Liittovaltiossa ei tarvita eduskuntaa eikä presidenttiä.

Kansalaisaloite

Eroon EU:sta .Uusi kansanäänestys

Eiköhän tässä mietitty EU:n kehitystä liittovaltioksi.

Olettaisin että kävisi kuten jenkeissä. Vahva paikallishallinto säilyisi. Suurimmat hyödyt tulisivat esimerkiksi puolustuksen, verotuksen ja vastaavien yhdistämisestä. Pressaa ei kannata kuvernöörillä korvata, ainakaan käytännössä. Tittelin voi toki vaihtaa, mutta valtaa ei pidä antaa lisää.

TheRat kirjoitti:

Eiköhän tässä mietitty EU:n kehitystä liittovaltioksi.

Olettaisin että kävisi kuten jenkeissä. Vahva paikallishallinto säilyisi. Suurimmat hyödyt tulisivat esimerkiksi puolustuksen, verotuksen ja vastaavien yhdistämisestä. Pressaa ei kannata kuvernöörillä korvata, ainakaan käytännössä. Tittelin voi toki vaihtaa, mutta valtaa ei pidä antaa lisää.

Lue lisää

Mietitty?

Siihenhän tarvittaisiin tietoa ja älyä.
Avaajalta puuttuvat molemmat.

EU:n olisi tietysti järkevää kehittyä liittovaltion suuntaan.
Jäsenmaiden on kuitenkin saatava säilyttää instituutionsa ja kansalliset erikoispiirteensä.

Anonyymi kirjoitti:

Mietitty?

Siihenhän tarvittaisiin tietoa ja älyä.
Avaajalta puuttuvat molemmat.

EU:n olisi tietysti järkevää kehittyä liittovaltion suuntaan.
Jäsenmaiden on kuitenkin saatava säilyttää instituutionsa ja kansalliset erikoispiirteensä.

Lue lisää

> EU:n olisi tietysti järkevää kehittyä liittovaltion suuntaan.
> Jäsenmaiden on kuitenkin saatava säilyttää instituutionsa
> ja kansalliset erikoispiirteensä.

Järjen rajoissa noin. Ei kaikkea kansallista tarvitse säilyttää (ei sitä ole säilytetty tähän astikaan, kansat muuttuvat jatkuvasti).

Anonyymi kirjoitti:

Mietitty?

Siihenhän tarvittaisiin tietoa ja älyä.
Avaajalta puuttuvat molemmat.

EU:n olisi tietysti järkevää kehittyä liittovaltion suuntaan.
Jäsenmaiden on kuitenkin saatava säilyttää instituutionsa ja kansalliset erikoispiirteensä.

Lue lisää

Tuskinpa kansallisista erityispiirteistä ja kulttuurista kukaan on vapaaehtoisesti luopumassa.
Omituista miten ETA-alue toimisi edelleenkin Euroopan kaupan kannalta varsin hyvin.
Ilman erityisongelmia, joita nykyisin näyttää olevan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskinpa kansallisista erityispiirteistä ja kulttuurista kukaan on vapaaehtoisesti luopumassa.
Omituista miten ETA-alue toimisi edelleenkin Euroopan kaupan kannalta varsin hyvin.
Ilman erityisongelmia, joita nykyisin näyttää olevan.

Lue lisää

ETA on mennyttä maailmaa. Se ei vastannut kaikkia Euroopan yhteisöjen tarpeita enää1990-luvulla.Se on edelleen osa EU:n peruskirjaa (Lissabonin sopimus 2008)

Anonyymi kirjoitti:

Tuskinpa kansallisista erityispiirteistä ja kulttuurista kukaan on vapaaehtoisesti luopumassa.
Omituista miten ETA-alue toimisi edelleenkin Euroopan kaupan kannalta varsin hyvin.
Ilman erityisongelmia, joita nykyisin näyttää olevan.

Lue lisää

Eta toimisi hyvin. Kaikki muu on tarpeetonta ros*kaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eta toimisi hyvin. Kaikki muu on tarpeetonta ros*kaa.

