nuuskahuumetta

vauhtia.päivään

onko todellakin niin,että nuuskatupakkaan liuotetaan amfea ja/tai muita huumeita että saadaan koukutettua käyttäjät helpommin? Ainakin käyttäjien työteho kasvaa kohisten kun piristävää amfea käyttää. Laiskuriluuseritkin saavat hyvät tehot ja kestävyyden työpäivään. En ihmettele miksi ei myydä laillisesti nuuskaa suomessa.

6

1195

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Asiantuntija02

      Pitää paikkansa

    • Nuuskanuuska

      Nuuska tehdään savu-, ilma- tai aurinkokuivatuista tupakkakasvin lehdistä ja varsiosista jauhetusta massasta . Samaan valmisteeseen lisätään useita tupakkalajeja, joita tuodaan yleisimmin USA:sta, Brasiliasta, Afrikasta sekä Intiasta. Paitsi tupakkaa, nuuska sisältää myös aineita, joita joutuu tupakkakasviin sen viljelyn aikana tai muodostuu valmistuksen aikana. Osaan valmisteista lisätään myös muita makuaineita, kuten lakritsia, sitruunaöljyä, ruusuöljyä tai laventelia. Nuuska sisältää ainakin 2 500 eri kemikaalia, jotka ovat suurimmaksi osaksi peräisin itse tupakkakasvista. Toksisien ja ärsyttävien aineiden lisäksi tupakka sisältää myös karsinogeenejä.

      Nuuskalaaduissa on eroja. Eroja löytyy kosteudessa, nuuskan pH-arvossa sekä nikotiinipitoisuudessa. Varsinaisia kriteereitä siitä, mitä nuuska sisältää, ei ole olemassakaan. Useissa kehitysmaissa, etenkin Aasiassa, käytetään hyvin haitallisia, voimakkaasti ärsyttäviä ja syöpää aiheuttavia suutupakkalaatuja. Valmistusmenetelmissä on eroa. Tuholais- ja kasvimyrkkyjäämien määrät riippuvat kasvuolosuhteista ja maasta, mistä raakatupakka tulee. Nuuskaan lisätty sokeri aiheuttaa hampaisiin reikiä. Valmistusmenetelmiä, kasvuolosuhteita eikä sokerin määrää ilmoiteta pakkauksessa.

      Suomessa nuuskaa käyttää päivittäin 1,3 % aikuisista miehistä ja satunnaisesti 2,7 %. Nuuskaaminen on yleisintä 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Eniten satunnaisnuuskaavat 15–24-vuotiaat: noin 10 %. Nuuskaa on kokeillut 26 % miehistä ja 16 % naisista.

      Nuuskasta ja tupakanpoltosta erilainen nikotiiniannos
      Nuuskankäyttäjällä nikotiini imeytyy hieman hitaammin kuin tupakoitsijalla. Veren nikotiinipitoisuus pysyy korkealla tasolla huomattavasti pidempään kuin tupakoijalla, varsinkin jos nuuskamälliä vaihdetaan uuteen lyhyellä välillä. Keskimääräinen nuuskaaja käyttää nuuskaa noin 13 tuntia vuorokaudessa ja saa 20–30 savuketta vastaavan määrän nikotiinia. Nuuskaa käytetään usein myös tupakoinnin rinnalla. Tämä lisää entisestään riippuvuutta ja puhuu myös sen puolesta, ettei nuuskaa ole suotavaa käyttää tupakasta vieroittautumiseen. Nuuskaajalla onkin usein vaikeampi nikotiiniriippuvuus kuin tupakkaa polttavilla.

