikkoja, mutta eivät varmaan maisemallisesti niin hienoja, mitä Kolilla tai Lapissa.
"Hyvää joulua ja mahdollisesti myös onnellista uutta vuotta! :)"
- Samoin sinne!.. Mjuomenta.. ;D.. Heittääkö palsta teilläkin aloitussivuksi tällä hetkellä useimmiten "page=0", jolloin etusivu jää tyhjäksi.. Eli ketjut ei näy etusivulla?.. ;P
NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Mjuomenta.. ;D.. Heittääkö palsta teilläkin aloitussivuksi tällä hetkellä useimmiten "page=0", jolloin etusivu jää tyhjäksi.. Eli ketjut ei näy etusivulla?.. ;P
Joo, kyllä tekee samaa. Tuolta "viestikellosta" nimimerkin vierestä sitten pääsee itse keskusteluun. Ainakin vielä äsken. :)
monnom kirjoitti:
" Oikeastaan se ei ole opiskelua vaan valmistautumista tulevaisuutta varten. Päätin tänään jättää esimerkiksi tietokonepelaamisen jokseenkin kokonaan pois. Joskus jos on sellainen hetki, että on aikaa ja tekee mieli niin sitten pelataan. Jotenkin minulla on nyt suunnitelmia tulevaisuutta varten ja tähtään tiettyihin päämääriin. Olen opiskellut johtamista, jossa minun keskiarvoni on 5,0 eli kaikki parhaimpia arvosanoja. Nyt pitäisi soveltaa niitä taitoja ja tietoja käytäntöön. Minullla on päämäärä, visio, toimintasuunnitelma, strategia, taktiikka ja tulosten seuranta. Minulla hyvät mahdollisuudet saada aikaan jotain, siksi jätän tietokonepelaamisen ja täällä kirjoittelun. Sitten kahtena päivänä kuukaudessa saa kirjoitella ja ehkä joskus kesälomalla melko vapaasti useampina päivinä."
- Onko nämä kaikki nyt toisensa poissulkevia vaihtoehtoja? Eikö vaan voi juurikin tehdä sen mukaan mikä tuntuu kulloinkin siinä hetkessä tarpeelliselta? Vai onko se jokin itsekurillinen toimenpide? :)
Itse esimerkiksi valmistaudun kokeeseen lukemalla jonkun osan, joka lukemalla menee puitteissa jaksan keskittyä. Sitten lopetan ja teen jotain muuta, mielekästä mikä pitää mut "virkeenä ja valppaana", josta tulee hyvä olo. Sitten se luettu muhii päässä ja palaan taas lukemiseen, kun on hetki että olen vastaanottavainen. Jotain siis jääkin mieleen. :)
Hyvin ne asiat silleenkin päähän jäsentyy. Mutta jokaisella on tottakai omat tapansa, enkä siitä purnaa. Vain heitän ehdotuksena ilmaan...tai näkökulmana.
Tavoitteet on ihan hyviä, kohdistuspisteitä. :)
"Voin sanoa sen sitten, että se on kaupoissa, mutta muistaakseni täällä ei saa mainostaa. Toisaalta sen kirjan nimen sanominen paljastaisi tulevaisuudessa kuka olen. Koska sitä ei ole lähetetty vielä kustantajalle niin tässä voi sanoa sen olevan "Eros ja muita kreikan...""
- Totta, minä vaan en kirjakauppoja harrasta, niin se jäisi helposti huomaamatta. Mutta kun haluan huomata, niin kysyn siksi vasiten nimeä. :)
Ymmärrän tietysti, että anonyymiys on asia, josta ei kannata jokapaikassa luopua. Nimiä julkaista. Siksees ajattelematon kysymys..tai ehkä ei, kun pakko ei ole vastata. :)
"Yhden kerran olen viettänyt joulua Joensuussa, 10-vuotiaana. Vietän jouluni jokseenkin aina Helsingistä länteen. Yhtä joulua lukuunottamatta tällä vuosituhannella en ole tehnyt niin, eli aina Stadista länteen. Lähden 23.12. junalla Stadiin. Nyt on lähinnä auki se, että millä asemalla kannattaisi jäädä pois. Pasilan asema ei ole entisellään, Tikkurilan asemassa ja Steississä molemmissa on omat hankaluutensa.
Se muuten joulu Joensuussa oli lämminhenkinen joulu hotelli Kimmelissä. Paljon kivoja muistoja. Hienoa oli käydä Kolilla laskettelemassa, kun ei ollut siellä koskaan aikasemmin sellaista tehnyt. Hyvät rinteet, mutta minulle jopa liikaa jyrkkyyttä ja korkeuseroa. Talviset maisematkin olivat mahtavat Kolin laella. Ei ollut ensimmäinen kerta Kolilla, mutta en ollut siellä koskaan aikaisemmin käynyt talvella. Se oli jouluinen elämys. Lisäksi jouluna siellä oli keskellä päivää valoisaa toisin kuin Lapissa. Itse pidän enemmän eteläisen Suomen noin kuuden tunnin valoisasta ajasta kuin Joensuun viiden tunnin päivästä tai Lapin ei-päivästä, kaamoksesta."
- Olin jotenkin kääntänyt päässäni Joensuun tukikohdaksi, missä tapahtuu kaikki. Helsingin vierailukohteeksi. Mutta siis Hesaan jouluksi? :)
Mä en kovin hyvin Helsinkiä tunne, kartalta kyllä löydän paikan kun paikan ja perillekin jos pitää mennä. Mutta tästä lonkalta tekstit paikoista ei sano kovinkaan paljoa. Joku Kamppi ja sen ympäristö nyt tuttua. :)
Laskettelu taas kuuluu juttuihin, joihin en ole koskaan tuntenut suurtakaan vetoa. Mutta sitten taas kelkkailu olis kivaa. :D
sukset mielummin jonkun ohjattavan rakkineen alla, kun minun jaloissa!! Pysyy hanskassa paremmin.
Käytkö vielä nykyään laskettelemassa? Ja nautitko kuvaamasilaisista tunturi näkymistä? :) Onhan etelässäkin laskettelupaikkoja, mutta eivät varmaan maisemallisesti niin hienoja, mitä Kolilla tai Lapissa.
"Hyvää joulua ja mahdollisesti myös onnellista uutta vuotta! :)"
- Samoin sinne!No, nyt on vähän kiire, joten kaikkeen en kerkiä vastamaan pitäisi kohta lähteä yliopistolle. Muutama sana kumminkin.
"Olin jotenkin kääntänyt päässäni Joensuun tukikohdaksi, missä tapahtuu kaikki. Helsingin vierailukohteeksi. Mutta siis Hesaan jouluksi? :)"
Joo Joensuu on ollut minun tukikohtani vuodesta 2010 ja muutin sinne opiskelemaan jo ennen sitä. Helsinki on Stadi, jossa olen joskus aikaisemmin asunut. En mene minnekään Hesaan jouluksi, koska sellaista ei ole edes helsinkiläiselle olemassa. Hesa on vain nimitys niille, jotka tulevat sinne Stadiin läheiseltä Stadin sateliitti alueelta. Jossain Stadin ja Lahden välillä porukka saattaa käyttää sellaista nimeä kuin Hesa.
"Mä en kovin hyvin Helsinkiä tunne, kartalta kyllä löydän paikan kun paikan ja perillekin jos pitää mennä. Mutta tästä lonkalta tekstit paikoista ei sano kovinkaan paljoa. Joku Kamppi ja sen ympäristö nyt tuttua. :)"
Joku voi kokea, että Stadi on jossain Kallio-Töölö-akselilla. Minulle se tavallaan laajempi. Menin kuukausi tolkulla dösällä Stadista duuniin Helsinki-Vantaan lentokentälle. Niiden kuukausien aikana aloin ajattelemaan niin, että tämäkin lenttokenttä on osa Stadia. Se on Stadin kansainvälinen lentokenttä. Joskus matkustin Stadista jonnekin Espooseen niin ajattelin, että Espoon puolella siirryttiin pois Stadista. Nyt on tilanne, että Stadin metrolla pääsee Kivenlahteen asti, Espooseen. Ehkä tulevaisuudessa ajattelen niin, että sekin on osa Stadia. Sanotaan että menen Kampista länteen jouluksi. En siis oikeastaan vietä jouluani Stadissa eikä minulle ole olemassa mitään Hesaa. Lisäksi olen kummallinen esimerkiksi siinä, että kun kysytään stadilaisittain kumpaa kannatat "HIFK:ta vain Jokereita?" Niin minä vastasin HIFK:ta, mutta sitten HJK:n kannattajana en voi sietää Stadissa HIFK:n punanuttuja jalkapallossa, sillä ne haatavat riitaa ja ovat muutenkin ärsyttäviä. Helsinki on niin monimutkainen, että sitä ei voi oikein selittää. Kaupunki, stad ruotsiksi, se on vain the City - Stadi.
Siitä opiskelusta ja työn teosta, että huomisesta lähtien teen ensi kotona töitä. Sitten menen aina tiettyyn aikaan yliopistolle tekemään hommia aamulla. Sitten tiettyyn aikaan illalla palaan himaan. Illalla ei jaksa enää täällä kirjoitella, valitettavasti.
Joten taidan lopettaa tämän kuun osalta tähän ja palata sitten seuraavan kerran 23.12. tänne.
Hyvää itsenäisyyspäivä ja joulukalenteria! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
No, nyt on vähän kiire, joten kaikkeen en kerkiä vastamaan pitäisi kohta lähteä yliopistolle. Muutama sana kumminkin.
"Olin jotenkin kääntänyt päässäni Joensuun tukikohdaksi, missä tapahtuu kaikki. Helsingin vierailukohteeksi. Mutta siis Hesaan jouluksi? :)"
Joo Joensuu on ollut minun tukikohtani vuodesta 2010 ja muutin sinne opiskelemaan jo ennen sitä. Helsinki on Stadi, jossa olen joskus aikaisemmin asunut. En mene minnekään Hesaan jouluksi, koska sellaista ei ole edes helsinkiläiselle olemassa. Hesa on vain nimitys niille, jotka tulevat sinne Stadiin läheiseltä Stadin sateliitti alueelta. Jossain Stadin ja Lahden välillä porukka saattaa käyttää sellaista nimeä kuin Hesa.
"Mä en kovin hyvin Helsinkiä tunne, kartalta kyllä löydän paikan kun paikan ja perillekin jos pitää mennä. Mutta tästä lonkalta tekstit paikoista ei sano kovinkaan paljoa. Joku Kamppi ja sen ympäristö nyt tuttua. :)"
Joku voi kokea, että Stadi on jossain Kallio-Töölö-akselilla. Minulle se tavallaan laajempi. Menin kuukausi tolkulla dösällä Stadista duuniin Helsinki-Vantaan lentokentälle. Niiden kuukausien aikana aloin ajattelemaan niin, että tämäkin lenttokenttä on osa Stadia. Se on Stadin kansainvälinen lentokenttä. Joskus matkustin Stadista jonnekin Espooseen niin ajattelin, että Espoon puolella siirryttiin pois Stadista. Nyt on tilanne, että Stadin metrolla pääsee Kivenlahteen asti, Espooseen. Ehkä tulevaisuudessa ajattelen niin, että sekin on osa Stadia. Sanotaan että menen Kampista länteen jouluksi. En siis oikeastaan vietä jouluani Stadissa eikä minulle ole olemassa mitään Hesaa. Lisäksi olen kummallinen esimerkiksi siinä, että kun kysytään stadilaisittain kumpaa kannatat "HIFK:ta vain Jokereita?" Niin minä vastasin HIFK:ta, mutta sitten HJK:n kannattajana en voi sietää Stadissa HIFK:n punanuttuja jalkapallossa, sillä ne haatavat riitaa ja ovat muutenkin ärsyttäviä. Helsinki on niin monimutkainen, että sitä ei voi oikein selittää. Kaupunki, stad ruotsiksi, se on vain the City - Stadi.
Siitä opiskelusta ja työn teosta, että huomisesta lähtien teen ensi kotona töitä. Sitten menen aina tiettyyn aikaan yliopistolle tekemään hommia aamulla. Sitten tiettyyn aikaan illalla palaan himaan. Illalla ei jaksa enää täällä kirjoitella, valitettavasti.
Joten taidan lopettaa tämän kuun osalta tähän ja palata sitten seuraavan kerran 23.12. tänne.
Hyvää itsenäisyyspäivä ja joulukalenteria! :)Oolrait. Palataan! :)
monnom kirjoitti:
" Oikeastaan se ei ole opiskelua vaan valmistautumista tulevaisuutta varten. Päätin tänään jättää esimerkiksi tietokonepelaamisen jokseenkin kokonaan pois. Joskus jos on sellainen hetki, että on aikaa ja tekee mieli niin sitten pelataan. Jotenkin minulla on nyt suunnitelmia tulevaisuutta varten ja tähtään tiettyihin päämääriin. Olen opiskellut johtamista, jossa minun keskiarvoni on 5,0 eli kaikki parhaimpia arvosanoja. Nyt pitäisi soveltaa niitä taitoja ja tietoja käytäntöön. Minullla on päämäärä, visio, toimintasuunnitelma, strategia, taktiikka ja tulosten seuranta. Minulla hyvät mahdollisuudet saada aikaan jotain, siksi jätän tietokonepelaamisen ja täällä kirjoittelun. Sitten kahtena päivänä kuukaudessa saa kirjoitella ja ehkä joskus kesälomalla melko vapaasti useampina päivinä."
- Onko nämä kaikki nyt toisensa poissulkevia vaihtoehtoja? Eikö vaan voi juurikin tehdä sen mukaan mikä tuntuu kulloinkin siinä hetkessä tarpeelliselta? Vai onko se jokin itsekurillinen toimenpide? :)
Itse esimerkiksi valmistaudun kokeeseen lukemalla jonkun osan, joka lukemalla menee puitteissa jaksan keskittyä. Sitten lopetan ja teen jotain muuta, mielekästä mikä pitää mut "virkeenä ja valppaana", josta tulee hyvä olo. Sitten se luettu muhii päässä ja palaan taas lukemiseen, kun on hetki että olen vastaanottavainen. Jotain siis jääkin mieleen. :)
Hyvin ne asiat silleenkin päähän jäsentyy. Mutta jokaisella on tottakai omat tapansa, enkä siitä purnaa. Vain heitän ehdotuksena ilmaan...tai näkökulmana.
Tavoitteet on ihan hyviä, kohdistuspisteitä. :)
"Voin sanoa sen sitten, että se on kaupoissa, mutta muistaakseni täällä ei saa mainostaa. Toisaalta sen kirjan nimen sanominen paljastaisi tulevaisuudessa kuka olen. Koska sitä ei ole lähetetty vielä kustantajalle niin tässä voi sanoa sen olevan "Eros ja muita kreikan...""
- Totta, minä vaan en kirjakauppoja harrasta, niin se jäisi helposti huomaamatta. Mutta kun haluan huomata, niin kysyn siksi vasiten nimeä. :)
Ymmärrän tietysti, että anonyymiys on asia, josta ei kannata jokapaikassa luopua. Nimiä julkaista. Siksees ajattelematon kysymys..tai ehkä ei, kun pakko ei ole vastata. :)
"Yhden kerran olen viettänyt joulua Joensuussa, 10-vuotiaana. Vietän jouluni jokseenkin aina Helsingistä länteen. Yhtä joulua lukuunottamatta tällä vuosituhannella en ole tehnyt niin, eli aina Stadista länteen. Lähden 23.12. junalla Stadiin. Nyt on lähinnä auki se, että millä asemalla kannattaisi jäädä pois. Pasilan asema ei ole entisellään, Tikkurilan asemassa ja Steississä molemmissa on omat hankaluutensa.
Se muuten joulu Joensuussa oli lämminhenkinen joulu hotelli Kimmelissä. Paljon kivoja muistoja. Hienoa oli käydä Kolilla laskettelemassa, kun ei ollut siellä koskaan aikasemmin sellaista tehnyt. Hyvät rinteet, mutta minulle jopa liikaa jyrkkyyttä ja korkeuseroa. Talviset maisematkin olivat mahtavat Kolin laella. Ei ollut ensimmäinen kerta Kolilla, mutta en ollut siellä koskaan aikaisemmin käynyt talvella. Se oli jouluinen elämys. Lisäksi jouluna siellä oli keskellä päivää valoisaa toisin kuin Lapissa. Itse pidän enemmän eteläisen Suomen noin kuuden tunnin valoisasta ajasta kuin Joensuun viiden tunnin päivästä tai Lapin ei-päivästä, kaamoksesta."
