Ristiriitaa

Kun ajatellaan, että EU:n johtavilla paikoilla on paljon iäkkäitä miehiä ja jos hekin ovat suomalaisen peruskoulujärjestelmän kannalla, niin tuskin minun on syytä sitä epäillä huonoksi poikien kohdalla. Olisikin mielenkiintoista kuulla, miten koulutus pitäisi muuttaa, jotta pojat pärjäisivät paremmin. Mielestäni koulu on yleisesti ottaen raskasta ja monet aineet ikävystyttäviä, jotenka koulun raskautta yleisesti ottaen en kiistä, mutta ihmettelen suunnattomasti, että pojat tarvitsisivat tilaustyönä suunnitellut koulun itselleen, jotta pärjääminen olisi taattua. Eikö koulu ole sentään kehittynyt viimeisen 30 vuoden aikana erittäin rutkasti ja ei kai nyt huonompaan suuntaan.(?)

Parempi voittaa. Näin syntyy "huippuja".

---

Valitat tasapäistämisestä ja valitat syrjäytymisestä. Mikä logiikka?

Hertha kirjoitti:

Parempi voittaa. Näin syntyy "huippuja".

---

Valitat tasapäistämisestä ja valitat syrjäytymisestä. Mikä logiikka?

..no siinähän se ongelma kai piilee laajemminkin, miten sovittaa yhteen keskenään konfliktissa olevia asioita..

j.pukkila kirjoitti:

..no siinähän se ongelma kai piilee laajemminkin, miten sovittaa yhteen keskenään konfliktissa olevia asioita..

Kuulen ensimmäisen kerran, että se onkin ongelma, JOS PARAS VOITTAA.
Niinpä niin. Ongelmaksihan se muodostuu VAIN silloin, jos paras on nainen ja voittaja.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Kuulen ensimmäisen kerran, että se onkin ongelma, JOS PARAS VOITTAA.
Niinpä niin. Ongelmaksihan se muodostuu VAIN silloin, jos paras on nainen ja voittaja.

..pitäisi varmaankin kirjoittaa joka asia a:sta ö:hön, ongelma ei suinkaa ole se, jos paras voittaa, vaan ongelma on kilpailun ja ei-kilpailun välillä, olisi onnekasta, jos jo koulutusjärjestelmä osaisi tämän ratkaista, ehkä sitten olisi toivoa työelämän hoomoilastenkin suhteen..


..kapitalistinen riistoyhteiskuntahan perustuu kilpailuun, maksimaaliseen ahneuteen, jonka ajatellaan olevan kehitystä eteenpäin vievä tekijä,

..toisaalta tiedetään, miten tässä kilpailussa käy heikommille,

..rohkenen epäillä, ettei naisunionikaan pärjää markkinavoimille, jos se alkaisi niitä vastaan pullikoida, koska markkinavoimat kaatoivat kommunisminkin ja kävelivät meilläkin ahon-viinasen hallituksen yli moneen kertaan edes jalkoja pyyhkimättä..

..siis ongelma, "alleviivaus" on se, miten järjestää yhteiskunta siten, että se mahdollistaa jäsentensä täysimääräisen osallistumisen !!

että kouluttamalla niitä lahjakkuuksia luodaan?

Ehhee.

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

että kouluttamalla niitä lahjakkuuksia luodaan?

Ehhee.

..mitä on lahjakkuus, ihmisen fyysisissä ominaisuuksissa on eroja, sen voi jokainen todeta esimerkiksi urheilussa, aivotoiminnoissa voi olettaa pätevän vastaavanlaisen ilmiön,

..koulusaavutuksia kuitenkin mitataan ja jotkut sijoittuvat ja jotkut eivät, kysymys voi tietenkin olla harrastuneisuudesta, mutta olisi toivottavaa, että koulutus pystyisi kehittämään tätä harrastuneisuutta ..

..toisaalta tiedän ettei koulumenestyksellä välttämättä ole mitään tekemistä minkään kanssa, mutta jos koulutusjärjestelmä osaisi pyrkiä oleellisiin asioihin, niin tällä pyrkimykselläkin olisi nähdäkseni merkitystä..

j.pukkila kirjoitti:

..mitä on lahjakkuus, ihmisen fyysisissä ominaisuuksissa on eroja, sen voi jokainen todeta esimerkiksi urheilussa, aivotoiminnoissa voi olettaa pätevän vastaavanlaisen ilmiön,

..koulusaavutuksia kuitenkin mitataan ja jotkut sijoittuvat ja jotkut eivät, kysymys voi tietenkin olla harrastuneisuudesta, mutta olisi toivottavaa, että koulutus pystyisi kehittämään tätä harrastuneisuutta ..

..toisaalta tiedän ettei koulumenestyksellä välttämättä ole mitään tekemistä minkään kanssa, mutta jos koulutusjärjestelmä osaisi pyrkiä oleellisiin asioihin, niin tällä pyrkimykselläkin olisi nähdäkseni merkitystä..

Lue lisää

Oletkohan samoilla linjoilla Mr Mekkosen kanssa, jonka mukaan miehet ovat fyysisesti vahvempia ja juuri ja vain siksi naiset olisivat pyykkisesti vahvempia? (ja kun oikein pinnistää, voi havaita senkin, että esim. aasialaiset pärjäävät keskimäärin kouluissa eurooppalaisia paremmin, mutta ovathan he fyysisesti heikompiakin)

cisma kirjoitti:

Oletkohan samoilla linjoilla Mr Mekkosen kanssa, jonka mukaan miehet ovat fyysisesti vahvempia ja juuri ja vain siksi naiset olisivat pyykkisesti vahvempia? (ja kun oikein pinnistää, voi havaita senkin, että esim. aasialaiset pärjäävät keskimäärin kouluissa eurooppalaisia paremmin, mutta ovathan he fyysisesti heikompiakin)

Lue lisää

Huom. "pyykkisesti"..tahaton virhe.

j.pukkila kirjoitti:

..mitä on lahjakkuus, ihmisen fyysisissä ominaisuuksissa on eroja, sen voi jokainen todeta esimerkiksi urheilussa, aivotoiminnoissa voi olettaa pätevän vastaavanlaisen ilmiön,

..koulusaavutuksia kuitenkin mitataan ja jotkut sijoittuvat ja jotkut eivät, kysymys voi tietenkin olla harrastuneisuudesta, mutta olisi toivottavaa, että koulutus pystyisi kehittämään tätä harrastuneisuutta ..

..toisaalta tiedän ettei koulumenestyksellä välttämättä ole mitään tekemistä minkään kanssa, mutta jos koulutusjärjestelmä osaisi pyrkiä oleellisiin asioihin, niin tällä pyrkimykselläkin olisi nähdäkseni merkitystä..

Lue lisää

Minun mielestäni kunnianhimoiset vanhemmat voivat itse maksaa eliittikoulutuksen lapsilleen jos haluavat näiden "lahjakkuudesta" kaiken irti.

Valtion ja kuntien tehtävä on turvata peruslähtökohdat kaikille, olipa miten tasapäistävää hyvänsä. Jos ei kelpaa niin ostaa itse parempaa.

Piilevät lahjakkuudet voivat jäädä huomaamatta, jos kuoritaan kermat päältä ja satsataan vain ilmiselviin lahjakkuuksiin.

Se, mitä koulussa voisi tehdä, on erilaisten taitojen ja harrastusten kannustaminen ja arvostaminen. Kaveri joka ei ikinä opi lukemaan kunnolla ja tuskin selviytyy läpi peruskoulusta, voi olla virtuoosi koneiden ja laitteiden kokoamisessa. Tässä mielessä peruskoulu on paikoilleen jämähtänyt eikä kykene vastaamaan kaikkien oppimis- ja kehitystarpeisiin. Ehkä te miehet (ks. Pepe alempaa) tarkoitatte tätä kun melskaatte tyttöjä suosivasta peruskoulusta? (Ette vaan osanneet pukea sanoiksi, kas kun kykynne ovat siellä shakkipelissä tahi jossakin oudossa mutterissa). Olisiko tämä mahdollista?

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

Minun mielestäni kunnianhimoiset vanhemmat voivat itse maksaa eliittikoulutuksen lapsilleen jos haluavat näiden "lahjakkuudesta" kaiken irti.

Valtion ja kuntien tehtävä on turvata peruslähtökohdat kaikille, olipa miten tasapäistävää hyvänsä. Jos ei kelpaa niin ostaa itse parempaa.

Piilevät lahjakkuudet voivat jäädä huomaamatta, jos kuoritaan kermat päältä ja satsataan vain ilmiselviin lahjakkuuksiin.

Se, mitä koulussa voisi tehdä, on erilaisten taitojen ja harrastusten kannustaminen ja arvostaminen. Kaveri joka ei ikinä opi lukemaan kunnolla ja tuskin selviytyy läpi peruskoulusta, voi olla virtuoosi koneiden ja laitteiden kokoamisessa. Tässä mielessä peruskoulu on paikoilleen jämähtänyt eikä kykene vastaamaan kaikkien oppimis- ja kehitystarpeisiin. Ehkä te miehet (ks. Pepe alempaa) tarkoitatte tätä kun melskaatte tyttöjä suosivasta peruskoulusta? (Ette vaan osanneet pukea sanoiksi, kas kun kykynne ovat siellä shakkipelissä tahi jossakin oudossa mutterissa). Olisiko tämä mahdollista?

Lue lisää

...lapset saavat parempaa opetusta, joka tukee myös vanhempien kristillistä maailmankatsomusta

... tulee maksamaan meillä 70% yhteiskunnalle siitä, mitä julkinen (meille 100 ekee kuussa kahdesta kompensoimme itse, loppuosa tehdään tehokkaammin)

... "eliitti"koulussamme on jostain syystä "siunaantunut" "valio-oppilaita" niin, että heistä 30% on erityisopetusta vaativia. Nyt kunnan koulupsykologi kävi ihmettelemässä asiaa, ja totesi homman hoidettavan siellä paremmin ja halvemmalla kuin muualla, ja suosittaa, että kunta ostaisi kaikille erityisopetusta vaativille lapsille ne palvelut meitin koululta... (homma kannattaisi myös koululle, koska sitten niistä, jotka eivät hakeneet meille, koulu saisi enemmän, kuin heistä, joiden vanhemmat ilmoittivat lapset sinne :-)

... suurin luokka on 14 henkilöä

... esim. meillä pojat menivät ummikkona, ja opettajilla oli vara ottaa heidät huomioon erikseen, ei voisi unelmoidakaan kunnallisessa...

...minusta on siis tullut todella hyvin hoidettujen yksityiskoulujen kannattaja (myös huonoja esimerkkejä on, joten valvonta on tärkeää aiheessa).

Kristillisessä yksityiskoulussa on vielä sekin hyvä puoli, että ei tarvitse pohtia, onko feministejä opettajakunnassa :-)

Nari Säre kirjoitti:

...lapset saavat parempaa opetusta, joka tukee myös vanhempien kristillistä maailmankatsomusta

... tulee maksamaan meillä 70% yhteiskunnalle siitä, mitä julkinen (meille 100 ekee kuussa kahdesta kompensoimme itse, loppuosa tehdään tehokkaammin)

... "eliitti"koulussamme on jostain syystä "siunaantunut" "valio-oppilaita" niin, että heistä 30% on erityisopetusta vaativia. Nyt kunnan koulupsykologi kävi ihmettelemässä asiaa, ja totesi homman hoidettavan siellä paremmin ja halvemmalla kuin muualla, ja suosittaa, että kunta ostaisi kaikille erityisopetusta vaativille lapsille ne palvelut meitin koululta... (homma kannattaisi myös koululle, koska sitten niistä, jotka eivät hakeneet meille, koulu saisi enemmän, kuin heistä, joiden vanhemmat ilmoittivat lapset sinne :-)

... suurin luokka on 14 henkilöä

... esim. meillä pojat menivät ummikkona, ja opettajilla oli vara ottaa heidät huomioon erikseen, ei voisi unelmoidakaan kunnallisessa...

...minusta on siis tullut todella hyvin hoidettujen yksityiskoulujen kannattaja (myös huonoja esimerkkejä on, joten valvonta on tärkeää aiheessa).

Kristillisessä yksityiskoulussa on vielä sekin hyvä puoli, että ei tarvitse pohtia, onko feministejä opettajakunnassa :-)

Lue lisää

...sossut täällä haluaisivat poistaa valtiotuen yksityiskouluilta... kun ne kuulemma "eriarvoistavat"...

-> mikä tarkoittaisi, että sen jälkeen vain rikkailla olisi tuo valinnan vapaus.

Mielenkiintoista logiikkaa. (Tosin sossuilla ei ole enää pitkiin aikoihin logiikkaa ollutkaan).

Nari Säre kirjoitti:

...sossut täällä haluaisivat poistaa valtiotuen yksityiskouluilta... kun ne kuulemma "eriarvoistavat"...

-> mikä tarkoittaisi, että sen jälkeen vain rikkailla olisi tuo valinnan vapaus.

Mielenkiintoista logiikkaa. (Tosin sossuilla ei ole enää pitkiin aikoihin logiikkaa ollutkaan).

Lue lisää

Meillä tehtiin tutkimus siitä, mikä on vanhempien tulotaso, joiden lapset ovat yksityiskouluissa.

Se on keskimäärin alempi, kuin tulotaso yleensä - ts. kunnallisissa kouluissa käyvien tenavien vanhemmat ovat keskimäärin vähän enemmän tienaavia.

Uskaltaako tämän perusteella edes ajatella, mikä tulee loppupäätelmäksi, jos nykyään puhutaan poikien huonosta koulumenestyksestä? Ei sitä ainakaan ääneen kannata lausua. :)

..olenkohan tulossa vanhaksi, en näe arvostelua suorittaneiden sukupuolijakaumaa, pätevyyttä enkä työkokemusta..

jorojukka-kukka kirjoitti:

Uskaltaako tämän perusteella edes ajatella, mikä tulee loppupäätelmäksi, jos nykyään puhutaan poikien huonosta koulumenestyksestä? Ei sitä ainakaan ääneen kannata lausua. :)

Lue lisää

Jos, mitä ilmeisemmin, mielestäsi naiset ovat jotenkin parempia on mahdollista, että miehet täyttävät huippupaikat työelämässä, miesten yritykset pärjäävät paremmin ja miehet saavat vielä parempaa liksaa?

Muistan omat opintoni ala-asteella, jolloin 50% äidinkielen arvosanasta tuli kaunokirjoituksesta. Meikäläisen harakan varpailla ei tarvinnut haaveilla seiskaa paremmasta numerosta. Kuitenkin aika harvakseltaan olen tuota kyseistä taitoa tarvinnut.

Ammattikorkeakoulun markkinointi sun muilla koulutuksilla ei tehnytkään työelämässä tuon taivaallista. Naisopettajamme logistiikan opinnoissa vaikutti asiansa osaavalta mutta työelämään siirryttyäni sain huomata, että mikään opetettu ei täsmää oikean elämän kanssa.

Lukiossa päntätty tieto on toki hienoa yleistietoa ja ulkoa opituilla vuosiluvuilla voi toki snobbailla. Sen enempää käyttöä ei ole ollut ainakaan minulle sillä tiedolla, että Romulus perusti Rooman vuonna 753 eKr.

Se, että yrityksessämme naispuolinen edustaja tekee kaikkein vähiten kauppaa on minulle hieman mysteeri. Voisin veikata, että miesvoittoinen ala vaikeuttaa hänen työtään tai toisaalta voisin veikata, että hän on huonompi kaupparatsu kuin muut. Tolkuttoman hyvät paperit hänellä joka tapauksessa on kouluistaan.

Kun mielipiteet eivät sovi omaan pirtaan, niin ne ovat heti puolueellisia. ;D
Ikämiehet siellä EU:ssa ovat päättämässä, joten revi nyt siitä!

Eikö koulutuksen pitäisi tähdätä nyky-yhteiskunnan (ja tulevaisuuden) tarpeisiin?

Vapaa harrastustoiminta olkoon henkilökohtaiasiin tarpeisiin. Kyllä siihenkin aikaa jää.

Hertha kirjoitti:

Eikö koulutuksen pitäisi tähdätä nyky-yhteiskunnan (ja tulevaisuuden) tarpeisiin?

Vapaa harrastustoiminta olkoon henkilökohtaiasiin tarpeisiin. Kyllä siihenkin aikaa jää.