      Mitä nuuska aiheuttaa
      Nuuskan haitallisten aineiden vaikutukset näkyvät selkeimmin suuontelossa ja nielun alueella. Nuuskassa on kovia hiukkasia, jotka voivat kuluttaa hampaiden purupintoja pitkäaikaisen nuuskankäytön seurauksena. Tutkimustiedot nuuskankäytön vaikutuksesta kariekseen eivät ole yksiselitteisiä. Ienvetäytymiä esiintyy yli 20 %:lla irtonuuskan käyttäjistä ja 3 %:lla annosnuuskan käyttäjistä. Ienvetäytymät syntyvät nuuskan aiheuttaman mekaanisen ärsytyksen ja kemiallisten aineiden vaikutuksesta. Nuuskan sisältämistä kemikaaleista 28:lla on syöpää aiheuttavia ominaisuuksia. Kaikki tupakkaa sisältävä nuuska lisää suu-, nielu-, ruokatorvi- ja haimasyövän riskiä.

      Jos käytät nuuskaa, tarkkaile nuuskan aiheuttamia muutoksia suussasi ja käy säännöllisesti hammaslääkärissä. Suuvaurioden syntymistä voit hidastaa, kun et pidä nuuskaa aina samassa kohdassa.

      Raskauden aikana nikotiini kulkeutuu istukan kautta lapseen ja imetyksessä äidinmaitoon. Tupakkatuotteita käyttävien äitien lasten syntymäpaino on alhaisempi. Nikotiini voi häiritä vauvaikäisen hengityskeskusta ja olla yhteydessä kätkytkuolemaan.

    • Nuuskanuuska

      Uusi nuuska kuin huumetta
      Nuuska sisältää noin 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin savukkeet. Ruotsissa on hiljattain tullut markkinoille vieläkin voimakkaampaa nuuskaa.

      - Se on 4-5 kertaa vahvempaa kuin aikaisemmin markkinoilla olleet nuuskat. Nuoret kuvaavat sen olevan ”kuin huumetta”, Eeva Ollila sanoo.

      Jos tällaisen tuotteen lisäksi käytetään muita nikotiinivalmisteita, kuten sähkösavuketta, altistus nikotiinille on huimaava.

      - Se kuinka nopeasti nikotiiniriippuvuus kehittyy on yksilöllistä. Riippuvuus voi syntyä hyvin nopeasti, eikä voi etukäteen tietää, kuuluuko tähän nopeasti riippuvaiseksi tulevien ryhmään, Ollila kuvailee.

      Lääkärit joutuvat jatkuvasti vastaamaan kysymyksiin sähkösavukkeen ”terveyttä edistävistä” vaikutuksista.

      - Jos puhutaan laillisista tuotteista, mitään niin myrkyllistä ja vaarallista kuin tupakansavu on vaikea keksiä. Ketjupolttajalle voi siis olla joitain hyötyjä sähkösavukkeeseen siirtymisestä, mutta sähkösavukkeiden nesteistä on vielä hyvin vähän tutkimusta, eikä nesteiden lisäaineista ja niiden vaikutuksista ja mahdollisista vaaroista ole vielä riittävästi tietoa. Tieto vaaroista kerääntyy vasta kahden tai kolmen vuosikymmenen kuluessa.

      - Se tiedetään jo, etteivät ne missään tapauksessa ole vaarattomia. Jo nyt on kuvattu esimerkiksi erittäin ikäviä keuhko-ongelmia, Eeva Ollila sanoo

    • Nuuskamulkkunen

      Nuuskamuikkunen, lyhyemmin Muikkunen (ruots. Snusmumrik[en], Mumrik[en]) on hahmo Tove Janssonin Muumi-tarinoissa. Hän esiintyy ensimmäisen kerran kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti (1946). Hän on Muumipeikon paras ystävä. Nuuskamuikkunen on Muumipapan nuoruudenystävän, Juksun, poika. Nuuskamuikkunen on isossa roolissa myös televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita.

      Nuuskamuikkusen tuntomerkkejä ovat lierihattu, huuliharppu ja piippu.