- Olin jotenkin kääntänyt päässäni Joensuun tukikohdaksi, missä tapahtuu kaikki. Helsingin vierailukohteeksi. Mutta siis Hesaan jouluksi? :)
Mä en kovin hyvin Helsinkiä tunne, kartalta kyllä löydän paikan kun paikan ja perillekin jos pitää mennä. Mutta tästä lonkalta tekstit paikoista ei sano kovinkaan paljoa. Joku Kamppi ja sen ympäristö nyt tuttua. :)
Laskettelu taas kuuluu juttuihin, joihin en ole koskaan tuntenut suurtakaan vetoa. Mutta sitten taas kelkkailu olis kivaa. :D
sukset mielummin jonkun ohjattavan rakkineen alla, kun minun jaloissa!! Pysyy hanskassa paremmin.
Käytkö vielä nykyään laskettelemassa? Ja nautitko kuvaamasilaisista tunturi näkymistä? :) Onhan etelässäkin laskettelupaikkoja, mutta eivät varmaan maisemallisesti niin hienoja, mitä Kolilla tai Lapissa.
"Hyvää joulua ja mahdollisesti myös onnellista uutta vuotta! :)"
- Samoin sinne!"- Onko nämä kaikki nyt toisensa poissulkevia vaihtoehtoja? Eikö vaan voi juurikin tehdä sen mukaan mikä tuntuu kulloinkin siinä hetkessä tarpeelliselta? Vai onko se jokin itsekurillinen toimenpide? :) "
Kyllä on täällä netissä tulee vietettyä aikaa liikaa. Esimerkiksi tänään sain tehtyä töitä. Jotakin tulin aikaansaatua ja asioita vietyä monella tavalla eteenpäin. En koe täällä kirjoittelua niin järkevänä ajankäyttönä. Sitten sen yhden viikonlopun kuussa saa kirjoitella vapaasti niin kuin huvittaa. Kesällä myös voi kirjoitella, kun vapaa-aikaa.
Netin lisäksi paheeni oli vanha jalkapallopelimanageripeli Total Club Manager 2005. Pelaan Suomen maajoukkueella ja Rovaniemen Palloseuralla. Suomen maajoukkueesta ei pääse yksikään pelaaja Espanjan maajoukkueeseen, sillä espanjalaiset ovat sen verran parempia. Mutta vaikka näin on niin minä osaan taktikoida niin, että Espanja häviää joskus Suomelle 5-1. Argentiina ja Italiaa en ole Suomella voittanut varsinaisella peliajalla. Ainoat Suomen tappiot ovat Hollannille ja Tsekille minun alaisuudessani. Maailman Mestaruus vuonna 2006 ja Euroopan mestaruus 2008. Mikael Forssell valittu molemmissa kisoissa parhaimmaksi pelaajaksi. Hän pelaa Ropsissani, mutta ei mahdu sen Mestarien liigan joukkueeseen, sillä ei ole kuin ylijäämähyökkääjä.
Tietokonepeli on vuodelta 2004. Sen vuoden parhaimmaksi pelajaksi todellisuudessa äänestettiin brasilainen Ronaldinho ja toiseksi pelaajaksi ranskalainen Henry. Molemmat pelaavat minun Ropsissani. Lisäksi siellä on kärjessäni Englannin paras hyökkääjä, joka ei ole Wayne Rooney. ROPS on niin hyvä, että kun Real Madrid tulee vastaan - niin vain maalivahti kelpaisi Ropsin avauskokoonpanoon Madridista. Iker Casillasista tulisi ykkösmaalivahti Ropsissa. Espanjan paras hyökkääjä pelissä Raul pääsisi vaihtopenkille. Suomen sarjaan kelpuittaisin pelamaan myös tietokonepelissä englantilainen David Beckhamin, mutta ei hänellä ole oikein asiaa Ropsin joukkueessa Mestarien liigaan. Ketkään muut pelaajat Real Madridista eivät pääsi joukkueeseeni, sillä minun muut pelaajani ovat yksinkertaisesti parempia. Ainut pelaaja, jota vastustajista pelkään, on Juventuksen Buffon, joka aiheutti Mestarien liigassa yllätystasapelin 1-1. Pelkään maalivahti Buffonia, sillä hän voi estää vain Ropsin kolmannen perättäisen Mestarien liigan voiton finaalissa Rops-Juventus. Seuraavalla kaudella ostaisin noin 70 miljoonalla Buffonin pois Juventuksesta, että ei tarvitse pelätä sitä ei voita Juvea. Buffon pelissä maailman parasmaalivahti ja ainoa palanen joka puuttuu jokseenkin täydellisestä joukkueesta: Rovaniemen Palloseura. Juventuksesta ja Real Madridista minun joukkueeseni avauskokouspanooni eivät kelpaa kuin maalivahdit, jotka ovatkin pelissä maailman parhaat. Rops on maailman paras, ainakin tietokonepelissä?
Kysymys kuuluu onko järkeä pelata, jollakin satujoukkuella bittimaailmassa, vaikka on ollut helvetin hauskaa, kun on voittanut muutaman kauden aikana kaikki pokaaliit niin seurajoukkueella kuin maajoukkueella? Mieluummin koen jotain todellista maailmaa kuin satuilen jossain bittimaailmassa. Täällä ollaan vähän todellisemmassa maailmassa, mutta melkoista Platonin luolan harhaa tämäkin on? Katsomme varjokuvia luolan seinällä?
Päätin lopettaa harrastukseni pelata Rovaniemen Palloseuralla voitosta voittoon ja Suomen maajoukkueella. Koskaan en tule tietämään voittaakoo Suomi tietokonepelissä vuonna 2010 toisen kerran maailman mestaruuden, vuoden 2006 jatkeeksi. Oikeastaan sillä ei ole väliä ja tyhmää olla jokseenkin maailman paras pelaaja vanhassa tietokonepelissä, jota tuskin kukaan muu maailmassa edes enää pelaa. Ei se peli niin helppo ole, mutta minä olen niin hyvä pelaaja.
Rops on paras tietokonepelissä, mutta tosi elämässä on kivempi katsoa Töölössä HJK:n jalkapallopeliä. :) Samoiten nainen tai ystävä kasvotusten on parempi kuin netin kautta! :) Tämän takia rajoitan tälläistä satuelämää. Vain kaksi päivää kuussa vain täällä jatkossa! Nähdään! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
"- Onko nämä kaikki nyt toisensa poissulkevia vaihtoehtoja? Eikö vaan voi juurikin tehdä sen mukaan mikä tuntuu kulloinkin siinä hetkessä tarpeelliselta? Vai onko se jokin itsekurillinen toimenpide? :) "
Kyllä on täällä netissä tulee vietettyä aikaa liikaa. Esimerkiksi tänään sain tehtyä töitä. Jotakin tulin aikaansaatua ja asioita vietyä monella tavalla eteenpäin. En koe täällä kirjoittelua niin järkevänä ajankäyttönä. Sitten sen yhden viikonlopun kuussa saa kirjoitella vapaasti niin kuin huvittaa. Kesällä myös voi kirjoitella, kun vapaa-aikaa.
Netin lisäksi paheeni oli vanha jalkapallopelimanageripeli Total Club Manager 2005. Pelaan Suomen maajoukkueella ja Rovaniemen Palloseuralla. Suomen maajoukkueesta ei pääse yksikään pelaaja Espanjan maajoukkueeseen, sillä espanjalaiset ovat sen verran parempia. Mutta vaikka näin on niin minä osaan taktikoida niin, että Espanja häviää joskus Suomelle 5-1. Argentiina ja Italiaa en ole Suomella voittanut varsinaisella peliajalla. Ainoat Suomen tappiot ovat Hollannille ja Tsekille minun alaisuudessani. Maailman Mestaruus vuonna 2006 ja Euroopan mestaruus 2008. Mikael Forssell valittu molemmissa kisoissa parhaimmaksi pelaajaksi. Hän pelaa Ropsissani, mutta ei mahdu sen Mestarien liigan joukkueeseen, sillä ei ole kuin ylijäämähyökkääjä.
Tietokonepeli on vuodelta 2004. Sen vuoden parhaimmaksi pelajaksi todellisuudessa äänestettiin brasilainen Ronaldinho ja toiseksi pelaajaksi ranskalainen Henry. Molemmat pelaavat minun Ropsissani. Lisäksi siellä on kärjessäni Englannin paras hyökkääjä, joka ei ole Wayne Rooney. ROPS on niin hyvä, että kun Real Madrid tulee vastaan - niin vain maalivahti kelpaisi Ropsin avauskokoonpanoon Madridista. Iker Casillasista tulisi ykkösmaalivahti Ropsissa. Espanjan paras hyökkääjä pelissä Raul pääsisi vaihtopenkille. Suomen sarjaan kelpuittaisin pelamaan myös tietokonepelissä englantilainen David Beckhamin, mutta ei hänellä ole oikein asiaa Ropsin joukkueessa Mestarien liigaan. Ketkään muut pelaajat Real Madridista eivät pääsi joukkueeseeni, sillä minun muut pelaajani ovat yksinkertaisesti parempia. Ainut pelaaja, jota vastustajista pelkään, on Juventuksen Buffon, joka aiheutti Mestarien liigassa yllätystasapelin 1-1. Pelkään maalivahti Buffonia, sillä hän voi estää vain Ropsin kolmannen perättäisen Mestarien liigan voiton finaalissa Rops-Juventus. Seuraavalla kaudella ostaisin noin 70 miljoonalla Buffonin pois Juventuksesta, että ei tarvitse pelätä sitä ei voita Juvea. Buffon pelissä maailman parasmaalivahti ja ainoa palanen joka puuttuu jokseenkin täydellisestä joukkueesta: Rovaniemen Palloseura. Juventuksesta ja Real Madridista minun joukkueeseni avauskokouspanooni eivät kelpaa kuin maalivahdit, jotka ovatkin pelissä maailman parhaat. Rops on maailman paras, ainakin tietokonepelissä?
Kysymys kuuluu onko järkeä pelata, jollakin satujoukkuella bittimaailmassa, vaikka on ollut helvetin hauskaa, kun on voittanut muutaman kauden aikana kaikki pokaaliit niin seurajoukkueella kuin maajoukkueella? Mieluummin koen jotain todellista maailmaa kuin satuilen jossain bittimaailmassa. Täällä ollaan vähän todellisemmassa maailmassa, mutta melkoista Platonin luolan harhaa tämäkin on? Katsomme varjokuvia luolan seinällä?
Päätin lopettaa harrastukseni pelata Rovaniemen Palloseuralla voitosta voittoon ja Suomen maajoukkueella. Koskaan en tule tietämään voittaakoo Suomi tietokonepelissä vuonna 2010 toisen kerran maailman mestaruuden, vuoden 2006 jatkeeksi. Oikeastaan sillä ei ole väliä ja tyhmää olla jokseenkin maailman paras pelaaja vanhassa tietokonepelissä, jota tuskin kukaan muu maailmassa edes enää pelaa. Ei se peli niin helppo ole, mutta minä olen niin hyvä pelaaja.
Rops on paras tietokonepelissä, mutta tosi elämässä on kivempi katsoa Töölössä HJK:n jalkapallopeliä. :) Samoiten nainen tai ystävä kasvotusten on parempi kuin netin kautta! :) Tämän takia rajoitan tälläistä satuelämää. Vain kaksi päivää kuussa vain täällä jatkossa! Nähdään! :)No, jos nyt kysytään näin päin. Onko missään loppujen lopuksi järkeä? Eiköhän se mielekkyyskin ole aika tärkeä asia, eikä se pelkkä järkiperäisyys. Mutta ymmärrän, että asiat tahtoo laittaa johonkin tärkeysjärjestykseen. :)
Fairytales...hmm, niinpä.monnom kirjoitti:
No, jos nyt kysytään näin päin. Onko missään loppujen lopuksi järkeä? Eiköhän se mielekkyyskin ole aika tärkeä asia, eikä se pelkkä järkiperäisyys. Mutta ymmärrän, että asiat tahtoo laittaa johonkin tärkeysjärjestykseen. :)
Fairytales...hmm, niinpä."No, jos nyt kysytään näin päin. Onko missään loppujen lopuksi järkeä? Eiköhän se mielekkyyskin ole aika tärkeä asia, eikä se pelkkä järkiperäisyys. Mutta ymmärrän, että asiat tahtoo laittaa johonkin tärkeysjärjestykseen."
Tuossa jalkapallomanageripelin pelaamisessa ei oikein muuta järkeä ollut kuin ne, että siitä nautti ja oli onnellinen. Nyt minusta tuntuu, että voin nauttia muista asioista enemmän ja onnellinen voin olla ennen kaikkea kirjoja kehittämällä sekä luomalla jotain uutta muille. Esimerkiksi siitä jalkapallosta voisi tehdä Fairytalen, tarinan, menestyvästä maailman parhaasta jalkapalloilijasta. Samalla voisi puhutella ihmisiä, vaikka se on satua ja viihdettä?
Etsin tuosta sinun kirjoittamasta Shakespearen näytelmästä kohdan kotona kirjastani. Katsoin alkuperäisestä Shakespearen tuotannosta. Minulla ei ole siihen käännöstä, mutta käänsin sen lonkalta vähän sinne päin tietämättä kaikkia sanoja varmasti.
Shakespeare: Machebet, Act 5, Scene 5, omassa kirjassani sivu 795:
"There would have been a time for such a word, - To-morrow, and tomorrow, and to-morrow, Creeps is this petty pace from day to day. To the last syllable of recorded time. And all our yesterdays: And all our yesterdays have lighted fools. The way to dusty death. Out, out, brief candle! Life is but a walking shadow, a poor player, That shruts and frets his hour the stage. And then is heard no more: it is a tale Told by an idiot, full of sound and fury, signifing nothing.
Olisi ollut aika sellaiselle sanalle - huominen, ja huominen, ja huominen, ryömien pienin askelin päivä päivältä. Viimeiseen tavuun tallennetun ajan. Ja kaikki meidän eillisiämme: ja kaikki meidän eiliset ovat valaisseet typeryyksiä. Tie pölyiseen kuolemaan. Loppu, loppu, lyhyt kynttilä. Elämä on vain kävelevä varjo, köyhä näyttelijä, joka hetken riekkuu ja räyhää näyttämöllään. Sitten sitä ei enää kuulla: se on idiootin kertoma tarina, täynnä ääntä ja raivoa, tarkoittaen mitään.
Tuo oli muutaman minuutin käännös. En jaksanut enempää tuon eteen. En osaa englantia, jota luen ajoittain alkukielellä. Tuo on neljän minuutin suomennos.
Mitä mieltä olet Shakespearen pessimististä. Kääntäisin tuo toisin päin ihan lonkalta.
Olisi hieno hetki sellaisella sanalle kuin - ihana, ihana, ihana huominen, valloittavasti hyppien tulet, joka viimeiseen tavuusi tallennat ajan, kaikki meidän eilisemme ovat monesti hienoja hetkiä täynnä. Teitä ikuiseen elämään. Mutta loppu tuo aikanaan tuon, tuon lyhyen elämän kynttilän. Elämä on tanssiva liekki, rikkaan kuninkaallisen ihmisen kertoma, joka hetken suloistaa ja rakastaa näyttämöllään. Sitten siitä jälleen kuullaan: se on syntyvän lapsen kertoma tarina, täynnä ääntä ja iloa, tarkoittaen kaikkea.
Tuohon meni neljä minuuttia myös.- sorry.virheitä
Faith.Hope.Love kirjoitti:
"No, jos nyt kysytään näin päin. Onko missään loppujen lopuksi järkeä? Eiköhän se mielekkyyskin ole aika tärkeä asia, eikä se pelkkä järkiperäisyys. Mutta ymmärrän, että asiat tahtoo laittaa johonkin tärkeysjärjestykseen."
Tuossa jalkapallomanageripelin pelaamisessa ei oikein muuta järkeä ollut kuin ne, että siitä nautti ja oli onnellinen. Nyt minusta tuntuu, että voin nauttia muista asioista enemmän ja onnellinen voin olla ennen kaikkea kirjoja kehittämällä sekä luomalla jotain uutta muille. Esimerkiksi siitä jalkapallosta voisi tehdä Fairytalen, tarinan, menestyvästä maailman parhaasta jalkapalloilijasta. Samalla voisi puhutella ihmisiä, vaikka se on satua ja viihdettä?
Etsin tuosta sinun kirjoittamasta Shakespearen näytelmästä kohdan kotona kirjastani. Katsoin alkuperäisestä Shakespearen tuotannosta. Minulla ei ole siihen käännöstä, mutta käänsin sen lonkalta vähän sinne päin tietämättä kaikkia sanoja varmasti.