Lue lisää

Jos en aivan väärin ole ymmärtänyt, niin esim puutöiden tekemistä pitäisi lisätä - sirkkelin käyttö on nykyaikana korvaamatonta.

Hertha kirjoitti:

Eikö koulutuksen pitäisi tähdätä nyky-yhteiskunnan (ja tulevaisuuden) tarpeisiin?

Vapaa harrastustoiminta olkoon henkilökohtaiasiin tarpeisiin. Kyllä siihenkin aikaa jää.

Lue lisää

Pojat ovat edelleen innovatiivisiä, mitä taas vastaavasti koulujärjestelmä ei ole. Peruskoulujärjestelmä on täysin keinotekoinen, lähes kaikesta irrallaan oleva systeemi. Jos nyt on selvästi nähtävissä, että se tuotokset jakautuvat selkeästi sukupuolen mukaan, niin kyllä silloin vika on nimenomaan järjestelmässä. Kaikissa avoimissa ja dynaamisissa järjestelmissä pojat/miehet pärjäävät vähintään yhtähyvin kuin tytöt/naiset. Aika erikoinen juttu, eikö vaan.

P.e.p.e. kirjoitti:

Pojat ovat edelleen innovatiivisiä, mitä taas vastaavasti koulujärjestelmä ei ole. Peruskoulujärjestelmä on täysin keinotekoinen, lähes kaikesta irrallaan oleva systeemi. Jos nyt on selvästi nähtävissä, että se tuotokset jakautuvat selkeästi sukupuolen mukaan, niin kyllä silloin vika on nimenomaan järjestelmässä. Kaikissa avoimissa ja dynaamisissa järjestelmissä pojat/miehet pärjäävät vähintään yhtähyvin kuin tytöt/naiset. Aika erikoinen juttu, eikö vaan.

Lue lisää

Kun tytöt ja naiset tulivat miesten luomiin ja miesten järjestämiin koulutussysteemeihin, he sopeutuivat, ja opiskelivat pelkästä opiskelemisen ilosta, kiitollisina, että olivat päässeet kouluun. Kai se oli väärä asenne? "Dynaamisuudeksi" kelpasi se, että yleensä pääsi mukaan.

Hertha kirjoitti:

Kun tytöt ja naiset tulivat miesten luomiin ja miesten järjestämiin koulutussysteemeihin, he sopeutuivat, ja opiskelivat pelkästä opiskelemisen ilosta, kiitollisina, että olivat päässeet kouluun. Kai se oli väärä asenne? "Dynaamisuudeksi" kelpasi se, että yleensä pääsi mukaan.

Lue lisää

Kun tytöt pääsivät opiskelemaan, olivat he vissiin niin ikikiitollisia siitä, että tämmöinen mahdollisuus on yleensä suotu. (ole siis kiltti tyttö ja ymmärrä)

Onko muuten poikien taso laskenut vai pysynyt samana sen jälkeen, kun tytöt aloittivat opiskelunsa?

cisma kirjoitti:

Kun tytöt pääsivät opiskelemaan, olivat he vissiin niin ikikiitollisia siitä, että tämmöinen mahdollisuus on yleensä suotu. (ole siis kiltti tyttö ja ymmärrä)

Onko muuten poikien taso laskenut vai pysynyt samana sen jälkeen, kun tytöt aloittivat opiskelunsa?

Lue lisää

Poikien ja miesten älyssä ja oppimiskyvyssä ei varmaankaan ole tapahtunut mitään muutoksia sitten 1800-luvun. Eikä tyttöjen ja naistenkaan.

Mutta niin moni asia todella on muuttunut.

Ei ihme, että monet miehet kaipaavat menneeseen.

Mutta se on kohtalokasta miehille.

Hertha kirjoitti:

Kun tytöt ja naiset tulivat miesten luomiin ja miesten järjestämiin koulutussysteemeihin, he sopeutuivat, ja opiskelivat pelkästä opiskelemisen ilosta, kiitollisina, että olivat päässeet kouluun. Kai se oli väärä asenne? "Dynaamisuudeksi" kelpasi se, että yleensä pääsi mukaan.

Lue lisää

En minä ole tässä naisia väheksynytkään. Päin vastoin hattua nostan.

Kuitenkaan tuollainen ylhäältä ohjattu staattinen järjestelmä ei mielestäni saisi olla se, joka määrittelee ihmisen mahdollisuudet menestyä elämässä. Erityisesti jotain pitäisi tehdä, kun järjestelmä tuottaa noin kovasti epätasa-arvoisia tuloksia.

P.e.p.e. kirjoitti:

En minä ole tässä naisia väheksynytkään. Päin vastoin hattua nostan.

Kuitenkaan tuollainen ylhäältä ohjattu staattinen järjestelmä ei mielestäni saisi olla se, joka määrittelee ihmisen mahdollisuudet menestyä elämässä. Erityisesti jotain pitäisi tehdä, kun järjestelmä tuottaa noin kovasti epätasa-arvoisia tuloksia.

Lue lisää

Mitenkäs ennen miehet pärjäsivät koulussa?

jorojukka-kukka kirjoitti:

Mitenkäs ennen miehet pärjäsivät koulussa?

Joko: miehet (ja pojat) ovat vähemmän lahjakkaita kuin ennen.

Tai: miehet (ja pojat) ovat vähemmän sisukkaita ja päättäväisiä kuin ennen.

Tai sitten: miehille (ja pojille) pitää olla kova kuri, säälimättömät vaatimukset ja niukat valinnanmahdollisuudet. Ehkäpä miehille (ja pojille) pitäisi olla koulut, joissa ei ole tyttöjä? Näinhän oli koulumaailmassa entisaikaan. Mutta jopa menisi kalliiksi yhteiskunnalle!

Tai pohdittavaksi: Olivatko miehet (ja pojat) silloin ennenkään fiksuja ja ahkeria? Myyttikö vain? Ja puolet kansasta, se puoli, jota pidettiin epävakaana, vähä-älyisenä ja holhottavana, pesi pyykkiä ja niisti lasten neniä. Mitä voimavarojen tuhlausta!

Hertha kirjoitti:

Joko: miehet (ja pojat) ovat vähemmän lahjakkaita kuin ennen.

Tai: miehet (ja pojat) ovat vähemmän sisukkaita ja päättäväisiä kuin ennen.

Tai sitten: miehille (ja pojille) pitää olla kova kuri, säälimättömät vaatimukset ja niukat valinnanmahdollisuudet. Ehkäpä miehille (ja pojille) pitäisi olla koulut, joissa ei ole tyttöjä? Näinhän oli koulumaailmassa entisaikaan. Mutta jopa menisi kalliiksi yhteiskunnalle!

Tai pohdittavaksi: Olivatko miehet (ja pojat) silloin ennenkään fiksuja ja ahkeria? Myyttikö vain? Ja puolet kansasta, se puoli, jota pidettiin epävakaana, vähä-älyisenä ja holhottavana, pesi pyykkiä ja niisti lasten neniä. Mitä voimavarojen tuhlausta!

Lue lisää

Niin, että nyt tässä koulujärjestelmäkeskustelussa kelpaa haeskella sp:n välisiä eroja. Toimiiko se samoin myös työelämässä, ei. Silloin eroja ei ole, vaan syynä on sp-syrjintä. Mistä moinen ristiriita?

Koulujärjestelmä on edelleen täysin keinotekoinen systeemi ja sillä voidaan ohjailla sp:n menestymistä ihan täysin halutulla tavalla. Avoimissa, ei ylhäältäpäin ohjatuissa järjestelmissä pojat/miehet menestyvät yllättävän hyvin. Mistähän tämä johtuu?

P.e.p.e. kirjoitti:

Niin, että nyt tässä koulujärjestelmäkeskustelussa kelpaa haeskella sp:n välisiä eroja. Toimiiko se samoin myös työelämässä, ei. Silloin eroja ei ole, vaan syynä on sp-syrjintä. Mistä moinen ristiriita?

Koulujärjestelmä on edelleen täysin keinotekoinen systeemi ja sillä voidaan ohjailla sp:n menestymistä ihan täysin halutulla tavalla. Avoimissa, ei ylhäältäpäin ohjatuissa järjestelmissä pojat/miehet menestyvät yllättävän hyvin. Mistähän tämä johtuu?

Lue lisää

Muutettakoon toki koulutusjärjestelmää. Tytöt varmasti sopeutuvat siihenkin.

Seuraavien eduskuntavaalien vaaliteemaksi. Miksei?

Kunhan vain tyttöjä ei kielletä opiskelemasta.

Hertha kirjoitti:

Joko: miehet (ja pojat) ovat vähemmän lahjakkaita kuin ennen.

Tai: miehet (ja pojat) ovat vähemmän sisukkaita ja päättäväisiä kuin ennen.

Tai sitten: miehille (ja pojille) pitää olla kova kuri, säälimättömät vaatimukset ja niukat valinnanmahdollisuudet. Ehkäpä miehille (ja pojille) pitäisi olla koulut, joissa ei ole tyttöjä? Näinhän oli koulumaailmassa entisaikaan. Mutta jopa menisi kalliiksi yhteiskunnalle!

Tai pohdittavaksi: Olivatko miehet (ja pojat) silloin ennenkään fiksuja ja ahkeria? Myyttikö vain? Ja puolet kansasta, se puoli, jota pidettiin epävakaana, vähä-älyisenä ja holhottavana, pesi pyykkiä ja niisti lasten neniä. Mitä voimavarojen tuhlausta!

Lue lisää

Mielenkiintoinen pohtimisen aihe. Ja nykyaikaa ajatellen on mielenkiintoista, että pojat eivät pärjää koulussa, mutta työnantajat valitsevat miehen naista mieluummin sellaisiin töihin, joiden vaatimustaso on korkea. Ja annetaanpa vielä ymmärtää, että naiset eivät tule valituiksi juuri sen vuoksi, koska EIVÄT PÄRJÄISI tehtävissä. Eihän tuossa logiikassa ole taaskaan päätä eikä häntää. Mihin ihmeeseen se naisten pärjäävyys jää, kun opiskelut saadaan päätökseen. Koulun penkille vai?

Olisiko sittenkin niin, että naiset ovat ahkeruuden lisäksi myös erittäin fiksuja... Hmmm...

P.e.p.e. kirjoitti:

Niin, että nyt tässä koulujärjestelmäkeskustelussa kelpaa haeskella sp:n välisiä eroja. Toimiiko se samoin myös työelämässä, ei. Silloin eroja ei ole, vaan syynä on sp-syrjintä. Mistä moinen ristiriita?

Koulujärjestelmä on edelleen täysin keinotekoinen systeemi ja sillä voidaan ohjailla sp:n menestymistä ihan täysin halutulla tavalla. Avoimissa, ei ylhäältäpäin ohjatuissa järjestelmissä pojat/miehet menestyvät yllättävän hyvin. Mistähän tämä johtuu?

Lue lisää

Vielä suurempi sp välinen syrjintä on, kun hyvin pärjääviä koulutettuja naisia ei valita työelämässä kunnollisiin tehtäviin. Sehän on RÄIKEÄÄ SUKUPUOLISYRJINTÄÄ!

Hertha kirjoitti:

Muutettakoon toki koulutusjärjestelmää. Tytöt varmasti sopeutuvat siihenkin.

Seuraavien eduskuntavaalien vaaliteemaksi. Miksei?

Kunhan vain tyttöjä ei kielletä opiskelemasta.

Lue lisää

Että juuri naisten pärjäävyyden vuoksi heidät haluttaisiin palauttaa edelleen kotiin kakkapyykin ja miehen likaisten sukkien pariin!!!

jorojukka-kukka kirjoitti:

Vielä suurempi sp välinen syrjintä on, kun hyvin pärjääviä koulutettuja naisia ei valita työelämässä kunnollisiin tehtäviin. Sehän on RÄIKEÄÄ SUKUPUOLISYRJINTÄÄ!

mitä mieltä olet edistymisestä tällä palstalla?

jorojukka-kukka kirjoitti:

Vielä suurempi sp välinen syrjintä on, kun hyvin pärjääviä koulutettuja naisia ei valita työelämässä kunnollisiin tehtäviin. Sehän on RÄIKEÄÄ SUKUPUOLISYRJINTÄÄ!

Kaikkihan eivät löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Mistä päättelet, että tämä on juuri naisten ongelma?

P.e.p.e. kirjoitti:

Niin, että nyt tässä koulujärjestelmäkeskustelussa kelpaa haeskella sp:n välisiä eroja. Toimiiko se samoin myös työelämässä, ei. Silloin eroja ei ole, vaan syynä on sp-syrjintä. Mistä moinen ristiriita?

Koulujärjestelmä on edelleen täysin keinotekoinen systeemi ja sillä voidaan ohjailla sp:n menestymistä ihan täysin halutulla tavalla. Avoimissa, ei ylhäältäpäin ohjatuissa järjestelmissä pojat/miehet menestyvät yllättävän hyvin. Mistähän tämä johtuu?

Lue lisää

"Avoimissa, ei ylhäältäpäin ohjatuissa järjestelmissä pojat/miehet menestyvät yllättävän hyvin."

Mikä olisi tällainen avoin, ei ylhäältäpäin ohjattu järjestelmä, esimerkki?

Ja miten niin "yllättävän hyvin"? Mihin nähden yllättävän hyvin?

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

"Avoimissa, ei ylhäältäpäin ohjatuissa järjestelmissä pojat/miehet menestyvät yllättävän hyvin."

Mikä olisi tällainen avoin, ei ylhäältäpäin ohjattu järjestelmä, esimerkki?

Ja miten niin "yllättävän hyvin"? Mihin nähden yllättävän hyvin?

Lue lisää

Tarkennan vähän tuota määritelmää.

a. On absoluuttisesti tai ainakin lähes abs. ylhäältäpäin ohjattuja suljettuja järjestelmiä, kuten vaikkapa tuo peruskoulujärjestelmä.

b. On järjestelmiä, joita osaksi ohjaillain ylhäältäpäin keskitetysti säädöksillä ja laeilla, mutta muu ohjaus tapahtuu hajautetusti eri tasoilla eli järjestelmä on jo huomattavasti dynaamisempi ja nyt puhun työelämästä.

c. On myös järjestelmiä, joissa edelleen ohjausta tapahtuu myös keskitetysti ylhäältäpäin, mutta varsinainen järjestelmä elää nimenomaan yksittäisten toimijoiden toiminnan johdosta ja tämä voisi olla vaikkapa markkinatalous.

Se missä pojat/miehet eivät oikein menesty, on järjestelmä a. Missä taas miehet menestyvät, ovat kohdat b ja erityisesti c.

Niin ja mihin nähden. No luonnollisesti naisiin nähden ja ihan yleisestikin.

Naiset siis menestyvät miehiä paremmin peruskoulussa ja tästä jatkumona myös jatko-opiskeluissa. Toinen mielenkiintoinen tätä tukeva seikka on se, että naiset hakeutuvat miehiä hanakammin töihin mahdollisimman ohjattuihin järjestelmiin ja organisaatioihin ja tällä viittaan julkiseen sektoriin.

P.e.p.e. kirjoitti:

Tarkennan vähän tuota määritelmää.

a. On absoluuttisesti tai ainakin lähes abs. ylhäältäpäin ohjattuja suljettuja järjestelmiä, kuten vaikkapa tuo peruskoulujärjestelmä.

b. On järjestelmiä, joita osaksi ohjaillain ylhäältäpäin keskitetysti säädöksillä ja laeilla, mutta muu ohjaus tapahtuu hajautetusti eri tasoilla eli järjestelmä on jo huomattavasti dynaamisempi ja nyt puhun työelämästä.

c. On myös järjestelmiä, joissa edelleen ohjausta tapahtuu myös keskitetysti ylhäältäpäin, mutta varsinainen järjestelmä elää nimenomaan yksittäisten toimijoiden toiminnan johdosta ja tämä voisi olla vaikkapa markkinatalous.

Se missä pojat/miehet eivät oikein menesty, on järjestelmä a. Missä taas miehet menestyvät, ovat kohdat b ja erityisesti c.

Niin ja mihin nähden. No luonnollisesti naisiin nähden ja ihan yleisestikin.

Naiset siis menestyvät miehiä paremmin peruskoulussa ja tästä jatkumona myös jatko-opiskeluissa. Toinen mielenkiintoinen tätä tukeva seikka on se, että naiset hakeutuvat miehiä hanakammin töihin mahdollisimman ohjattuihin järjestelmiin ja organisaatioihin ja tällä viittaan julkiseen sektoriin.

