Dieselin vääntö alakierroksilla?

Vapaastihengittävän dieselin vääntömomentti on KAIKILLA kierrosluvuilla pienempi, kuin vapaastihengittävässä samatilavuuksisessa bensamoottorissa!

Esra kirjoitti:

Vapaastihengittävän dieselin vääntömomentti on KAIKILLA kierrosluvuilla pienempi, kuin vapaastihengittävässä samatilavuuksisessa bensamoottorissa!

Kuka tässä puhuu bensamoottoreista ???

Onkos JEEP myös näitä pienimoottorisia? Se ainakin tukehtuu helpolla

Esra kirjoitti:

Vapaastihengittävän dieselin vääntömomentti on KAIKILLA kierrosluvuilla pienempi, kuin vapaastihengittävässä samatilavuuksisessa bensamoottorissa!

tarkottas, että diesl moottorit kiertäs enenpi.
Mutta eihän dieselit kierrä sen enenpää kuin bensakoneetkaaan.

ripe kirjoitti:

tarkottas, että diesl moottorit kiertäs enenpi.
Mutta eihän dieselit kierrä sen enenpää kuin bensakoneetkaaan.

Kuinka niin ?

sitä että onko se helppo sammuttaa liikkeelle lähdettäessä. Pumppari 115hp malli sammui helposti (kaverini stumppasi 2 kertaa 15km lenkillä), jos kierrosluku tippui alle tyhjäkäynnin. Muuten sillä pystyi vaikka ajamaan isollakin vaihteella tuota tyhjäkäynti nopeutta.

1.4-litrainen bensakonekkin lähtee tasaisella maalla liikkeelle ihan nätisti kunhan on kytkimen kanssa tarkkana. Kokeilin asiaan viime syksynä 1300kg painavalla autollani. Ja sen TDI-golfinkin moottorin saa kyllä sammumaan pienellä kaasulla ja äkäisellä kytkimellä.

autona Opel astra -00 1.7 DTi ja siinä saa ilman kaasua painamatta reippaasti nostaa kytkimen eikä se sammu liikkeelle lähdössä.. en tiedä onko autossa joku sähköinen/mekaaninen ratkaisu tuohon liikkeelle lähössä sammumis ongelmaan kehitetty, mut tos ainakin toimii..

reippaat 3 vuotta mäkin oon VAGin nakulla ajellu ja kertaakaan ei ole sammunu liikkeellelähdettäessä , ylämäkeenkin riittää kun vaan nostaa kytkimen ylös ja niin mentiin mukisematta tyhjäkäynnillä !

monellako kansanautomallisella bensamoottorisella autolla pystytään samaan sammuttamatta moottoria , veikkaan että ei monellakaan jopa selkeesti ns. isolla kuutiomäärällä varustettunakaan (2000cm3 ja vähän yli)!

libo... kirjoitti:

reippaat 3 vuotta mäkin oon VAGin nakulla ajellu ja kertaakaan ei ole sammunu liikkeellelähdettäessä , ylämäkeenkin riittää kun vaan nostaa kytkimen ylös ja niin mentiin mukisematta tyhjäkäynnillä !

monellako kansanautomallisella bensamoottorisella autolla pystytään samaan sammuttamatta moottoria , veikkaan että ei monellakaan jopa selkeesti ns. isolla kuutiomäärällä varustettunakaan (2000cm3 ja vähän yli)!

Lue lisää

ihan autosta kiinni. On tosin ihan eri asia se alavääntö ja sitten se sammumisherkkyys. TDI-koneistakin osa sammuu ilman kaasua lähdettäessä, osa ei. Meillä oli joskus 110 TDI ja sitä ei saanut sammumaan edes mäkeen. Sama koskee eräitä bensavehkeitä, eli ne nostaa kierroksia jos laskee alle tyhjäkäynnin.

siltä, että tässä keskustelussa sotketaan nyt monta eri asiaa keskenään.
Sammumisherkkyyteen vaikuttaa sekin asia, että dieselmoottoreissa on säätäjä (vai säädin?), joka pyrkii pitämään moottorin pyörimisnopeuden vakiona eli tyhjäkäynnillä liikkeelle lähdettäessä säädin lisää polttoaineen syöttöä pyörimisnopeuden laskiessa. Eli sama juttu kuin (kaasutin-)bensakoneissa painettaisiin kaasua lähdettäessä tyhjäkäynnillä liikkeelle. Nykyisissä ruiskukoneissa, joissa ei ole mekaanista välitystä kaasupolkimesta "kaasuläppään" lieneen samanlainen säädintoiminto. En ole niitä viitsinyt tutkia, joten en ole varma.