Shakespeare: Machebet, Act 5, Scene 5, omassa kirjassani sivu 795:
"There would have been a time for such a word, - To-morrow, and tomorrow, and to-morrow, Creeps is this petty pace from day to day. To the last syllable of recorded time. And all our yesterdays: And all our yesterdays have lighted fools. The way to dusty death. Out, out, brief candle! Life is but a walking shadow, a poor player, That shruts and frets his hour the stage. And then is heard no more: it is a tale Told by an idiot, full of sound and fury, signifing nothing.
Olisi ollut aika sellaiselle sanalle - huominen, ja huominen, ja huominen, ryömien pienin askelin päivä päivältä. Viimeiseen tavuun tallennetun ajan. Ja kaikki meidän eillisiämme: ja kaikki meidän eiliset ovat valaisseet typeryyksiä. Tie pölyiseen kuolemaan. Loppu, loppu, lyhyt kynttilä. Elämä on vain kävelevä varjo, köyhä näyttelijä, joka hetken riekkuu ja räyhää näyttämöllään. Sitten sitä ei enää kuulla: se on idiootin kertoma tarina, täynnä ääntä ja raivoa, tarkoittaen mitään.
Tuo oli muutaman minuutin käännös. En jaksanut enempää tuon eteen. En osaa englantia, jota luen ajoittain alkukielellä. Tuo on neljän minuutin suomennos.
Mitä mieltä olet Shakespearen pessimististä. Kääntäisin tuo toisin päin ihan lonkalta.
Olisi hieno hetki sellaisella sanalle kuin - ihana, ihana, ihana huominen, valloittavasti hyppien tulet, joka viimeiseen tavuusi tallennat ajan, kaikki meidän eilisemme ovat monesti hienoja hetkiä täynnä. Teitä ikuiseen elämään. Mutta loppu tuo aikanaan tuon, tuon lyhyen elämän kynttilän. Elämä on tanssiva liekki, rikkaan kuninkaallisen ihmisen kertoma, joka hetken suloistaa ja rakastaa näyttämöllään. Sitten siitä jälleen kuullaan: se on syntyvän lapsen kertoma tarina, täynnä ääntä ja iloa, tarkoittaen kaikkea.
Tuohon meni neljä minuuttia myös.Shakespeare: Macbeth. Kirjoitin tuonkin väärin, joten älä ota käännöstäni turhan vakavasti.
Two beer or not two beer by William Shakesbeer? Jotain tuollaista tuo minun juttuni oli sisällöltään. Faith.Hope.Love kirjoitti:
"No, jos nyt kysytään näin päin. Onko missään loppujen lopuksi järkeä? Eiköhän se mielekkyyskin ole aika tärkeä asia, eikä se pelkkä järkiperäisyys. Mutta ymmärrän, että asiat tahtoo laittaa johonkin tärkeysjärjestykseen."
Tuossa jalkapallomanageripelin pelaamisessa ei oikein muuta järkeä ollut kuin ne, että siitä nautti ja oli onnellinen. Nyt minusta tuntuu, että voin nauttia muista asioista enemmän ja onnellinen voin olla ennen kaikkea kirjoja kehittämällä sekä luomalla jotain uutta muille. Esimerkiksi siitä jalkapallosta voisi tehdä Fairytalen, tarinan, menestyvästä maailman parhaasta jalkapalloilijasta. Samalla voisi puhutella ihmisiä, vaikka se on satua ja viihdettä?
Etsin tuosta sinun kirjoittamasta Shakespearen näytelmästä kohdan kotona kirjastani. Katsoin alkuperäisestä Shakespearen tuotannosta. Minulla ei ole siihen käännöstä, mutta käänsin sen lonkalta vähän sinne päin tietämättä kaikkia sanoja varmasti.
Shakespeare: Machebet, Act 5, Scene 5, omassa kirjassani sivu 795:
"There would have been a time for such a word, - To-morrow, and tomorrow, and to-morrow, Creeps is this petty pace from day to day. To the last syllable of recorded time. And all our yesterdays: And all our yesterdays have lighted fools. The way to dusty death. Out, out, brief candle! Life is but a walking shadow, a poor player, That shruts and frets his hour the stage. And then is heard no more: it is a tale Told by an idiot, full of sound and fury, signifing nothing.
Olisi ollut aika sellaiselle sanalle - huominen, ja huominen, ja huominen, ryömien pienin askelin päivä päivältä. Viimeiseen tavuun tallennetun ajan. Ja kaikki meidän eillisiämme: ja kaikki meidän eiliset ovat valaisseet typeryyksiä. Tie pölyiseen kuolemaan. Loppu, loppu, lyhyt kynttilä. Elämä on vain kävelevä varjo, köyhä näyttelijä, joka hetken riekkuu ja räyhää näyttämöllään. Sitten sitä ei enää kuulla: se on idiootin kertoma tarina, täynnä ääntä ja raivoa, tarkoittaen mitään.
Tuo oli muutaman minuutin käännös. En jaksanut enempää tuon eteen. En osaa englantia, jota luen ajoittain alkukielellä. Tuo on neljän minuutin suomennos.
Mitä mieltä olet Shakespearen pessimististä. Kääntäisin tuo toisin päin ihan lonkalta.
Olisi hieno hetki sellaisella sanalle kuin - ihana, ihana, ihana huominen, valloittavasti hyppien tulet, joka viimeiseen tavuusi tallennat ajan, kaikki meidän eilisemme ovat monesti hienoja hetkiä täynnä. Teitä ikuiseen elämään. Mutta loppu tuo aikanaan tuon, tuon lyhyen elämän kynttilän. Elämä on tanssiva liekki, rikkaan kuninkaallisen ihmisen kertoma, joka hetken suloistaa ja rakastaa näyttämöllään. Sitten siitä jälleen kuullaan: se on syntyvän lapsen kertoma tarina, täynnä ääntä ja iloa, tarkoittaen kaikkea.
Tuohon meni neljä minuuttia myös.Shakespear oli ihan ihminen kaikessa pessimistissään. Sehän on osa ihmisen luontoa, pessimismi. Toki, minä kun mielummin suuntaan ajatukseni positiivisuuteen ja hyviin asioihin, niin koitan olla pessimismin "pois pusuttelija". Mutta, tajuan että elämä ei ole pelkkää hymyä, se hymy vaan tarttee koittaa jostain repiä ja kehittää, kun meinaa mennä miinukselle. :)
Olen oppinut huijaamaan aivojani, niin kun joku jossakin kirjoitti. Kun on kakka fiilis ja tuntuu, että en saa elämästä mitään hyvää irti, mä alan rutiininomaisesti kehittämään itselleni syitä hymyyn. Ja ne asiat on ihan omassa psyykessä muovailtavia juttuja. Ei tarvi olla mitään konkreettisesti käsin koskettavaa tai silmin nähtävää. Asenne terapiaa kaiketi. :)
Mutta josku ihan koko huonon fiiliksen kumoaa, yksi hymy jossain vastaantulevalta tai kaunis ele...pari lämmintä sanaa toiselta ihmiseltä. Ja taas mä saan otteen elämän kauniista asioista ja uskoni hyvään ja rakkauteen palaa. Aika helppoa, kun sen alun oppii päähänsä kovalevylle ajamaan.
Tästä mä pidin enemmän. :)
"Olisi hieno hetki sellaisella sanalle kuin - ihana, ihana, ihana huominen, valloittavasti hyppien tulet, joka viimeiseen tavuusi tallennat ajan, kaikki meidän eilisemme ovat monesti hienoja hetkiä täynnä. Teitä ikuiseen elämään. Mutta loppu tuo aikanaan tuon, tuon lyhyen elämän kynttilän. Elämä on tanssiva liekki, rikkaan kuninkaallisen ihmisen kertoma, joka hetken suloistaa ja rakastaa näyttämöllään. Sitten siitä jälleen kuullaan: se on syntyvän lapsen kertoma tarina, täynnä ääntä ja iloa, tarkoittaen kaikkea."
Kaikesta missä on ripaus toivoa, se saa mut nyökyttelemään. Hyvä hyvä.monnom kirjoitti:
Shakespear oli ihan ihminen kaikessa pessimistissään. Sehän on osa ihmisen luontoa, pessimismi. Toki, minä kun mielummin suuntaan ajatukseni positiivisuuteen ja hyviin asioihin, niin koitan olla pessimismin "pois pusuttelija". Mutta, tajuan että elämä ei ole pelkkää hymyä, se hymy vaan tarttee koittaa jostain repiä ja kehittää, kun meinaa mennä miinukselle. :)
Olen oppinut huijaamaan aivojani, niin kun joku jossakin kirjoitti. Kun on kakka fiilis ja tuntuu, että en saa elämästä mitään hyvää irti, mä alan rutiininomaisesti kehittämään itselleni syitä hymyyn. Ja ne asiat on ihan omassa psyykessä muovailtavia juttuja. Ei tarvi olla mitään konkreettisesti käsin koskettavaa tai silmin nähtävää. Asenne terapiaa kaiketi. :)
Mutta josku ihan koko huonon fiiliksen kumoaa, yksi hymy jossain vastaantulevalta tai kaunis ele...pari lämmintä sanaa toiselta ihmiseltä. Ja taas mä saan otteen elämän kauniista asioista ja uskoni hyvään ja rakkauteen palaa. Aika helppoa, kun sen alun oppii päähänsä kovalevylle ajamaan.
Tästä mä pidin enemmän. :)
"Olisi hieno hetki sellaisella sanalle kuin - ihana, ihana, ihana huominen, valloittavasti hyppien tulet, joka viimeiseen tavuusi tallennat ajan, kaikki meidän eilisemme ovat monesti hienoja hetkiä täynnä. Teitä ikuiseen elämään. Mutta loppu tuo aikanaan tuon, tuon lyhyen elämän kynttilän. Elämä on tanssiva liekki, rikkaan kuninkaallisen ihmisen kertoma, joka hetken suloistaa ja rakastaa näyttämöllään. Sitten siitä jälleen kuullaan: se on syntyvän lapsen kertoma tarina, täynnä ääntä ja iloa, tarkoittaen kaikkea."
Kaikesta missä on ripaus toivoa, se saa mut nyökyttelemään. Hyvä hyvä."Olisi hieno hetki sellaisella sanalle kuin - ihana, ihana, ihana huominen, valloittavasti hyppien tulet, joka viimeiseen tavuusi tallennat ajan, kaikki meidän eilisemme ovat monesti hienoja hetkiä täynnä. Teitä ikuiseen elämään. Mutta loppu tuo aikanaan tuon, tuon lyhyen elämän kynttilän. Elämä on tanssiva liekki, rikkaan kuninkaallisen ihmisen kertoma, joka hetken suloistaa ja rakastaa näyttämöllään. Sitten siitä jälleen kuullaan: se on syntyvän lapsen kertoma tarina, täynnä ääntä ja iloa, tarkoittaen kaikkea."
Kiitos, että pidit tästä. Oikeastaan osa siitä oli jo syntynyt yli kymmenen vuotta sitten, kun aloin miettimään sitä, mitä se on toisin päin. Itseasiassa olen laittanut nettiin jotain sitä, että "elämä on tanssiva liekki" jo yli 10 vuotta sitten. Pääasiassa tuo teksti kyllä syntyi neljässä minuutissa aivan lonkalta, mutta sen aineksi oli kyllä pureskeltu jo yli kymmenen vuotta.
Kiitos vastauksesta. En maltanut pysyä täältä poissa sittenkään, sillä jäi vähän aikaa odotella bussia yliopistolla. Lähden nyt 17.15 pois himaan.
Sitten matkalla Stadiin 23.12. meinaan kirjoitella enemmän junassa. Jossain kohdin verkko saattaa vähän tökkiä, mutta eiköhän Joensuusta Stadiin pääse jokseenkin kaikkialla nettiin.
Nyt pitää rajoittaa tätä kirjoittelua. Tietokoneella pelaaminenkin jäi. Olen saanut nyt jonkin verran aikaiseksi jotain tärkeimpiä juttuja ja vienyt asioita eteenpäin.
Valitettavasti täällä ei ole aikaa nyt enemmän vastata kivaan viestiisi, mutta sitten joulunseutuun voi kirjoitella vapaasti, kun on aikaa.
Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun alusaikaa ihanalle nettikirjoittajalle! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Olisi hieno hetki sellaisella sanalle kuin - ihana, ihana, ihana huominen, valloittavasti hyppien tulet, joka viimeiseen tavuusi tallennat ajan, kaikki meidän eilisemme ovat monesti hienoja hetkiä täynnä. Teitä ikuiseen elämään. Mutta loppu tuo aikanaan tuon, tuon lyhyen elämän kynttilän. Elämä on tanssiva liekki, rikkaan kuninkaallisen ihmisen kertoma, joka hetken suloistaa ja rakastaa näyttämöllään. Sitten siitä jälleen kuullaan: se on syntyvän lapsen kertoma tarina, täynnä ääntä ja iloa, tarkoittaen kaikkea."
Kiitos, että pidit tästä. Oikeastaan osa siitä oli jo syntynyt yli kymmenen vuotta sitten, kun aloin miettimään sitä, mitä se on toisin päin. Itseasiassa olen laittanut nettiin jotain sitä, että "elämä on tanssiva liekki" jo yli 10 vuotta sitten. Pääasiassa tuo teksti kyllä syntyi neljässä minuutissa aivan lonkalta, mutta sen aineksi oli kyllä pureskeltu jo yli kymmenen vuotta.
Kiitos vastauksesta. En maltanut pysyä täältä poissa sittenkään, sillä jäi vähän aikaa odotella bussia yliopistolla. Lähden nyt 17.15 pois himaan.
Sitten matkalla Stadiin 23.12. meinaan kirjoitella enemmän junassa. Jossain kohdin verkko saattaa vähän tökkiä, mutta eiköhän Joensuusta Stadiin pääse jokseenkin kaikkialla nettiin.
Nyt pitää rajoittaa tätä kirjoittelua. Tietokoneella pelaaminenkin jäi. Olen saanut nyt jonkin verran aikaiseksi jotain tärkeimpiä juttuja ja vienyt asioita eteenpäin.
Valitettavasti täällä ei ole aikaa nyt enemmän vastata kivaan viestiisi, mutta sitten joulunseutuun voi kirjoitella vapaasti, kun on aikaa.
Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun alusaikaa ihanalle nettikirjoittajalle! :)Kiitos itselles. Olet lonkalta onnistunut laatimaan positiivisen rimpsun. Ja vielä hemmottelet sanoilla sen lisäksi. ☺️
Etköhän sinä vielä piipahda ennen itsepäisyyspäivää. 😋monnom kirjoitti:
Kiitos itselles. Olet lonkalta onnistunut laatimaan positiivisen rimpsun. Ja vielä hemmottelet sanoilla sen lisäksi. ☺️
Etköhän sinä vielä piipahda ennen itsepäisyyspäivää. 😋.. Jeps.. Ja IhmeMaasta voi aina Lähteä (ainakin yrittää.. ;D), mutta IhmeMaassa kun olet Pyörinyt, niin se on ja tulee aina olemaan OsaSinua.. ;D
monnom kirjoitti:
Kiitos itselles. Olet lonkalta onnistunut laatimaan positiivisen rimpsun. Ja vielä hemmottelet sanoilla sen lisäksi. ☺️
Etköhän sinä vielä piipahda ennen itsepäisyyspäivää. 😋"Mutta josku ihan koko huonon fiiliksen kumoaa, yksi hymy jossain vastaantulevalta tai kaunis ele...pari lämmintä sanaa toiselta ihmiseltä. Ja taas mä saan otteen elämän kauniista asioista ja uskoni hyvään ja rakkauteen palaa. Aika helppoa, kun sen alun oppii päähänsä kovalevylle ajamaan."
No, tulin tänne ennen itsenäisyyspäivää, sillä jokin veti. Huomasin sen, että sinä olet toiseksi vanhin naistuttavani. Se vanhin on yli 50-vuotias. Teistä olen huomannut, että teissä on jotain kypsyyttä, joka viehättää. Noin 20-vuotias sellaista ei ole syntynyt, vaikka tänään juttelin erittäin fiksun lakiopiskelijan kanssa. Hän on ilmeisesti 19-vuotias ja varmasti ensimmäisen vuodenopiskelija. Ei ole iästä kiinni, mutta joistakin ihmistä tulee helmiä iänkarttuessa.