Lue lisää

Suomennettuna: kun standardit ovat samat molemmille sukupuolille, pärjäävät tytöt/naiset. Kun standardeista voidaan luistaa, suositaan poikia/miehiä. Olet oikeassa, näin se vielä nykyisin menee. Syynä ei mielestäni ole poikien/miesten suurempi kyvyttömyys sinänsä, vaan jo äidinmaidossa peritty tietoisuus siitä, että poikien ei tarvitse enemmälti vaivautua, helpommallakin pärjää. Ja ovat pärjänneet. Raja siinäkin vastaan tulee piakkoin.

Sohvi kirjoitti:

Suomennettuna: kun standardit ovat samat molemmille sukupuolille, pärjäävät tytöt/naiset. Kun standardeista voidaan luistaa, suositaan poikia/miehiä. Olet oikeassa, näin se vielä nykyisin menee. Syynä ei mielestäni ole poikien/miesten suurempi kyvyttömyys sinänsä, vaan jo äidinmaidossa peritty tietoisuus siitä, että poikien ei tarvitse enemmälti vaivautua, helpommallakin pärjää. Ja ovat pärjänneet. Raja siinäkin vastaan tulee piakkoin.

Lue lisää

Aina kun järjestelmiä ohjaillaan absoluuttisesti ylhäältäpäin, on se vaaraa, että toimintamallit, säännöt, ohjeistukset ja suunnitelmat alkavat tukea enemmän jotain ryhmää, toisen ryhmän kustannuksella. Näinhän se on tietysti avoimissakin järjestelmissä, mutta eikö kuitenkin ole reilumpaa, että järjestelmässä toimivat ihmiset voivat itse vaikuttaa järjestelmän toimintaan.

Sosialismi ja kommunismi ovat hyviä esimerkkejä suljetuista, ylhäältä ohjatuista järjestelmistä. Niissä varmaan kaikenpuolisen tasa-arvon toteutuminen on mahdollista (vai onko?), mutta samalla häviää innovatiivisyys sekä halu että tarve kehittyä ainakin siltä ryhmältä jonka tarpeisiin ko. järjestelmä ei vastaa.

P.e.p.e. kirjoitti:

Aina kun järjestelmiä ohjaillaan absoluuttisesti ylhäältäpäin, on se vaaraa, että toimintamallit, säännöt, ohjeistukset ja suunnitelmat alkavat tukea enemmän jotain ryhmää, toisen ryhmän kustannuksella. Näinhän se on tietysti avoimissakin järjestelmissä, mutta eikö kuitenkin ole reilumpaa, että järjestelmässä toimivat ihmiset voivat itse vaikuttaa järjestelmän toimintaan.

Sosialismi ja kommunismi ovat hyviä esimerkkejä suljetuista, ylhäältä ohjatuista järjestelmistä. Niissä varmaan kaikenpuolisen tasa-arvon toteutuminen on mahdollista (vai onko?), mutta samalla häviää innovatiivisyys sekä halu että tarve kehittyä ainakin siltä ryhmältä jonka tarpeisiin ko. järjestelmä ei vastaa.

Lue lisää

.. demokraattisen, vapaan länsimaan, Suomen, koulujärjestelmää suljettuna, totalitaariseen diktatuuriin verrattavana? Miksiköhän länsieurooppalaiset ravaavat täällä tutustumassa koululaitokseenmme? Olisiko sinulla joitain perusteita ajatuksillesi?

Sohvi kirjoitti:

.. demokraattisen, vapaan länsimaan, Suomen, koulujärjestelmää suljettuna, totalitaariseen diktatuuriin verrattavana? Miksiköhän länsieurooppalaiset ravaavat täällä tutustumassa koululaitokseenmme? Olisiko sinulla joitain perusteita ajatuksillesi?

Lue lisää

Itse järjestelmän ohjausta voidaan verrata kyllä vaikka Neuvostoliittoon, mutta kuitenkin lähinnä siinä mielessä, että ohjaus tulee ylhäältä ja se saattaa tuoda mukanaan ongelmia kuten on tuonutkin. Ongelma on juuri se, että pojat kyllä pärjäävät esim. työelämässä, mutta jostain ihmeen syystä ei koulussa. Tämän ihmeellisemmästä asiata ei siis ole kysymys. En osaa sanoa mitä pitäisi tehdä koska sen syvemmin en ole asiaan perehtynyt. Sanoppa sinä onko se reilua, että juuri tämä keinotekoinen järjestelmä antaa tytöille paremmat mahdollisuudet sijoittua parempiin jatkokoulutuspaikkoihin? Seuraako tästä yhteiskunnan muuttuminen tasa-arvoisemmaksi, vai onko se edes tärkeää?

P.e.p.e. kirjoitti:

Itse järjestelmän ohjausta voidaan verrata kyllä vaikka Neuvostoliittoon, mutta kuitenkin lähinnä siinä mielessä, että ohjaus tulee ylhäältä ja se saattaa tuoda mukanaan ongelmia kuten on tuonutkin. Ongelma on juuri se, että pojat kyllä pärjäävät esim. työelämässä, mutta jostain ihmeen syystä ei koulussa. Tämän ihmeellisemmästä asiata ei siis ole kysymys. En osaa sanoa mitä pitäisi tehdä koska sen syvemmin en ole asiaan perehtynyt. Sanoppa sinä onko se reilua, että juuri tämä keinotekoinen järjestelmä antaa tytöille paremmat mahdollisuudet sijoittua parempiin jatkokoulutuspaikkoihin? Seuraako tästä yhteiskunnan muuttuminen tasa-arvoisemmaksi, vai onko se edes tärkeää?

Lue lisää

Koulutus ei ole keinotekoista, se on opettamista ja oppimista, on aina ollut. Silloinkin, kun naisten "pikkupään" ei oletettu kestävän liiallista tietoa.

Työelämän vaatimukset ja urakriteerit ovat usein keinotekoisia, kaikkihan me naureskelemme "parikymppisille loppututkinnon suorittaneille, kokeneille ammattilaisille", joita muilla superlatiivisilla vaatimuksilla höystettyinä haetaan työpaikkailmoituksissa.

Valinnat tehdään loppupeleissä yksittäisten makumieltymysten ja pärstäkerrointen perusteella, ja kun valitsija on mies, on valittukin usein mies - ellei olla säästöbudjetin kourissa (silloin naisellakin on mahdollisuus). Puhun nyt nimenomaan urapyrkimyksistä, en assisteerauksista.

Sohvi kirjoitti:

Koulutus ei ole keinotekoista, se on opettamista ja oppimista, on aina ollut. Silloinkin, kun naisten "pikkupään" ei oletettu kestävän liiallista tietoa.

Työelämän vaatimukset ja urakriteerit ovat usein keinotekoisia, kaikkihan me naureskelemme "parikymppisille loppututkinnon suorittaneille, kokeneille ammattilaisille", joita muilla superlatiivisilla vaatimuksilla höystettyinä haetaan työpaikkailmoituksissa.

Valinnat tehdään loppupeleissä yksittäisten makumieltymysten ja pärstäkerrointen perusteella, ja kun valitsija on mies, on valittukin usein mies - ellei olla säästöbudjetin kourissa (silloin naisellakin on mahdollisuus). Puhun nyt nimenomaan urapyrkimyksistä, en assisteerauksista.

Lue lisää

"Koulutus ei ole keinotekoista, se on opettamista ja oppimista, on aina ollut."

Ei olekaan. Ainoastaan peruskoulujärjestelmä ei toimi tasapuolisesti.

Kyllä työelämässäkin on paljon keinotekoista, mutta kuitenkin se on todellista elämää ja yleensä aika nopeasti selviää miksi työtä tehdään. Lisäksi ihmisille annetaan valinnanmahdollisuuksia. Toki jos työssäkin ainoa motiivi on vaikkapa palkka, tuskin se kovasti innostaa panostamaan.

Meinaatko ihan oikeasti, että työnantajat eivät valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä? No tämä aihe on kaluttu niin moneen kertaan, että minulla ei ole siihen mitään uutta sanottavaa. Syrjintääkin varmaan ilmenee, mutta kuinka paljon ja kohdistuuko se ainoastaan naiseen sukupuolena.

P.e.p.e. kirjoitti:

Tarkennan vähän tuota määritelmää.

a. On absoluuttisesti tai ainakin lähes abs. ylhäältäpäin ohjattuja suljettuja järjestelmiä, kuten vaikkapa tuo peruskoulujärjestelmä.

b. On järjestelmiä, joita osaksi ohjaillain ylhäältäpäin keskitetysti säädöksillä ja laeilla, mutta muu ohjaus tapahtuu hajautetusti eri tasoilla eli järjestelmä on jo huomattavasti dynaamisempi ja nyt puhun työelämästä.

c. On myös järjestelmiä, joissa edelleen ohjausta tapahtuu myös keskitetysti ylhäältäpäin, mutta varsinainen järjestelmä elää nimenomaan yksittäisten toimijoiden toiminnan johdosta ja tämä voisi olla vaikkapa markkinatalous.

Se missä pojat/miehet eivät oikein menesty, on järjestelmä a. Missä taas miehet menestyvät, ovat kohdat b ja erityisesti c.

Niin ja mihin nähden. No luonnollisesti naisiin nähden ja ihan yleisestikin.

Naiset siis menestyvät miehiä paremmin peruskoulussa ja tästä jatkumona myös jatko-opiskeluissa. Toinen mielenkiintoinen tätä tukeva seikka on se, että naiset hakeutuvat miehiä hanakammin töihin mahdollisimman ohjattuihin järjestelmiin ja organisaatioihin ja tällä viittaan julkiseen sektoriin.

Lue lisää

Mielestäni yliopisto-opinnoissa ei juuri kukaan sanele ylhäältäpäin, vaan opiskelijat ovat itse motivoituneita tai sitten ei. Vai tarkoitatko arvostelumenetelmää yleensä? Tosin näyttöä tarvitaan kaikkialla ja sitä arvioivat ihmiset, joilla on siihen tehtävänsä puolesta valtaa, myös työelämässä.

Eikä pelkästään miehet halua "vapaampia käsiä" työssä ja opiskelussa, mutta naiset ovat sopeutuvampia, KOSKA NAISTEN PÄRJÄTÄKSEEN TÄYTYY OLLA SOPEUTUVIA.

Sohvi kirjoitti:

Suomennettuna: kun standardit ovat samat molemmille sukupuolille, pärjäävät tytöt/naiset. Kun standardeista voidaan luistaa, suositaan poikia/miehiä. Olet oikeassa, näin se vielä nykyisin menee. Syynä ei mielestäni ole poikien/miesten suurempi kyvyttömyys sinänsä, vaan jo äidinmaidossa peritty tietoisuus siitä, että poikien ei tarvitse enemmälti vaivautua, helpommallakin pärjää. Ja ovat pärjänneet. Raja siinäkin vastaan tulee piakkoin.

Lue lisää

Ja ihan eri luokkaa kuin oma kangerteluni. Kiitos Sohvi!

Hertha kirjoitti:

mitä mieltä olet edistymisestä tällä palstalla?

Palstalla ei ainakaan edisty selkeästi esitetyt ajatukset feminismistä ja tasa-arvosta, koska aina samat ennakkoluulot puskevat pintaan.
Itse olen jotakin pientä kyseenalaistusta oppinut lähinnä Tittelin teksteistä, joka esittää feminismikritiikkiä ihan siedettävässä muodossa. Muuten feministisistä kysymyksistä olen luonnostani samaa mieltä ja ymmärrän feministien kirjoituksia täysin.
Vastasinkohan ollenkaan siihen, mitä hait? (Minä itse edistyn palstalla, mitä arvostelijoihini on uskomista, huonosti! Eikä muuten aavistustakaan, miksi he lukevat tekstini kuin piru raamattua.)

P.e.p.e. kirjoitti:

Kaikkihan eivät löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Mistä päättelet, että tämä on juuri naisten ongelma?

Koska koulutettujen naisten työelämään siirtymisestä, pärjäävyydestä ja etenemisestä on tehty lukuisia tutkimuksia ja niitä on ollut täälläkin. Oletko Pepe sokea?

P.e.p.e. kirjoitti:

Tarkennan vähän tuota määritelmää.

a. On absoluuttisesti tai ainakin lähes abs. ylhäältäpäin ohjattuja suljettuja järjestelmiä, kuten vaikkapa tuo peruskoulujärjestelmä.

b. On järjestelmiä, joita osaksi ohjaillain ylhäältäpäin keskitetysti säädöksillä ja laeilla, mutta muu ohjaus tapahtuu hajautetusti eri tasoilla eli järjestelmä on jo huomattavasti dynaamisempi ja nyt puhun työelämästä.

c. On myös järjestelmiä, joissa edelleen ohjausta tapahtuu myös keskitetysti ylhäältäpäin, mutta varsinainen järjestelmä elää nimenomaan yksittäisten toimijoiden toiminnan johdosta ja tämä voisi olla vaikkapa markkinatalous.

Se missä pojat/miehet eivät oikein menesty, on järjestelmä a. Missä taas miehet menestyvät, ovat kohdat b ja erityisesti c.

Niin ja mihin nähden. No luonnollisesti naisiin nähden ja ihan yleisestikin.

Naiset siis menestyvät miehiä paremmin peruskoulussa ja tästä jatkumona myös jatko-opiskeluissa. Toinen mielenkiintoinen tätä tukeva seikka on se, että naiset hakeutuvat miehiä hanakammin töihin mahdollisimman ohjattuihin järjestelmiin ja organisaatioihin ja tällä viittaan julkiseen sektoriin.

Lue lisää

"Missä taas miehet menestyvät, ovat kohdat b ja erityisesti c."

Menestyvät kyllä, mutta tietystä historiallisesta hetkestä leikattu tilanne ei voi olla absoluuttinen totuus. Työelämässä menestymistä tarkastellessa on pakko ottaa huomioon ajan akseli, ja menneisyyteen nähden mielestäni naiset menestyvät nykypäivänä yllättävän hyvin.

Sitten peruskoulusta. Muodollisesti se on ylhäältä päin ohjattu, mutta kuinka yhdenmukaiset aika-, oppisisältö- ja arvostelukriteerit sinänsä vähentävät dynaamisuutta? Erilaisia opetusmenetelmiä ei kaiketi ole kielletty vaan sellaisten etsimiseen jopa kannustetaan. Tosin Suomen hyvät Pisa-tutkimukset ovat hyviä vain taloudellisesta näkökulmasta, siis työelämän vaatimuksiin suhteutettuina. Tytöt ovat kuitenkin menestyneet nykyisenlaisessa talouselämää palvelevassa peruskoulussa hyvin, joten on odotettavissa, että "dynaamisemmassa" työelämässä tulee näkymään sama jako myöhemmin.

Suomalaisten lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista Pisa ei kerro. Teini-ikäisten tyttöjen riski sairastua masennukseen on kaksinkertainen samanikäisiin poikiin nähden. (Duodecim 19/2004)

Siitä olen samaa mieltä, että todellinen markkinatalous voisi olla tällainen mahdollisimman tasa-arvoinen ja dynaaminen järjestelmä. Ikävä kyllä tällaisesta markkinataloudesta ei ole tehty havaintoja reaalimaailmassa, ainakaan enää 2000-luvulla.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Palstalla ei ainakaan edisty selkeästi esitetyt ajatukset feminismistä ja tasa-arvosta, koska aina samat ennakkoluulot puskevat pintaan.
Itse olen jotakin pientä kyseenalaistusta oppinut lähinnä Tittelin teksteistä, joka esittää feminismikritiikkiä ihan siedettävässä muodossa. Muuten feministisistä kysymyksistä olen luonnostani samaa mieltä ja ymmärrän feministien kirjoituksia täysin.
Vastasinkohan ollenkaan siihen, mitä hait? (Minä itse edistyn palstalla, mitä arvostelijoihini on uskomista, huonosti! Eikä muuten aavistustakaan, miksi he lukevat tekstini kuin piru raamattua.)

Lue lisää

Luonnostani, änkyränä ja aina akanvirtaan uijana, kritisoin ihan kaikkea. En kuitenkaan haluaisi profiloitua feministikriitikoksi. Palstalla olen edistynyt siten, että kirjotusvirheiden tiheys on vähentynyt.

Minusta sinä Jöröjukka- Kukka olet aivan tarpeeksi edistynyt jo valmiiksi, älä suotta muutu.

