Auringon tulirengas

Tulirengas harvinaisempi ilmiö? Onko Kuu nyt Maata kauempana vaiko Aurinko kooltaan isoimmillaan, Aurinko kun laajenee ja kutistuu fisikaalisten lakien mukaan.
Aurinko on nyt alhaisessa aktiivisuudessa, käsitykseni mukaan silloin se on laajempi kuin aktiivisemmassa vaiheessa koska kravitaation paine on vahvempi kutistumisvaiheessa joka aiheuttaa enemmän aktiivisuutta. Jaksollisuudessa saattaa olla myös pidempi sykli jota emme ole nähnyt? onhan Aurinkotieteilijät ennustaneet pidempää jopa 2050 asti kestävää hiljaista aktiivisuutta jonka merkitystä myös ilmastoon liitetään.
https://yle.fi/uutiset/3-11134758

23

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Turhautuneet denialistisedät levittäytymässä jo tähtitiedepalstalle.

      Ja ennustavat jo säätä auringonpimennyksistä.Oletteko kokeilleet jo kahvinporoja?Tai sporalogiaa?

      • Höpö höpö, mikä oli väärin. Olen omin silmin seurannut useita täydellisä pimennyksiä. Tässä ei ole mitään tarkoitusta keskustella Auringon ja Maan ilmaston yhteisvaikutuksista vaikka asiaa sivusin.


      • Anonyymi

        Jos Kuu menee maan ja auringon väliin, niin syntyy auringonpimennys. Jos maa menee kuun ja auringon väliin niin syntyy kuunpimennys. Jos aurinko menee kuun ja maan väliin niin syntyy vihdoin ja viimein ilmastonlämpenemisuskovaisten ennustelema maailmanloppu ja ihan ilman mitään hiilidioksidia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos Kuu menee maan ja auringon väliin, niin syntyy auringonpimennys. Jos maa menee kuun ja auringon väliin niin syntyy kuunpimennys. Jos aurinko menee kuun ja maan väliin niin syntyy vihdoin ja viimein ilmastonlämpenemisuskovaisten ennustelema maailmanloppu ja ihan ilman mitään hiilidioksidia.

        Minua kiinostaa tässä se, onko Aurinko nyt isompi vai Kuu pidemmällä Maasta koska rinkula jäi kokonaisena. Arvelisin ja olisi mielenkiintoista jos Aurinkominimi voi paisuttaa Aurinkoa näinkin paljon., arvelen että Kuun etäisyyksien vaikutus ei olisi riittävä ilmiön toteutumiseen.


      • Anonyymi
        ononniollaonnellinen kirjoitti:

        Minua kiinostaa tässä se, onko Aurinko nyt isompi vai Kuu pidemmällä Maasta koska rinkula jäi kokonaisena. Arvelisin ja olisi mielenkiintoista jos Aurinkominimi voi paisuttaa Aurinkoa näinkin paljon., arvelen että Kuun etäisyyksien vaikutus ei olisi riittävä ilmiön toteutumiseen.

        Tuo on ihan normaali ilmiö, mutta se sattuu harvoin yksittäisen katsojan kohdalle.
        Jossainpäin maailmaa nähdään tuollainen kerran 1-2 vuodessa, osittaisia useammin.
        Maan elliptinen rata vaikuttaa hivenen "kokoon", kun aurinko on lähempänä tai kauempana.


      • Anonyymi
        ononniollaonnellinen kirjoitti:

        Minua kiinostaa tässä se, onko Aurinko nyt isompi vai Kuu pidemmällä Maasta koska rinkula jäi kokonaisena. Arvelisin ja olisi mielenkiintoista jos Aurinkominimi voi paisuttaa Aurinkoa näinkin paljon., arvelen että Kuun etäisyyksien vaikutus ei olisi riittävä ilmiön toteutumiseen.

        Talvella Aurinko on vähän lähempänä Maata kuin kesällä. En tiedä riittääkö se selittämään ilmiön.


    • Anonyymi

      Aloitus on hauska denialistikyhäelmä jossa ilmaston lämpenemistä yritetään selittää pullistuneella auringolla..hiilidioksidi se ilmakehää lämmittää!

      Ei denialisteilta mielikuvitus lopu

      • Anonyymi

        Aurinko todella supistelee ja pullistelee. Piemi kuuma isompi viileämpi. Selkeää fisiikkaa joka voi vaikuttaa ilmastoonkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aurinko todella supistelee ja pullistelee. Piemi kuuma isompi viileämpi. Selkeää fisiikkaa joka voi vaikuttaa ilmastoonkin.