Itsekin päätin tänään sen, että olen yhdessä joskus sitten monien vuosien päästä yli 50-vuotiaan naisen kanssa, kun täytän itse yli 50 vuotta. Sen jälkeen en välttämättä enää nuorempiin katsahta. En usko, että minulle tulee joku 50 vuoden villitys. Ehkä tähän ajatteluun vaikuttaa se yli 50-vuotias naisystävä ja ennen kaikkea sinä. Olet jotain 40 v., mutta sinun kanssasi olen huomannut, että jonkinlainen kypsyys ihmisenä naisessa ennen kaikkea viehättää.
Jos muistat niin minuun ihastui lukiolainen marraskuussa. Sitten maaliskuussa 2017 hän lähestyi itse minua ja tarjosi puhelinnumeroaan. Nyt tuntui siltä, että tein viisaasti, kun en ottanut sitä vastaan puhelinnumeroa. Laskin tänään sen, että olisin mahdollisesti ollut hänestä ihana poikaystävä ja hän minusta ihana tyttöystävä. Mahdollinen seksikin olisi aluksi toiminnut, mutta sitten noin 20 vuoden ikäero olisi alkanut painamaan aivan varmasti. Se suhde olisi aivan varmasti kariintunut. Hetken olisi ollut ihanaa, mutta yhteinen onni ei olisi kestänyt.
Mieluummin keskustelen netissä jokseenkin itseni ikäisen naisen kanssa eli sinun. Saahan sitä jutella jonkun ensimmäisen vuoden19 v. lakiopiskelijan kanssa, mutta ei hänen kanssaan tarvitse ryhtyä seurustelemaan.
Minulle sinä olet lämmin sana ja kaunis hymy ihmisenä. Kiitos siitä! :)
Kait sitä vilkaisen jossain välissä ennen itsenäisyyspäivää. Näyttää siltä, että yliopistolla on hetki aikaa ennen bussinlähtöä. Toisaalta juuri ennen nukkumaanmenoa tulee mieleen tarkistaa se, että joku kirjoittanut minulle tai mitä täällä toiset yleensä kirjoittavat. Nyt tämä ei olekaan niin paljon ajanhukkausta vaan jonkinlaista terapiaa. :)NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Jeps.. Ja IhmeMaasta voi aina Lähteä (ainakin yrittää.. ;D), mutta IhmeMaassa kun olet Pyörinyt, niin se on ja tulee aina olemaan OsaSinua.. ;D
Hehe, niin kai se on. ☺️
Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Mutta josku ihan koko huonon fiiliksen kumoaa, yksi hymy jossain vastaantulevalta tai kaunis ele...pari lämmintä sanaa toiselta ihmiseltä. Ja taas mä saan otteen elämän kauniista asioista ja uskoni hyvään ja rakkauteen palaa. Aika helppoa, kun sen alun oppii päähänsä kovalevylle ajamaan."
No, tulin tänne ennen itsenäisyyspäivää, sillä jokin veti. Huomasin sen, että sinä olet toiseksi vanhin naistuttavani. Se vanhin on yli 50-vuotias. Teistä olen huomannut, että teissä on jotain kypsyyttä, joka viehättää. Noin 20-vuotias sellaista ei ole syntynyt, vaikka tänään juttelin erittäin fiksun lakiopiskelijan kanssa. Hän on ilmeisesti 19-vuotias ja varmasti ensimmäisen vuodenopiskelija. Ei ole iästä kiinni, mutta joistakin ihmistä tulee helmiä iänkarttuessa.
Itsekin päätin tänään sen, että olen yhdessä joskus sitten monien vuosien päästä yli 50-vuotiaan naisen kanssa, kun täytän itse yli 50 vuotta. Sen jälkeen en välttämättä enää nuorempiin katsahta. En usko, että minulle tulee joku 50 vuoden villitys. Ehkä tähän ajatteluun vaikuttaa se yli 50-vuotias naisystävä ja ennen kaikkea sinä. Olet jotain 40 v., mutta sinun kanssasi olen huomannut, että jonkinlainen kypsyys ihmisenä naisessa ennen kaikkea viehättää.
Jos muistat niin minuun ihastui lukiolainen marraskuussa. Sitten maaliskuussa 2017 hän lähestyi itse minua ja tarjosi puhelinnumeroaan. Nyt tuntui siltä, että tein viisaasti, kun en ottanut sitä vastaan puhelinnumeroa. Laskin tänään sen, että olisin mahdollisesti ollut hänestä ihana poikaystävä ja hän minusta ihana tyttöystävä. Mahdollinen seksikin olisi aluksi toiminnut, mutta sitten noin 20 vuoden ikäero olisi alkanut painamaan aivan varmasti. Se suhde olisi aivan varmasti kariintunut. Hetken olisi ollut ihanaa, mutta yhteinen onni ei olisi kestänyt.
Mieluummin keskustelen netissä jokseenkin itseni ikäisen naisen kanssa eli sinun. Saahan sitä jutella jonkun ensimmäisen vuoden19 v. lakiopiskelijan kanssa, mutta ei hänen kanssaan tarvitse ryhtyä seurustelemaan.
Minulle sinä olet lämmin sana ja kaunis hymy ihmisenä. Kiitos siitä! :)
Kait sitä vilkaisen jossain välissä ennen itsenäisyyspäivää. Näyttää siltä, että yliopistolla on hetki aikaa ennen bussinlähtöä. Toisaalta juuri ennen nukkumaanmenoa tulee mieleen tarkistaa se, että joku kirjoittanut minulle tai mitä täällä toiset yleensä kirjoittavat. Nyt tämä ei olekaan niin paljon ajanhukkausta vaan jonkinlaista terapiaa. :)No nyt upotat minut jo pumpuliin noilla sanoillasi, mutta rehellisesti olen iloinen, jos minun täällä kirjoittamiseni saa aikaan hyvää mieltä ja oloa. Sehän on mahtavaa!
Toiselle ihmiselle saa hyvää mieltä päivään ja arkeen ajatuksillaan....tuntuu hyvältä jos näin on. Ja ole hyvä. 😊
No iästä sen verran, että kyllä perusluonne aikalailla varmaan on läpi elämän samanlainen..elämä ja sen myötä tulleet kokemukset muokkaa näkemyksiä. Ja asennoitumista elämään.
Sanoisin silti, että olen ollut samanlainen aina mitä nytkin. Ihan samalla tavalla ajattelen suurimman osan asioista, mitä nuorenakin. Nyt vaan jotkut asiat tuntuu loksahtaneen kohdilleen, eikä häily onko vai eikö rajalla.
Kyllä ne nuoret naisetkin voivat olla varsin kypsiä ihmisiä, siis samalla tavalla kun vanhempikin nainen. Sinällään ikä ei asiassa vaikuta...mutta nuorena ehkä herkemmin vielä häilyy ja etsii sitä " mikä mä olen" ja " mitä mä haluan elämältäni" , joka voi tehdä elämästä joskus hapuilevaa. Itsevarmuus iän myötä varmasti kasvaa ja jopa oppii olemaan riippumattomampi siitä mitä muut ajattelee.
Kai se elämänkokemus on se mikä lopulta lukitsee " jalkoja maahan"?
Luulen, että miksi mm. nuorempi mieheni päätyi minuun niin siksikin, että hötkyilyt ei kuulu mun elämään. Elämä tuntuu hyvälle, vaikkei ole jatkuvasti jotakin uutta ja pyrkimistä johonkin. Seesteisyys lienee yksi tekijä. Näin olen ymmärtänyt..että rasittaa naisessa se, jos ei osaa asettua ja jatkuvasti hakee jotakin muutosta epätoivon vimmalla.monnom kirjoitti:
No nyt upotat minut jo pumpuliin noilla sanoillasi, mutta rehellisesti olen iloinen, jos minun täällä kirjoittamiseni saa aikaan hyvää mieltä ja oloa. Sehän on mahtavaa!
Toiselle ihmiselle saa hyvää mieltä päivään ja arkeen ajatuksillaan....tuntuu hyvältä jos näin on. Ja ole hyvä. 😊
No iästä sen verran, että kyllä perusluonne aikalailla varmaan on läpi elämän samanlainen..elämä ja sen myötä tulleet kokemukset muokkaa näkemyksiä. Ja asennoitumista elämään.
Sanoisin silti, että olen ollut samanlainen aina mitä nytkin. Ihan samalla tavalla ajattelen suurimman osan asioista, mitä nuorenakin. Nyt vaan jotkut asiat tuntuu loksahtaneen kohdilleen, eikä häily onko vai eikö rajalla.
Kyllä ne nuoret naisetkin voivat olla varsin kypsiä ihmisiä, siis samalla tavalla kun vanhempikin nainen. Sinällään ikä ei asiassa vaikuta...mutta nuorena ehkä herkemmin vielä häilyy ja etsii sitä " mikä mä olen" ja " mitä mä haluan elämältäni" , joka voi tehdä elämästä joskus hapuilevaa. Itsevarmuus iän myötä varmasti kasvaa ja jopa oppii olemaan riippumattomampi siitä mitä muut ajattelee.
Kai se elämänkokemus on se mikä lopulta lukitsee " jalkoja maahan"?
Luulen, että miksi mm. nuorempi mieheni päätyi minuun niin siksikin, että hötkyilyt ei kuulu mun elämään. Elämä tuntuu hyvälle, vaikkei ole jatkuvasti jotakin uutta ja pyrkimistä johonkin. Seesteisyys lienee yksi tekijä. Näin olen ymmärtänyt..että rasittaa naisessa se, jos ei osaa asettua ja jatkuvasti hakee jotakin muutosta epätoivon vimmalla.Sellaisen ihmisen kanssahan sitä kannattaa yhteen mennä, joka antaa sullekin sisäisen rauhan ja johon voit luottaa ja tarvittaessa turvata. Jonka kanssa on hyvä olla. Kelle se hyvä mitäkin on...
monnom kirjoitti:
No nyt upotat minut jo pumpuliin noilla sanoillasi, mutta rehellisesti olen iloinen, jos minun täällä kirjoittamiseni saa aikaan hyvää mieltä ja oloa. Sehän on mahtavaa!
Toiselle ihmiselle saa hyvää mieltä päivään ja arkeen ajatuksillaan....tuntuu hyvältä jos näin on. Ja ole hyvä. 😊
No iästä sen verran, että kyllä perusluonne aikalailla varmaan on läpi elämän samanlainen..elämä ja sen myötä tulleet kokemukset muokkaa näkemyksiä. Ja asennoitumista elämään.
Sanoisin silti, että olen ollut samanlainen aina mitä nytkin. Ihan samalla tavalla ajattelen suurimman osan asioista, mitä nuorenakin. Nyt vaan jotkut asiat tuntuu loksahtaneen kohdilleen, eikä häily onko vai eikö rajalla.
Kyllä ne nuoret naisetkin voivat olla varsin kypsiä ihmisiä, siis samalla tavalla kun vanhempikin nainen. Sinällään ikä ei asiassa vaikuta...mutta nuorena ehkä herkemmin vielä häilyy ja etsii sitä " mikä mä olen" ja " mitä mä haluan elämältäni" , joka voi tehdä elämästä joskus hapuilevaa. Itsevarmuus iän myötä varmasti kasvaa ja jopa oppii olemaan riippumattomampi siitä mitä muut ajattelee.
Kai se elämänkokemus on se mikä lopulta lukitsee " jalkoja maahan"?
Luulen, että miksi mm. nuorempi mieheni päätyi minuun niin siksikin, että hötkyilyt ei kuulu mun elämään. Elämä tuntuu hyvälle, vaikkei ole jatkuvasti jotakin uutta ja pyrkimistä johonkin. Seesteisyys lienee yksi tekijä. Näin olen ymmärtänyt..että rasittaa naisessa se, jos ei osaa asettua ja jatkuvasti hakee jotakin muutosta epätoivon vimmalla."No nyt upotat minut jo pumpuliin noilla sanoillasi, mutta rehellisesti olen iloinen, jos minun täällä kirjoittamiseni saa aikaan hyvää mieltä ja oloa. Sehän on mahtavaa!"
No, kaikki on suhteellista. Samaan ihmiseen voi olla useampi näkökulma. Saattaa olla ne molemmat näkökulmat pitävät sillä hetkellä paikansa. Itse olin 20-vuotiaana armeijassa. Siellä armeijatupakaveri sanoi, että "sinusta ei ole yksikään nainen ole kiinnostunut". Sen jälkeen menin illalla armeijan vessaan katsomaan, mitä hän tarkoitti. Sinä päivänä minusta oli otettu armeijassa kaksi kuvaa. Komppanjan saapumiserästä oli otettu kuva. Siellä olin ihmisen näköinen, mutta tuvan kuvassa näytin ihan tröllipeikolta, sillä hiukseni olivat todella huonosti ja kaikkea muuta kuin edustavasti. Armeijassa ilmoitettiin sen kuvanottamisen jälkeen, että armeija siedä "tröllipeikkoa" vaan minun ajellaan pian kaljuksi ellen mene itse seuraavana päivänä parturiin, sillä hiukseni surkeasti, törkeästi ja armeijaan normeihin sopimattomasti. Peilistä näin illalla sen, että hiukset olivat todella huonosti. Lisäksi olin laitunut armeijassa pahasti. Painoindeksini varmasti alle 20 eli näytin sairaanloisen laihalta, miksi roteva nuori mies ajatteli, että minusta ei ole kuvaan nainen kiinnostunut. Lisäksi olin tullut sairaaksi silloin ja naamastani näki selvästi, että olen flunssasairas.
Noin kolme päivää myöhemmin varuskuntasairaalassa nainen sanoi: "Kuulin, että täällä on joku tosi komea mies, mutta en arvannut, että hän olisi noin hyvännäköinen". Olin päässyt sairaalaan, koska se flunssa oli muuttunut kuumeeksi. Mitä oli muuttunut? Minä olin vain käynyt siellä parturissa ja ammattilainen oli leikannut hiukseni. Olin laittanut sen jälkeen geelillä hiukseni hyvin pystyyn. Sitten yksi nuori sairaanhoitajanainen oli vähän ihastunut minuun tai ainakin katseli ihastuneena. Hän oli puhunut, että sairaalassa on tosi hyvänäköinen mies ihastuneena. Sitten sinne tullut nainen oli samaa mieltä. Ei niissä armeijan valokuvissa ollut hyvänäköinen mies. Faktaa oli se, että olin sairaanloisen laiha vartaloltani, mutta jostain armeijahoitsusta kasvoiltaan söpö. Molemmat tahot olivat oikeassa omasta näkökulmastaan, sillä oli olemassa parturissa käynnin jälkeen hiuksiltaan söpö nuori mies, mutta toisaalta olin sairaaloinen laiheliini, joka oli tosissaan flunssakuumeessa ja sairaana.
Samalla tavalla minä saadan nähdä sinut söpönä ja ihanana, mutta joku toinen henkilö, vaikka vähän livenä "muhkuna" naisena ja ajatella, että tuolla naisella ei välttämättä ole kauheasti kysyntää, vaikka todellisuudessa on kyseessä montaa Miss Suomea henkisesti paljon viehättävämpi nainen.
"No iästä sen verran, että kyllä perusluonne aikalailla varmaan on läpi elämän samanlainen..elämä ja sen myötä tulleet kokemukset muokkaa näkemyksiä. Ja asennoitumista elämään."
Ehkä olet oikeassa, mutta kyllä minusta se yli 50-vuotias nainen on kypsynyt vuosien saatossa positiivisesti. Olen ollut hänen ystävänsä yli 10 vuotta.
"Kyllä ne nuoret naisetkin voivat olla varsin kypsiä ihmisiä, siis samalla tavalla kun vanhempikin nainen. Sinällään ikä ei asiassa vaikuta...mutta nuorena ehkä herkemmin vielä häilyy ja etsii sitä " mikä mä olen" ja " mitä mä haluan elämältäni" , joka voi tehdä elämästä joskus hapuilevaa. Itsevarmuus iän myötä varmasti kasvaa ja jopa oppii olemaan riippumattomampi siitä mitä muut ajattelee."