Sama toisin sanoin:
Dieselmoottorin ruiskutuspumpun säätimelle tosiasiassa annetaan kaasupolkimen asennolla joku pyörimisnopeuden asetusarvo, jota säädin pyrkii ylläpitämään säätämällä polttoainemäärää tarpeen mukaan. Kaasutinmoottorissa kaasupolkimella säädetään suoraan polttoainemäärää, ainut säädin on ratin ja selkänojan välissä.

Muitakin tekijöitä on, mutta ne sitten erikseen jos joku viitsii spekuloida. Minä en viitsi.

sitroen kirjoitti:

siltä, että tässä keskustelussa sotketaan nyt monta eri asiaa keskenään.
Sammumisherkkyyteen vaikuttaa sekin asia, että dieselmoottoreissa on säätäjä (vai säädin?), joka pyrkii pitämään moottorin pyörimisnopeuden vakiona eli tyhjäkäynnillä liikkeelle lähdettäessä säädin lisää polttoaineen syöttöä pyörimisnopeuden laskiessa. Eli sama juttu kuin (kaasutin-)bensakoneissa painettaisiin kaasua lähdettäessä tyhjäkäynnillä liikkeelle. Nykyisissä ruiskukoneissa, joissa ei ole mekaanista välitystä kaasupolkimesta "kaasuläppään" lieneen samanlainen säädintoiminto. En ole niitä viitsinyt tutkia, joten en ole varma.

Sama toisin sanoin:
Dieselmoottorin ruiskutuspumpun säätimelle tosiasiassa annetaan kaasupolkimen asennolla joku pyörimisnopeuden asetusarvo, jota säädin pyrkii ylläpitämään säätämällä polttoainemäärää tarpeen mukaan. Kaasutinmoottorissa kaasupolkimella säädetään suoraan polttoainemäärää, ainut säädin on ratin ja selkänojan välissä.

Muitakin tekijöitä on, mutta ne sitten erikseen jos joku viitsii spekuloida. Minä en viitsi.

Lue lisää

Vakiokierrossäätimet henkilöautodieseleissä on kyllä ollut historiaa jo parikymmentä vuotta.

Raskaassa kalustossa niitä vielä tapaa, mutta säädölle ominainen toiminta, jossa pienikin kaasupolkimen liike siirsi syötön maksimille, ja kierrosluvun saavutettuaan moottorin veto loppui jyrkästi leikaten, koettiin henkilöautoissa kiusallisena, ja jakajapumppujen yleistyessä syötön säätöä muutettiin momenttipainotteiseksi, ja ainoastaan rajakierrossäätö jäi rajoittamaan tai lisäämään syöttöä.
Nykyään nekin kuuluvat jo osittain historiaan, ja kuvioon on tullut täysin elektrooniset säädöt, jotka pystyvät säätämään myös ruiskutusennakkoa.

Bensiinimoottoreista sen verran, että en ole vielä kuullut moottorista, jossa kaasupolkimella säädettäisi suoraan polttoainemäärää, ja uskaltaisinpa jopa väittää, että kaikissa bensiinikoneissa kaasupedaalilla säädetään ainoastaan ilmanvirtausta, ja polttoaineen sekoitustapa riippuu sitten käytetystä rakenteesta.
Ja nykyisissä ruiskuvehkeissä tyhjäkäynnin säätö on vain erillinen kaasuläpän ohittava ilmakanava, jolla ei dieselmoottorin vastaavan toiminnan kanssa ole paljonkaan yhteistä.

Holmer kirjoitti:

Vakiokierrossäätimet henkilöautodieseleissä on kyllä ollut historiaa jo parikymmentä vuotta.

Raskaassa kalustossa niitä vielä tapaa, mutta säädölle ominainen toiminta, jossa pienikin kaasupolkimen liike siirsi syötön maksimille, ja kierrosluvun saavutettuaan moottorin veto loppui jyrkästi leikaten, koettiin henkilöautoissa kiusallisena, ja jakajapumppujen yleistyessä syötön säätöä muutettiin momenttipainotteiseksi, ja ainoastaan rajakierrossäätö jäi rajoittamaan tai lisäämään syöttöä.
Nykyään nekin kuuluvat jo osittain historiaan, ja kuvioon on tullut täysin elektrooniset säädöt, jotka pystyvät säätämään myös ruiskutusennakkoa.

