Pakkausjäte

Anonyymi

Pakkausteollisuus tuottaa jätettä valtavat määrät , mikä merkitys sillä on ilmastonmuutokseen ? Ravintoa eli ruokaa me tarvitsemme joka tapauksessa. Eikö voitaisi poistaa sen ympäriltä kaikki ylimääräinen. Kehitetään ruoan myyntiä niin ettei tarvitse pakata ja saamme ostaa ruokamme ilman pakkauksia. Kait se nykyajan tekniikalla onnistuu, turha vedota hygieniaan. Suomellakin valtava pakkausteollisuus, ei vain halua luopua siitä.

20

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei kai ruokatarvikkeita voi kuljettaa pakkaamatta ?

      Pakkausten merkitys on ilmaston kannalta marginaalinen, biomassasta tehty pakkausaine on itsestään kierrättyvä ja öljyperäisten haitta on muualla kuin ilmastossa.

    • Anonyymi

      Tällä hetkellä ainoa tunnettu pakkausmateriaali jonka voi syödä käytön jälkeen on jäätelön ympärillä oleva vohveli

      • Anonyymi

        Miten tuo syöntikelpoisuus liittyy ilmaston tilaan ?


    • Anonyymi

      Tuskinpa pakkausteollisuus jätettä tarkoituksella tuottaa. Kyllä kaikki materiaali pyritään käyttämään valmiiseen tuotteeseen eli pakkausmateriaaliin.

    • Anonyymi

      Elintarvikkeiden pakkaaminen on tasapainottelua pakkausjätteen tuottamisen sekä elintarvikkeiden säilyvyyden ja hukan kanssa. Kun tähän vielä otetaan mukaan energiankäytön sekä hiilipäästöjen minimointi elintarvikkeita tuotettaessa ja kuljetettaessa ollaan melkoisen vaikeiden yhtälöiden ratkaisemisessa.

      Peruskysymys on näin se, mihin saakka elintarvikkeiden säilyvyyttä kannattaa parantaa pakkaamisella, ilman että pakkaaminen heikentää tuotteen hiili- ja energiatasetta.

      • Anonyymi

        "ilman että pakkaaminen heikentää tuotteen hiili- ja energiatasetta."
        Jonkun puu- tai kivihiilen pakkaminen tuskin vaikuttaa hiilitaseesee. Kasvis- ja lihatuotteissa taas asianmukainen pakkaaminen on elintärkeää. Säilykepurkkeihin pakattu tonnikala tai sikanauta tai silli kestää hyvin vuodenkin mutta pakkaamattomana muuttuu hiildioksidiksi ja muiksi myrkyiksi hyvin nopesti. Ihan niinkuin paprikat ja herneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "ilman että pakkaaminen heikentää tuotteen hiili- ja energiatasetta."
        Jonkun puu- tai kivihiilen pakkaminen tuskin vaikuttaa hiilitaseesee. Kasvis- ja lihatuotteissa taas asianmukainen pakkaaminen on elintärkeää. Säilykepurkkeihin pakattu tonnikala tai sikanauta tai silli kestää hyvin vuodenkin mutta pakkaamattomana muuttuu hiildioksidiksi ja muiksi myrkyiksi hyvin nopesti. Ihan niinkuin paprikat ja herneet.

        Nyt kyllä kommentoit sekundaarista asiaa. Elintarvikkeen energia- ja hiilitaseen valtaosa tulee elintarvikkeen tuottamisesta, ei elintarvikejätteestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt kyllä kommentoit sekundaarista asiaa. Elintarvikkeen energia- ja hiilitaseen valtaosa tulee elintarvikkeen tuottamisesta, ei elintarvikejätteestä.

        Höpöhöpö.
        Ketjussa on nimenomaan pakkausteollisuuden tuotoksista, ei mistään elintarvikkeiden tuottamisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö.
        Ketjussa on nimenomaan pakkausteollisuuden tuotoksista, ei mistään elintarvikkeiden tuottamisesta.

        Mutta elintarvikkeissakin kokonaisuus ratkaisee, ei pakkaus eikä elintarvike yksinään.

        Sama pätee muihinkin tuotteisiin, jos ajattelisit asiaa aivan perille saakka. Lokaali optimointi on suoraan perkeleestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta elintarvikkeissakin kokonaisuus ratkaisee, ei pakkaus eikä elintarvike yksinään.

        Sama pätee muihinkin tuotteisiin, jos ajattelisit asiaa aivan perille saakka. Lokaali optimointi on suoraan perkeleestä.