Olet tuossakin oikeassa, mutta kyllä se ikä monesti tuo kypsyyttä ja viisautta. Esimerkiksi itse olen hetero, mutta muutama homo on tuntenut vetoa minua kohtaan joskus. Kun yksi homo on ihastunut ja lähestyy sinua niin kokemuksen jälkeen on oppinut sen, että hänelle voi puhua ja ottaa hänet seuraansa. Kyllä hän sitten ajanmyötä tajuaa, että ei saa minulta vasta kaikua tunteilleen. Sitten jos yllättäin joku nuori söpö homopoika ihastuu sinuun ja hurmaantuneena ostaa sinulle lahjan Stadissa ja antaa sen sinulle Senaatintorilla. Kun se on ensimmäisen kerran edessä niin on hölmistynyt, mutta sitten vähän mietittyään osaa suhtautua fiksummin sellaiseen lahjoja ostavaan mieheen. Sitten kun ensimmäisen kerran huomaat homolla on stondiksen, kun keskustelet hänen kanssaan. Niin ei sellaiset luonnollista reaktiota seuraavalla kerralla enää koe hämmentyneesti. Eli yritän kuvata sitä, että jos naista on aikaisemmin mies lähestynyt niin hän ehkä osaa paremmin suhtautua seuraaviin tapauksiin. Jos jollekin naiselle mies on ihastuneen ostanut lahjan niin hän ajatuksellisesti kypsynyt siihen, miten suhtautuu seuraavan kerran, jos joku mies rakastuu. Jos naiselle on tuttu miehen stondis ja kiihottuminen - niin paljon paremmin suhtautuu seuraavan kerran miehen seksuaalisuuteen ja mahdollisesti omaansa. Jollain núorella noin 20-vuotiaalla naisella ei välttämättä ole tälläisiä kokemuksia.
Merkit loppuivat jokseenkin tähän, miksi en voinnut kaikkeen vastata!
Hyvää viikonloppua! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
"No nyt upotat minut jo pumpuliin noilla sanoillasi, mutta rehellisesti olen iloinen, jos minun täällä kirjoittamiseni saa aikaan hyvää mieltä ja oloa. Sehän on mahtavaa!"
No, kaikki on suhteellista. Samaan ihmiseen voi olla useampi näkökulma. Saattaa olla ne molemmat näkökulmat pitävät sillä hetkellä paikansa. Itse olin 20-vuotiaana armeijassa. Siellä armeijatupakaveri sanoi, että "sinusta ei ole yksikään nainen ole kiinnostunut". Sen jälkeen menin illalla armeijan vessaan katsomaan, mitä hän tarkoitti. Sinä päivänä minusta oli otettu armeijassa kaksi kuvaa. Komppanjan saapumiserästä oli otettu kuva. Siellä olin ihmisen näköinen, mutta tuvan kuvassa näytin ihan tröllipeikolta, sillä hiukseni olivat todella huonosti ja kaikkea muuta kuin edustavasti. Armeijassa ilmoitettiin sen kuvanottamisen jälkeen, että armeija siedä "tröllipeikkoa" vaan minun ajellaan pian kaljuksi ellen mene itse seuraavana päivänä parturiin, sillä hiukseni surkeasti, törkeästi ja armeijaan normeihin sopimattomasti. Peilistä näin illalla sen, että hiukset olivat todella huonosti. Lisäksi olin laitunut armeijassa pahasti. Painoindeksini varmasti alle 20 eli näytin sairaanloisen laihalta, miksi roteva nuori mies ajatteli, että minusta ei ole kuvaan nainen kiinnostunut. Lisäksi olin tullut sairaaksi silloin ja naamastani näki selvästi, että olen flunssasairas.
Noin kolme päivää myöhemmin varuskuntasairaalassa nainen sanoi: "Kuulin, että täällä on joku tosi komea mies, mutta en arvannut, että hän olisi noin hyvännäköinen". Olin päässyt sairaalaan, koska se flunssa oli muuttunut kuumeeksi. Mitä oli muuttunut? Minä olin vain käynyt siellä parturissa ja ammattilainen oli leikannut hiukseni. Olin laittanut sen jälkeen geelillä hiukseni hyvin pystyyn. Sitten yksi nuori sairaanhoitajanainen oli vähän ihastunut minuun tai ainakin katseli ihastuneena. Hän oli puhunut, että sairaalassa on tosi hyvänäköinen mies ihastuneena. Sitten sinne tullut nainen oli samaa mieltä. Ei niissä armeijan valokuvissa ollut hyvänäköinen mies. Faktaa oli se, että olin sairaanloisen laiha vartaloltani, mutta jostain armeijahoitsusta kasvoiltaan söpö. Molemmat tahot olivat oikeassa omasta näkökulmastaan, sillä oli olemassa parturissa käynnin jälkeen hiuksiltaan söpö nuori mies, mutta toisaalta olin sairaaloinen laiheliini, joka oli tosissaan flunssakuumeessa ja sairaana.
Samalla tavalla minä saadan nähdä sinut söpönä ja ihanana, mutta joku toinen henkilö, vaikka vähän livenä "muhkuna" naisena ja ajatella, että tuolla naisella ei välttämättä ole kauheasti kysyntää, vaikka todellisuudessa on kyseessä montaa Miss Suomea henkisesti paljon viehättävämpi nainen.
"No iästä sen verran, että kyllä perusluonne aikalailla varmaan on läpi elämän samanlainen..elämä ja sen myötä tulleet kokemukset muokkaa näkemyksiä. Ja asennoitumista elämään."
Ehkä olet oikeassa, mutta kyllä minusta se yli 50-vuotias nainen on kypsynyt vuosien saatossa positiivisesti. Olen ollut hänen ystävänsä yli 10 vuotta.
"Kyllä ne nuoret naisetkin voivat olla varsin kypsiä ihmisiä, siis samalla tavalla kun vanhempikin nainen. Sinällään ikä ei asiassa vaikuta...mutta nuorena ehkä herkemmin vielä häilyy ja etsii sitä " mikä mä olen" ja " mitä mä haluan elämältäni" , joka voi tehdä elämästä joskus hapuilevaa. Itsevarmuus iän myötä varmasti kasvaa ja jopa oppii olemaan riippumattomampi siitä mitä muut ajattelee."
Olet tuossakin oikeassa, mutta kyllä se ikä monesti tuo kypsyyttä ja viisautta. Esimerkiksi itse olen hetero, mutta muutama homo on tuntenut vetoa minua kohtaan joskus. Kun yksi homo on ihastunut ja lähestyy sinua niin kokemuksen jälkeen on oppinut sen, että hänelle voi puhua ja ottaa hänet seuraansa. Kyllä hän sitten ajanmyötä tajuaa, että ei saa minulta vasta kaikua tunteilleen. Sitten jos yllättäin joku nuori söpö homopoika ihastuu sinuun ja hurmaantuneena ostaa sinulle lahjan Stadissa ja antaa sen sinulle Senaatintorilla. Kun se on ensimmäisen kerran edessä niin on hölmistynyt, mutta sitten vähän mietittyään osaa suhtautua fiksummin sellaiseen lahjoja ostavaan mieheen. Sitten kun ensimmäisen kerran huomaat homolla on stondiksen, kun keskustelet hänen kanssaan. Niin ei sellaiset luonnollista reaktiota seuraavalla kerralla enää koe hämmentyneesti. Eli yritän kuvata sitä, että jos naista on aikaisemmin mies lähestynyt niin hän ehkä osaa paremmin suhtautua seuraaviin tapauksiin. Jos jollekin naiselle mies on ihastuneen ostanut lahjan niin hän ajatuksellisesti kypsynyt siihen, miten suhtautuu seuraavan kerran, jos joku mies rakastuu. Jos naiselle on tuttu miehen stondis ja kiihottuminen - niin paljon paremmin suhtautuu seuraavan kerran miehen seksuaalisuuteen ja mahdollisesti omaansa. Jollain núorella noin 20-vuotiaalla naisella ei välttämättä ole tälläisiä kokemuksia.
Merkit loppuivat jokseenkin tähän, miksi en voinnut kaikkeen vastata!
Hyvää viikonloppua! :)Koit itse olevasi hoikkana ja kipeänä ruma? Välttämättä se sinun hiuskuontalosikaan ei ollut se syy, miksi joku tyttö sinuun ihastui. Miehet ei aina itse edes tunnu tajuavan, miksi he ovat jonkun mielestä ihania ja näyttävät hyvälle naisen mielestä.
Usein miehillä on ihmeellisiä käsityksiä siitä mikä on ihana tai komea. Ja usein ne käsitykset ovat ihan hanurista, liekö siksi että monet miehet pukee omat mieltymyksensä naisien mieltymyksiksi.. :)
Tai karrikoiden karsivat, ynnäilevät yhteen jne. Moni mies ei edes käsitä olevansa upea ihminen, koska on ottanut nokkiinsa tunkiessaan väärään seuraan. Ja pettynyt. Jäänyt kuvitelma, ettei musta kukaan voi pitää ja tykätä.
Ymmärrän vertailun ja näkemyksen mieltymysten eroista. Niinhän se on. Joku näkee jonkun ihastuttavana ja toinen ei voi sietää samaa ihmistä. :)
Juu, ällistymiset vähenee kun oppii ajattelemaan ennakkoluulottomammin. Jos homous on fobia, ei siihen varmaan totu ikinä, että se homokin on ihminen joka voi ihastua myös sinuun. Eikä mikään kauhea mörkö. :)
Itsekin ekan kerran melkeinpä kauhistuin, kun nainen lähestyi minua iskien. Se oli ahdistavaa ja järkyttävää, koska en ollut ikinä ottanut huomioon, että minäkin saatan olla jonkun lesbon tai bi:n mielestä mieleinen. Kun itse heterona katselin vaan miehiä sillä silmällä.
Nyt taas olen asian kanssa jo sinut, käsitän että he eivät ole sen enempää mörköjä kun mekään. Ei me poiketa radikaalisti toisistamme, ehkäpä seksuaalisen suuntautumisen kanssa. Ja siinä nyt ei ole mitään järkyttävää. Yhtälailla he tuntevat asioita ja elävät, kun me heteronakin itsemme kokevat. En ole koskaan huomannut tuntevani vetoa naiseen fyysisesti, mutta luulen että ihastua voisin kyllä hurmaavaan luonteeseen ja persoonaan. Mä ihastun ihmisissä muutenkin pääasiassa juuri luonteeseen ja persoonaan, miehissäkin.
En silti täysin poissulje, etteikö sellainen nainenkin voisi olla olemassa, jota kohtaan alkaisin tuntemaan muutakin vetoa, kun tykkään ihmisestä. En usko, mutta en myöskään täysin 100% voi sanoa ettei ole mahdollista. Syy miksi sanon näin, kun en suurinta osaa miehistäkään koe mitenkään fyysisesti kiinnostavina, vaikka muuten olisivatkin.
Tunnen seksuaalista vetoa niin harvaa kohtaan. Nuorena se vähän pelotti, ei enää. :)
Mutta kiva oli lukea sun mietteitä. Kiitos niistä.
Hyvää viikonloppua sullekin!monnom kirjoitti:
Koit itse olevasi hoikkana ja kipeänä ruma? Välttämättä se sinun hiuskuontalosikaan ei ollut se syy, miksi joku tyttö sinuun ihastui. Miehet ei aina itse edes tunnu tajuavan, miksi he ovat jonkun mielestä ihania ja näyttävät hyvälle naisen mielestä.
Usein miehillä on ihmeellisiä käsityksiä siitä mikä on ihana tai komea. Ja usein ne käsitykset ovat ihan hanurista, liekö siksi että monet miehet pukee omat mieltymyksensä naisien mieltymyksiksi.. :)
Tai karrikoiden karsivat, ynnäilevät yhteen jne. Moni mies ei edes käsitä olevansa upea ihminen, koska on ottanut nokkiinsa tunkiessaan väärään seuraan. Ja pettynyt. Jäänyt kuvitelma, ettei musta kukaan voi pitää ja tykätä.
Ymmärrän vertailun ja näkemyksen mieltymysten eroista. Niinhän se on. Joku näkee jonkun ihastuttavana ja toinen ei voi sietää samaa ihmistä. :)
Juu, ällistymiset vähenee kun oppii ajattelemaan ennakkoluulottomammin. Jos homous on fobia, ei siihen varmaan totu ikinä, että se homokin on ihminen joka voi ihastua myös sinuun. Eikä mikään kauhea mörkö. :)
Itsekin ekan kerran melkeinpä kauhistuin, kun nainen lähestyi minua iskien. Se oli ahdistavaa ja järkyttävää, koska en ollut ikinä ottanut huomioon, että minäkin saatan olla jonkun lesbon tai bi:n mielestä mieleinen. Kun itse heterona katselin vaan miehiä sillä silmällä.
Nyt taas olen asian kanssa jo sinut, käsitän että he eivät ole sen enempää mörköjä kun mekään. Ei me poiketa radikaalisti toisistamme, ehkäpä seksuaalisen suuntautumisen kanssa. Ja siinä nyt ei ole mitään järkyttävää. Yhtälailla he tuntevat asioita ja elävät, kun me heteronakin itsemme kokevat. En ole koskaan huomannut tuntevani vetoa naiseen fyysisesti, mutta luulen että ihastua voisin kyllä hurmaavaan luonteeseen ja persoonaan. Mä ihastun ihmisissä muutenkin pääasiassa juuri luonteeseen ja persoonaan, miehissäkin.
En silti täysin poissulje, etteikö sellainen nainenkin voisi olla olemassa, jota kohtaan alkaisin tuntemaan muutakin vetoa, kun tykkään ihmisestä. En usko, mutta en myöskään täysin 100% voi sanoa ettei ole mahdollista. Syy miksi sanon näin, kun en suurinta osaa miehistäkään koe mitenkään fyysisesti kiinnostavina, vaikka muuten olisivatkin.
Tunnen seksuaalista vetoa niin harvaa kohtaan. Nuorena se vähän pelotti, ei enää. :)
Mutta kiva oli lukea sun mietteitä. Kiitos niistä.
Hyvää viikonloppua sullekin!"Koit itse olevasi hoikkana ja kipeänä ruma? Välttämättä se sinun hiuskuontalosikaan ei ollut se syy, miksi joku tyttö sinuun ihastui. Miehet ei aina itse edes tunnu tajuavan, miksi he ovat jonkun mielestä ihania ja näyttävät hyvälle naisen mielestä."
Se tupakaveri koki niin, että minä olin laihana ruma. Hän sanoi niin vielä sotilaskodissa peruskoulutuskauden lopussa muille. Muut kertoivat jotain muuta. Yksi sanoi hänelle, että hän oli kysynyt joltain naiselta(sisko, tyttöystävältään?), että kuka komppanian saapumiseräs on parhaimman näköinen valokuvassa? Oli lievästi sanottuna yllättänyt, kun nainen oli osoittanut minua. Hiukset oli perseestä, mutta kasvot saattoivat olla ehkä kärkipäätä siellä. Sitten toinen kuulemassani keskustelussa sanoi, että tyttöystävänsä oli sanonut hänelle, että minä olin naistenmies. Tällä tupakaverilla oli käsitys todella, että kukaan nainen ei ollut kiinnostunut minusta, mutta oli kesällä minuun ihastunut monta naista viikkoja ennen armeijaan menoa. Silloin en kyllä ollut yhtä laiha kuin armeijassa.
Muutamia kuukausia armeijan jälkeen en kokenut kyllä itseäni rumana. Olin 21-vuotias ja hyvin bodaamisen alussa. Myöhemmin mielessäni vertasin itseäni 21-vuotiaaseen nykyteinitähti Justin Bieberiin. Minulla oli esimerkiksi paljon enemmän hauista kuin Bieberin alushousukuvassa netissä. Lisäksi minulla oli hiukset paremmin kuin Bieberillä. Ne hiukset oli todella hyvin, sillä teinipikkusisko ahdistui ja tuli sotkemaan ne ilmoittaen, että "ne olivat liian hyvin". Pikkusiskollani meni myös hermot siitä, että hänen kaverinsa jauhoi loputtomiin sitä, miten hyvännäköinen hänen veljensä oli. Erityisesti teinisiskollani meni hermot isoveljen rintakarvoista, joita ei juuri ollut, mutta suihkusta tulon jälkeen tämä teinikaveri oli nähnyt minut pyyhelanteellani. Olisi kuulema laittanut seinälle julisteena. Silloin ehkä tämä armeijakaveri olisi hyväksynyt minut, kun minulla oli non 10 kiloa puhdasta lihasmassaa enemmän kuin armeijassa kehossani. Olin kuukausia riehunut painojen kanssa, sillä armeijassa olin unettomuuden takia totaalisesti riutunut ja laihtunut.