P.e.p.e. kirjoitti:

"Koulutus ei ole keinotekoista, se on opettamista ja oppimista, on aina ollut."

Ei olekaan. Ainoastaan peruskoulujärjestelmä ei toimi tasapuolisesti.

Kyllä työelämässäkin on paljon keinotekoista, mutta kuitenkin se on todellista elämää ja yleensä aika nopeasti selviää miksi työtä tehdään. Lisäksi ihmisille annetaan valinnanmahdollisuuksia. Toki jos työssäkin ainoa motiivi on vaikkapa palkka, tuskin se kovasti innostaa panostamaan.

Meinaatko ihan oikeasti, että työnantajat eivät valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä? No tämä aihe on kaluttu niin moneen kertaan, että minulla ei ole siihen mitään uutta sanottavaa. Syrjintääkin varmaan ilmenee, mutta kuinka paljon ja kohdistuuko se ainoastaan naiseen sukupuolena.

Lue lisää

Oppiminen on tavoitteellista, tarkoituksena on saavuttaa tiettyjä osaamisen tasoja ja taitoja. Siinä kai on se opetukseen liittyvä oleellisin formaalinen viitekehys. Prosessia voidaan parantaa tai heikentää erilaisin metodologisin keinoin, onhan niitä kokeiltavana parast´aikaakin. Kumpaa kritisoit, tavoitteita vai keinoja?

Massakoulutuksessa, jota peruskoulutus on luonteeltaan, päästään harvemmin oppilaiden yksilöllisen tason ja taipumusten huomioonottamiseen. Ihanteellista, vaan ei käytännössä oikein realistista. Minkälaisia ne sp.eroavuudet sitten mielestäsi ovat, jotka muuttaisivat oppimistilanteen edullisemmaksi pojille? Kertokaa nyt ihmeessä miehet tietonne, kun tunnutte olevan niin varmoja väitteissänne. Onko oppi kätkettävä rosvo-ja-poliisileikkien muotoon, jotta innostus tarttuisi? Tai annettava periksi joidenkin poikien lukuhaluttomuudelle, tietenkään masentamatta heitä huonoilla arvosteluilla, illuusiosta omaan erinomaisuuteen? Tai siirrettävä poikien koulutusta sovinnolla muutamalla vuodella, kunnes ne kypsyvät?

Ja miksi kuitenkin enin osa pojista menestyy siinä kuin kiltit tytötkin?

Työelämän valinnanmahdollisuudet ovat aika kuvitteellisia. Tavoitteet, aikataulut, budjetit, raportointi määräävät tahdin, jokainen myös aika tarkkaan miettii, mitä ääneen on sopivaa sanoa. Suomalaisen työelämän vapausasteet eivät ole olleet hääppöisiä kansainvälisissä vertailuissa, eikä suomalainen käskyttävä, hierarkinen linjajohtaminen. Niin että ..

Ja meinaan ihan oikeasti, että työnantajat eivät aina valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kaiken kokoisissa yrityksissä on kumman paljon "sukua" töissä, miksiköhän? Pikkupomon paikat täyttyvät yleensä ensin miehistä, vasta toissijaisesti saatetaan nimittää naishenkilö, viiveellä, isoksi pomoksi ei "ihan luonnostaan" sovi nainen. Naisvalitsijat luottavat naisiin miesvalitsijoita enemmän. Idyllistä kuvitella ihmisten suorittamia valintoja objektiivisesti rationaaleiksi, tai rationaaleiksi edes työnantajan edun kannalta. Ne voivat kylläkin olla valitsijalle itselleen rationaaleja, muista syistä. Ja perustua tiedostamattomiin (tai hyvin tiedostettuihin) asenteisiin (heh, "luonnollisuudesta").

jorojukka-kukka kirjoitti:

Ja ihan eri luokkaa kuin oma kangerteluni. Kiitos Sohvi!

.. sinäkö kangerteleva, älä hyvä ihminen hulluttele. Oikeastaan tekisi mieli laittaa jokaisen viestisi perään kannattava hihkaisu, tavallisesti kun olen asioista samalla kannalla - ja aiheelliset harminähkäisytkin ymmärrän täysin. Mutta miltäs se nyt näyttäisi. "Sisäpiiriltä", vastaa kööri kaikuna :D.

Sohvi kirjoitti:

Oppiminen on tavoitteellista, tarkoituksena on saavuttaa tiettyjä osaamisen tasoja ja taitoja. Siinä kai on se opetukseen liittyvä oleellisin formaalinen viitekehys. Prosessia voidaan parantaa tai heikentää erilaisin metodologisin keinoin, onhan niitä kokeiltavana parast´aikaakin. Kumpaa kritisoit, tavoitteita vai keinoja?

Massakoulutuksessa, jota peruskoulutus on luonteeltaan, päästään harvemmin oppilaiden yksilöllisen tason ja taipumusten huomioonottamiseen. Ihanteellista, vaan ei käytännössä oikein realistista. Minkälaisia ne sp.eroavuudet sitten mielestäsi ovat, jotka muuttaisivat oppimistilanteen edullisemmaksi pojille? Kertokaa nyt ihmeessä miehet tietonne, kun tunnutte olevan niin varmoja väitteissänne. Onko oppi kätkettävä rosvo-ja-poliisileikkien muotoon, jotta innostus tarttuisi? Tai annettava periksi joidenkin poikien lukuhaluttomuudelle, tietenkään masentamatta heitä huonoilla arvosteluilla, illuusiosta omaan erinomaisuuteen? Tai siirrettävä poikien koulutusta sovinnolla muutamalla vuodella, kunnes ne kypsyvät?

Ja miksi kuitenkin enin osa pojista menestyy siinä kuin kiltit tytötkin?

Työelämän valinnanmahdollisuudet ovat aika kuvitteellisia. Tavoitteet, aikataulut, budjetit, raportointi määräävät tahdin, jokainen myös aika tarkkaan miettii, mitä ääneen on sopivaa sanoa. Suomalaisen työelämän vapausasteet eivät ole olleet hääppöisiä kansainvälisissä vertailuissa, eikä suomalainen käskyttävä, hierarkinen linjajohtaminen. Niin että ..

Ja meinaan ihan oikeasti, että työnantajat eivät aina valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kaiken kokoisissa yrityksissä on kumman paljon "sukua" töissä, miksiköhän? Pikkupomon paikat täyttyvät yleensä ensin miehistä, vasta toissijaisesti saatetaan nimittää naishenkilö, viiveellä, isoksi pomoksi ei "ihan luonnostaan" sovi nainen. Naisvalitsijat luottavat naisiin miesvalitsijoita enemmän. Idyllistä kuvitella ihmisten suorittamia valintoja objektiivisesti rationaaleiksi, tai rationaaleiksi edes työnantajan edun kannalta. Ne voivat kylläkin olla valitsijalle itselleen rationaaleja, muista syistä. Ja perustua tiedostamattomiin (tai hyvin tiedostettuihin) asenteisiin (heh, "luonnollisuudesta").

Lue lisää

Minä kritisoin sitä, että on keinotekoisesti luotu järjestelmä ja ohjattu/ohjataan sitä siihen suuntaan, että tytöt menestyvät poikia paremmin.

Ei tarvitse olla kovinkaan kaukonäköinen, huomatakseen tästä aiheutuvan ristiriidan sp:n tasa-arvoikehitykselle. Oletko sitä mieltä, että sitä ei ole, vai onko se luonnollista kehitystä?

Ai niin, kannatatko sp:n tasa-arvoa?

jorojukka-kukka kirjoitti:

Mielestäni yliopisto-opinnoissa ei juuri kukaan sanele ylhäältäpäin, vaan opiskelijat ovat itse motivoituneita tai sitten ei. Vai tarkoitatko arvostelumenetelmää yleensä? Tosin näyttöä tarvitaan kaikkialla ja sitä arvioivat ihmiset, joilla on siihen tehtävänsä puolesta valtaa, myös työelämässä.

Eikä pelkästään miehet halua "vapaampia käsiä" työssä ja opiskelussa, mutta naiset ovat sopeutuvampia, KOSKA NAISTEN PÄRJÄTÄKSEEN TÄYTYY OLLA SOPEUTUVIA.

Lue lisää

...

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

"Missä taas miehet menestyvät, ovat kohdat b ja erityisesti c."

Menestyvät kyllä, mutta tietystä historiallisesta hetkestä leikattu tilanne ei voi olla absoluuttinen totuus. Työelämässä menestymistä tarkastellessa on pakko ottaa huomioon ajan akseli, ja menneisyyteen nähden mielestäni naiset menestyvät nykypäivänä yllättävän hyvin.

Sitten peruskoulusta. Muodollisesti se on ylhäältä päin ohjattu, mutta kuinka yhdenmukaiset aika-, oppisisältö- ja arvostelukriteerit sinänsä vähentävät dynaamisuutta? Erilaisia opetusmenetelmiä ei kaiketi ole kielletty vaan sellaisten etsimiseen jopa kannustetaan. Tosin Suomen hyvät Pisa-tutkimukset ovat hyviä vain taloudellisesta näkökulmasta, siis työelämän vaatimuksiin suhteutettuina. Tytöt ovat kuitenkin menestyneet nykyisenlaisessa talouselämää palvelevassa peruskoulussa hyvin, joten on odotettavissa, että "dynaamisemmassa" työelämässä tulee näkymään sama jako myöhemmin.

Suomalaisten lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista Pisa ei kerro. Teini-ikäisten tyttöjen riski sairastua masennukseen on kaksinkertainen samanikäisiin poikiin nähden. (Duodecim 19/2004)

Siitä olen samaa mieltä, että todellinen markkinatalous voisi olla tällainen mahdollisimman tasa-arvoinen ja dynaaminen järjestelmä. Ikävä kyllä tällaisesta markkinataloudesta ei ole tehty havaintoja reaalimaailmassa, ainakaan enää 2000-luvulla.

Lue lisää

"Työelämässä menestymistä tarkastellessa on pakko ottaa huomioon ajan akseli, ja menneisyyteen nähden mielestäni naiset menestyvät nykypäivänä yllättävän hyvin."

En väitä vastaan ja jatkossa vielä paremmin, kiitos peruskoulukoulujärjestelmän.

Ovelaa kuitenkin on, että peruskoulutasolla poikia haukutaan sukupuolena laiskoiksi, mutta työelämässä tällaista ei kuule. Kyse ei ole mistään henkisestä kasvusta vaan siitä, että pojat joko eivät sopeudu nykyiseen koulujärjestelmään tai se ei tarjoa riittävästi haasteita tai joku muu syy. Onko sillä sitten yhteiskunnan kannalta merkitystä, ehkäpä ei. Sp:n tasa-arvon kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä, jos se jollekin jotain merkitsee.

"Tytöt ovat kuitenkin menestyneet nykyisenlaisessa talouselämää palvelevassa peruskoulussa hyvin, joten on odotettavissa, että "dynaamisemmassa" työelämässä tulee näkymään sama jako myöhemmin."

Hieno homma. Toivottavasti mikään ei sotke tätä keinotekoisesti toteutettua kehitystä.

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

"Missä taas miehet menestyvät, ovat kohdat b ja erityisesti c."

Menestyvät kyllä, mutta tietystä historiallisesta hetkestä leikattu tilanne ei voi olla absoluuttinen totuus. Työelämässä menestymistä tarkastellessa on pakko ottaa huomioon ajan akseli, ja menneisyyteen nähden mielestäni naiset menestyvät nykypäivänä yllättävän hyvin.

Sitten peruskoulusta. Muodollisesti se on ylhäältä päin ohjattu, mutta kuinka yhdenmukaiset aika-, oppisisältö- ja arvostelukriteerit sinänsä vähentävät dynaamisuutta? Erilaisia opetusmenetelmiä ei kaiketi ole kielletty vaan sellaisten etsimiseen jopa kannustetaan. Tosin Suomen hyvät Pisa-tutkimukset ovat hyviä vain taloudellisesta näkökulmasta, siis työelämän vaatimuksiin suhteutettuina. Tytöt ovat kuitenkin menestyneet nykyisenlaisessa talouselämää palvelevassa peruskoulussa hyvin, joten on odotettavissa, että "dynaamisemmassa" työelämässä tulee näkymään sama jako myöhemmin.

Suomalaisten lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista Pisa ei kerro. Teini-ikäisten tyttöjen riski sairastua masennukseen on kaksinkertainen samanikäisiin poikiin nähden. (Duodecim 19/2004)

Siitä olen samaa mieltä, että todellinen markkinatalous voisi olla tällainen mahdollisimman tasa-arvoinen ja dynaaminen järjestelmä. Ikävä kyllä tällaisesta markkinataloudesta ei ole tehty havaintoja reaalimaailmassa, ainakaan enää 2000-luvulla.

Lue lisää

"
Ikävä kyllä tällaisesta markkinataloudesta ei ole tehty havaintoja reaalimaailmassa, ainakaan enää 2000-luvulla.
"
No tästä olemme samaa mieltä.

Nykyisellä korporaatio-/kvartaalikapitalismilla ei ole juurikaan tekemistä oikean markkinatalouden kanssa.

Oikeastaan suuryhtiökapitalismi alkaa olla lähempänä kommunismia. Erona vain se, että korporaatiokapitalismi ei edes väitä ottavansa huomioon ihmisten hyvinvointia.

Eipä taida juuri soneraelisat myöntää duunareilleen edullisia asuntolainoja niinkuin vinleyssoni aikoinaan...

Sohvi kirjoitti:

Oppiminen on tavoitteellista, tarkoituksena on saavuttaa tiettyjä osaamisen tasoja ja taitoja. Siinä kai on se opetukseen liittyvä oleellisin formaalinen viitekehys. Prosessia voidaan parantaa tai heikentää erilaisin metodologisin keinoin, onhan niitä kokeiltavana parast´aikaakin. Kumpaa kritisoit, tavoitteita vai keinoja?

Massakoulutuksessa, jota peruskoulutus on luonteeltaan, päästään harvemmin oppilaiden yksilöllisen tason ja taipumusten huomioonottamiseen. Ihanteellista, vaan ei käytännössä oikein realistista. Minkälaisia ne sp.eroavuudet sitten mielestäsi ovat, jotka muuttaisivat oppimistilanteen edullisemmaksi pojille? Kertokaa nyt ihmeessä miehet tietonne, kun tunnutte olevan niin varmoja väitteissänne. Onko oppi kätkettävä rosvo-ja-poliisileikkien muotoon, jotta innostus tarttuisi? Tai annettava periksi joidenkin poikien lukuhaluttomuudelle, tietenkään masentamatta heitä huonoilla arvosteluilla, illuusiosta omaan erinomaisuuteen? Tai siirrettävä poikien koulutusta sovinnolla muutamalla vuodella, kunnes ne kypsyvät?

Ja miksi kuitenkin enin osa pojista menestyy siinä kuin kiltit tytötkin?

Työelämän valinnanmahdollisuudet ovat aika kuvitteellisia. Tavoitteet, aikataulut, budjetit, raportointi määräävät tahdin, jokainen myös aika tarkkaan miettii, mitä ääneen on sopivaa sanoa. Suomalaisen työelämän vapausasteet eivät ole olleet hääppöisiä kansainvälisissä vertailuissa, eikä suomalainen käskyttävä, hierarkinen linjajohtaminen. Niin että ..

Ja meinaan ihan oikeasti, että työnantajat eivät aina valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kaiken kokoisissa yrityksissä on kumman paljon "sukua" töissä, miksiköhän? Pikkupomon paikat täyttyvät yleensä ensin miehistä, vasta toissijaisesti saatetaan nimittää naishenkilö, viiveellä, isoksi pomoksi ei "ihan luonnostaan" sovi nainen. Naisvalitsijat luottavat naisiin miesvalitsijoita enemmän. Idyllistä kuvitella ihmisten suorittamia valintoja objektiivisesti rationaaleiksi, tai rationaaleiksi edes työnantajan edun kannalta. Ne voivat kylläkin olla valitsijalle itselleen rationaaleja, muista syistä. Ja perustua tiedostamattomiin (tai hyvin tiedostettuihin) asenteisiin (heh, "luonnollisuudesta").

Lue lisää

Vastaa nyt ensin kysymykseeni, mikä se "keinotekoisesti ohjattu" vääryys on, mikä pitäisi korjata tasa-arvon nimissä. Muuten lasken väitteet huuhaaksi eikä enempään ole aihetta.