      Nuuskamuikkusen ulkoiset ominaisuudet on lainattu Tove Janssonin silloiselta miesystävältä toimittaja, kansanedustaja Atos Wirtaselta. Hahmoon on yhdistelty piirteitä myös Janssonin veljeltä Lars Janssonilta ja Janssonilta itseltään. Tyypillistä Nuuskamuikkuselle on, että hän tulee ja menee itsenäisesti, juuri muista välittämättä. Tämän piirteen alkuperänä on Atos Wirtanen. Wirtanen oli Janssonin elämän keskipiste tuohon aikaan, mutta Wirtasella oli monta rautaa tulessa, hän tuli ja meni, Janssonin ikävöidessä

      Nuuskamuikkunen on seikkailijaluonne ja viihtyy usein yksikseen. Nuuskamuikkunen käyttää vanhoja vaatteita, kuten vihreää hattua, takkia ja keltaista kaulahuivia. Hän asuu teltassa joen rannalla aivan Muumitalon liepeillä ja soittaa huuliharppua (Janssonin sarjakuvassa hän soittaa myös haitaria ja Kuka lohduttaisi Nyytiä? -kirjassa poikkihuilua). Hän istuu usein joen rannalla onkimassa itselleen kalaa. Kirjoissa ja joissakin sarjakuvissa Nuuskamuikkkunen polttaa myös piippua. Nuuskamuikkusen hatussa oleva koriste vaihtelee: toisinaan reunusta on koristanut sulka, toisinaan kukkaseppele tai naru. Sulan alkuperä ilmenee Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjasta, jossa Nuuskamuikkunen laittaa kondorikotkalta pudonneen sulan hattuunsa.

      Nuuskamuikkusen isä on Juksu, joka oli Muumipapan nuoruudenystävä. Muumipappa ja Juksu tapasivat Fredriksonin Merenhuiske-laivan rakennustyömaalla. Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -kirjassa Nuuskamuikkunen kertoo Nipsulle myös äitinsä tädistä.

      Nuuskamuikkusen ikää on vaikea määrittää. Hän leikkii usein mielellään Muumipeikon ja muiden lasten kanssa, mutta toisaalta häneltä luonnistuvat vakavammatkin keskustelut Muumipapan kanssa. Hänen viisautensa, elämänkokemuksensa ja itsenäisyytensä antavat ymmärtää, että hän olisi aikuinen. Ongelmatilanteissa muut turvautuvat usein Nuuskamuikkusen apuun, koska hän nauttii laakson asukkaiden varauksetonta ihailua monitietoisuutensa vuoksi. Hänen neuvojaan myös noudatetaan.

      Etelä on Nuuskamuikkusen mieluisin matkakohde. Hän vaeltaa etelään joka talven ajaksi, kun Muumilaakson väki käy talviuneen. Keväisin hän palaa laaksoon ja pystyttää telttansa joen rantaan. Huuliharpun soinnista tietää Nuuskamuikkusen tulleen takaisin. On myös sanottu, että kevät ei ole tullut Muumilaaksoon ennen kuin Nuuskamuikkunen on palannut.

      Nuuskamuikkusen voidaan katsoa olevan myös klassinen kapinallinen: hän on repinyt kieltotauluja paikoiltaan ja aukonut lukittuja portteja. Tässä hän tulee isäänsä Juksuun, kuten ulkonäöltään ja pukeutumiseltaankin. Heidän ainoa näkyvä eronsa on, että hänen isänsä hatun ympärillä on nuorarengas. Nuuskamuikkusessa korostuu usein myös täydellinen riippumattomuus ympäröivästä yhteiskunnasta – joskus jopa ystävistään Muumilaaksossa. Esimerkiksi Muumilaakson marraskuu -kirjassa korostuu tarkoituksellinen eristäytyminen muista ja novellissa Kevätlaulu (kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia) hän kertoo etelästä palatessaan Ti-ti-uulle, ettei hänen välttämättä tarvitse palata Muumilaaksoon vaan hän voi mennä muuallekin. Tämä kuvastaa Nuuskamuikkusen syvää itsenäisyyttä, samoin kuin se, että käydessään tervehtimässä Muumitalon väkeä hän jää toisinaan kuistille muiden ollessa sisällä. Merkille pantavaa on myös se, että ruokailu- tai teehetkellä hän istuu usein muista erillään Muumitalon ruokasalin seinustalle sijoitetulla sohvalla ruokapöydän sijaan.