"Usein miehillä on ihmeellisiä käsityksiä siitä mikä on ihana tai komea. Ja usein ne käsitykset ovat ihan hanurista, liekö siksi että monet miehet pukee omat mieltymyksensä naisien mieltymyksiksi.. :) "
No kerrotaan yksi päivä elämästäni. Joskus aamupäivällä naapurin kaveri sanoi, että "paremman näköinen tuo naapurisi on kuin James Dean". Siihen naapuri sanoi, että "sitä minäkin aloin eilen katsomaan". Olin edellisenä päivänä ihmetettellyt James Deanin "Nuori kapinallinen" elokuvan ääressä naapurini luonsitä, että mitä naapuri hommaa. Hän katsoi puolenkymmentä kertaa epäuskoisena elokuvan James Deania ja vuoroin minua.
No sitten lähdin Rantakylästä, jossa asuin kohti yliopistoa kävellen. Kun ehdin vanhan palolaitoksen kohdalla niin huomasin, että minulle oli hymyillyt ilmeisesti kuusi naista matkalla yliopistolle. Aloin systemaattisesti laskemaan ja jatkoin laskemista yliopistolle. Muutama hymyilijä tuli vielä yliopistolla. Tarkkaan laskettuna loppusumma oli 32. Matka ensimmäisestä hymyilijästä siihen yliopiston 32:nteen oli noin kolme kilometriä. Eli kahden mailin matkalla minulle hymyili 32 naista. Sitten keskustassa minulle paluu matkalla hymyili myös miehiä, joista heti päätin, että tuo hymyilijä on hetero ja tuo se homotarjoilija sieltä yhdestä ravintolasta.
Yliopistolla kuulin kahden miehen keskustelevan itsestäni. Toinen sanoi, että "tuolla miehellä on helvetisti naisia". Toinen sanoi siihen, että "eipä noista aina tiedä". Siihen edelliseen sanojaan minun teki käydä lisäämässä, että "helvetiltä tämä tuntuukin niin saat minulla heti 10 tai 15 onnettomasti rakastunutta naista". Tietysti tämä voi olla väärin tulkintaa, mutta tuolloin tuli viisi naista viikon sisällä itkien vastaan. Minusta ei ollut kiva olla Kohtalokas Poika ja typäännyin aivan totaallisesti naistenmiehen maineeseen joka minulla oli. Jätin opinnot yliopistossa kesken ja palasin kuuden vuoden päästä jolloin ihastuneet naiset olivat valmistuneet yliopistosta. Sen jälkeen ei ole kiinnostanut pätkääkään olla naistenmies. Enää en ole James Deania paremman näköinen, jos olin edes silloinkaan, sillä ei enää kiinnosta laittaa hiuksiaan paremmin kuin Justin Bieber tai olla paremmin fyysiseltä olemukseltaan kuin Bieber tai James Dean. Ne kun tekijä häviää niin saa olla melko rauhassa naisilta, kun ei koskaan mene "iskemään naisia ravintolaan". Jotain vähää on sen aikaisesta ulkonäöstä jäljellä, mutta edelleen nyt joku lukiolaistyttö saattaa ihastua bussissa ja tuijotella ihastuneena silmiin. Sitten hän itse lähestyy minua ja tarjoaa puhelinnumeroaan. Jotain ulkonäöstä on jäljellä ja ei ole kauhea kokemus tuijotella ihastunutta teinityttöä silmiin, mutta ei kiinnosta tippakaan päästä Justin Bieberin paikalle Justin Bieberiksi.
Ei elämä ollut tylsää "James Deania" paremman näköisenä, mutta oikeastaan en pidä siitä, että joku ihastuu jokseenkin pelkän ulkonäön takia. Loppu.Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Koit itse olevasi hoikkana ja kipeänä ruma? Välttämättä se sinun hiuskuontalosikaan ei ollut se syy, miksi joku tyttö sinuun ihastui. Miehet ei aina itse edes tunnu tajuavan, miksi he ovat jonkun mielestä ihania ja näyttävät hyvälle naisen mielestä."
Se tupakaveri koki niin, että minä olin laihana ruma. Hän sanoi niin vielä sotilaskodissa peruskoulutuskauden lopussa muille. Muut kertoivat jotain muuta. Yksi sanoi hänelle, että hän oli kysynyt joltain naiselta(sisko, tyttöystävältään?), että kuka komppanian saapumiseräs on parhaimman näköinen valokuvassa? Oli lievästi sanottuna yllättänyt, kun nainen oli osoittanut minua. Hiukset oli perseestä, mutta kasvot saattoivat olla ehkä kärkipäätä siellä. Sitten toinen kuulemassani keskustelussa sanoi, että tyttöystävänsä oli sanonut hänelle, että minä olin naistenmies. Tällä tupakaverilla oli käsitys todella, että kukaan nainen ei ollut kiinnostunut minusta, mutta oli kesällä minuun ihastunut monta naista viikkoja ennen armeijaan menoa. Silloin en kyllä ollut yhtä laiha kuin armeijassa.
Muutamia kuukausia armeijan jälkeen en kokenut kyllä itseäni rumana. Olin 21-vuotias ja hyvin bodaamisen alussa. Myöhemmin mielessäni vertasin itseäni 21-vuotiaaseen nykyteinitähti Justin Bieberiin. Minulla oli esimerkiksi paljon enemmän hauista kuin Bieberin alushousukuvassa netissä. Lisäksi minulla oli hiukset paremmin kuin Bieberillä. Ne hiukset oli todella hyvin, sillä teinipikkusisko ahdistui ja tuli sotkemaan ne ilmoittaen, että "ne olivat liian hyvin". Pikkusiskollani meni myös hermot siitä, että hänen kaverinsa jauhoi loputtomiin sitä, miten hyvännäköinen hänen veljensä oli. Erityisesti teinisiskollani meni hermot isoveljen rintakarvoista, joita ei juuri ollut, mutta suihkusta tulon jälkeen tämä teinikaveri oli nähnyt minut pyyhelanteellani. Olisi kuulema laittanut seinälle julisteena. Silloin ehkä tämä armeijakaveri olisi hyväksynyt minut, kun minulla oli non 10 kiloa puhdasta lihasmassaa enemmän kuin armeijassa kehossani. Olin kuukausia riehunut painojen kanssa, sillä armeijassa olin unettomuuden takia totaalisesti riutunut ja laihtunut.
"Usein miehillä on ihmeellisiä käsityksiä siitä mikä on ihana tai komea. Ja usein ne käsitykset ovat ihan hanurista, liekö siksi että monet miehet pukee omat mieltymyksensä naisien mieltymyksiksi.. :) "
No kerrotaan yksi päivä elämästäni. Joskus aamupäivällä naapurin kaveri sanoi, että "paremman näköinen tuo naapurisi on kuin James Dean". Siihen naapuri sanoi, että "sitä minäkin aloin eilen katsomaan". Olin edellisenä päivänä ihmetettellyt James Deanin "Nuori kapinallinen" elokuvan ääressä naapurini luonsitä, että mitä naapuri hommaa. Hän katsoi puolenkymmentä kertaa epäuskoisena elokuvan James Deania ja vuoroin minua.
No sitten lähdin Rantakylästä, jossa asuin kohti yliopistoa kävellen. Kun ehdin vanhan palolaitoksen kohdalla niin huomasin, että minulle oli hymyillyt ilmeisesti kuusi naista matkalla yliopistolle. Aloin systemaattisesti laskemaan ja jatkoin laskemista yliopistolle. Muutama hymyilijä tuli vielä yliopistolla. Tarkkaan laskettuna loppusumma oli 32. Matka ensimmäisestä hymyilijästä siihen yliopiston 32:nteen oli noin kolme kilometriä. Eli kahden mailin matkalla minulle hymyili 32 naista. Sitten keskustassa minulle paluu matkalla hymyili myös miehiä, joista heti päätin, että tuo hymyilijä on hetero ja tuo se homotarjoilija sieltä yhdestä ravintolasta.
Yliopistolla kuulin kahden miehen keskustelevan itsestäni. Toinen sanoi, että "tuolla miehellä on helvetisti naisia". Toinen sanoi siihen, että "eipä noista aina tiedä". Siihen edelliseen sanojaan minun teki käydä lisäämässä, että "helvetiltä tämä tuntuukin niin saat minulla heti 10 tai 15 onnettomasti rakastunutta naista". Tietysti tämä voi olla väärin tulkintaa, mutta tuolloin tuli viisi naista viikon sisällä itkien vastaan. Minusta ei ollut kiva olla Kohtalokas Poika ja typäännyin aivan totaallisesti naistenmiehen maineeseen joka minulla oli. Jätin opinnot yliopistossa kesken ja palasin kuuden vuoden päästä jolloin ihastuneet naiset olivat valmistuneet yliopistosta. Sen jälkeen ei ole kiinnostanut pätkääkään olla naistenmies. Enää en ole James Deania paremman näköinen, jos olin edes silloinkaan, sillä ei enää kiinnosta laittaa hiuksiaan paremmin kuin Justin Bieber tai olla paremmin fyysiseltä olemukseltaan kuin Bieber tai James Dean. Ne kun tekijä häviää niin saa olla melko rauhassa naisilta, kun ei koskaan mene "iskemään naisia ravintolaan". Jotain vähää on sen aikaisesta ulkonäöstä jäljellä, mutta edelleen nyt joku lukiolaistyttö saattaa ihastua bussissa ja tuijotella ihastuneena silmiin. Sitten hän itse lähestyy minua ja tarjoaa puhelinnumeroaan. Jotain ulkonäöstä on jäljellä ja ei ole kauhea kokemus tuijotella ihastunutta teinityttöä silmiin, mutta ei kiinnosta tippakaan päästä Justin Bieberin paikalle Justin Bieberiksi.
Ei elämä ollut tylsää "James Deania" paremman näköisenä, mutta oikeastaan en pidä siitä, että joku ihastuu jokseenkin pelkän ulkonäön takia. Loppu.Heh, hyvä mies ei tartte olla kuin James Dean tai Justin Biibero.
Hyvä mies on hyvä ittenään.
Naisen hymy ei kesää tee, mutta lempeät silmät voi viedä mukanaan. Hyvää yötä!monnom kirjoitti:
Koit itse olevasi hoikkana ja kipeänä ruma? Välttämättä se sinun hiuskuontalosikaan ei ollut se syy, miksi joku tyttö sinuun ihastui. Miehet ei aina itse edes tunnu tajuavan, miksi he ovat jonkun mielestä ihania ja näyttävät hyvälle naisen mielestä.
Usein miehillä on ihmeellisiä käsityksiä siitä mikä on ihana tai komea. Ja usein ne käsitykset ovat ihan hanurista, liekö siksi että monet miehet pukee omat mieltymyksensä naisien mieltymyksiksi.. :)
Tai karrikoiden karsivat, ynnäilevät yhteen jne. Moni mies ei edes käsitä olevansa upea ihminen, koska on ottanut nokkiinsa tunkiessaan väärään seuraan. Ja pettynyt. Jäänyt kuvitelma, ettei musta kukaan voi pitää ja tykätä.
Ymmärrän vertailun ja näkemyksen mieltymysten eroista. Niinhän se on. Joku näkee jonkun ihastuttavana ja toinen ei voi sietää samaa ihmistä. :)
Juu, ällistymiset vähenee kun oppii ajattelemaan ennakkoluulottomammin. Jos homous on fobia, ei siihen varmaan totu ikinä, että se homokin on ihminen joka voi ihastua myös sinuun. Eikä mikään kauhea mörkö. :)
Itsekin ekan kerran melkeinpä kauhistuin, kun nainen lähestyi minua iskien. Se oli ahdistavaa ja järkyttävää, koska en ollut ikinä ottanut huomioon, että minäkin saatan olla jonkun lesbon tai bi:n mielestä mieleinen. Kun itse heterona katselin vaan miehiä sillä silmällä.
Nyt taas olen asian kanssa jo sinut, käsitän että he eivät ole sen enempää mörköjä kun mekään. Ei me poiketa radikaalisti toisistamme, ehkäpä seksuaalisen suuntautumisen kanssa. Ja siinä nyt ei ole mitään järkyttävää. Yhtälailla he tuntevat asioita ja elävät, kun me heteronakin itsemme kokevat. En ole koskaan huomannut tuntevani vetoa naiseen fyysisesti, mutta luulen että ihastua voisin kyllä hurmaavaan luonteeseen ja persoonaan. Mä ihastun ihmisissä muutenkin pääasiassa juuri luonteeseen ja persoonaan, miehissäkin.
En silti täysin poissulje, etteikö sellainen nainenkin voisi olla olemassa, jota kohtaan alkaisin tuntemaan muutakin vetoa, kun tykkään ihmisestä. En usko, mutta en myöskään täysin 100% voi sanoa ettei ole mahdollista. Syy miksi sanon näin, kun en suurinta osaa miehistäkään koe mitenkään fyysisesti kiinnostavina, vaikka muuten olisivatkin.
Tunnen seksuaalista vetoa niin harvaa kohtaan. Nuorena se vähän pelotti, ei enää. :)
Mutta kiva oli lukea sun mietteitä. Kiitos niistä.
Hyvää viikonloppua sullekin!"Itsekin ekan kerran melkeinpä kauhistuin, kun nainen lähestyi minua iskien. Se oli ahdistavaa ja järkyttävää, koska en ollut ikinä ottanut huomioon, että minäkin saatan olla jonkun lesbon tai bi:n mielestä mieleinen. Kun itse heterona katselin vaan miehiä sillä silmällä."
No, minulla se homojenkiinnostus on lähinnä menneisyyttä, sillä monet heistä taitavat olla nuoruuden ja ulkonäön perään. Hyvännäköinen nuorimies kiinnostaa niitä miespuolisia. Joskus olen käynyt pornosivulla. Jokseenkin kaikkiosastot tuli läpi käytyä uteliaisuuttani, mutta gayosasto ei ole kiinnostanut yhtään. En vilkaissutkaan sitä. Mitään kiihottumista, kun ei tapahdu miesten suhteen. Armeijasta kyllä muistan yhden miehen pyllyn suihkusta, mutta sitä lähinnä katselin kateellisena. Sitten bodasin, jotta saisin samanlaisen. Sitten kun muistutti vähän Tom of Finlandin kuvien suuntaan ihanne suomalaismiestä niin sitten alkoi pienessä määrin homomiesten kiinnostus. Monesti ne kyllä taisivat hakea jotain romanttista rakkautta ja jotain henkisempää.
"Nyt taas olen asian kanssa jo sinut, käsitän että he eivät ole sen enempää mörköjä kun mekään. Ei me poiketa radikaalisti toisistamme, ehkäpä seksuaalisen suuntautumisen kanssa. Ja siinä nyt ei ole mitään järkyttävää. Yhtälailla he tuntevat asioita ja elävät, kun me heteronakin itsemme kokevat. En ole koskaan huomannut tuntevani vetoa naiseen fyysisesti, mutta luulen että ihastua voisin kyllä hurmaavaan luonteeseen ja persoonaan. Mä ihastun ihmisissä muutenkin pääasiassa juuri luonteeseen ja persoonaan, miehissäkin."
Minua ei homot haittaa, sillä ei ne ole käyneet käsiksi. Yhden tutun joku homo yritti pakolla ottaa, mutta tuttuni oli vahvempi niin se jäi vain yritykseksi. Tämä kuulemani homoissakin voi olla pahoja ihmisiä, joten suhtaudun heihin vähän pidättyväisesti, vaikka ystävällisesti. Kun on muutama homppeli ihastunut niin kokee heidät tietyllä tavalla ihan normaaleiksi. Hyvästyy heidät, vaikka Raamattu jossain Paavalin sanoin heidät tuomitsee. En kylläkään olisi vihkimässä homoja kristilliseen avioliittoon tai antamassa heille adoptio-oikeutta homoperheeseen. Tehkööt muuten niin kuin haluavat ja parhaimmaksi katsovat. Heitäkin pitää rakastaa.
Jotenkin ei ole vedossa enää sen pitkän kirjoituksen jälkeen sitä olisi voinut jatkaa pitkälti, mutta täällä ei ole paljon merkkejä kirjoittaa tekstejä. Pituus on rajoitettu.
Hyvää loppu viikonloppua! Tuli kirjoitettua melkoinen tarina ja odotan innolla vastaustasi aikaisempaa kirjoitukseeni. Ulkonäöllä on siis paljon väliä. Ei minuun olisi ihastunut elämässäni enemmän naisia kuin Ruben Oscar Auervaaraan ellen olisi ollut hyvännäköinen. Sen ulkonäön takia oikeastaan yhtään naista ei ole varsinaisesti ehkä vietelty elämässäni vaan se ulkonäkö on ilmeisesti monesti ollut se alkulaukaisia monelle ihastumiselle. Oikeastaan näitten ihastuneiden takia ei ole oikein viettelemiseen halua, sillä tuntuu, että jotenkin ihastuneiden naisten kiintiö meni minun osalta ohi jo ajat sitten.