Kannatan sp.tasa-arvoa, sen nimeen vannoen suosittelen pojillekin lukemista ja harjoittelua, muuten ei tule valmista. Miettikää nyt miehet, miten tähän päästään, eivät äidit, siskot eivätkä morsiamet varmasti tule vastustamaan ;).

Sohvi kirjoitti:

Oppiminen on tavoitteellista, tarkoituksena on saavuttaa tiettyjä osaamisen tasoja ja taitoja. Siinä kai on se opetukseen liittyvä oleellisin formaalinen viitekehys. Prosessia voidaan parantaa tai heikentää erilaisin metodologisin keinoin, onhan niitä kokeiltavana parast´aikaakin. Kumpaa kritisoit, tavoitteita vai keinoja?

Massakoulutuksessa, jota peruskoulutus on luonteeltaan, päästään harvemmin oppilaiden yksilöllisen tason ja taipumusten huomioonottamiseen. Ihanteellista, vaan ei käytännössä oikein realistista. Minkälaisia ne sp.eroavuudet sitten mielestäsi ovat, jotka muuttaisivat oppimistilanteen edullisemmaksi pojille? Kertokaa nyt ihmeessä miehet tietonne, kun tunnutte olevan niin varmoja väitteissänne. Onko oppi kätkettävä rosvo-ja-poliisileikkien muotoon, jotta innostus tarttuisi? Tai annettava periksi joidenkin poikien lukuhaluttomuudelle, tietenkään masentamatta heitä huonoilla arvosteluilla, illuusiosta omaan erinomaisuuteen? Tai siirrettävä poikien koulutusta sovinnolla muutamalla vuodella, kunnes ne kypsyvät?

Ja miksi kuitenkin enin osa pojista menestyy siinä kuin kiltit tytötkin?

Työelämän valinnanmahdollisuudet ovat aika kuvitteellisia. Tavoitteet, aikataulut, budjetit, raportointi määräävät tahdin, jokainen myös aika tarkkaan miettii, mitä ääneen on sopivaa sanoa. Suomalaisen työelämän vapausasteet eivät ole olleet hääppöisiä kansainvälisissä vertailuissa, eikä suomalainen käskyttävä, hierarkinen linjajohtaminen. Niin että ..

Ja meinaan ihan oikeasti, että työnantajat eivät aina valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kaiken kokoisissa yrityksissä on kumman paljon "sukua" töissä, miksiköhän? Pikkupomon paikat täyttyvät yleensä ensin miehistä, vasta toissijaisesti saatetaan nimittää naishenkilö, viiveellä, isoksi pomoksi ei "ihan luonnostaan" sovi nainen. Naisvalitsijat luottavat naisiin miesvalitsijoita enemmän. Idyllistä kuvitella ihmisten suorittamia valintoja objektiivisesti rationaaleiksi, tai rationaaleiksi edes työnantajan edun kannalta. Ne voivat kylläkin olla valitsijalle itselleen rationaaleja, muista syistä. Ja perustua tiedostamattomiin (tai hyvin tiedostettuihin) asenteisiin (heh, "luonnollisuudesta").

Lue lisää

"Vastaa nyt ensin kysymykseeni, mikä se "keinotekoisesti ohjattu" vääryys on, mikä pitäisi korjata tasa-arvon nimissä. Muuten lasken väitteet huuhaaksi eikä enempään ole aihetta."

Vielä kerran. Vääryys sp:n tasa-arvon näkökulmasta syntyy silloin, kun jokin keinotekoisesti luotu järjestelmä alkaa suosia toista sukupuolta tai palvelee paremmin toisen sp:n tarpeita. Yhteiskunnassa on tehty jatkuvasti korjausliikkeitä sp:n tasa-arvon turvaamiseksi. Oletko sitä mieltä, että nyt se on tarpeetonta, vaikka juuri tämä järjestelmä on murtamassa sp:n tasa-arvoa? Jos olet niin, varmaan sitten vastustat myös sp-kiintiöitä?

Sohvi kirjoitti:

Oppiminen on tavoitteellista, tarkoituksena on saavuttaa tiettyjä osaamisen tasoja ja taitoja. Siinä kai on se opetukseen liittyvä oleellisin formaalinen viitekehys. Prosessia voidaan parantaa tai heikentää erilaisin metodologisin keinoin, onhan niitä kokeiltavana parast´aikaakin. Kumpaa kritisoit, tavoitteita vai keinoja?

Massakoulutuksessa, jota peruskoulutus on luonteeltaan, päästään harvemmin oppilaiden yksilöllisen tason ja taipumusten huomioonottamiseen. Ihanteellista, vaan ei käytännössä oikein realistista. Minkälaisia ne sp.eroavuudet sitten mielestäsi ovat, jotka muuttaisivat oppimistilanteen edullisemmaksi pojille? Kertokaa nyt ihmeessä miehet tietonne, kun tunnutte olevan niin varmoja väitteissänne. Onko oppi kätkettävä rosvo-ja-poliisileikkien muotoon, jotta innostus tarttuisi? Tai annettava periksi joidenkin poikien lukuhaluttomuudelle, tietenkään masentamatta heitä huonoilla arvosteluilla, illuusiosta omaan erinomaisuuteen? Tai siirrettävä poikien koulutusta sovinnolla muutamalla vuodella, kunnes ne kypsyvät?

Ja miksi kuitenkin enin osa pojista menestyy siinä kuin kiltit tytötkin?

Työelämän valinnanmahdollisuudet ovat aika kuvitteellisia. Tavoitteet, aikataulut, budjetit, raportointi määräävät tahdin, jokainen myös aika tarkkaan miettii, mitä ääneen on sopivaa sanoa. Suomalaisen työelämän vapausasteet eivät ole olleet hääppöisiä kansainvälisissä vertailuissa, eikä suomalainen käskyttävä, hierarkinen linjajohtaminen. Niin että ..

Ja meinaan ihan oikeasti, että työnantajat eivät aina valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kaiken kokoisissa yrityksissä on kumman paljon "sukua" töissä, miksiköhän? Pikkupomon paikat täyttyvät yleensä ensin miehistä, vasta toissijaisesti saatetaan nimittää naishenkilö, viiveellä, isoksi pomoksi ei "ihan luonnostaan" sovi nainen. Naisvalitsijat luottavat naisiin miesvalitsijoita enemmän. Idyllistä kuvitella ihmisten suorittamia valintoja objektiivisesti rationaaleiksi, tai rationaaleiksi edes työnantajan edun kannalta. Ne voivat kylläkin olla valitsijalle itselleen rationaaleja, muista syistä. Ja perustua tiedostamattomiin (tai hyvin tiedostettuihin) asenteisiin (heh, "luonnollisuudesta").

Lue lisää

Selvään kysymykseen selvä vastaus: mitä pitää tehdä, että väittämäsi peruskouluksen sp.vääryys korjautuu? Pelkkä moitiskelu EI RIITÄ. Kai sinulla joitain ajatuksia on, kun kerran valitat.

Sohvi kirjoitti:

Oppiminen on tavoitteellista, tarkoituksena on saavuttaa tiettyjä osaamisen tasoja ja taitoja. Siinä kai on se opetukseen liittyvä oleellisin formaalinen viitekehys. Prosessia voidaan parantaa tai heikentää erilaisin metodologisin keinoin, onhan niitä kokeiltavana parast´aikaakin. Kumpaa kritisoit, tavoitteita vai keinoja?

Massakoulutuksessa, jota peruskoulutus on luonteeltaan, päästään harvemmin oppilaiden yksilöllisen tason ja taipumusten huomioonottamiseen. Ihanteellista, vaan ei käytännössä oikein realistista. Minkälaisia ne sp.eroavuudet sitten mielestäsi ovat, jotka muuttaisivat oppimistilanteen edullisemmaksi pojille? Kertokaa nyt ihmeessä miehet tietonne, kun tunnutte olevan niin varmoja väitteissänne. Onko oppi kätkettävä rosvo-ja-poliisileikkien muotoon, jotta innostus tarttuisi? Tai annettava periksi joidenkin poikien lukuhaluttomuudelle, tietenkään masentamatta heitä huonoilla arvosteluilla, illuusiosta omaan erinomaisuuteen? Tai siirrettävä poikien koulutusta sovinnolla muutamalla vuodella, kunnes ne kypsyvät?

Ja miksi kuitenkin enin osa pojista menestyy siinä kuin kiltit tytötkin?

Työelämän valinnanmahdollisuudet ovat aika kuvitteellisia. Tavoitteet, aikataulut, budjetit, raportointi määräävät tahdin, jokainen myös aika tarkkaan miettii, mitä ääneen on sopivaa sanoa. Suomalaisen työelämän vapausasteet eivät ole olleet hääppöisiä kansainvälisissä vertailuissa, eikä suomalainen käskyttävä, hierarkinen linjajohtaminen. Niin että ..

Ja meinaan ihan oikeasti, että työnantajat eivät aina valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kaiken kokoisissa yrityksissä on kumman paljon "sukua" töissä, miksiköhän? Pikkupomon paikat täyttyvät yleensä ensin miehistä, vasta toissijaisesti saatetaan nimittää naishenkilö, viiveellä, isoksi pomoksi ei "ihan luonnostaan" sovi nainen. Naisvalitsijat luottavat naisiin miesvalitsijoita enemmän. Idyllistä kuvitella ihmisten suorittamia valintoja objektiivisesti rationaaleiksi, tai rationaaleiksi edes työnantajan edun kannalta. Ne voivat kylläkin olla valitsijalle itselleen rationaaleja, muista syistä. Ja perustua tiedostamattomiin (tai hyvin tiedostettuihin) asenteisiin (heh, "luonnollisuudesta").

Lue lisää

Ettäkö mitäkö pitäisi tehdä.

Joskos ensimmäisenä palautettaisiin opettajille oikeus kurittaa pahatapaisia kakaroita. *Sama oikeus pitäisi palauttaa kyllä vanhemmillekin.*

Siinä rupeaa kummasti lukuhalut kasvamaan kovemmallekin ganstalle kun hiukkasen perspuolia kuumottaa.

Sitten tietysti toivottimille tapauksille tarkkailuluokat. Saataisiin pahiten opetusta häiritsevät sosiaalitapaukset pois häiriimästä.

Sohvi kirjoitti:

Oppiminen on tavoitteellista, tarkoituksena on saavuttaa tiettyjä osaamisen tasoja ja taitoja. Siinä kai on se opetukseen liittyvä oleellisin formaalinen viitekehys. Prosessia voidaan parantaa tai heikentää erilaisin metodologisin keinoin, onhan niitä kokeiltavana parast´aikaakin. Kumpaa kritisoit, tavoitteita vai keinoja?

Massakoulutuksessa, jota peruskoulutus on luonteeltaan, päästään harvemmin oppilaiden yksilöllisen tason ja taipumusten huomioonottamiseen. Ihanteellista, vaan ei käytännössä oikein realistista. Minkälaisia ne sp.eroavuudet sitten mielestäsi ovat, jotka muuttaisivat oppimistilanteen edullisemmaksi pojille? Kertokaa nyt ihmeessä miehet tietonne, kun tunnutte olevan niin varmoja väitteissänne. Onko oppi kätkettävä rosvo-ja-poliisileikkien muotoon, jotta innostus tarttuisi? Tai annettava periksi joidenkin poikien lukuhaluttomuudelle, tietenkään masentamatta heitä huonoilla arvosteluilla, illuusiosta omaan erinomaisuuteen? Tai siirrettävä poikien koulutusta sovinnolla muutamalla vuodella, kunnes ne kypsyvät?

Ja miksi kuitenkin enin osa pojista menestyy siinä kuin kiltit tytötkin?

Työelämän valinnanmahdollisuudet ovat aika kuvitteellisia. Tavoitteet, aikataulut, budjetit, raportointi määräävät tahdin, jokainen myös aika tarkkaan miettii, mitä ääneen on sopivaa sanoa. Suomalaisen työelämän vapausasteet eivät ole olleet hääppöisiä kansainvälisissä vertailuissa, eikä suomalainen käskyttävä, hierarkinen linjajohtaminen. Niin että ..

Ja meinaan ihan oikeasti, että työnantajat eivät aina valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kaiken kokoisissa yrityksissä on kumman paljon "sukua" töissä, miksiköhän? Pikkupomon paikat täyttyvät yleensä ensin miehistä, vasta toissijaisesti saatetaan nimittää naishenkilö, viiveellä, isoksi pomoksi ei "ihan luonnostaan" sovi nainen. Naisvalitsijat luottavat naisiin miesvalitsijoita enemmän. Idyllistä kuvitella ihmisten suorittamia valintoja objektiivisesti rationaaleiksi, tai rationaaleiksi edes työnantajan edun kannalta. Ne voivat kylläkin olla valitsijalle itselleen rationaaleja, muista syistä. Ja perustua tiedostamattomiin (tai hyvin tiedostettuihin) asenteisiin (heh, "luonnollisuudesta").

Lue lisää

"Selvään kysymykseen selvä vastaus: mitä pitää tehdä, että väittämäsi peruskouluksen sp.vääryys korjautuu? Pelkkä moitiskelu EI RIITÄ. Kai sinulla joitain ajatuksia on, kun kerran valitat."

Minkä ihmeen takia sinä nyt olet noin hermona. Kysymyshän on sp:n tasa-arvon edistämisestä. Minähän taisin sinulle sanoa jo aikaisemmin, että ei minulla ole mitään valmiita korjausehdotuksia eikä niitä tarvitakaan tässä vaiheessa kun ongelmaakaan ei haluta myöntää saati, että niihin haluttaisiin puuttua. Feministithän ovat alati tarjonneet tämän tyyppisten rakenteiden korjaamiseen sp-kiintiöitä. Minä kuitenkin lähtisin liikkeelle toisilla eväillä eli selvittäisin miten poikien motivaatiota saataisiin nostettua. Lonkalta sitä on vaikea sanoa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Palstalla ei ainakaan edisty selkeästi esitetyt ajatukset feminismistä ja tasa-arvosta, koska aina samat ennakkoluulot puskevat pintaan.
Itse olen jotakin pientä kyseenalaistusta oppinut lähinnä Tittelin teksteistä, joka esittää feminismikritiikkiä ihan siedettävässä muodossa. Muuten feministisistä kysymyksistä olen luonnostani samaa mieltä ja ymmärrän feministien kirjoituksia täysin.
Vastasinkohan ollenkaan siihen, mitä hait? (Minä itse edistyn palstalla, mitä arvostelijoihini on uskomista, huonosti! Eikä muuten aavistustakaan, miksi he lukevat tekstini kuin piru raamattua.)

Lue lisää

Kysymykseni tuli mieleeni aivan spontaanisti, ja se oli pakko pistää siihen, missä se tuli mieleen!

Omalta kohdaltani uskon edistyneeni vain siinä mielessä, että luulen entistä paremmin pystyväni hoksaamaan provot. Ja toinen juttu vielä: olen entistä enemmän alkanut pohtia monia niistä asioista, joita palstalla käsitellään - vaikken niistä mitään kirjoittaisikaan. Jos tämä pätisi yhden ja toisen kohdalla, kyllä sekin kehitystä olisi.

Sohvi kirjoitti:

Oppiminen on tavoitteellista, tarkoituksena on saavuttaa tiettyjä osaamisen tasoja ja taitoja. Siinä kai on se opetukseen liittyvä oleellisin formaalinen viitekehys. Prosessia voidaan parantaa tai heikentää erilaisin metodologisin keinoin, onhan niitä kokeiltavana parast´aikaakin. Kumpaa kritisoit, tavoitteita vai keinoja?

Massakoulutuksessa, jota peruskoulutus on luonteeltaan, päästään harvemmin oppilaiden yksilöllisen tason ja taipumusten huomioonottamiseen. Ihanteellista, vaan ei käytännössä oikein realistista. Minkälaisia ne sp.eroavuudet sitten mielestäsi ovat, jotka muuttaisivat oppimistilanteen edullisemmaksi pojille? Kertokaa nyt ihmeessä miehet tietonne, kun tunnutte olevan niin varmoja väitteissänne. Onko oppi kätkettävä rosvo-ja-poliisileikkien muotoon, jotta innostus tarttuisi? Tai annettava periksi joidenkin poikien lukuhaluttomuudelle, tietenkään masentamatta heitä huonoilla arvosteluilla, illuusiosta omaan erinomaisuuteen? Tai siirrettävä poikien koulutusta sovinnolla muutamalla vuodella, kunnes ne kypsyvät?

Ja miksi kuitenkin enin osa pojista menestyy siinä kuin kiltit tytötkin?