Kunhan olisi sen lisäksi yhteinen valuutta, yhteiset ulkorajat, niiden mahdollistama vapaa liikkuvuus, yhteiset standardit tuotteille, jne...

Aika hemmetin paljon hyvää EU:ssa. Huonoakin on toki, mutta se on aika pientä.

TheRat kirjoitti:

Kunhan olisi sen lisäksi yhteinen valuutta, yhteiset ulkorajat, niiden mahdollistama vapaa liikkuvuus, yhteiset standardit tuotteille, jne...

Aika hemmetin paljon hyvää EU:ssa. Huonoakin on toki, mutta se on aika pientä.

Lue lisää

Tukipakettia tukipaketin perään. Ei kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Tukipakettia tukipaketin perään. Ei kiitos.

No jos vaihtoehtona on romuttaa EU:n talous, niin eikös tukipaketti ole ihan kiva?

TheRat kirjoitti:

No jos vaihtoehtona on romuttaa EU:n talous, niin eikös tukipaketti ole ihan kiva?

Ei mikään valuutta voi perustua tukipaketteihin.

TheRat kirjoitti:

Kunhan olisi sen lisäksi yhteinen valuutta, yhteiset ulkorajat, niiden mahdollistama vapaa liikkuvuus, yhteiset standardit tuotteille, jne...

Aika hemmetin paljon hyvää EU:ssa. Huonoakin on toki, mutta se on aika pientä.

Lue lisää

"Kunhan olisi sen lisäksi yhteinen valuutta, yhteiset ulkorajat, niiden mahdollistama vapaa liikkuvuus, yhteiset standardit tuotteille, jne..."

Nämä ovat sekundäärisiä ns. mukavuuksia, mutta eivät välttämättömiä yksilöiden olemassaolon kannalta nyt ja tulevaisuudessa.
Vapaa liikkuvuus ? Passin esittäminen rajoilla epämukavaa.
Siitä huolimatta rajat ovat olemassa ja ne voidaan tarvittaessa sulkea.

Yhteiset standardit ? Kahvinkeitin sertifioitu tiettyjä vaatimuksia täyttäväksi, ehkä etua,
jos se on valmistettu myös 25v käyttöiälle ja varaosasaatavuudelle kertakäyttöisyyden sijaan.

Yhteinen valuutta ? Teoriassa ok, mutta ehkä toteutus heikko, ostoksia ja kauppaa voi käydä myös kansallisella valuutalla ja sen EU-vaihtoarvolla, joka säilyttää kansalliset valuutat ja talouden hallinnnan. Nykyiset maksukortit ja pankkiyhteydet sallivat valuuttojen muunnoslaskennat todella nopeasti, pienellä provisolla... ilman fyysistä
euroa.
Mikähän tässä on esteenä ? Tekee euron tarpeettomaksi ?
Ehkä monimutkaisemmat ratkaisut ovat merkittävästi "parempia" kuten fyysinen euro ja laaja hallinnollinen taso ?

Eikä se hallinnollinen taso erityisemmin koronaankaan ehtinyt reagoimaan, edelleen ne
kansalliset instanssit ratkaisunsa tekivät miten sen kanssa toimitaan.

TheRat kirjoitti:

Kunhan olisi sen lisäksi yhteinen valuutta, yhteiset ulkorajat, niiden mahdollistama vapaa liikkuvuus, yhteiset standardit tuotteille, jne...

Aika hemmetin paljon hyvää EU:ssa. Huonoakin on toki, mutta se on aika pientä.

Lue lisää

Eu:sta hyötyvät vain sieltä elantonsa saavat. Kuulutko joukkoon?

Anonyymi kirjoitti:

Eu:sta hyötyvät vain sieltä elantonsa saavat. Kuulutko joukkoon?

Kaikki suomalaiset saavat osan elannostansa joko suoraan tai välillisestä EU:sta. Joten kyllä. Me kaikki kuulume.

Katsos kun ilman EU:ta olisi vähemmän tukia jaettavaksi, vähemmän työtä tehtäväksi, ostovoima heikompi, jne.

Oikeastaan ainoat häviäjät ovat byrokraatit, joita EU:n takia tarvitaan vähemmän. Onneksi ne ovat sen verran koulutettuja, että löytyvät lusmuilupaikkoja muualta.