Bensiinimoottoreista sen verran, että en ole vielä kuullut moottorista, jossa kaasupolkimella säädettäisi suoraan polttoainemäärää, ja uskaltaisinpa jopa väittää, että kaikissa bensiinikoneissa kaasupedaalilla säädetään ainoastaan ilmanvirtausta, ja polttoaineen sekoitustapa riippuu sitten käytetystä rakenteesta.
Ja nykyisissä ruiskuvehkeissä tyhjäkäynnin säätö on vain erillinen kaasuläpän ohittava ilmakanava, jolla ei dieselmoottorin vastaavan toiminnan kanssa ole paljonkaan yhteistä.

Lue lisää

Uusissa auotoissa kuljettaja ei voi enään varsinaisesti määrätä kaasun käytöllä kierroslukua ja muuta tollasta. Kuljettaja antaa kaasulla vain toivomuksia moottorille ja tietokone päättää loput.

j-o-r-e kirjoitti:

Uusissa auotoissa kuljettaja ei voi enään varsinaisesti määrätä kaasun käytöllä kierroslukua ja muuta tollasta. Kuljettaja antaa kaasulla vain toivomuksia moottorille ja tietokone päättää loput.

Lue lisää

Näinhän se moottori on aina toiminut. Kuljettaja antanut toivomuksen kaasupolkimella.

Holmer kirjoitti:

Vakiokierrossäätimet henkilöautodieseleissä on kyllä ollut historiaa jo parikymmentä vuotta.

Raskaassa kalustossa niitä vielä tapaa, mutta säädölle ominainen toiminta, jossa pienikin kaasupolkimen liike siirsi syötön maksimille, ja kierrosluvun saavutettuaan moottorin veto loppui jyrkästi leikaten, koettiin henkilöautoissa kiusallisena, ja jakajapumppujen yleistyessä syötön säätöä muutettiin momenttipainotteiseksi, ja ainoastaan rajakierrossäätö jäi rajoittamaan tai lisäämään syöttöä.
Nykyään nekin kuuluvat jo osittain historiaan, ja kuvioon on tullut täysin elektrooniset säädöt, jotka pystyvät säätämään myös ruiskutusennakkoa.

Bensiinimoottoreista sen verran, että en ole vielä kuullut moottorista, jossa kaasupolkimella säädettäisi suoraan polttoainemäärää, ja uskaltaisinpa jopa väittää, että kaikissa bensiinikoneissa kaasupedaalilla säädetään ainoastaan ilmanvirtausta, ja polttoaineen sekoitustapa riippuu sitten käytetystä rakenteesta.
Ja nykyisissä ruiskuvehkeissä tyhjäkäynnin säätö on vain erillinen kaasuläpän ohittava ilmakanava, jolla ei dieselmoottorin vastaavan toiminnan kanssa ole paljonkaan yhteistä.

Lue lisää

Vajaata on tietoni nykydieseleistä kun en mokomien kanssa ole ollut tekemisissä aikoihin.
Sitten se kaasutinmoottorin polttoaineensäätö pedaalilla. Tottakai sillä ilman virtausaukon pinta-alaa säädetään, mutta kun seossuhde pysyy koko ajan likimain samana (ilmakerroin yleensä luokkaa 1,1 - 0,9), lisääntyy polttoaineenkin määrä jokseenkin tarkasti samassa suhteessa. Ja sitä polttoainettahan sitä poltetaan ja siitä se työ moottorissa tehdään. Oletin tämän olevan kaikille selvää ja ettei kaikkea tarvitse rautalangasta vääntää ja punaiseksi maalata. Niinpä tämäkin olettamukseni ("tietoni") oli sekin väärä.

Holmer kirjoitti:

Vakiokierrossäätimet henkilöautodieseleissä on kyllä ollut historiaa jo parikymmentä vuotta.