        Höpö höpö. Auringon säteilymäärän vaihtelu on suuruusluokkaa 0,1 %. Se ei selitä ilmastonmuutosta.

        Ilmatiteen laitos. Heikki Nevanlinna:
        "Auringon kokonaissäteilyssä on satelliittimittausten mukaan heikko alle ± 0.1 % suuruinen vaihtelu auringonpilkkujen 11-vuotisessa jaksollisuudessa. Sen lämpötilavaikutus maapallon keskilämpötilaan on pieni, alle ± 0.1 °C, mutta se voidaan erottaa lämpötilojen aikasarjoissa sekä pintamittauksissa että satelliittihavainnoissa (Kuva 2). Auringon pitkäaikaiset säteilymuutokset 1800-luvun puolivälistä lähtien ovat laskennallisesti nostaneet maapallon keskilämpötilaa 0.1 - 0.2 °C sadassa vuodessa, kun kokonaismuutos samana aikana on ollut noin 0.9 °C"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö. Auringon säteilymäärän vaihtelu on suuruusluokkaa 0,1 %. Se ei selitä ilmastonmuutosta.

        Ilmatiteen laitos. Heikki Nevanlinna:
        "Auringon kokonaissäteilyssä on satelliittimittausten mukaan heikko alle ± 0.1 % suuruinen vaihtelu auringonpilkkujen 11-vuotisessa jaksollisuudessa. Sen lämpötilavaikutus maapallon keskilämpötilaan on pieni, alle ± 0.1 °C, mutta se voidaan erottaa lämpötilojen aikasarjoissa sekä pintamittauksissa että satelliittihavainnoissa (Kuva 2). Auringon pitkäaikaiset säteilymuutokset 1800-luvun puolivälistä lähtien ovat laskennallisesti nostaneet maapallon keskilämpötilaa 0.1 - 0.2 °C sadassa vuodessa, kun kokonaismuutos samana aikana on ollut noin 0.9 °C"

        Ja sitten linkki. Kannattaa lukea koko raportti. Karisee turhat kuvitelmat.

        https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiCrI6l5tPmAhXEyKYKHcPZAbYQFjACegQIARAC&url=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/36635/2012nro3.pdf?sequence=1&usg=AOvVaw3bgt5cCCjBiVC9bS7LdLZb


      • Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö. Auringon säteilymäärän vaihtelu on suuruusluokkaa 0,1 %. Se ei selitä ilmastonmuutosta.

        Ilmatiteen laitos. Heikki Nevanlinna:
        "Auringon kokonaissäteilyssä on satelliittimittausten mukaan heikko alle ± 0.1 % suuruinen vaihtelu auringonpilkkujen 11-vuotisessa jaksollisuudessa. Sen lämpötilavaikutus maapallon keskilämpötilaan on pieni, alle ± 0.1 °C, mutta se voidaan erottaa lämpötilojen aikasarjoissa sekä pintamittauksissa että satelliittihavainnoissa (Kuva 2). Auringon pitkäaikaiset säteilymuutokset 1800-luvun puolivälistä lähtien ovat laskennallisesti nostaneet maapallon keskilämpötilaa 0.1 - 0.2 °C sadassa vuodessa, kun kokonaismuutos samana aikana on ollut noin 0.9 °C"

        Tässä edelleen haetaan tieteellistä vastausta Auringon koon vaihteluun joka tarkoittaa voimakkaampaa aktiivisuutta supistusvaiheessa ja heikointa laajassa vaiheessa, mitään stabiilista tilaa ei ole . Auringolla voi todennäköisesti olla tiloja joista ei vielä tiedetä.


      • Anonyymi
        ononniollaonnellinen kirjoitti:

        Tässä edelleen haetaan tieteellistä vastausta Auringon koon vaihteluun joka tarkoittaa voimakkaampaa aktiivisuutta supistusvaiheessa ja heikointa laajassa vaiheessa, mitään stabiilista tilaa ei ole . Auringolla voi todennäköisesti olla tiloja joista ei vielä tiedetä.

        Tieteellinen vastaus on, että Auringon aktiivisuuden vaikutus Maan lämpötilaan on mitätön.