Tärkeintä minulle on Jumalan tahdon toteutuminen. Ehkä sen takia annoin sille lukion kolmasluokkalaisen "pallon" sähköpostiosoitteellani ja en ottanut hänen puhelinnumeroaan vastaan. Hän sai itse valita ottaako yhteyttä kaksi viikkoa ennen kirjoituksia vaan keskittyykö kirjoituksiin sekä ottaako kirjoitusten jälkeen yhteyttä. Idea ja halu oli rakastaa häntä, ei tähdätä lyhyeen seksisuhteeseen maaliskuussa 2017.monnom kirjoitti:
Heh, hyvä mies ei tartte olla kuin James Dean tai Justin Biibero.
Hyvä mies on hyvä ittenään.
Naisen hymy ei kesää tee, mutta lempeät silmät voi viedä mukanaan. Hyvää yötä!En minä haluakaan olla, sillä olen huomannut ei ole hyvä olla sellainen mies, johon nainen ensisilmäyksestä tai jokseenkin ensisilmäyksestä ihastuu. Minun kokeman mukaan tälläinen ihastus ei käy naiselle ollenkaan. Nainen siis voi ihastua ensisilmäyksestä, vaikka ei olisi mitään halua ja tiedän ainakin yhden tapauksen, että nainen oli onnellisesti kihloissa.
Monesta syystä en enää panostaa ulkonäköön, sillä minusta onnen voi saavuttaa paremmin ihan normaalin näköisenä. Hyvännäköisenä saa vain onnettomia rakastumisia aikaan. Onnettomasti rakastunut nainen ei monena nähtynyt ole kiva näky, sillä pystyn asettumaan toisen tunteisiin ja haluihin. Haluaisi vastata tunteisiin ja toivon sitä, että nainen olisi onnellinen, mutta en ole ollut hyvin montaa naista varten. Oikeastaan toivoo, että monet tapaukset olisivat vain väärin tulkintaa, mutta näin ei ole ollut, sillä nainen on itse käyttänyt käsitettä, että on rakastunut.
Sen minä olen oppinut, että Justin Bieberiä ja James Deania paremmannäköinen ei kannata olla, sillä ei kymmenillä ihastuneilla naisilla mitään tee, kun yksikin riittää! .)Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Itsekin ekan kerran melkeinpä kauhistuin, kun nainen lähestyi minua iskien. Se oli ahdistavaa ja järkyttävää, koska en ollut ikinä ottanut huomioon, että minäkin saatan olla jonkun lesbon tai bi:n mielestä mieleinen. Kun itse heterona katselin vaan miehiä sillä silmällä."
No, minulla se homojenkiinnostus on lähinnä menneisyyttä, sillä monet heistä taitavat olla nuoruuden ja ulkonäön perään. Hyvännäköinen nuorimies kiinnostaa niitä miespuolisia. Joskus olen käynyt pornosivulla. Jokseenkin kaikkiosastot tuli läpi käytyä uteliaisuuttani, mutta gayosasto ei ole kiinnostanut yhtään. En vilkaissutkaan sitä. Mitään kiihottumista, kun ei tapahdu miesten suhteen. Armeijasta kyllä muistan yhden miehen pyllyn suihkusta, mutta sitä lähinnä katselin kateellisena. Sitten bodasin, jotta saisin samanlaisen. Sitten kun muistutti vähän Tom of Finlandin kuvien suuntaan ihanne suomalaismiestä niin sitten alkoi pienessä määrin homomiesten kiinnostus. Monesti ne kyllä taisivat hakea jotain romanttista rakkautta ja jotain henkisempää.
"Nyt taas olen asian kanssa jo sinut, käsitän että he eivät ole sen enempää mörköjä kun mekään. Ei me poiketa radikaalisti toisistamme, ehkäpä seksuaalisen suuntautumisen kanssa. Ja siinä nyt ei ole mitään järkyttävää. Yhtälailla he tuntevat asioita ja elävät, kun me heteronakin itsemme kokevat. En ole koskaan huomannut tuntevani vetoa naiseen fyysisesti, mutta luulen että ihastua voisin kyllä hurmaavaan luonteeseen ja persoonaan. Mä ihastun ihmisissä muutenkin pääasiassa juuri luonteeseen ja persoonaan, miehissäkin."
Minua ei homot haittaa, sillä ei ne ole käyneet käsiksi. Yhden tutun joku homo yritti pakolla ottaa, mutta tuttuni oli vahvempi niin se jäi vain yritykseksi. Tämä kuulemani homoissakin voi olla pahoja ihmisiä, joten suhtaudun heihin vähän pidättyväisesti, vaikka ystävällisesti. Kun on muutama homppeli ihastunut niin kokee heidät tietyllä tavalla ihan normaaleiksi. Hyvästyy heidät, vaikka Raamattu jossain Paavalin sanoin heidät tuomitsee. En kylläkään olisi vihkimässä homoja kristilliseen avioliittoon tai antamassa heille adoptio-oikeutta homoperheeseen. Tehkööt muuten niin kuin haluavat ja parhaimmaksi katsovat. Heitäkin pitää rakastaa.
Jotenkin ei ole vedossa enää sen pitkän kirjoituksen jälkeen sitä olisi voinut jatkaa pitkälti, mutta täällä ei ole paljon merkkejä kirjoittaa tekstejä. Pituus on rajoitettu.
Hyvää loppu viikonloppua! Tuli kirjoitettua melkoinen tarina ja odotan innolla vastaustasi aikaisempaa kirjoitukseeni. Ulkonäöllä on siis paljon väliä. Ei minuun olisi ihastunut elämässäni enemmän naisia kuin Ruben Oscar Auervaaraan ellen olisi ollut hyvännäköinen. Sen ulkonäön takia oikeastaan yhtään naista ei ole varsinaisesti ehkä vietelty elämässäni vaan se ulkonäkö on ilmeisesti monesti ollut se alkulaukaisia monelle ihastumiselle. Oikeastaan näitten ihastuneiden takia ei ole oikein viettelemiseen halua, sillä tuntuu, että jotenkin ihastuneiden naisten kiintiö meni minun osalta ohi jo ajat sitten.
Tärkeintä minulle on Jumalan tahdon toteutuminen. Ehkä sen takia annoin sille lukion kolmasluokkalaisen "pallon" sähköpostiosoitteellani ja en ottanut hänen puhelinnumeroaan vastaan. Hän sai itse valita ottaako yhteyttä kaksi viikkoa ennen kirjoituksia vaan keskittyykö kirjoituksiin sekä ottaako kirjoitusten jälkeen yhteyttä. Idea ja halu oli rakastaa häntä, ei tähdätä lyhyeen seksisuhteeseen maaliskuussa 2017."Ei minuun olisi ihastunut elämässäni enemmän naisia kuin Ruben Oscar Auervaaraan ellen olisi ollut hyvännäköinen."
Lisätään se, että en tiedä miten paljon tuohon henkilöön ihastunut, joten kirjoitinpa typeryyksiä. Hänet on tuomittu noin 20 naisesta ja häneen on ihastunut lisäksi ainakin hänen vaimonsa. Ehkä osoitin olevani vain tyhmä tuomoisia kirjoittaessa. Yksi sanoi siitä tulevasta "Eros ja muita..." kirjastani sen, että siinä oli kypsää tekstiä. Täällä sitä ei ole kyllä monesti ole, sillä tulee kirjoitettu mitä päähän pälkähtää ja nopeasti. Halusin vain tuolla osoittaa sen, että ulkonäöllä on vaikutusta naistenkin ihastumiseen. Vaikka prosessissa ei ole ilmeisesti kyse siitä, että nainen ihastuu pelkästään ulkonäköön vaan ehkä pohjimmiltaan jonkinlaiseen haaveeseen onnesta ja yhteisestä tulevaisuudesta?
- yksinhyväolla
En ole ollut varsinaisesti masentunut mutta hiukan alavireinen liittyen työhön ja raha-asioihin.
- crux
Jos ihan järkevästi ajattelee että elämässä ei ole juuri mitään iloa eikä ainakaan merkitystä niin onko se masennusta? En tiedä mutta sanoisin että ehkä se on jotain muuta. Tai jos suree vaikka menneitä asioita niin onko se vähemmän tervettä kuin niiden surematta jättäminen? Kaikki on toivotonta mutta sitähän elämä on. Hyvä elämäntilanne vain auttaisi unohtamaan monet ikävät asiat ja yksinäisen elämäntilanne ei yleensä ole sellainen.
- nainenyksinäinen
Olen vasta muuttanut Ouluun. Olen nelivitonen. En kulje baareissa. Olla möllötän kotona. Ei työtä.. meinaa nyppiä välillä tämä touhu. En tunne täältä ketään. Onko kohtalotovereita?
Jonkun verran alavireisyyttä pimeinä vuodenaikoina, (väsymys).
- wretwery
En ole masentunut. Elämisen ongelmani ovat eksistentiaalista laatua ja siihen on ainoastaan yksi ratkaisu: tämän turhan elämän päättyminen. Toivon vain, että se tapahtuu mahdollisimman pian, kivuttomasti ja siististi.
- Joskusyksinkin
Elettyä elämää ei kannata surra, siihen ei voi vaikuttaa. Tulevaan kylläkin.
Omista, pienistä ympyröistä on mentävä pois, kun siihen on mahdollisuus. Saa muuta, uutta ajateltavaa.
Erityisesti se on matka omaan itseen. Huomaa, mitä on mennyt vikaan ja yrittää taas saada elämänsä raiteilleen.
Huomaa murehtineensa aivan tyhjistä asioista. Oivaltaa, miten hyvin asiat ovat elämässä lopulta.
Osaa arvostaa, mitä on. Niillä työkaluilla eletään elämää, kun sitä vielä on.
Yrittää tervehdyttää itsensä ja pärjätä mahd vähillä kemikaaleilla. Raittiinahan ihminen on parhaimmillaan ulospäin ja tuntee olonsa hyväksi yötä päivää.
Elämänilo on mm sitä, että koko ajan innostuu uusista asioista, ihan pinistäkin. Niistä pienistäkin asioista tulee henkisesti kylläiseksi ja päivä on täynnä.
Ei välttämättä tarvita mitää työtä, hienoja harrastuksia. Tekee vain sitä, mitä oikeasti haluaa. Usein niitä asioita ei ole vain yksi - käsintekijä
En ole ,on niin paljon tekemistä ettei tahdo päivän tunnit riittää ja suunnittelen aina uusia juttuja mitä tekisin.
Lähinnä kaamosrasittunut. On hetkiä kun ei oikeen jaksa mitään, mutta ei masennusta. Kyllä mä aina itsestäni irti saan pakottamalla ja itseäni "suggeroimalla".
Masentuneena ei onnistu ees pakottamalla. Sekin on koettu, sairastuessa ja saadessa leima otsaan. :)
Semmonen ero siinä.No mä mietin, että miten on nää palstahässäkät vaikuttanut suhun?
Mä en lähde vatvomaan sitä sen kummemmin, mutta mulla ois ehdotus....
Kirjoita minne kirjoitat...vaikka sen yhden ketjuun, kommentoit jotain, niin kommentoi vaan se yksi juttu ja sit se on kommentoitu. Et enää lähde siihen marinaa mukaan ja piste. Sun ei tarvia sepostaa sille yhtään mitään mistään. Et ole tilivelvollinen mistään kellekkään. Eiks näin ole?
Mutta onko täällä jo muutakin sotaa ilmoilla? Mä en päässyt tänne katselemaan kun vasta täällä töissä. Se kännykkä ei näytä, kun siellä on se pirun kysely päällä, joku ainakin niin mietti...Dissident kirjoitti:
No mä mietin, että miten on nää palstahässäkät vaikuttanut suhun?
Mä en lähde vatvomaan sitä sen kummemmin, mutta mulla ois ehdotus....
Kirjoita minne kirjoitat...vaikka sen yhden ketjuun, kommentoit jotain, niin kommentoi vaan se yksi juttu ja sit se on kommentoitu. Et enää lähde siihen marinaa mukaan ja piste. Sun ei tarvia sepostaa sille yhtään mitään mistään. Et ole tilivelvollinen mistään kellekkään. Eiks näin ole?
Mutta onko täällä jo muutakin sotaa ilmoilla? Mä en päässyt tänne katselemaan kun vasta täällä töissä. Se kännykkä ei näytä, kun siellä on se pirun kysely päällä, joku ainakin niin mietti...Ei nää muhun mitään säröjä tee tai yöunia vie. Ei hätää. Nää torspoilut on monet kerrat nähty sivullisena ja itsekin toisena osapuolena. Tiiän kuvion.
Kaikki kulkee sykleinä, asiat toistuu tietyin aikavälein...joten osaa varautua, että ns. honeymoonit palstoilla on myös tilapäisiä. ☺️
En ole havainnut muut@?!
Yksi ölähtää, niin toinenkin saa voimia ja rohkeutta älähtää...kota taas mutavelli selkenee ja tulee uus aalto. Tyyntä tovi jne. ☺️
Mulla näyttäs puhelin toimivan...monnom kirjoitti:
Ei nää muhun mitään säröjä tee tai yöunia vie. Ei hätää. Nää torspoilut on monet kerrat nähty sivullisena ja itsekin toisena osapuolena. Tiiän kuvion.
Kaikki kulkee sykleinä, asiat toistuu tietyin aikavälein...joten osaa varautua, että ns. honeymoonit palstoilla on myös tilapäisiä. ☺️
En ole havainnut muut@?!
Yksi ölähtää, niin toinenkin saa voimia ja rohkeutta älähtää...kota taas mutavelli selkenee ja tulee uus aalto. Tyyntä tovi jne. ☺️
Mulla näyttäs puhelin toimivan...No mä oon seurannut liian vähänaikaa vissiin tätä...
Joo, no selitys tulikin jo seuraavassa, että ölähys--->älähys.....
No se voi olla, että ne korjas sen...jossain vaihessa oli koko sivusto alaalla...
säätöjä, säätöjä.
Leikitäänks ajatuksella? Ootko valmis heittäytymään?Dissident kirjoitti:
No mä oon seurannut liian vähänaikaa vissiin tätä...
Joo, no selitys tulikin jo seuraavassa, että ölähys--->älähys.....
No se voi olla, että ne korjas sen...jossain vaihessa oli koko sivusto alaalla...
säätöjä, säätöjä.
Leikitäänks ajatuksella? Ootko valmis heittäytymään?Nojoo, mä taas olen seurannut vissiin liian kauan tätä touhua, kun alkaa olemaan jo ennakko aavistusta tulevasta.
Nettiaika on nikottelevien yhteyksien aikaa, en ihan puolla kaiken manuaalisen poistoa käytöstä...paperia ja kynääkään...😆
Yks kaks koko touhu seis...
Noh, anna tulla?monnom kirjoitti:
Nojoo, mä taas olen seurannut vissiin liian kauan tätä touhua, kun alkaa olemaan jo ennakko aavistusta tulevasta.
Nettiaika on nikottelevien yhteyksien aikaa, en ihan puolla kaiken manuaalisen poistoa käytöstä...paperia ja kynääkään...😆
Yks kaks koko touhu seis...
Noh, anna tulla?No ajatus: Miehellä ja naisella on mahdollisuus johonkin maagiseen yhteyteen. Se yhteys saa voimansa kosketuksesta. Miehen pitää koskettaa naista ja naisen ottaa se kosketus vastaan tietäen sen. Vaan siten on yhteys luotavissa ja se pysyy. Mutta aikoinaan tämä yhteys on syystä tai toisesta menetetty. Nyt nainen ei saa kosketustaan ja mies ei tiedä enää, että miten koskettaa. Mutta mikä voisi ollakaan keino löytää se kosketus?
Dissident kirjoitti:
No ajatus: Miehellä ja naisella on mahdollisuus johonkin maagiseen yhteyteen. Se yhteys saa voimansa kosketuksesta. Miehen pitää koskettaa naista ja naisen ottaa se kosketus vastaan tietäen sen. Vaan siten on yhteys luotavissa ja se pysyy. Mutta aikoinaan tämä yhteys on syystä tai toisesta menetetty. Nyt nainen ei saa kosketustaan ja mies ei tiedä enää, että miten koskettaa. Mutta mikä voisi ollakaan keino löytää se kosketus?