Raskaassa kalustossa niitä vielä tapaa, mutta säädölle ominainen toiminta, jossa pienikin kaasupolkimen liike siirsi syötön maksimille, ja kierrosluvun saavutettuaan moottorin veto loppui jyrkästi leikaten, koettiin henkilöautoissa kiusallisena, ja jakajapumppujen yleistyessä syötön säätöä muutettiin momenttipainotteiseksi, ja ainoastaan rajakierrossäätö jäi rajoittamaan tai lisäämään syöttöä.
Nykyään nekin kuuluvat jo osittain historiaan, ja kuvioon on tullut täysin elektrooniset säädöt, jotka pystyvät säätämään myös ruiskutusennakkoa.

Bensiinimoottoreista sen verran, että en ole vielä kuullut moottorista, jossa kaasupolkimella säädettäisi suoraan polttoainemäärää, ja uskaltaisinpa jopa väittää, että kaikissa bensiinikoneissa kaasupedaalilla säädetään ainoastaan ilmanvirtausta, ja polttoaineen sekoitustapa riippuu sitten käytetystä rakenteesta.
Ja nykyisissä ruiskuvehkeissä tyhjäkäynnin säätö on vain erillinen kaasuläpän ohittava ilmakanava, jolla ei dieselmoottorin vastaavan toiminnan kanssa ole paljonkaan yhteistä.

Lue lisää

"Raskaassa kalustossa niitä vielä tapaa, mutta säädölle ominainen toiminta, jossa pienikin kaasupolkimen liike siirsi syötön maksimille, ja kierrosluvun saavutettuaan moottorin veto loppui jyrkästi leikaten, koettiin henkilöautoissa kiusallisena, ja jakajapumppujen yleistyessä syötön säätöä muutettiin momenttipainotteiseksi, ja ainoastaan rajakierrossäätö jäi rajoittamaan tai lisäämään syöttöä.
Nykyään nekin kuuluvat jo osittain historiaan, ja kuvioon on tullut täysin elektrooniset säädöt, jotka pystyvät säätämään myös ruiskutusennakkoa.
"

Mitä hemmettiä tuo on?

"mutta säädölle ominainen toiminta, jossa pienikin kaasupolkimen liike siirsi syötön maksimille"

En ole kuullutkaan... Ja minä olen ajanut aika monennäköisiä diisseleitä...

Otetaan esimerkiksi vaikka 1950-lukulainen traktori Fordson Power Major. Siinä on semmoinen 3.6 litrainen 4 sylinterinen 4 tahtinen suoraruisku diesel. Ruiskutuspumppuna alipaine-säätimellä varustettu Simms, alipainesäätimen toiminta perustuu siihen että syötettävän polttoaineen määrää säädellään imusarjan alipaineen mukaan. Kuljettajan toivomukset halutusta kierrosluvusta välitetään säätimelle kuristamalla ilmavirtausta läpällä.

Eikö olekin niin, että tietyllä läpän asennolla säädin pyrkii pitämään yllä tiettyä kierroslukua?

Eli jos kierrokset laskevat, niin imusarjan alipainekin laskee -> säädin lisää syöttöä.

Jos taas kierrokset nousevat, niin silloinhan sinne tulee lisää alipainetta, eikö vain? Ja säädin vähentää syöttöä.

Mekaanisten tai elektronisten säätimien sielunelämään en ole perehtynyt.

Mutta tuo kone käyttäytyy ajossa seuraavasti.

Kerran oikein kokeilin säätimen toimintaa ajaessani Anskun läpi pohjoiseen, siellä on paljon jyrkkiä mäkiä, ja kokeilin huvikseni säätimen toimintaa vaihtamalla käsikaasulle. Eli kaasupolkimen asento pysyi kokoajan tarkalleen samana.

Ylämäkeen ajettaessa ei vauhti ainakaan merkittävästi hiljentynyt, vaikka kuorma lisääntyikin oleellisesti. Sen sijaan savu tummeni, ja ääni muuttui.

Alamäessä vaikutti suurinpiirtein siltä kuin kone olisi lopettanut polttoaineen syöttämisen kokonaan, ja piti kummallista meteliä... Vauhti kasvoi huomattavasti. Alamäen loputtua kuuli selvästi sen milloin kone alkoi taas saada polttoainetta, ja äänikin normalisoitui.

Minun mielestäni tuon koneen säädin toimii oikein hyvin, kierrokset pysyvät suht vakaina, jne.

Mutta miksi alipainesäätimistä olisi sitten luovuttu, jos ne muut eivät pysty edes samaan?`

Vastaus taitaa olla kuitenkin se, että kyllä säätimet osaavat sen minkä entisetkin, ja vielä vähän enemmänkin.