    • Anonyymi

      Kopsattu Hesarista:

      Rengasmainen auringonpimennys syntyy, kun Kuu tulee keskelle Maan ja Auringon välistä linjaa mutta on niin kaukana, ettei peitä Aurinkoa kokonaan. Tällöin Aurinko näkyy ”tulirenkaana” Kuun ympärillä.

      • mikä siellä Kuun ympärillä oikeen pallaa?

        Ossaako Anonyymi vastata?


      • Noniin, siellä tuli kaivattu tieto joka olikin tässä vaihtoehtona., Kuu kaukana. Kuuhun kait Apolloaikaan lennettiin kuin oli lähempänä, vai olikohan sillä mitään merkitystä.
        Kiinostaa vielä itsenäni tieto kuinka paljon on havaittu Auringon fyysisen koon vaihtelua, koska sitäkin tapahtuu.


      • Anonyymi
        ononniollaonnellinen kirjoitti:

        Noniin, siellä tuli kaivattu tieto joka olikin tässä vaihtoehtona., Kuu kaukana. Kuuhun kait Apolloaikaan lennettiin kuin oli lähempänä, vai olikohan sillä mitään merkitystä.
        Kiinostaa vielä itsenäni tieto kuinka paljon on havaittu Auringon fyysisen koon vaihtelua, koska sitäkin tapahtuu.

        Muistelen joskus opiskeluaikoinani kuulleeni, että Aurinko tosiaan muuttaa muotoaan. Tosin jakso on 10 tai 16 minuuttia tai jotain, joten se ei tuommoista stabiilia rengaskuviota synnytä. Suurin syy on Kuun ja Maan radan epäkeskisyydessä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muistelen joskus opiskeluaikoinani kuulleeni, että Aurinko tosiaan muuttaa muotoaan. Tosin jakso on 10 tai 16 minuuttia tai jotain, joten se ei tuommoista stabiilia rengaskuviota synnytä. Suurin syy on Kuun ja Maan radan epäkeskisyydessä.

        10-16 minuuttia? sellaistakin voi olla mutta käsitykseni mukaan on myös paljon pidempikestoisia prosesseja esim tämä tunnetuin 11 vuoden jakso.
        Aurinko syttyi alunperin gravitaation luomasta paineesta ja ainoastaan sisällä syntyvä vastapaine estää romahduksen. Kun paine sisällä kasvaa isommaksi kuin gravitaation paine, Aurinko laajenee ja taas päinvastoin. en usko että tämä prosessi tapahtuisi 10 minuutin jaksoilla.


      • Anonyymi
        ononniollaonnellinen kirjoitti:

        Noniin, siellä tuli kaivattu tieto joka olikin tässä vaihtoehtona., Kuu kaukana. Kuuhun kait Apolloaikaan lennettiin kuin oli lähempänä, vai olikohan sillä mitään merkitystä.
        Kiinostaa vielä itsenäni tieto kuinka paljon on havaittu Auringon fyysisen koon vaihtelua, koska sitäkin tapahtuu.

        https://academic.oup.com/mnras/article/436/3/2151/1247191

        Artikkelissa on mitattu Auringon halkaisijan vaihtelua vuosien 1993 ja 2012 välillä seitsemän mittauslennon aikana. Vakioetäisyydelle 1 AU (149.59 miljoonaa kilometriä) korjattu Auringon säde (puolet halkaisijasta) vaihteli välillä 959.638 ... 959.882 kaarisekuntia.

        Vaihtelu Auringon säteessä on siis suuruusluokkaa 0.24 kaarisekuntia eli suhteellinen vaihtelu on luokkaa - 0.013% mikä on hyvin pientä.

        Maapallon radan elliptisyyden vuoksi sen etäisyys Auringosta vaihtelee välillä 147.1 miljoonaa kilometriä (lähin kohta = perihelion, tammikuun 2. ja 5. päivän välissä) ja 152.1 miljoonaa kilometriä (aphelion, heinäkuun 3. ja 5. päivien välissä): Siitä aiheutuu näennäinen Auringon koon vaihtelu 3.4% lähimmän pisteen ja kauimman kohdan välillä. Pohjoisen pallonpuoliskon keskitalvella Auringon säteilyn Maapalloon osuva itsensiteetti on siten (1.034)^2 = 1.069 eli 6.9 % voimakkaampaa kuin keskikesällä.