Työelämän valinnanmahdollisuudet ovat aika kuvitteellisia. Tavoitteet, aikataulut, budjetit, raportointi määräävät tahdin, jokainen myös aika tarkkaan miettii, mitä ääneen on sopivaa sanoa. Suomalaisen työelämän vapausasteet eivät ole olleet hääppöisiä kansainvälisissä vertailuissa, eikä suomalainen käskyttävä, hierarkinen linjajohtaminen. Niin että ..

Ja meinaan ihan oikeasti, että työnantajat eivät aina valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kaiken kokoisissa yrityksissä on kumman paljon "sukua" töissä, miksiköhän? Pikkupomon paikat täyttyvät yleensä ensin miehistä, vasta toissijaisesti saatetaan nimittää naishenkilö, viiveellä, isoksi pomoksi ei "ihan luonnostaan" sovi nainen. Naisvalitsijat luottavat naisiin miesvalitsijoita enemmän. Idyllistä kuvitella ihmisten suorittamia valintoja objektiivisesti rationaaleiksi, tai rationaaleiksi edes työnantajan edun kannalta. Ne voivat kylläkin olla valitsijalle itselleen rationaaleja, muista syistä. Ja perustua tiedostamattomiin (tai hyvin tiedostettuihin) asenteisiin (heh, "luonnollisuudesta").

Lue lisää

Jaa että noin, mahtaakohan Pepe olla samaa mieltä? Eppäilenpä.

Pelkkä kuri vie kait vain hipoen saavuttamaan normit, mutta ihmismäisen itsekurin jotenkin itse hoksanneet (viisaan ympäristön ohjaamana) ylittävät omatkin odotuksensa, saati muiden. Jopa aitoa oppimisen iloa voi ilmetä, sellaiseen innostaminen on tavoittelemisen arvoista, kellään ei varmasti ole mitään sitä vastaan. Minun mielestäni: eivät pojat ole tyhmiä. Eivätkä miehet. Mutta he ovat huomanneet, että liiemmin opiskelemattakin mies pärjää, tai täsmäopiskelemalla vasta myöhemmin, miksi siis lukea. Siitä tullaankin kysymykseen, miten tämä on yhteiskunnassa mahdollista, ja kuinka kauan on mahdollista. Joo, vastauksia on mielessä, niistä täällä taitetaan peistä.

Tuntuu niin huvittavalta syyttää feministejä, tai yleensä naisia, siitä, että poikien koulutuksellista jälkeenjääneisyyttä on alkanut ilmetä. Eivätköhän syyt löydy muualta. Koulujärjestelmä institutiona (hitaasti muuttuva), sen metodit, taloudelliset resurssit säästämistarpeineen, sisällölliset painopisteet, ammatilliset etunäkökohdat ja arvostukset palkkapolitiikkoineen, poliittiset intrigit, byrokratia ym. määrittävät todellisuutta paljon enemmän kuin ilkeämielinen naisvalta.

Siinä olen samaa mieltä, että pahaan häiriköintiin pitää panna tiukat raamit, on annettu mukaymmärtäväisesti kohtuuton valta pienelle osalle porukkaa terrorisoida muita. Ja kun ne ovat nähneet valtansa, on röyhkeys vain kasvanut. On karhunpalvelus myös häiriköille itselleen valmistaa heitä tällä tavalla yhteiskuntaan. Ja koulukaverit huomaavat pienestä pitäen, keiden edessä kumarretaan. Muutosta tietääkseni nyt yritetään, saa nähdä, onnistutaanko siinä. Tosipahoja on kuitenkin aika vähän, ja heitäkin voidaan auttaa, jos siihen uhrataan osaamista (ja rahaa).

Sohvi kirjoitti:

Oppiminen on tavoitteellista, tarkoituksena on saavuttaa tiettyjä osaamisen tasoja ja taitoja. Siinä kai on se opetukseen liittyvä oleellisin formaalinen viitekehys. Prosessia voidaan parantaa tai heikentää erilaisin metodologisin keinoin, onhan niitä kokeiltavana parast´aikaakin. Kumpaa kritisoit, tavoitteita vai keinoja?

Massakoulutuksessa, jota peruskoulutus on luonteeltaan, päästään harvemmin oppilaiden yksilöllisen tason ja taipumusten huomioonottamiseen. Ihanteellista, vaan ei käytännössä oikein realistista. Minkälaisia ne sp.eroavuudet sitten mielestäsi ovat, jotka muuttaisivat oppimistilanteen edullisemmaksi pojille? Kertokaa nyt ihmeessä miehet tietonne, kun tunnutte olevan niin varmoja väitteissänne. Onko oppi kätkettävä rosvo-ja-poliisileikkien muotoon, jotta innostus tarttuisi? Tai annettava periksi joidenkin poikien lukuhaluttomuudelle, tietenkään masentamatta heitä huonoilla arvosteluilla, illuusiosta omaan erinomaisuuteen? Tai siirrettävä poikien koulutusta sovinnolla muutamalla vuodella, kunnes ne kypsyvät?

Ja miksi kuitenkin enin osa pojista menestyy siinä kuin kiltit tytötkin?

Työelämän valinnanmahdollisuudet ovat aika kuvitteellisia. Tavoitteet, aikataulut, budjetit, raportointi määräävät tahdin, jokainen myös aika tarkkaan miettii, mitä ääneen on sopivaa sanoa. Suomalaisen työelämän vapausasteet eivät ole olleet hääppöisiä kansainvälisissä vertailuissa, eikä suomalainen käskyttävä, hierarkinen linjajohtaminen. Niin että ..

Ja meinaan ihan oikeasti, että työnantajat eivät aina valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kaiken kokoisissa yrityksissä on kumman paljon "sukua" töissä, miksiköhän? Pikkupomon paikat täyttyvät yleensä ensin miehistä, vasta toissijaisesti saatetaan nimittää naishenkilö, viiveellä, isoksi pomoksi ei "ihan luonnostaan" sovi nainen. Naisvalitsijat luottavat naisiin miesvalitsijoita enemmän. Idyllistä kuvitella ihmisten suorittamia valintoja objektiivisesti rationaaleiksi, tai rationaaleiksi edes työnantajan edun kannalta. Ne voivat kylläkin olla valitsijalle itselleen rationaaleja, muista syistä. Ja perustua tiedostamattomiin (tai hyvin tiedostettuihin) asenteisiin (heh, "luonnollisuudesta").

Lue lisää

Joo, lopetetaan tämä, Suomi24kin laittaa luonnolliset rajat ketjun tähän kohtaan. Ei me oikeastaan eri mieltä olla. Halusin vain ehdottomasti ilmaista asian toisin kuin sinä, sinun sanojenasettelussasi haiskahti syytös naisvaltaisesta, poikia sortavasta järjestelmästä. Tästä ei ole kyse. Mutta kuka löytää konstit parempaan, siinä pulma.

Sohvi kirjoitti:

Oppiminen on tavoitteellista, tarkoituksena on saavuttaa tiettyjä osaamisen tasoja ja taitoja. Siinä kai on se opetukseen liittyvä oleellisin formaalinen viitekehys. Prosessia voidaan parantaa tai heikentää erilaisin metodologisin keinoin, onhan niitä kokeiltavana parast´aikaakin. Kumpaa kritisoit, tavoitteita vai keinoja?

Massakoulutuksessa, jota peruskoulutus on luonteeltaan, päästään harvemmin oppilaiden yksilöllisen tason ja taipumusten huomioonottamiseen. Ihanteellista, vaan ei käytännössä oikein realistista. Minkälaisia ne sp.eroavuudet sitten mielestäsi ovat, jotka muuttaisivat oppimistilanteen edullisemmaksi pojille? Kertokaa nyt ihmeessä miehet tietonne, kun tunnutte olevan niin varmoja väitteissänne. Onko oppi kätkettävä rosvo-ja-poliisileikkien muotoon, jotta innostus tarttuisi? Tai annettava periksi joidenkin poikien lukuhaluttomuudelle, tietenkään masentamatta heitä huonoilla arvosteluilla, illuusiosta omaan erinomaisuuteen? Tai siirrettävä poikien koulutusta sovinnolla muutamalla vuodella, kunnes ne kypsyvät?

Ja miksi kuitenkin enin osa pojista menestyy siinä kuin kiltit tytötkin?

Työelämän valinnanmahdollisuudet ovat aika kuvitteellisia. Tavoitteet, aikataulut, budjetit, raportointi määräävät tahdin, jokainen myös aika tarkkaan miettii, mitä ääneen on sopivaa sanoa. Suomalaisen työelämän vapausasteet eivät ole olleet hääppöisiä kansainvälisissä vertailuissa, eikä suomalainen käskyttävä, hierarkinen linjajohtaminen. Niin että ..

Ja meinaan ihan oikeasti, että työnantajat eivät aina valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kaiken kokoisissa yrityksissä on kumman paljon "sukua" töissä, miksiköhän? Pikkupomon paikat täyttyvät yleensä ensin miehistä, vasta toissijaisesti saatetaan nimittää naishenkilö, viiveellä, isoksi pomoksi ei "ihan luonnostaan" sovi nainen. Naisvalitsijat luottavat naisiin miesvalitsijoita enemmän. Idyllistä kuvitella ihmisten suorittamia valintoja objektiivisesti rationaaleiksi, tai rationaaleiksi edes työnantajan edun kannalta. Ne voivat kylläkin olla valitsijalle itselleen rationaaleja, muista syistä. Ja perustua tiedostamattomiin (tai hyvin tiedostettuihin) asenteisiin (heh, "luonnollisuudesta").

Lue lisää

"Ei me oikeastaan eri mieltä olla."

Jumankauti Sohvi. Ai sinä vaan kuljetit ;)

jorojukka-kukka kirjoitti:

Koska koulutettujen naisten työelämään siirtymisestä, pärjäävyydestä ja etenemisestä on tehty lukuisia tutkimuksia ja niitä on ollut täälläkin. Oletko Pepe sokea?

"Oletko Pepe sokea?"

Hyvin sanottu.

P.e.p.e. kirjoitti:

"Oletko Pepe sokea?"

Hyvin sanottu.

...

P.e.p.e. kirjoitti:

"Koulutus ei ole keinotekoista, se on opettamista ja oppimista, on aina ollut."

Ei olekaan. Ainoastaan peruskoulujärjestelmä ei toimi tasapuolisesti.

Kyllä työelämässäkin on paljon keinotekoista, mutta kuitenkin se on todellista elämää ja yleensä aika nopeasti selviää miksi työtä tehdään. Lisäksi ihmisille annetaan valinnanmahdollisuuksia. Toki jos työssäkin ainoa motiivi on vaikkapa palkka, tuskin se kovasti innostaa panostamaan.

Meinaatko ihan oikeasti, että työnantajat eivät valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä? No tämä aihe on kaluttu niin moneen kertaan, että minulla ei ole siihen mitään uutta sanottavaa. Syrjintääkin varmaan ilmenee, mutta kuinka paljon ja kohdistuuko se ainoastaan naiseen sukupuolena.

Lue lisää

Ei taida tuosta peruskoulutuksesta löytyä sitä ongelmaa, joka antaisi tytöille paremmat menestymisen edellytykset kuin pojille. Vika on pojissa ja heidän kasvatuksessaan, ei koulussa!!!
Muuten tottakai koululaitos saa ja pitääkin uusiutua jatkuvasti. Pänttäämisestä eivät pidä tytötkään, mutta ihan pikku juttu; oppia pitää.

Sohvi kirjoitti:

.. sinäkö kangerteleva, älä hyvä ihminen hulluttele. Oikeastaan tekisi mieli laittaa jokaisen viestisi perään kannattava hihkaisu, tavallisesti kun olen asioista samalla kannalla - ja aiheelliset harminähkäisytkin ymmärrän täysin. Mutta miltäs se nyt näyttäisi. "Sisäpiiriltä", vastaa kööri kaikuna :D.

Lue lisää

Kirjoitan sellaisessa melskeessä, jossa ei meinaa kuulla edes omaa ääntään, joten kyllä tämä teksti on välillä sikasaksa eikä soomi. .D

P.e.p.e. kirjoitti:

...

Siitä edellinen viestini.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Ei taida tuosta peruskoulutuksesta löytyä sitä ongelmaa, joka antaisi tytöille paremmat menestymisen edellytykset kuin pojille. Vika on pojissa ja heidän kasvatuksessaan, ei koulussa!!!
Muuten tottakai koululaitos saa ja pitääkin uusiutua jatkuvasti. Pänttäämisestä eivät pidä tytötkään, mutta ihan pikku juttu; oppia pitää.

Lue lisää

... kuten aina.

P.e.p.e. kirjoitti:

"Työelämässä menestymistä tarkastellessa on pakko ottaa huomioon ajan akseli, ja menneisyyteen nähden mielestäni naiset menestyvät nykypäivänä yllättävän hyvin."

En väitä vastaan ja jatkossa vielä paremmin, kiitos peruskoulukoulujärjestelmän.

Ovelaa kuitenkin on, että peruskoulutasolla poikia haukutaan sukupuolena laiskoiksi, mutta työelämässä tällaista ei kuule. Kyse ei ole mistään henkisestä kasvusta vaan siitä, että pojat joko eivät sopeudu nykyiseen koulujärjestelmään tai se ei tarjoa riittävästi haasteita tai joku muu syy. Onko sillä sitten yhteiskunnan kannalta merkitystä, ehkäpä ei. Sp:n tasa-arvon kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä, jos se jollekin jotain merkitsee.

"Tytöt ovat kuitenkin menestyneet nykyisenlaisessa talouselämää palvelevassa peruskoulussa hyvin, joten on odotettavissa, että "dynaamisemmassa" työelämässä tulee näkymään sama jako myöhemmin."

Hieno homma. Toivottavasti mikään ei sotke tätä keinotekoisesti toteutettua kehitystä.

Lue lisää

"Toivottavasti mikään ei sotke tätä keinotekoisesti toteutettua kehitystä."

Eiköhän kaikki ihmisen tekemä ole keinotekoista, vai mitä tarkootat?

Ei nykyinen peruskoulu, väitettiinpä sitä miten tasapäistäväksi tai latistavaksi tahansa, ole yhtään sen keinotekoisempi kuin mikään aikaisempi koulujärjestelmäkään, esim. sellainen, jossa vain pojat koulutettiin, tai tytöt ja pojat kävivät omia koulujaan.

Freudilaisittain kai nykypojat toteuttavat helpommin mielihyväperiaatetta kuin todellisuusperiaatetta - sinänsä ymmärrettävää historian painolastissa: patriarkaateissa miehet ovat pyrkineet siihen, että heidän omista mielihyväperiaatteistaan tulisi muiden todellisuusperiaatteita. Niin kuin sitten tulikin. Kvartaalitalous ei tosin ole vapauttanut naisia, mutta onpa ainakin kahlehtinut nyt joka miehenkin. Sikäli näyttää mukavan tasa-arvoiselta päälle päin.

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

"Toivottavasti mikään ei sotke tätä keinotekoisesti toteutettua kehitystä."

Eiköhän kaikki ihmisen tekemä ole keinotekoista, vai mitä tarkootat?

Ei nykyinen peruskoulu, väitettiinpä sitä miten tasapäistäväksi tai latistavaksi tahansa, ole yhtään sen keinotekoisempi kuin mikään aikaisempi koulujärjestelmäkään, esim. sellainen, jossa vain pojat koulutettiin, tai tytöt ja pojat kävivät omia koulujaan.

Freudilaisittain kai nykypojat toteuttavat helpommin mielihyväperiaatetta kuin todellisuusperiaatetta - sinänsä ymmärrettävää historian painolastissa: patriarkaateissa miehet ovat pyrkineet siihen, että heidän omista mielihyväperiaatteistaan tulisi muiden todellisuusperiaatteita. Niin kuin sitten tulikin. Kvartaalitalous ei tosin ole vapauttanut naisia, mutta onpa ainakin kahlehtinut nyt joka miehenkin. Sikäli näyttää mukavan tasa-arvoiselta päälle päin.

Lue lisää

"Eiköhän kaikki ihmisen tekemä ole keinotekoista, vai mitä tarkootat?"

Kyllä, mutta toiset järjestelmät ovat dynaamisia ja toiset staattisia.