      Nuuskamuikkusen tavasta ajatella löytyy yhtymäkohtia monenlaisiin filosofisiin näkemyksiin. Hän on eittämättä persoonaltaan yksi monivivahteisimmin tulkittavissa olevia hahmoja Muumi-teoksissa. Nuuskamuikkunen on sanonut, ettei kenenkään pitäisi omistaa enempää kuin jaksaa mukanaan kantaa, eikä hän voi ymmärtää ystävänsä Nipsun kiintymystä tavaroihin ja maallisiin asioihin. Nuuskamuikkunen kerran jopa heittää telttansa rotkoon, koska hänen mielestään turhaan omaisuuteen ei kannata kiintyä, vaan sen sijaan voi vaikka kirjoittaa runon jotain kaunista nähdessään.

      Nuuskamuikkunen Muumilaakson tarinoissa ja muissa animaatioissa
      Animaatiosarjassa Muumilaakson tarinoita Nuuskamuikkusen piippu on jätetty kokonaan pois. Hänet nähdään lähes jatkuvasti onkimassa Muumitalon lähellä kulkevasta joesta. Sarjassa Nuuskamuikkusella ja hänen isällään Juksulla on useampikin ulkonäöllinen eroavaisuus. Juksulla on esimerkiksi punainen hattu, tummanruskeat hiukset ja eriväriset silmät kuin Nuuskamuikkusella.

      Japanissa 1970-luvulla tehdyissä Muumi-piirretyissä Nuuskamuikkusen ulkomuoto oli hieman erilainen,

    • Päänuuskaaja

      21.9.2017 06:28
      Pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa juhlittiin toissa lauantaina (9.9.) satumaisia häitä. Kirkkaimmassa valokeilassa ei kuitenkaan ollut pääministeri vaan hänen tyttärensä, joka asteli avioon pitkäaikaisen miesystävänsä kanssa.

      Suomen valtion nykyään omistama, arkkitehti Frans Ludvig Caloniuksen alun perin huvilakseen vuonna 1873 suunnittelema Kesäranta tarjosi täydelliset puitteet ikimuistoiselle hääjuhlalle.

      – Kesärannassa oli viimeisen päälle hauskat ja railakkaat häät, Seiskalle supatellaan luotettavista lähteistä.

      MYSTINEN NIKOTIINIBAARI
      Häävieraita oli saapunut paikalle pitkälti toistasataa, valtaosa oli morsiamen ja sulhasen tavoin kotoisin Oulun seudulta.

      Tarjoilu suurelle vierasjoukolle oli kuulemma kohdallaan.

      – Ruokaa ja juomaa oli yllin kyllin, luonnollisesti myös viinatarjoilua, Seiskalle kerrotaan.

      Häävieraiden joukossa herätti hämmennystä erikoinen nikotiinibaari. Moni lähde vakuuttaa Seiskalle sen sisältäneen tupakkatuotteita, kuten esimerkiksi sikareita sekä nuuskaa.

      nuuskaa

      Nuuskan tuonti Suomeen on ollut kasvussa ja käyttö on varsin yleistä. Huulen alle laitettavien nuuskapaakkujen tuonti on kuitenkin sallittu vain omaan käyttöön, ei esimerkiksi häissä tarjoiltavaksi.

    • sitäiteensähuulessa

      Vain itseensäkyllästyneet käyttävät nuuskaa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      209
      1628
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      140
      1394
    3. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      54
      1133
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      72
      1005
    5. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      54
      1005
    6. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      106
      922
    7. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      52
      903
    8. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      860
    9. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      82
      830
    10. Kuinka hyvin tunnet mut?

      Kerro musta mies jotain.
      Ikävä
      31
      764
    Aihe