Kuten sanoin, niin mekaanisten ja elektronisten säätimien sielunelämään en ole perehtynyt, mutta voin perustellusti uskoa että niiden suunnittelussa on pyritty suurinpiirtein samaan kuin alipainesäätimilläkin.

Tiedä sitten tarkoittaako "vakiokierrossäädin" sitten jotain automaattia, jonka tarkoituksena olisi pitää kierrokset tarkalleen samoina, sitä en tiedä, mutta en usko että tuo edellinen olisi sitä tarkoittanut. Kierrosten pitää tietysti ensin laskea ennenkuin säädin voi siihen puuttua. Eli pientä vaihtelua toki löytyy, mutta säädin kuitenkin pyrkii kompensoimaan vaihtelut säätämällä syöttöä... Muistaakseni tuota säätötapaa kutsutaan yleisesti "negatiiviseksi korrelaatioksi".

Sen sijaan perinteinen kaasutinhan toimii ihan päinvastoin kuin diisseli, nimittäin ilmavirran heikentyessä (kierrosten vähentyessä) seos pysyy kuitenkin ainakin likimain samana, ja siten syötetty polttoaineen määrä laskee vedossa... Vai olenko ihan hakoteillä?

T-kuski... kirjoitti:

"Raskaassa kalustossa niitä vielä tapaa, mutta säädölle ominainen toiminta, jossa pienikin kaasupolkimen liike siirsi syötön maksimille, ja kierrosluvun saavutettuaan moottorin veto loppui jyrkästi leikaten, koettiin henkilöautoissa kiusallisena, ja jakajapumppujen yleistyessä syötön säätöä muutettiin momenttipainotteiseksi, ja ainoastaan rajakierrossäätö jäi rajoittamaan tai lisäämään syöttöä.
Nykyään nekin kuuluvat jo osittain historiaan, ja kuvioon on tullut täysin elektrooniset säädöt, jotka pystyvät säätämään myös ruiskutusennakkoa.
"

Mitä hemmettiä tuo on?

"mutta säädölle ominainen toiminta, jossa pienikin kaasupolkimen liike siirsi syötön maksimille"

En ole kuullutkaan... Ja minä olen ajanut aika monennäköisiä diisseleitä...

Otetaan esimerkiksi vaikka 1950-lukulainen traktori Fordson Power Major. Siinä on semmoinen 3.6 litrainen 4 sylinterinen 4 tahtinen suoraruisku diesel. Ruiskutuspumppuna alipaine-säätimellä varustettu Simms, alipainesäätimen toiminta perustuu siihen että syötettävän polttoaineen määrää säädellään imusarjan alipaineen mukaan. Kuljettajan toivomukset halutusta kierrosluvusta välitetään säätimelle kuristamalla ilmavirtausta läpällä.

Eikö olekin niin, että tietyllä läpän asennolla säädin pyrkii pitämään yllä tiettyä kierroslukua?

Eli jos kierrokset laskevat, niin imusarjan alipainekin laskee -> säädin lisää syöttöä.

Jos taas kierrokset nousevat, niin silloinhan sinne tulee lisää alipainetta, eikö vain? Ja säädin vähentää syöttöä.

Mekaanisten tai elektronisten säätimien sielunelämään en ole perehtynyt.

Mutta tuo kone käyttäytyy ajossa seuraavasti.

Kerran oikein kokeilin säätimen toimintaa ajaessani Anskun läpi pohjoiseen, siellä on paljon jyrkkiä mäkiä, ja kokeilin huvikseni säätimen toimintaa vaihtamalla käsikaasulle. Eli kaasupolkimen asento pysyi kokoajan tarkalleen samana.

Ylämäkeen ajettaessa ei vauhti ainakaan merkittävästi hiljentynyt, vaikka kuorma lisääntyikin oleellisesti. Sen sijaan savu tummeni, ja ääni muuttui.

Alamäessä vaikutti suurinpiirtein siltä kuin kone olisi lopettanut polttoaineen syöttämisen kokonaan, ja piti kummallista meteliä... Vauhti kasvoi huomattavasti. Alamäen loputtua kuuli selvästi sen milloin kone alkoi taas saada polttoainetta, ja äänikin normalisoitui.

Minun mielestäni tuon koneen säädin toimii oikein hyvin, kierrokset pysyvät suht vakaina, jne.