"Ei nykyinen peruskoulu, väitettiinpä sitä miten tasapäistäväksi tai latistavaksi tahansa, ole yhtään sen keinotekoisempi kuin mikään aikaisempi koulujärjestelmäkään"

Niin en ole sanonutkaan (muistaakseni ;)). Järjestelmä on aina ollut staattinen ja keinotekoinen. Tällaisen järjestelmän ohjauksessa pitäisi olla erityisen tarkkana, koska sillä jos jollain on erittäin suuri vaikutus nuorten tulevaisuudelle. Toistan tämän ties monettako kertaa --- Jos järjestelmä tuottaa noin kovin epätasa-arvoisia tuloksia, jotain pitäisi tehdä.

"Freudilaisittain kai nykypojat toteuttavat helpommin mielihyväperiaatetta kuin todellisuusperiaatetta"

Niin tai pojilla on kova tarve kyseenalaistaa juuri murrosiässä sekä järjestelmiä että auktoriteetteja. Tältä pohjalta kun lähdetään hommaa kehittään, niin kyllä siitä hyvä tulee.

"Kvartaalitalous ei tosin ole vapauttanut naisia, mutta onpa ainakin kahlehtinut nyt joka miehenkin. Sikäli näyttää mukavan tasa-arvoiselta päälle päin."

En minäkään ole tuon kvartaalitalouden puolestapuhuja ja toivottavasti korjausliikettä tulee tapahtumaan. Enkä sitä kiistä, että dynaamisetkaan järjestelmät olisivat mikään autuus. Markkinatalous on kuitenkin tähänastisista järjestelmistä toimivin, joskaan ei varmasti se viimeinen. Keskitetty ohjaus tulee lisääntymään, vaikka juuri nyt ollaan menossa päinvastaiseen suuntaan.

P.e.p.e. kirjoitti:

"Eiköhän kaikki ihmisen tekemä ole keinotekoista, vai mitä tarkootat?"

Kyllä, mutta toiset järjestelmät ovat dynaamisia ja toiset staattisia.

"Ei nykyinen peruskoulu, väitettiinpä sitä miten tasapäistäväksi tai latistavaksi tahansa, ole yhtään sen keinotekoisempi kuin mikään aikaisempi koulujärjestelmäkään"

Niin en ole sanonutkaan (muistaakseni ;)). Järjestelmä on aina ollut staattinen ja keinotekoinen. Tällaisen järjestelmän ohjauksessa pitäisi olla erityisen tarkkana, koska sillä jos jollain on erittäin suuri vaikutus nuorten tulevaisuudelle. Toistan tämän ties monettako kertaa --- Jos järjestelmä tuottaa noin kovin epätasa-arvoisia tuloksia, jotain pitäisi tehdä.

"Freudilaisittain kai nykypojat toteuttavat helpommin mielihyväperiaatetta kuin todellisuusperiaatetta"

Niin tai pojilla on kova tarve kyseenalaistaa juuri murrosiässä sekä järjestelmiä että auktoriteetteja. Tältä pohjalta kun lähdetään hommaa kehittään, niin kyllä siitä hyvä tulee.

"Kvartaalitalous ei tosin ole vapauttanut naisia, mutta onpa ainakin kahlehtinut nyt joka miehenkin. Sikäli näyttää mukavan tasa-arvoiselta päälle päin."

En minäkään ole tuon kvartaalitalouden puolestapuhuja ja toivottavasti korjausliikettä tulee tapahtumaan. Enkä sitä kiistä, että dynaamisetkaan järjestelmät olisivat mikään autuus. Markkinatalous on kuitenkin tähänastisista järjestelmistä toimivin, joskaan ei varmasti se viimeinen. Keskitetty ohjaus tulee lisääntymään, vaikka juuri nyt ollaan menossa päinvastaiseen suuntaan.

Lue lisää

Nyt sanoit jotain todella mielenkiintoista:

"Tällaisen järjestelmän ohjauksessa pitäisi olla erityisen tarkkana, koska sillä jos jollain on erittäin suuri vaikutus nuorten tulevaisuudelle."

Tämähän on uskomus sinänsä. Onko peruskoululla itse asiassa suuri vaikutus nuorten tulevaisuudelle, ja kuinka se mitataan? Ainakin itse peruskoulun toimijat: opettajat, hallinnoijat ja kehittäjät mielellään haluavat uskoa, että heidän apparaatillaan OLISI merkitystä ihmisten elämälle.

Jos/kun peruskoululla on suuri merkitys ihmisen tulevaisuudelle, johtuuko se itse peruskoulusta: siitä mitä taitoja se on kehittänyt ja jättänyt kehittämättä - vai onko peruskoulun merkitys vain ulkoinen ja ehdollistettu eli taidoilla ei itse asiassa merkitystä vaan arvosanoilla välillisesti. Kokeeko oppilas itse saaneensa jotain oleellista peruskoulusta vai yhteiskunta saaneensa peruskoulumakkarakoneesta sellaista makkaraa kuin haluaa?

WHO:n kyselyn mukaan suomalaisnuoret viihtyvät peruskoulussa huonosti.

Ja sitten väitteesi siitä, että pojat jotenkin erityisesti kyseenalaistaisivat murrosiässä järjestelmää ja auktoriteetteja. Poikien kapina on usein avoimempaa, mutta toisaalta ei usein kovin tarkkaan suunnattua eikä poliittista. Muistanpa omilta yläasteajoiltani olleeni luokan ainoa ääneen-kyseenalaistaja. Eri juttu on sitten ikkunoiden rikkominen jne. - sen pojat osasivat paremmin. Voi kyllä kysyä, menikö viesti perille ja mitä sillä halusivat sanoa.

Oliko Pepe sinun elämällesi peruskoululla suuri merkitys?

Minulle itse asiassa oli. Peruskoulun suurin ansio oli sen omalakisuus ja itsensä kyseenalaistamattomuus. Se pani ajattelemaan.

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

Nyt sanoit jotain todella mielenkiintoista:

"Tällaisen järjestelmän ohjauksessa pitäisi olla erityisen tarkkana, koska sillä jos jollain on erittäin suuri vaikutus nuorten tulevaisuudelle."

Tämähän on uskomus sinänsä. Onko peruskoululla itse asiassa suuri vaikutus nuorten tulevaisuudelle, ja kuinka se mitataan? Ainakin itse peruskoulun toimijat: opettajat, hallinnoijat ja kehittäjät mielellään haluavat uskoa, että heidän apparaatillaan OLISI merkitystä ihmisten elämälle.

Jos/kun peruskoululla on suuri merkitys ihmisen tulevaisuudelle, johtuuko se itse peruskoulusta: siitä mitä taitoja se on kehittänyt ja jättänyt kehittämättä - vai onko peruskoulun merkitys vain ulkoinen ja ehdollistettu eli taidoilla ei itse asiassa merkitystä vaan arvosanoilla välillisesti. Kokeeko oppilas itse saaneensa jotain oleellista peruskoulusta vai yhteiskunta saaneensa peruskoulumakkarakoneesta sellaista makkaraa kuin haluaa?

WHO:n kyselyn mukaan suomalaisnuoret viihtyvät peruskoulussa huonosti.

Ja sitten väitteesi siitä, että pojat jotenkin erityisesti kyseenalaistaisivat murrosiässä järjestelmää ja auktoriteetteja. Poikien kapina on usein avoimempaa, mutta toisaalta ei usein kovin tarkkaan suunnattua eikä poliittista. Muistanpa omilta yläasteajoiltani olleeni luokan ainoa ääneen-kyseenalaistaja. Eri juttu on sitten ikkunoiden rikkominen jne. - sen pojat osasivat paremmin. Voi kyllä kysyä, menikö viesti perille ja mitä sillä halusivat sanoa.

Oliko Pepe sinun elämällesi peruskoululla suuri merkitys?

Minulle itse asiassa oli. Peruskoulun suurin ansio oli sen omalakisuus ja itsensä kyseenalaistamattomuus. Se pani ajattelemaan.

Lue lisää

Ja nyt tarkoitan kaikkia nuoria eli mikä on se ca. merkittävin asia, joka määrittää nuorten tulevaisuuden suunnan. Tarkennettuna kysymys on siitä, miten nuori motivoituu/oppii opiskelemaan ja ymmärtää peruskoulun tärkeyden suhteessa jatko-opintoihin, jotka taas hyvin pitkälle määrittävät sen minkälaiseen sosiaaliluokkaan kukin asettuu. Kaikista huonoin vaihtoehto on, että nuori syrjäytyy peruskoulun jälkeen.

En usko, että ajatuksemme eroavat kovastikaan toisistaan. Nyt kysymys taitaa olla jostain muusta.

Murrosikäisten poikien kapinointi kertoo usein turhautuneisuudesta ja se on spontaania eli ei siis missään tapauksessa poliittista tai niin, että se pyrkisi johonkin tiettyyn päämäärään.

"Minulle itse asiassa oli. Peruskoulun suurin ansio oli sen omalakisuus ja itsensä kyseenalaistamattomuus. Se pani ajattelemaan."

Samoja ajatuksia. Pakkopullaa kaikki tyynni. Kysymys ei juurikaan ollut oppimisesta, vaan ainoastaan välivaiheesta.

Tunnollisuus, itsekuri ja ahkeruus puuttuu monelta työssä käyvältä mieheltä ja olen usein vaikeuksissa näitten suurpiirteisten kavereiden kanssa juuri siitä syystä, että hommat on hoideltu sinne päin, eikä tolkkua missään.
Onneksi myös tunnollisia miehiä on, etten nyt tarkoita, että kaikki miehet jne.

Itsekurin tarpeellisuudesta/mielekkyydestä on kyse meidän tavisten ollessa kyseessä. Nerot ovat erikseen.

Voi itku sentään, millaisia viestejä joku viitsii kirjoittaa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Voi itku sentään, millaisia viestejä joku viitsii kirjoittaa.

Oletko siviilissäkin(oikeassa elämässä) yhtä lapsellinen?

Utelias kyselijä kirjoitti:

Oletko siviilissäkin(oikeassa elämässä) yhtä lapsellinen?

Mutta sinä olet. Yritä ryhdistäytyä. Kyllä se siitä! ;)

Joskus olen pohtinut sitä, että johtuukohan korkeastikoulutettujen naisten pienemmät palkat alavalinnasta.

On melkoisen varmaa, että humanisti jonka pääaineena on ollut sosiologia ei tule saamaan samanlaista liksaa kuin kauppakorkean käynyt.

Molemmat toki ovat korkeakoulutuksia.

Sekin lienee tosiasia, että ammattitaitoinen CNC-koneistaja saa parempaa palkkaa kuin hum.kand.

Noin keskimäärin.

Kurre_Orava kirjoitti:

Joskus olen pohtinut sitä, että johtuukohan korkeastikoulutettujen naisten pienemmät palkat alavalinnasta.

On melkoisen varmaa, että humanisti jonka pääaineena on ollut sosiologia ei tule saamaan samanlaista liksaa kuin kauppakorkean käynyt.

Molemmat toki ovat korkeakoulutuksia.

Sekin lienee tosiasia, että ammattitaitoinen CNC-koneistaja saa parempaa palkkaa kuin hum.kand.

Noin keskimäärin.

Lue lisää

Kauppakorkeakouluissa on myös alojen sisällä sukupuolivaihteluita. Parhaiten palkatut ns. kovat kauppatieteet kuten rahoitus ja kansantaloustiede ovat erittäin miesvaltaisia. Vastaavasti johtamisen- ja markkinoinnin laitokset ovat täynnä naisia. Perinteisesti vielä johtamisen sisällä oli jako siten, että naiset menivät useammin leadership-puolelle ja miehet keskittyivät managementtiin. Nykyään tämä jako on tosin kai murenemassa kun henkilöstöjohtamista arvostetaan ja työntekijöitä pidetään muunakin kuin "strategian implementointiongelmana".

Hän on poika!

Ramon kirjoitti:

Kauppakorkeakouluissa on myös alojen sisällä sukupuolivaihteluita. Parhaiten palkatut ns. kovat kauppatieteet kuten rahoitus ja kansantaloustiede ovat erittäin miesvaltaisia. Vastaavasti johtamisen- ja markkinoinnin laitokset ovat täynnä naisia. Perinteisesti vielä johtamisen sisällä oli jako siten, että naiset menivät useammin leadership-puolelle ja miehet keskittyivät managementtiin. Nykyään tämä jako on tosin kai murenemassa kun henkilöstöjohtamista arvostetaan ja työntekijöitä pidetään muunakin kuin "strategian implementointiongelmana".

Lue lisää

Oma valintani on myös johtamis- ja markkinointipuolella. Ei voi mitään, mutta nuo kiinnostavat huomattavasti enemmän.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Oma valintani on myös johtamis- ja markkinointipuolella. Ei voi mitään, mutta nuo kiinnostavat huomattavasti enemmän.

Naiset hakeutuvat enemmän pehmeitä arvoja suosivaan koulutukseen. Hankenilla tehdyn tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisesti kovimmat arvot löytyi rahoituksen opiskelijoilta ja vastaavasti pehmeimmät markkinoijilta. Tällainen jakaantuminen naisten ja miesten aloihin vain vaikuttaa sitten palkkaukseen ym. seikkoihin tulevaisuudessa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Hän on poika!

Kyllä, yllätit pahemman kerran. Aate on siis verta sakeampaa. Noh, ainahan sinä voit hänestä kasvattaa tytön. Oletko esimerkikisi ohjannut häntä kohti tasa-arvoisempia harrastuksia? Ei lätkää vaan ringetteä. Ei leikkiautoja vaan paperinukkeja.

Ramon kirjoitti:

Kauppakorkeakouluissa on myös alojen sisällä sukupuolivaihteluita. Parhaiten palkatut ns. kovat kauppatieteet kuten rahoitus ja kansantaloustiede ovat erittäin miesvaltaisia. Vastaavasti johtamisen- ja markkinoinnin laitokset ovat täynnä naisia. Perinteisesti vielä johtamisen sisällä oli jako siten, että naiset menivät useammin leadership-puolelle ja miehet keskittyivät managementtiin. Nykyään tämä jako on tosin kai murenemassa kun henkilöstöjohtamista arvostetaan ja työntekijöitä pidetään muunakin kuin "strategian implementointiongelmana".

Lue lisää

Vai kansantaloustiede muka parhaiten palkattua. En nyt viitsi kaivaa SEFEKin palkkatutkimusta, mutta käsittääkseni/muistaakseni markkinointiväki vetää liksaa ihan parhaimpien joukossa. Sielläkin haitari on aika venyvä.

Kun muistelen vain silmämääräisesti sukupuolijakautumaa laskentalinjalla, niin mielestäni naiset olivat hienoisena enemmistönä. JOka tapauksessa laskentaihmiset olivat niitä tylsimpiä tyyppejä ja ekstrovertit valitsivat markkinoinnin. Olisikohan vain maailma muuttunut noin paljon.

Heh, Turussa ei ainakaan niitä pääaineenaa kansantaloutta lukevia ollut 200 opiskelijasta kuin korkeintaan viisi. Näin oli siis 80-luvulla.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Oma valintani on myös johtamis- ja markkinointipuolella. Ei voi mitään, mutta nuo kiinnostavat huomattavasti enemmän.

Olekto sinä muka käynyt kauppakorkean!? Ei voi pitää paikkaansa, on meinaan toi kysynnän ja tarjonnan laki mennyt sen verran ohi. Siis nyt puhuttiin kauppakorkeasta eikä kauppaopistosta.

Jack kirjoitti:

Vai kansantaloustiede muka parhaiten palkattua. En nyt viitsi kaivaa SEFEKin palkkatutkimusta, mutta käsittääkseni/muistaakseni markkinointiväki vetää liksaa ihan parhaimpien joukossa. Sielläkin haitari on aika venyvä.

Kun muistelen vain silmämääräisesti sukupuolijakautumaa laskentalinjalla, niin mielestäni naiset olivat hienoisena enemmistönä. JOka tapauksessa laskentaihmiset olivat niitä tylsimpiä tyyppejä ja ekstrovertit valitsivat markkinoinnin. Olisikohan vain maailma muuttunut noin paljon.

Heh, Turussa ei ainakaan niitä pääaineenaa kansantaloutta lukevia ollut 200 opiskelijasta kuin korkeintaan viisi. Näin oli siis 80-luvulla.

Lue lisää

No en minäkään nyt pikahaulla löytänyt palkkatilastoa joten kuulopuheen tasolle jäädään. Kansantaloustieteilijöitä valmistuu vähän ja he yleensä sijoittuvat aika hyvin työelämään. Harva pienempi firma tarvitsee ekonomistia, joten pääosa työllistyy pankkeihin, vakuutusyhtiöihin ja isoihin firmoihin, mikä vaikuttaa tietysti sekä alkupalkkaan että uralla etenemiseen.