TheRat kirjoitti:

Kaikki suomalaiset saavat osan elannostansa joko suoraan tai välillisestä EU:sta. Joten kyllä. Me kaikki kuulume.

Katsos kun ilman EU:ta olisi vähemmän tukia jaettavaksi, vähemmän työtä tehtäväksi, ostovoima heikompi, jne.

Oikeastaan ainoat häviäjät ovat byrokraatit, joita EU:n takia tarvitaan vähemmän. Onneksi ne ovat sen verran koulutettuja, että löytyvät lusmuilupaikkoja muualta.

Lue lisää

Täysin päinvastoin. Eu aika on ollut surkeaa. Palkat jumissa hinnat nousseet.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin päinvastoin. Eu aika on ollut surkeaa. Palkat jumissa hinnat nousseet.

Miten se menisi sitten ilman Euroopan unionin jäsenyyttä ?
Palkat nousis ja hinnat laskis vai ?
Varsinkin ulkomailla tuotetut vai ------- ÄÄLIÖ ! ÄÄLIÖ ! MIELISAIRAS !

Anonyymi kirjoitti:

Täysin päinvastoin. Eu aika on ollut surkeaa. Palkat jumissa hinnat nousseet.

Outoa. Tuosta huolimatta ostovoima on kehittynyt jopa haastavina vuosina 2016 - 2020 (toki tämä vuosi vasta arvauksia): https://www.sttk.fi/2016/03/10/palkansaajaien-ostovoima-2016-2020/

Koko EU-aikana palkat ovat melkein tuplaantuneet. Ei ihan huonosti, ottaen huomioon erittäin matala inflaatio (sinulle: hidas hinojen nousu): https://findikaattori.fi/fi/13

Ja kun sanoin, että se on ollut matala, niin tässä sitä kuvaajaa: https://findikaattori.fi/fi/1

Todellisuudessa siis EU-aikana suomalaisilla on mennyt hyvin. Itse asiassa paremmin kuin melkein koskaan. Muutamien vuosien jaksoja löytyy historiasta ennen EU:ta, jolloin on kehitys mennyt paremmin kuin viimeisenä 20 vuotena keskimäärin, mutta ne ovat aina olleet toipumisia katastrofaalisista tilanteista.

Tämä muuten näkyy siinäkin, että EU:iin ollaan nyt tyytyväisempiä kuin silloin kun siihen liittymisestä äänestettiin. Lupaukset ovat osoittautuneet paikkansapitäviksi ja ihmisillä menee hyvin. Siitä huolimatta, että tähän mahtuu pari tosi pahaa globaalia romahdusta. Onneksi meillä on ollut euro suojaamassa niiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mikään valuutta voi perustua tukipaketteihin.

Ei euro tukipakettiin perustukaan,vaan sen avulla saatavaan EU-maiden talouden uuteen nousuun.

Anonyymi kirjoitti:

"Kunhan olisi sen lisäksi yhteinen valuutta, yhteiset ulkorajat, niiden mahdollistama vapaa liikkuvuus, yhteiset standardit tuotteille, jne..."

Nämä ovat sekundäärisiä ns. mukavuuksia, mutta eivät välttämättömiä yksilöiden olemassaolon kannalta nyt ja tulevaisuudessa.
Vapaa liikkuvuus ? Passin esittäminen rajoilla epämukavaa.
Siitä huolimatta rajat ovat olemassa ja ne voidaan tarvittaessa sulkea.

Yhteiset standardit ? Kahvinkeitin sertifioitu tiettyjä vaatimuksia täyttäväksi, ehkä etua,
jos se on valmistettu myös 25v käyttöiälle ja varaosasaatavuudelle kertakäyttöisyyden sijaan.