Mutta miksi alipainesäätimistä olisi sitten luovuttu, jos ne muut eivät pysty edes samaan?`

Vastaus taitaa olla kuitenkin se, että kyllä säätimet osaavat sen minkä entisetkin, ja vielä vähän enemmänkin.

Kuten sanoin, niin mekaanisten ja elektronisten säätimien sielunelämään en ole perehtynyt, mutta voin perustellusti uskoa että niiden suunnittelussa on pyritty suurinpiirtein samaan kuin alipainesäätimilläkin.

Tiedä sitten tarkoittaako "vakiokierrossäädin" sitten jotain automaattia, jonka tarkoituksena olisi pitää kierrokset tarkalleen samoina, sitä en tiedä, mutta en usko että tuo edellinen olisi sitä tarkoittanut. Kierrosten pitää tietysti ensin laskea ennenkuin säädin voi siihen puuttua. Eli pientä vaihtelua toki löytyy, mutta säädin kuitenkin pyrkii kompensoimaan vaihtelut säätämällä syöttöä... Muistaakseni tuota säätötapaa kutsutaan yleisesti "negatiiviseksi korrelaatioksi".

Sen sijaan perinteinen kaasutinhan toimii ihan päinvastoin kuin diisseli, nimittäin ilmavirran heikentyessä (kierrosten vähentyessä) seos pysyy kuitenkin ainakin likimain samana, ja siten syötetty polttoaineen määrä laskee vedossa... Vai olenko ihan hakoteillä?

Lue lisää

Olla oikaisematta käsitystäsi, että vanhat alipainesäätimet olisivat toimineet imusarjan alipaineella, vaan kun katselet tarkemmin sen läpän rakennetta, niin toteat, että se pumpulle menevä putki lähtee siita läpän kohdalta.
Läpällä säädetään virtaavan ilman nopeutta, ja säätimelle menevä alipaine syntyy venturi-periaatteen mukaan.

Vakiokierrossäädin toimii kuten nimim. "sitroen" asian ilmaisi, ja on täysin mekaaninen ilman mitään alipainekalvoja

Se seikka, että et ole koskaan edes asiasta kuullut, lienee nyt korjaantunut.

Holmer kirjoitti:

Olla oikaisematta käsitystäsi, että vanhat alipainesäätimet olisivat toimineet imusarjan alipaineella, vaan kun katselet tarkemmin sen läpän rakennetta, niin toteat, että se pumpulle menevä putki lähtee siita läpän kohdalta.
Läpällä säädetään virtaavan ilman nopeutta, ja säätimelle menevä alipaine syntyy venturi-periaatteen mukaan.

Vakiokierrossäädin toimii kuten nimim. "sitroen" asian ilmaisi, ja on täysin mekaaninen ilman mitään alipainekalvoja

Se seikka, että et ole koskaan edes asiasta kuullut, lienee nyt korjaantunut.

Lue lisää

säädin vaatii myöskin pyörimisnopeuden alenemisen lisätäkseen ruiskutusta. Eikä sekään täysille siirrä ruiskutusta jo pienestä kaasupolkimen liikkeestä. Vaikka onpa niitä tietenkin sellaisiakin saattanut olla, mutta on muitakin.
Sitten oli vielä hydraulisia säätimiä, mutta niistä en ulkoa muista sen enempää. Pitäisi tutkailla kirjallisuutta jos kiinnostaisi.

Holmer kirjoitti:

Olla oikaisematta käsitystäsi, että vanhat alipainesäätimet olisivat toimineet imusarjan alipaineella, vaan kun katselet tarkemmin sen läpän rakennetta, niin toteat, että se pumpulle menevä putki lähtee siita läpän kohdalta.
Läpällä säädetään virtaavan ilman nopeutta, ja säätimelle menevä alipaine syntyy venturi-periaatteen mukaan.

Vakiokierrossäädin toimii kuten nimim. "sitroen" asian ilmaisi, ja on täysin mekaaninen ilman mitään alipainekalvoja

Se seikka, että et ole koskaan edes asiasta kuullut, lienee nyt korjaantunut.