Laskentalinjalta nyt ei välttämättä tulekaan kovapalkkaisia ammattilaisia. Kirjanpitäjät ja vastaavat ovat samalla tavalla osa suurempaa massaa kuin markkinointiekonomitkin ja työllistyvät vähän joka paikkaan (jokainen PK-yrityskin tarvitsee kirjanpitäjää). Sen sijaan rahoituksen linjalta, jota ainakaan nykyään ei ole Turussa ollenkaan, valmistuvat ekonomit työllistyvät kanssa suurempiin yrityksiin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, ja erikoistuvat kapemmalle sektorille. Tästä johtuen heillä on korkeammat keskipalkat kuin talouden "moniosaajilla".

Toisaalta kuten sanoin niin kuulopuheen tasolla mennään vielä toistaiseksi ja voin olla väärässäkin. Tällaista "faktaa" olen kuitenkin antanut itselleni kertoa. Siitä ollaan samaa mieltä, että ekstrovertit valitsevat markkinoinnin. Ainakin parin ekan vuoden aikana on helppo vaatteista päätellä henkilön pääaine. "Kauniit pojat" eivät lue kansantaloustiedettä =).

Ramon kirjoitti:

No en minäkään nyt pikahaulla löytänyt palkkatilastoa joten kuulopuheen tasolle jäädään. Kansantaloustieteilijöitä valmistuu vähän ja he yleensä sijoittuvat aika hyvin työelämään. Harva pienempi firma tarvitsee ekonomistia, joten pääosa työllistyy pankkeihin, vakuutusyhtiöihin ja isoihin firmoihin, mikä vaikuttaa tietysti sekä alkupalkkaan että uralla etenemiseen.

Laskentalinjalta nyt ei välttämättä tulekaan kovapalkkaisia ammattilaisia. Kirjanpitäjät ja vastaavat ovat samalla tavalla osa suurempaa massaa kuin markkinointiekonomitkin ja työllistyvät vähän joka paikkaan (jokainen PK-yrityskin tarvitsee kirjanpitäjää). Sen sijaan rahoituksen linjalta, jota ainakaan nykyään ei ole Turussa ollenkaan, valmistuvat ekonomit työllistyvät kanssa suurempiin yrityksiin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, ja erikoistuvat kapemmalle sektorille. Tästä johtuen heillä on korkeammat keskipalkat kuin talouden "moniosaajilla".

Toisaalta kuten sanoin niin kuulopuheen tasolla mennään vielä toistaiseksi ja voin olla väärässäkin. Tällaista "faktaa" olen kuitenkin antanut itselleni kertoa. Siitä ollaan samaa mieltä, että ekstrovertit valitsevat markkinoinnin. Ainakin parin ekan vuoden aikana on helppo vaatteista päätellä henkilön pääaine. "Kauniit pojat" eivät lue kansantaloustiedettä =).

Lue lisää

"Laskentalinjalta nyt ei välttämättä tulekaan kovapalkkaisia ammattilaisia. Kirjanpitäjät ja vastaavat ovat samalla tavalla osa suurempaa massaa kuin markkinointiekonomitkin ja työllistyvät vähän joka paikkaan (jokainen PK-yrityskin tarvitsee kirjanpitäjää). "

Jaa-a, vai tulee niistä laskentaekonomeista kirjanpitäjiä :) Maailma on todella muuttunut. Ainakin vanhat kurssikaverit ovat pärjänneet huomattavasti paremmin ja poikani KHT kummmisetä vetää kirkkaasti yli 100.000 ekeä vuodessa.

Muuten, ei kannata lainkaan aliarvioida sen ekstraverttiyden merkitystä työuralla etenemisessä. Kun töitä tehdään ihmisten kanssa, sen vaikutus on monelle suurempi kuin koulussa opittu.

Jos sinulla on ópinnon vielä kesken niin kannattaa lukea toisenkin kerran se vuosittain julkaistava palkkatilasto. Minulla ainakin oli koulussa vääriä käsityksiä siitä, miten ratkaisevaa se pääaine uran kannalta on.

Heh, suuret yritykset ja suuret palkat. Suuressa firmassa yksilön panos jää usein huomaamatta ja asiantuntija on helpommin korvattavissa. Paras eseimerkki lienee Kesko, joka maksaa keskijohdolle aivan naurettavaa liksaa.

Jack kirjoitti:

"Laskentalinjalta nyt ei välttämättä tulekaan kovapalkkaisia ammattilaisia. Kirjanpitäjät ja vastaavat ovat samalla tavalla osa suurempaa massaa kuin markkinointiekonomitkin ja työllistyvät vähän joka paikkaan (jokainen PK-yrityskin tarvitsee kirjanpitäjää). "

Jaa-a, vai tulee niistä laskentaekonomeista kirjanpitäjiä :) Maailma on todella muuttunut. Ainakin vanhat kurssikaverit ovat pärjänneet huomattavasti paremmin ja poikani KHT kummmisetä vetää kirkkaasti yli 100.000 ekeä vuodessa.

Muuten, ei kannata lainkaan aliarvioida sen ekstraverttiyden merkitystä työuralla etenemisessä. Kun töitä tehdään ihmisten kanssa, sen vaikutus on monelle suurempi kuin koulussa opittu.

Jos sinulla on ópinnon vielä kesken niin kannattaa lukea toisenkin kerran se vuosittain julkaistava palkkatilasto. Minulla ainakin oli koulussa vääriä käsityksiä siitä, miten ratkaisevaa se pääaine uran kannalta on.

Heh, suuret yritykset ja suuret palkat. Suuressa firmassa yksilön panos jää usein huomaamatta ja asiantuntija on helpommin korvattavissa. Paras eseimerkki lienee Kesko, joka maksaa keskijohdolle aivan naurettavaa liksaa.

Lue lisää

"poikani KHT kummmisetä vetää kirkkaasti yli 100.000 ekeä vuodessa."

Tämä tuskin heijastelee tilintarkastajien keskipalkkaa kovinkaan tarkasti. Veikkaan että tuolla liksalla ei olla töissä Tähtitili Oy:ssa osana kolmen hengen tiimiä. Ja vaikka johtajat tienaavatkin paljon niin ei se silti tarkoita sitä, etteikö pääaineiden välillä voisi olla keskiarvoissa eroja. Ei kai kaikki markkinoijatkaan työllisty suoraan huipulle?

Jack kirjoitti:

"Laskentalinjalta nyt ei välttämättä tulekaan kovapalkkaisia ammattilaisia. Kirjanpitäjät ja vastaavat ovat samalla tavalla osa suurempaa massaa kuin markkinointiekonomitkin ja työllistyvät vähän joka paikkaan (jokainen PK-yrityskin tarvitsee kirjanpitäjää). "

Jaa-a, vai tulee niistä laskentaekonomeista kirjanpitäjiä :) Maailma on todella muuttunut. Ainakin vanhat kurssikaverit ovat pärjänneet huomattavasti paremmin ja poikani KHT kummmisetä vetää kirkkaasti yli 100.000 ekeä vuodessa.

Muuten, ei kannata lainkaan aliarvioida sen ekstraverttiyden merkitystä työuralla etenemisessä. Kun töitä tehdään ihmisten kanssa, sen vaikutus on monelle suurempi kuin koulussa opittu.

Jos sinulla on ópinnon vielä kesken niin kannattaa lukea toisenkin kerran se vuosittain julkaistava palkkatilasto. Minulla ainakin oli koulussa vääriä käsityksiä siitä, miten ratkaisevaa se pääaine uran kannalta on.

Heh, suuret yritykset ja suuret palkat. Suuressa firmassa yksilön panos jää usein huomaamatta ja asiantuntija on helpommin korvattavissa. Paras eseimerkki lienee Kesko, joka maksaa keskijohdolle aivan naurettavaa liksaa.

Lue lisää

http://www.sefe.fi/fi/pdf/Ekonomi_osaa_ja_kehittyy.pdf

Tuolta löytyy sivulta 26 infoa palkoista. Yllättäen myös tietojärjestelmätiedettä lukeneet olivat erittäin hyväpalkkaisia. Kansantaloustiede ei näköjään pomppaa esille jo uraa tehneiden kohdalla (on kolmas, mutta erot jo pieniä), mutta vastavalmistuneiden kohdalla se on kovaa valuuttaa. "Alan korkeimmat yli 10 henkilön pääaineiden omat mediaanit vastavalmistuneilla (lähtökysely 2002) olivat: rahoitus 2600 € ja kansantaloustiede 2520 €.".

Koko aihe ei ole omani, vaan täältä kopioitu, mutta pitää paikkansa, että on myös menestyviä poikia. Nyt kysynkin, mikä on koulussa menestyvien poikien juju? Mitenkä he pärjäävät koulussa, jota epäillään täällä vallan epäsopivaksi paikaksi pojille?

Ja mitä yleistyksiin tulee, saanen huomauttaa, että ei nyt tokikaan menestyksen hintana tytöillä ole mielenterveysongelmat tai loppuunpalaminen yleisesti, vaan joillakin harvoilla.
Toisaalta mietin, että sinäkään et halua helpottaa naisten elämää, vaan vaadit naisia pärjäämään hankalissakin olosuhteissa, kuten monesti on tullut ilmi ja kuitenkin toisaalta pelkäät naisten loppuunpalamista. Ristiriitaista.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Koko aihe ei ole omani, vaan täältä kopioitu, mutta pitää paikkansa, että on myös menestyviä poikia. Nyt kysynkin, mikä on koulussa menestyvien poikien juju? Mitenkä he pärjäävät koulussa, jota epäillään täällä vallan epäsopivaksi paikaksi pojille?

Ja mitä yleistyksiin tulee, saanen huomauttaa, että ei nyt tokikaan menestyksen hintana tytöillä ole mielenterveysongelmat tai loppuunpalaminen yleisesti, vaan joillakin harvoilla.
Toisaalta mietin, että sinäkään et halua helpottaa naisten elämää, vaan vaadit naisia pärjäämään hankalissakin olosuhteissa, kuten monesti on tullut ilmi ja kuitenkin toisaalta pelkäät naisten loppuunpalamista. Ristiriitaista.

Lue lisää

Esittää ajatuksiani, kuin olisin ne jossain siinä muodossa esittänyt.
Nytkin tuosta loppuunpalamisesta! Minä EN ole huolissani siitä, että naiset polttavat itsensä liialla tunnollisuudella loppuun. Se olkoon jokaisen itseään kuuntelemattoman naisen palkka.

Enkä missään nimessä PELKÄÄ naisten loppuunpalamista.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Koko aihe ei ole omani, vaan täältä kopioitu, mutta pitää paikkansa, että on myös menestyviä poikia. Nyt kysynkin, mikä on koulussa menestyvien poikien juju? Mitenkä he pärjäävät koulussa, jota epäillään täällä vallan epäsopivaksi paikaksi pojille?

Ja mitä yleistyksiin tulee, saanen huomauttaa, että ei nyt tokikaan menestyksen hintana tytöillä ole mielenterveysongelmat tai loppuunpalaminen yleisesti, vaan joillakin harvoilla.
Toisaalta mietin, että sinäkään et halua helpottaa naisten elämää, vaan vaadit naisia pärjäämään hankalissakin olosuhteissa, kuten monesti on tullut ilmi ja kuitenkin toisaalta pelkäät naisten loppuunpalamista. Ristiriitaista.

Lue lisää

Kuinka paljon sinun mielestäsi tulee näitä mielenterveysongelmia olla tytöillä ennen kuin niihin saa puuttua?
Tiedät kai myös, etten kannata keinotekoista helpotusta samalla kun kannustetaan olemaan oma itsensä!

Faktaa asiasta:
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=702906

ave.maria kirjoitti:

Esittää ajatuksiani, kuin olisin ne jossain siinä muodossa esittänyt.
Nytkin tuosta loppuunpalamisesta! Minä EN ole huolissani siitä, että naiset polttavat itsensä liialla tunnollisuudella loppuun. Se olkoon jokaisen itseään kuuntelemattoman naisen palkka.

Enkä missään nimessä PELKÄÄ naisten loppuunpalamista.

Lue lisää

"Myöskin kiinnostaa mitä tästä kaikesta seuraa. Oletko ajatellut sitä?"
Näinhän sinä itse kyselet, mitä naisten pärjäävyydestä seuraa. Kyllä tuon kysymyksesi voi ymmärtää huolestumisena.

ave.maria kirjoitti:

Kuinka paljon sinun mielestäsi tulee näitä mielenterveysongelmia olla tytöillä ennen kuin niihin saa puuttua?
Tiedät kai myös, etten kannata keinotekoista helpotusta samalla kun kannustetaan olemaan oma itsensä!

Faktaa asiasta:
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=702906

Lue lisää

Tyttöjen pärjäävyys ja mielenterveysongelmat eivät liity yhteen sinällään, mutta aina on niitä, jotka eivät jaksa ja niitä on kummassakin sukupuolessa. Niihin saa ja pitääkin puuttua, mutta ei siten, että tytöt passitetaan kotiin nyrkin, hellan väliin päivisin ja sänkyyn jalat levälleen yöksi. Kyllä tuo on sitä museoon kuuluvaa aikakautta, jossa tuoksuu historian pölyttynyt, ummehtunut haju.

Naisille helpotuksien antaminen jossain kohtaa ei todellakaan ole ristiriidassa sen kanssa, että naisia kannustetaan olemaan oma itsensä. Päinvastoin.

jorojukka-kukka kirjoitti:

"Myöskin kiinnostaa mitä tästä kaikesta seuraa. Oletko ajatellut sitä?"
Näinhän sinä itse kyselet, mitä naisten pärjäävyydestä seuraa. Kyllä tuon kysymyksesi voi ymmärtää huolestumisena.

Lue lisää

Sen huolestumisena, mutta MINÄ en sitä huolestuneena kirjoittanut!

jorojukka-kukka kirjoitti:

Tyttöjen pärjäävyys ja mielenterveysongelmat eivät liity yhteen sinällään, mutta aina on niitä, jotka eivät jaksa ja niitä on kummassakin sukupuolessa. Niihin saa ja pitääkin puuttua, mutta ei siten, että tytöt passitetaan kotiin nyrkin, hellan väliin päivisin ja sänkyyn jalat levälleen yöksi. Kyllä tuo on sitä museoon kuuluvaa aikakautta, jossa tuoksuu historian pölyttynyt, ummehtunut haju.

Naisille helpotuksien antaminen jossain kohtaa ei todellakaan ole ristiriidassa sen kanssa, että naisia kannustetaan olemaan oma itsensä. Päinvastoin.

Lue lisää

Niitä tyttöjä, jotka eivät jaksa. Poijat ovat vähemmistössä, jostain syystä poikiin ei homma pure samalla tavalla. Taas yksi ero, jota yrität piilottaa. Se on kuietnkin fakta.

Naisten, samoin kuin miestenkin, tulee olla oma itsensä, ja kun henkilö on sinut itsensä kanssa, hän myös löytää itse keinot pärjäämiseensä! Siinä EI enää sen jälkeen tarvita mitään kepulikonsteja!

ave.maria kirjoitti:

Niitä tyttöjä, jotka eivät jaksa. Poijat ovat vähemmistössä, jostain syystä poikiin ei homma pure samalla tavalla. Taas yksi ero, jota yrität piilottaa. Se on kuietnkin fakta.

Naisten, samoin kuin miestenkin, tulee olla oma itsensä, ja kun henkilö on sinut itsensä kanssa, hän myös löytää itse keinot pärjäämiseensä! Siinä EI enää sen jälkeen tarvita mitään kepulikonsteja!

Lue lisää

Tämä aihepiiri on valtavan laaja. Tytöt stressaantuvat sisäänpäin itseensä ja pojat hajottavat ympäristöään, tappelevat humalassa, potkivat ihmisiä. Tytöt ovat tunnollisia ja heiltä vaaditaan paljon enemmän kuin pojilta. Poikia katsotaan sormien läpi ja annetaan vapauksia. Tytöt pärjäävät paremmin kuin pojat. Vähän vanhempana miehet tekevät itsemurhia naisia enemmän, syrjäytyvät, kuolevat sydänkohtaukseen. Ongelmavyyhti on moninainen. Tarvitaan vähän enemmän keskustelua kuin pari rivillistä meidän kahden välillä.