Yhteinen valuutta ? Teoriassa ok, mutta ehkä toteutus heikko, ostoksia ja kauppaa voi käydä myös kansallisella valuutalla ja sen EU-vaihtoarvolla, joka säilyttää kansalliset valuutat ja talouden hallinnnan. Nykyiset maksukortit ja pankkiyhteydet sallivat valuuttojen muunnoslaskennat todella nopeasti, pienellä provisolla... ilman fyysistä
euroa.
Mikähän tässä on esteenä ? Tekee euron tarpeettomaksi ?
Ehkä monimutkaisemmat ratkaisut ovat merkittävästi "parempia" kuten fyysinen euro ja laaja hallinnollinen taso ?

Eikä se hallinnollinen taso erityisemmin koronaankaan ehtinyt reagoimaan, edelleen ne
kansalliset instanssit ratkaisunsa tekivät miten sen kanssa toimitaan.

Lue lisää

Terveydenhuolto ei ole EU:n vastuulla,vaan jäsenmaiden.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin päinvastoin. Eu aika on ollut surkeaa. Palkat jumissa hinnat nousseet.

EU ei määrää palkoista eikä hinnoista.
Hinnnat määräytyvät markkinoilla ja palkat maksaa työnantaja sopimusten mukaan.

Veroja riittää tulevaisuudessa. Eu vero, valtionvero, maakunnanvero , kunnallisverot, ajoneuovero, tiemaksut.

Anonyymi kirjoitti:

Veroja riittää tulevaisuudessa. Eu vero, valtionvero, maakunnanvero , kunnallisverot, ajoneuovero, tiemaksut.

Mutta jäljelle jää kysymys kuka ne kaikki maksaisi ?
Minkä tyhjän (?) vastineeksi ?

Edustajat on alittu vapailla vaaleilla hoitamaan EU:n yhteisiä asioita.

Ilman virkamiehiä ei mikään järjestelmä toimi.

EU:n virkamieskunta on pieni valtioliiton väkilukuun ja hoidettavien asioiden määrään nähden.
Helsingillä on saman verran.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta jäljelle jää kysymys kuka ne kaikki maksaisi ?
Minkä tyhjän (?) vastineeksi ?

Verot maksetaan lukuisin tavoin.Palkkavero on vain yksi.

Ilman veroja ei ole toimivaa yhteiskuntaa ja sen palveluja.

Anonyymi kirjoitti:

Verot maksetaan lukuisin tavoin.Palkkavero on vain yksi.

Ilman veroja ei ole toimivaa yhteiskuntaa ja sen palveluja.

Veroja on monenmoisia; esim. sadevesien huleverot, koiravero, kiinteistöverot tai tieverkon käytön älyliikenne, joka esimerkkinä tarpeettomasta visiosta.
Näistä monet on jo päällekkäisiä, kunnallisverojen tai polttoaineverojen lisäksi nämä ovat jo päällekkäistä täsmäverotusta.
Kulutuksen epäsuora verottaminen nostaa myös elinkustannuksia, joka kohdistuu eniten pienituloisten haitaksi.
Onkohan verovarojen käytössä tarkistettavaa ? Tai kohdistuuko verovarojen käyttöön tietoisuutta oheisvaikutuksista ?
Julkiset ulkoistukset, usein ulkoistettu tehtävä tai palvelu on edelleen kulumielessä eduksi organisaation omana tehtävänä kuin ulkoistaa se ulkopuolelle.
Onkohan monet julkiset investoinnit ja hankkeet edes järkeviä, mittavat liikenneratkaisut esim. nopeat junat kaupunkien välille, aika hyöty esim. 10 minuuttia, lasku satoja miljoonia ?
Mistä niiden rahoitus siis lopulta tulee ? Kompensoiko korkeat matkalippujen hinnat
tehtyjä investointeja ja missä ajassa, onko junissa tilaa ?

Etätyö korvaa mitättömillä kuluilla ja on lisäksi kulutusta vähentävää monien oheisvaikutusten asumisen sijainnin, siirtymien yms. kautta.
Haittana on etätyötä ei voi kaikissa tehtävissä täysin ajallisesti 100% hyödyntää.

Liittovaltion jäsenmaanakin Suomi valitsee presidenttinsä vapailla vaaleilla.

EU-vihaajien on turha haaveilla diktatuuristaan.

Sieltä se nousee

EU:sa määräävät demokraattisesti valitut instiuutiot. Virkamiehet vain toimeenpanevat päätökset ja valvovat niidennoudattamista. Mikään organisaatio ei toimi ilman virkamiehiä.