Hmm...heh kiukuttelu?🤣
Eivaineka. Anna mä mietin hetken, enkä vastaa ekaa mieleen tulevaa ajatusta (avoimuus). Ehkä lähen miettimään liian kaukaa...mutta mietin.monnom kirjoitti:
Hmm...heh kiukuttelu?🤣
Eivaineka. Anna mä mietin hetken, enkä vastaa ekaa mieleen tulevaa ajatusta (avoimuus). Ehkä lähen miettimään liian kaukaa...mutta mietin.No mulla jäi mainitsematta, että kyse ei ole vaan yhdestä parista, vaan vähän kaikista nykyihmisistä. Että nyt on unohdettu se kosketus, nainen sen, että miten sen mies tekee ja miehet myös. Ei ole enää perimätietoa... Kumpikin tietää, että jotain enemmän on olemassa sisimmässään, mutta ei yhtään että mitä....
On vaan hetkellisiä pieniä sykäyksiä siellä täällä, mutta mistään ei saa kiinni.Dissident kirjoitti:
No mulla jäi mainitsematta, että kyse ei ole vaan yhdestä parista, vaan vähän kaikista nykyihmisistä. Että nyt on unohdettu se kosketus, nainen sen, että miten sen mies tekee ja miehet myös. Ei ole enää perimätietoa... Kumpikin tietää, että jotain enemmän on olemassa sisimmässään, mutta ei yhtään että mitä....
On vaan hetkellisiä pieniä sykäyksiä siellä täällä, mutta mistään ei saa kiinni.No joo, vastaan kuitenkin sen avoimuus. Minusta se on ainoa rakentava tie ja väylä löytää toisen luo. Rehellinen avoimuus, jos vielä täsmennän.
Voi rehellisesti sanoa, olen hukassa auta mua ymmärtämään...etenemään yms. Ja pysähtymisen taito. Se on tärkeetä...malttaa pysähtyä näkemään, kuulemaan...nykyään vaan kiire ( tehty sellainen) saa ihmiset juoksemaan onnensa ohi.
Kosketus...kyllä sen osaa, kun on henkinen yhteys ja halu ymmärtää toista aistien varassakin. Luulen...monnom kirjoitti:
No joo, vastaan kuitenkin sen avoimuus. Minusta se on ainoa rakentava tie ja väylä löytää toisen luo. Rehellinen avoimuus, jos vielä täsmennän.
Voi rehellisesti sanoa, olen hukassa auta mua ymmärtämään...etenemään yms. Ja pysähtymisen taito. Se on tärkeetä...malttaa pysähtyä näkemään, kuulemaan...nykyään vaan kiire ( tehty sellainen) saa ihmiset juoksemaan onnensa ohi.
Kosketus...kyllä sen osaa, kun on henkinen yhteys ja halu ymmärtää toista aistien varassakin. Luulen...No se on kyllä aika lailla se, mitä minäkin mietin. Avoimuus. Lapsenomainen usko vielä siihen, ainakin alkuun. Pitää uskoa, että on jotain maagisen ihanaa yhteyttä.
No tuo kuunteleminen ja miettimään pysähtyminen on sellaisia asioita, jotka myös on tärkeitä. Itsensä kuunteleminen ja miettiminen varsinkin. Sitä kiireessä huomaa vaan muut, eikä välttämättä tajua edes mitä näkee todellisuudessa ja kokee.
Kosketus tuntuu molemminpuolin. Se on tärkeää muistaa, että ottamallakin kosketuksen saa toisessa tuntuman ja tunteen aikaan. Usein ymmärretään, että kun koskettaa toista, se annetaan se kosketus, mutta onhan se toisinkinpäin...
Oikeastaan tää on lähtöisin Barry Longin kirjasta... Ja toi kosketus on yhtä kuin rakastelu. Barry puhuu jumalaisesta rakastelusta. Ja hällä on mytologinen tarina, että ennen mies ja nainen olivat jumalia. Heidät ympäröi aura, joka nähdään vaimeana pyhimysten ympärillä ikoneissa. Tuo jumalallisuus sai voimansa rakastelusta, eikä mies ja nainen puhuneetkaan, ei ollut tarvis. Ja kumpi vaan hakeutui toisen luokse, kun voimat ehtyivät. Mutta sitten tuli muistaakseni maailman rakentaminen, kieli kehittyi ja alettiin puhumaan. Kosketukset jäi ja kun nainen ei saanut kosketustaan, tuli hänestä naispaholainen. Naispaholainen alkoi jättää rakastelut välistä ja suututti miesjumalankin. Aikaa myöten kosketukset kun jäi, jäi jumaluuskin. Nämä pyhimykset olivat viimeisiä, mutta jostain syystä eivät saaneet jaettua perimätietoa siitä kosketuksesta....Dissident kirjoitti:
No se on kyllä aika lailla se, mitä minäkin mietin. Avoimuus. Lapsenomainen usko vielä siihen, ainakin alkuun. Pitää uskoa, että on jotain maagisen ihanaa yhteyttä.
No tuo kuunteleminen ja miettimään pysähtyminen on sellaisia asioita, jotka myös on tärkeitä. Itsensä kuunteleminen ja miettiminen varsinkin. Sitä kiireessä huomaa vaan muut, eikä välttämättä tajua edes mitä näkee todellisuudessa ja kokee.
Kosketus tuntuu molemminpuolin. Se on tärkeää muistaa, että ottamallakin kosketuksen saa toisessa tuntuman ja tunteen aikaan. Usein ymmärretään, että kun koskettaa toista, se annetaan se kosketus, mutta onhan se toisinkinpäin...
Oikeastaan tää on lähtöisin Barry Longin kirjasta... Ja toi kosketus on yhtä kuin rakastelu. Barry puhuu jumalaisesta rakastelusta. Ja hällä on mytologinen tarina, että ennen mies ja nainen olivat jumalia. Heidät ympäröi aura, joka nähdään vaimeana pyhimysten ympärillä ikoneissa. Tuo jumalallisuus sai voimansa rakastelusta, eikä mies ja nainen puhuneetkaan, ei ollut tarvis. Ja kumpi vaan hakeutui toisen luokse, kun voimat ehtyivät. Mutta sitten tuli muistaakseni maailman rakentaminen, kieli kehittyi ja alettiin puhumaan. Kosketukset jäi ja kun nainen ei saanut kosketustaan, tuli hänestä naispaholainen. Naispaholainen alkoi jättää rakastelut välistä ja suututti miesjumalankin. Aikaa myöten kosketukset kun jäi, jäi jumaluuskin. Nämä pyhimykset olivat viimeisiä, mutta jostain syystä eivät saaneet jaettua perimätietoa siitä kosketuksesta....Uskoa ja tuntea se maagisen ihana yhteys sydämessään ja mielessään. Oikeastaan se tunne täyttää koko kehon. Se on kokonaisvaltaista...
Vähän kuin vesi jonka päälle heittäytyy ja luottaa, että se kantaa ja siinä on hyvä olla. Pitää vaan uskaltaa kellua, rentoutua. ;)
Niin, itsestä kaikki lähtee. Tavallaan myös päättyy. Toiset ihmiset on elämässä, kuin tienviittoja, joilla on tarinansa. Vertauskuvallisesti. Ne voivat näyttää reittejä ja suuntia, mutta itselle jää vastuu mihin päin kääntyy ja minne kulkee. Vaihtaako suuntaa ja reittiä...ja kuinka paljon haluaa perehtyä reittiinsä ja viitoittajansa tarinaan.
Kaikella on merkitys, ei ehkä tarkoitusta mutta merkitystä.
Kosketus, vastavuoroista, kumpikin tuntee. Kumpikin tulkitsee sen tuntemansa, syntyy kokemus. :)
Heh, naispaholainen. Noniin, kun en saa haleja tarpeeksi minustakin tulee ainakin krätyisä. :D
Tää on se kirja mistä puhuit, että kannattaa lukea. Barry Long ja kirjan nimi oli?monnom kirjoitti:
Uskoa ja tuntea se maagisen ihana yhteys sydämessään ja mielessään. Oikeastaan se tunne täyttää koko kehon. Se on kokonaisvaltaista...
Vähän kuin vesi jonka päälle heittäytyy ja luottaa, että se kantaa ja siinä on hyvä olla. Pitää vaan uskaltaa kellua, rentoutua. ;)
Niin, itsestä kaikki lähtee. Tavallaan myös päättyy. Toiset ihmiset on elämässä, kuin tienviittoja, joilla on tarinansa. Vertauskuvallisesti. Ne voivat näyttää reittejä ja suuntia, mutta itselle jää vastuu mihin päin kääntyy ja minne kulkee. Vaihtaako suuntaa ja reittiä...ja kuinka paljon haluaa perehtyä reittiinsä ja viitoittajansa tarinaan.
Kaikella on merkitys, ei ehkä tarkoitusta mutta merkitystä.
Kosketus, vastavuoroista, kumpikin tuntee. Kumpikin tulkitsee sen tuntemansa, syntyy kokemus. :)
Heh, naispaholainen. Noniin, kun en saa haleja tarpeeksi minustakin tulee ainakin krätyisä. :D
Tää on se kirja mistä puhuit, että kannattaa lukea. Barry Long ja kirjan nimi oli?Joo, o. Mä taas palasin kirjaan...pitänee lukea se tauon jälkeen uudestaan.
Joo, oon tainnut mainita. Se on tie rakkauteen.
Nyt mä innostuin seuraamaan sivussa kanadalaisen metsurin hommia. Ihan huikea energia äijällä. Nauttii työstään ja nauttii elämästään, sen näkee. Wau.... Ja rokki soi...Dissident kirjoitti:
Joo, o. Mä taas palasin kirjaan...pitänee lukea se tauon jälkeen uudestaan.
Joo, oon tainnut mainita. Se on tie rakkauteen.
Nyt mä innostuin seuraamaan sivussa kanadalaisen metsurin hommia. Ihan huikea energia äijällä. Nauttii työstään ja nauttii elämästään, sen näkee. Wau.... Ja rokki soi...Sun kutsumus työ on siis metsurin työ? ;)
Käyn kirjastossa huomenna tai perjantaina, joten katson tuota kirjaa samalla. Siks kysyin.
Mulle tulee nyt metsurin koira-kappale vaan mieleen. Olen tämän viikon ja viimekin viikon ollut vaan mussarullaa tuulella. Huomaan vaikuttavan vähän kaikkeen, keskittymiseen muunmuassa.Sopinee tännekin, kun vääriä lääkityksiä näkyy olevan liikkeellä. Holtitonta käytöstä ja hallusinaatioita yms. sekavaa sekoilua. ;D
https://media.riemurasia.net/albumit/m29616/636751137.jpgmonnom kirjoitti:
Sun kutsumus työ on siis metsurin työ? ;)
Käyn kirjastossa huomenna tai perjantaina, joten katson tuota kirjaa samalla. Siks kysyin.
Mulle tulee nyt metsurin koira-kappale vaan mieleen. Olen tämän viikon ja viimekin viikon ollut vaan mussarullaa tuulella. Huomaan vaikuttavan vähän kaikkeen, keskittymiseen muunmuassa.No mä lähinnä mietin, että voisin sen ottaa harrastukseksi....
Joo, siis onhan se vaan sellainen hassu kirja tavallaan, mutta sekin on oma kysymyksensä, että miten tuollaista selität, jos sellaista koet?
No mäpä linkkaan randomilla jonkun sen jutun, siis äijä on niin virtaa ja elämää täynnä, että käypi ihan kateeksi. heh
https://youtu.be/ztR4iO77X1oDissident kirjoitti:
No mä lähinnä mietin, että voisin sen ottaa harrastukseksi....
Joo, siis onhan se vaan sellainen hassu kirja tavallaan, mutta sekin on oma kysymyksensä, että miten tuollaista selität, jos sellaista koet?
No mäpä linkkaan randomilla jonkun sen jutun, siis äijä on niin virtaa ja elämää täynnä, että käypi ihan kateeksi. heh
https://youtu.be/ztR4iO77X1oNo siinä oli tosiaan ukko täpinöissään. Molemmat jalat ja kädetkin tallella ja en sitten voinut katsoakaan sitä kohtaa missä, puusta käsin kuvattiin. Näkyi alas maahan. Korkeanpaikan kammo iski samantien...en tykkää yhtään korkeista paikoista.
Mä jo katoin, että ukko heittää moottorisahan maahan..mut sehän roikku häntänä. :)
Kyllä pikkasen kaheli tarvii olla, jos tollasiin puihin kiipee...monnom kirjoitti:
No siinä oli tosiaan ukko täpinöissään. Molemmat jalat ja kädetkin tallella ja en sitten voinut katsoakaan sitä kohtaa missä, puusta käsin kuvattiin. Näkyi alas maahan. Korkeanpaikan kammo iski samantien...en tykkää yhtään korkeista paikoista.
Mä jo katoin, että ukko heittää moottorisahan maahan..mut sehän roikku häntänä. :)
Kyllä pikkasen kaheli tarvii olla, jos tollasiin puihin kiipee...No mä mietin, että kun tykkään kiipeilystä ja sit metsurin hommista, niin vois sillointällöin käydä kaatelee pihapuita. Sais liikuntaa, ois kivaa hommaa ja sit jopa sais rahaa... Pitäis ihan ottaa selvää tuossa talven aikana.
Tuollainen pikkusaha oiskin saatava sit ja kiipeilyvarustus.
Öööö...niin kai? heheDissident kirjoitti:
No mä mietin, että kun tykkään kiipeilystä ja sit metsurin hommista, niin vois sillointällöin käydä kaatelee pihapuita. Sais liikuntaa, ois kivaa hommaa ja sit jopa sais rahaa... Pitäis ihan ottaa selvää tuossa talven aikana.
Tuollainen pikkusaha oiskin saatava sit ja kiipeilyvarustus.
Öööö...niin kai? heheTee ihmeessä sitä mikä tuntuu hyvälle. Ihan oikea päätös. No kaheli vaan siks, ku itse puuhun kiipeis...ellen jotaki karkuun tai laiskiaisena sopivasti kaatuneeseen puuhun. :)
Nyt tarttee mennä maate. On vähän univelkaa pohjalla, öitä!!monnom kirjoitti:
Tee ihmeessä sitä mikä tuntuu hyvälle. Ihan oikea päätös. No kaheli vaan siks, ku itse puuhun kiipeis...ellen jotaki karkuun tai laiskiaisena sopivasti kaatuneeseen puuhun. :)
Nyt tarttee mennä maate. On vähän univelkaa pohjalla, öitä!!Heh... Nyt jäi toi laiskiais-mielikuva susta....halaamassa uneliaasti puuta... aaaamm...
Hyvää yötä....monomi. hih mon omi... nominomi...hih
Kävin varhain aamulla lenkillä..
Nostelin puntteja.
Nyt on sellanen sopivan raukea olo ja tiiän että saan hyvin unta.
Ei vois olla parempaa fiilistä. 😃- Kaisanoasaa
Kyllä täs masentuu kun ei saa seksiä naisilta.
Keskivaikea masennus ollut, mutta nyt tuntuu olevan paranemaan päin enkä mieti enää itsemurhaa päivittäin, vaikka ei tämä hc-ätämin elämä tästä ole mihinkään muuttunutkaan. Kai olen vain hyväksynyt tilanteeni.
Ehkäpä tietynlaista kaamosmasennusta aistittavissa. Mut ei mitään diagnosoitua :)
Toki se välillä vetää alavireiseksi asustella yksin, mutta pyrin pitämään optimismin yllä. Toisaalta moni sanoo, että sinkkuna saa elää just omaan tahtiinsa, yritän nauttia siitä kun vielä voin ;)- Tuutkohuom
Muistin pitkään, miltä kosketuksesi tuntui. Maagisen hyvältä, hellältä.
Siitä on niin pitkä aika, että olen unohtanut sen tunteen. Olisi aika saada lisää.
Jos olet masentunut, sinun pitäisi hakea apua. Suomessa on hyvä asiantuntemus silläkin alalla. Olen kokenut sen läheltä. Et ehkä yksin selvitä tilannettasi. Se on ilan sama , mistä masennus johtuu.- käykölauantai
Niin minäkin sinun. Ajattelin mennä ylihuomenna. Mistä tunnistan sinut. ;)
- Ensintyötsitmuutvai
En tiedä vielä työvuorojani, mutt sä varmann tiedät. Sen mukaan....
- käykölauantai
Mistä mä voisin tietää sun työvuoros? Eli hän on joku sun tuttusi töistä. Harmi. ;)
Mut laita hänelle viestiä jos häntä kaipaat. Hyviä jatkoja sulle ja maagisen hellälle. :)
- kaisanoasaa
En ole masentunut sillä minulla on kaljaa ja viinaa koko viikonlopuksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa612260En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos321724- 101534
Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3751529Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly141484Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681357- 121108
- 1061091
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul91054- 20979