Lue lisää

"Olla oikaisematta käsitystäsi, että vanhat alipainesäätimet olisivat toimineet imusarjan alipaineella, vaan kun katselet tarkemmin sen läpän rakennetta, niin toteat, että se pumpulle menevä putki lähtee siita läpän kohdalta.
Läpällä säädetään virtaavan ilman nopeutta, ja säätimelle menevä alipaine syntyy venturi-periaatteen mukaan. "

Miten vaan, mutta olettaen että tuo edes pitää paikkansa, niin minun erehdykseni ei ole kovin suuri. Kuitenkin se ilmavirtauksen nopeus (tietyllä läpän asennolla) määräytyy kierrosluvun mukaan, ja säädin reagoi kierrosluvun muutoksiin lisäämällä tai vähentämällä syöttöä.

Alipainesäätimellä tämä tapahtuu tarkkailemalla kierroslukua epäsuorasti ilmavirran aiheuttamaa alipainetta mittaamalla.

Mekaanisilla säätimillä tämä tapahtuu jollain muulla tavalla, en tiedä tarkkaan miten, mutta olen kuitenkin melko varma, että myös mekaaninen säädin reagoi kierroslukuun.

Elektroninen säädin voi tietysti huomioida useampia tekijöitä, ja siksi sen toiminta on huomattavasti monimutkaisempi, mutta uskon että kuitenkin sekin perustuu pohjimmiltaan siihen että syöttöä lisätään kun tarvetta on, eli kuormitus lisääntyy, mikä näkyy kierrosluvun alenemisena, ja vastaavasti syöttöä alennetaan kun kuormitus kevenee.

" Se seikka, että et ole koskaan edes asiasta kuullut, lienee nyt korjaantunut."

No nyt olen tosiaan kuullut siitä, mutta edelleen on epäselvää, että mikä kone toimii näin:

"Raskaassa kalustossa niitä vielä tapaa, mutta säädölle ominainen toiminta, jossa pienikin kaasupolkimen liike siirsi syötön maksimille, ja kierrosluvun saavutettuaan moottorin veto loppui jyrkästi leikaten"

Kuten sanoin, niin minä olen ajanut monenikäisiä, -kokoisia, ja -näköisiä dieseleitä, enkä ole tuommoiseen ilmiöön vielä törmännyt.

Tuo mitä tuossa kuvataan kuulostaa aika huonolta, onko niin että jopa vanhanaikainen alipainesäädin olisi ollut parempi kuin se "vakiokierrossäädin"?, vai onko alipainesäädinkin "vakiokierrossäädin"?

Ylipäätään mitkä säätimet ovat vakiokierros systeemejä ja mitkä eivät?

Ovatko kaikki mekaaniset vakiokierroksia?

Jos hetkeksi unohdetaan tekniset termin, alipainekalvot, säätimet ja muu sälä...

Tarkoittaako vakiokierrossäätö sitä, että jos kaasupolkimen (/-vivun) asentoa ei muuteta, niin säädin pyrkii pitämään koneen kierrokset vakiona niin, että ylämäkeen mennessä säätimen toiminnan näkee viimeistään siitä että savu mustenee? Eli kone lisää syöttöä ja yrittää säilyttää toivotun kierrosluvun...

Jos niin... Siinä tapauksessa, väittämäsi on väärä.

"ja on täysin mekaaninen ilman mitään alipainekalvoja"

Mutta jos mekaaninen säädin ei perustukaan samoihin asioihin kuin alipainesäädin, niin mihin ihmeeseen se sitten oikein perustuu?

Eli jos vakiokierrossäädin ei tarkoitakaan sitä että kierroslukua pyritään pitämään vakiona syöttöä säätämällä, niin mitä se sitten tarkoittaa?

T-kuski... kirjoitti:

"Olla oikaisematta käsitystäsi, että vanhat alipainesäätimet olisivat toimineet imusarjan alipaineella, vaan kun katselet tarkemmin sen läpän rakennetta, niin toteat, että se pumpulle menevä putki lähtee siita läpän kohdalta.
Läpällä säädetään virtaavan ilman nopeutta, ja säätimelle menevä alipaine syntyy venturi-periaatteen mukaan. "

Miten vaan, mutta olettaen että tuo edes pitää paikkansa, niin minun erehdykseni ei ole kovin suuri. Kuitenkin se ilmavirtauksen nopeus (tietyllä läpän asennolla) määräytyy kierrosluvun mukaan, ja säädin reagoi kierrosluvun muutoksiin lisäämällä tai vähentämällä syöttöä.

Alipainesäätimellä tämä tapahtuu tarkkailemalla kierroslukua epäsuorasti ilmavirran aiheuttamaa alipainetta mittaamalla.