        Olet aivan oikeassa. On kokonaisuuden kannalta eri asia tuotetaanko pihvejä siasta, naudasta vai soijasta.
        Lokaali tuottaminen on perkeleestä. Parasta on tuottaa elintarvikkeet globaalisti ja pakata tuotteet valmiiksi Brasiliassa ja Argentiinassa ja Kiinassa.
        Kalifornialaisen viinin voisi toimittaa tankkilaivalla suoraan satamaan ja ihmiset voisivat juoda suoraan letkusta.
        Kossua varten tietysti lakisääteinen putki ja hana sähköauton latauspisteen viereen.
        Ja maailma pelastuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet aivan oikeassa. On kokonaisuuden kannalta eri asia tuotetaanko pihvejä siasta, naudasta vai soijasta.
        Lokaali tuottaminen on perkeleestä. Parasta on tuottaa elintarvikkeet globaalisti ja pakata tuotteet valmiiksi Brasiliassa ja Argentiinassa ja Kiinassa.
        Kalifornialaisen viinin voisi toimittaa tankkilaivalla suoraan satamaan ja ihmiset voisivat juoda suoraan letkusta.
        Kossua varten tietysti lakisääteinen putki ja hana sähköauton latauspisteen viereen.
        Ja maailma pelastuu.

        Ja sinulla ei ole näköjään mitään ymmärrystä siitä, mitä tarkoitetaan lokaalilla tai globaalilla optimoinnilla. Kysymys ei todellakaan ole maantieteestä, vaan tarkastelualueen suuruudesta, katsotaanko yhtä osa-aluetta vai tuotteen koko ketjua.

        UTFG!


    • Liikaa tuotteita liikaa pakkauksia, selvä se. Mutta ensin on lopetettava sodat, hävitettävä aseet, lopetettava auto ym kilpaurheilu, ja tietenkin viihdeteollisuus jne. Työttömiä tulee mutta maailma pelastuu. Ei taida kukaan päättävässä asemassa oleva tosissaan uskoa AGW ilmastonmuutokseen, kun mitään ei tehdä, eikä vastuuta voisi missään olosuhteissa laittaa kansalaisten harteille, tiede ja päättäjät yksin vastaa pelastuuko maailma vai ei.

      • Anonyymi

        Maailma menee kulkuaan aivan riippumatta siitä, onko maapallon pinnalla ihmiskuntaa vai ei. Todennäköisesti tovin aikaa nykyistä paremmin, jos ihmiskuntaa ei olisi.

        Jos "älykäs" laji ei ymmärrä olla lisääntymättä eikä kuluttamatta liikaa, on lajin aika mennä.


    • Anonyymi

      Väestönkasvulla on merkitystä, jokainen uusi ihminen kuluttaa, ja myös pakkausjätettä syntyy väestön kasvun myötä enemmän... ja co2 päästöjä.

      Tätä alarmistit eivät myönnä.

    • Anonyymi

      Saattaa pakkausteollisuudeltakin tulla jonkun verran jätettä, mutta tuskin mitään valtavia määriä, koska toiminta ei olisi silloin kannattavaa. Jätettä voisi kuvitella syntyvän lähinnä tuotteeenvaihdon yhteydessä, kun valmistusprosessia ajetaan ylös ja alas.

    • Anonyymi

      Ainakin kuplamuovi menee meidän firmassa 100% uusiokäyttöön.

      • Anonyymi

        Entä sen jälkeen kun kaikki kuplat on kahviterapiataukojen aikana poksautettu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entä sen jälkeen kun kaikki kuplat on kahviterapiataukojen aikana poksautettu?

        Pitäisikö 100% uusiokäytön jälkeen tehdä vielä joku temppu että saataisiin esimerkiksi 110% uusiokäyttöaste. Kuulostaa hiukan vanhalta itäeurooppalaiselta systeemiltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäisikö 100% uusiokäytön jälkeen tehdä vielä joku temppu että saataisiin esimerkiksi 110% uusiokäyttöaste. Kuulostaa hiukan vanhalta itäeurooppalaiselta systeemiltä.

        Tai sitten käyttää vanhalla tavalla. Aina ei ole pakko keksiä uutta käyttöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai sitten käyttää vanhalla tavalla. Aina ei ole pakko keksiä uutta käyttöä.

        Niinpä. Semmoinen 30 x 100 mm^3 kupla uusiokäytössä antaa ihan kohtuullisen efektin. Kun suljetussa hallissa sellaisen uusiokäyttää, niin sen huomaa aika moni.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      27
      1528
    2. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      39
      1389
    3. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      12
      1335
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      339
      1291
    5. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1245
    6. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      978
    7. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      7
      921
    8. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      919
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      7
      861
    10. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      71
      796
    Aihe