      • Anonyymi
        cent kirjoitti:

        mikä siellä Kuun ympärillä oikeen pallaa?

        Ossaako Anonyymi vastata?

        Ei mikään, jos palamisella tarkoitetaan yhtymistä happeen. Siellä vety-ytimet fuusioituvat heliumytimiksi, ja siitä vapautuu energiaa.


      • Anonyymi
        ononniollaonnellinen kirjoitti:

        10-16 minuuttia? sellaistakin voi olla mutta käsitykseni mukaan on myös paljon pidempikestoisia prosesseja esim tämä tunnetuin 11 vuoden jakso.
        Aurinko syttyi alunperin gravitaation luomasta paineesta ja ainoastaan sisällä syntyvä vastapaine estää romahduksen. Kun paine sisällä kasvaa isommaksi kuin gravitaation paine, Aurinko laajenee ja taas päinvastoin. en usko että tämä prosessi tapahtuisi 10 minuutin jaksoilla.

        Tuo pullistelu ja värähtely on mitattu radioteleskoopilla eikä sillä ole mitään tekemistä aurigonpilkkujen kanssa.
        Aurinko ei ole mikään kiinteä kappale vaan kaasua, jossa ääni pääsee etenemään. Ilmeisesti tuolla olla useitakin värähtelymoodeja joilla jokaisella on oma taajuutensa. Vähän niinkuin sillä ilmapallolla The Prisoner-telkkarisarjassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://academic.oup.com/mnras/article/436/3/2151/1247191

        Artikkelissa on mitattu Auringon halkaisijan vaihtelua vuosien 1993 ja 2012 välillä seitsemän mittauslennon aikana. Vakioetäisyydelle 1 AU (149.59 miljoonaa kilometriä) korjattu Auringon säde (puolet halkaisijasta) vaihteli välillä 959.638 ... 959.882 kaarisekuntia.

        Vaihtelu Auringon säteessä on siis suuruusluokkaa 0.24 kaarisekuntia eli suhteellinen vaihtelu on luokkaa - 0.013% mikä on hyvin pientä.

        Maapallon radan elliptisyyden vuoksi sen etäisyys Auringosta vaihtelee välillä 147.1 miljoonaa kilometriä (lähin kohta = perihelion, tammikuun 2. ja 5. päivän välissä) ja 152.1 miljoonaa kilometriä (aphelion, heinäkuun 3. ja 5. päivien välissä): Siitä aiheutuu näennäinen Auringon koon vaihtelu 3.4% lähimmän pisteen ja kauimman kohdan välillä. Pohjoisen pallonpuoliskon keskitalvella Auringon säteilyn Maapalloon osuva itsensiteetti on siten (1.034)^2 = 1.069 eli 6.9 % voimakkaampaa kuin keskikesällä.

        Kiitos asiantuntevasta vastauksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos asiantuntevasta vastauksesta.

        Tarkoitin 20:42 vastausta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo pullistelu ja värähtely on mitattu radioteleskoopilla eikä sillä ole mitään tekemistä aurigonpilkkujen kanssa.
        Aurinko ei ole mikään kiinteä kappale vaan kaasua, jossa ääni pääsee etenemään. Ilmeisesti tuolla olla useitakin värähtelymoodeja joilla jokaisella on oma taajuutensa. Vähän niinkuin sillä ilmapallolla The Prisoner-telkkarisarjassa.

        Auringon pinnan värähtelyitä on tosiaan mitattu jo jonkin aikaa.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Helioseismology

        Tuolta sivulta löytyy linkit tutkimusprojekteihin ja kuva, jossa on Auringon pinnan värähtelyiden teho piirretty taajuuden funktiona. Kuvassa näkyy laakea piikki taajuudella 3mHz ( 0.003 Hz) vastaten noin 330 sekunnin värähtelyjaksoa.

        Samoja mittausmenetelmiä on sovellettu myös esimerkiksi Alfa Centauri A - tähteen, jonka voimakkaimmat värähtelyt näyttäisivät osuvan noin 2.4mHz taajuudelle. (Bouchy, Carrier 2001). Sen jälkeen mittauksia on tehty monista muistakin tähdistä, arxiv.org/pdf/1604.07442.pdf


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      27
      1528
    2. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      39
      1389
    3. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      12
      1335
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      339
      1291
    5. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1245
    6. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      978
    7. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      7
      921
    8. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      919
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      7
      861
    10. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      71
      796
    Aihe