Mekaanisilla säätimillä tämä tapahtuu jollain muulla tavalla, en tiedä tarkkaan miten, mutta olen kuitenkin melko varma, että myös mekaaninen säädin reagoi kierroslukuun.

Elektroninen säädin voi tietysti huomioida useampia tekijöitä, ja siksi sen toiminta on huomattavasti monimutkaisempi, mutta uskon että kuitenkin sekin perustuu pohjimmiltaan siihen että syöttöä lisätään kun tarvetta on, eli kuormitus lisääntyy, mikä näkyy kierrosluvun alenemisena, ja vastaavasti syöttöä alennetaan kun kuormitus kevenee.

" Se seikka, että et ole koskaan edes asiasta kuullut, lienee nyt korjaantunut."

No nyt olen tosiaan kuullut siitä, mutta edelleen on epäselvää, että mikä kone toimii näin:

"Raskaassa kalustossa niitä vielä tapaa, mutta säädölle ominainen toiminta, jossa pienikin kaasupolkimen liike siirsi syötön maksimille, ja kierrosluvun saavutettuaan moottorin veto loppui jyrkästi leikaten"

Kuten sanoin, niin minä olen ajanut monenikäisiä, -kokoisia, ja -näköisiä dieseleitä, enkä ole tuommoiseen ilmiöön vielä törmännyt.

Tuo mitä tuossa kuvataan kuulostaa aika huonolta, onko niin että jopa vanhanaikainen alipainesäädin olisi ollut parempi kuin se "vakiokierrossäädin"?, vai onko alipainesäädinkin "vakiokierrossäädin"?

Ylipäätään mitkä säätimet ovat vakiokierros systeemejä ja mitkä eivät?

Ovatko kaikki mekaaniset vakiokierroksia?

Jos hetkeksi unohdetaan tekniset termin, alipainekalvot, säätimet ja muu sälä...

Tarkoittaako vakiokierrossäätö sitä, että jos kaasupolkimen (/-vivun) asentoa ei muuteta, niin säädin pyrkii pitämään koneen kierrokset vakiona niin, että ylämäkeen mennessä säätimen toiminnan näkee viimeistään siitä että savu mustenee? Eli kone lisää syöttöä ja yrittää säilyttää toivotun kierrosluvun...

Jos niin... Siinä tapauksessa, väittämäsi on väärä.

"ja on täysin mekaaninen ilman mitään alipainekalvoja"

Mutta jos mekaaninen säädin ei perustukaan samoihin asioihin kuin alipainesäädin, niin mihin ihmeeseen se sitten oikein perustuu?

Eli jos vakiokierrossäädin ei tarkoitakaan sitä että kierroslukua pyritään pitämään vakiona syöttöä säätämällä, niin mitä se sitten tarkoittaa?

Lue lisää

siinä fordsonissa ei muuten ole suoraruiskua vaan esikammiodiesel puristussuhde 22:1 teho 48,6 DIN hevosvoimaa. mutta tuon jo varmaan tiesitkin

konemies kirjoitti:

siinä fordsonissa ei muuten ole suoraruiskua vaan esikammiodiesel puristussuhde 22:1 teho 48,6 DIN hevosvoimaa. mutta tuon jo varmaan tiesitkin

"siinä fordsonissa ei muuten ole suoraruiskua vaan esikammiodiesel puristussuhde 22:1 teho 48,6 DIN hevosvoimaa. mutta tuon jo varmaan tiesitkin"

En tiennyt, sillä tuo ei pidä paikkaansa.

Ensinnäkin puristussuhde on 16:1.

Toisekseen koneessa on suoraruisku. Oli aika harvinainen systeemi 50-luvun traktoreissa, mutta olipa kuitenkin...

Tuossa kuvia, ja lähde joka on samaa mieltä kanssani siitä ruiskusta:

http://www.tractordata.co.uk/fordson_to_1964/pages/fordson_major_detail/index.htm

"Fordson Major E1A Tractor Simms Diesel Injection pump detail. Unlike most other tractors makers who were using indirect injection technology Fordson used direct injection which gave both the Major, and the Dexta range a reputation of being a very easy tractor to start in all but the very worst of weather conditions."

Mitäköhän mahtavat tarkoittaa sanat "indirect" ja "direct"... Ettei vaan olis "epäsuora" ja "suora"?