Kukin jäsenmaa vastaa itse taloudestaan.

Koko puuhassa epäselvän oloista on kokonaisuuden hajanaisuus ja vaikutukset joista ei mitään varmuutta.
Kahvinkuplista voi tehdä vastaavia päätelmiä.
Se jos mikään on mietityttävää, on näiden perustelujen keveys, joissa esitetään ratkaisuja mutta niitä vaihtoehtoja on usein vain yksi, joka tavallisesti riittävän äärimmäinen ollakseen enää konkreettinen, mutta muita näkemyksiä ei sitten olekaan.
Omituista

Onhan niillä eri kansakunnilla pitkän historian perintö ja sisäinen identiteetti, tavallisesti näihin identiteetteihin puututtaessa on siitä ongelmia seurannut.
Usein se yksinkertaisin on toimivinta monessa asiassa, paitsi labyrinttien kanssa, mutta sinnekin voi harhautua.
Kannattanee vältellä semmoisia.

Ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole.

Ja perustelut oli mitä?

Anonyymi kirjoitti:

Ja perustelut oli mitä?

Entä omasi?

Anonyymi kirjoitti:

Entä omasi?

Suomi sidotaan velalla eun liittovaltioon. Koska velasta tulee niin suuri ettei sitä voi maksaa pois.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi sidotaan velalla eun liittovaltioon. Koska velasta tulee niin suuri ettei sitä voi maksaa pois.

EU ei ole liittovaltio, eikä tulossakaan.
Suomen vastuu yhteisestä lainasta on noin 8 miljardia.Se on pieni raha tässä tilanteessa.
Toisekseen velanmaksun hoitaa EU-komissio, joka sen ottaakin.Rahat saadaan EU-budjetista.

Anonyymi kirjoitti:

EU ei ole liittovaltio, eikä tulossakaan.
Suomen vastuu yhteisestä lainasta on noin 8 miljardia.Se on pieni raha tässä tilanteessa.
Toisekseen velanmaksun hoitaa EU-komissio, joka sen ottaakin.Rahat saadaan EU-budjetista.

Lue lisää

Näin kirjoittaa kristallipallon omista.

Anonyymi kirjoitti:

Näin kirjoittaa kristallipallon omista.

Kristallipalloa käyttävät vain EU-vihaajat tiedon puuttuessa.

Minulle riittävät faktat.

Anonyymi kirjoitti:

Kristallipalloa käyttävät vain EU-vihaajat tiedon puuttuessa.

Minulle riittävät faktat.

Tarkoituksellisesti vaikeaselkoinen elvytysrahasto sitoisi Suomenkin vuosikymmeniksi maksamaan EU:n jättivelkaa

Anonyymi kirjoitti:

EU ei ole liittovaltio, eikä tulossakaan.
Suomen vastuu yhteisestä lainasta on noin 8 miljardia.Se on pieni raha tässä tilanteessa.
Toisekseen velanmaksun hoitaa EU-komissio, joka sen ottaakin.Rahat saadaan EU-budjetista.

Lue lisää

"Toisekseen velanmaksun hoitaa EU-komissio, joka sen ottaakin.Rahat saadaan EU-budjetista."

Ja EU-budjetin maksajia ovat jäsenmaiden veronmaksajat. Miten BKT:n velkaosuuden kasvu vaikuttaa jäsenmaiden sisällä ?
Onkohan etuuksien leikkauksia ja verotuksen korotuksia tiedossa vai miten nämä korvataan ?
Uutta rahaa painamalla ? Vaikutus sama, rahan reaalinen arvo heikkenee sen määrän kasvaessa, siis hinnat nousevat.

Anonyymi kirjoitti:

"Toisekseen velanmaksun hoitaa EU-komissio, joka sen ottaakin.Rahat saadaan EU-budjetista."

Ja EU-budjetin maksajia ovat jäsenmaiden veronmaksajat. Miten BKT:n velkaosuuden kasvu vaikuttaa jäsenmaiden sisällä ?
Onkohan etuuksien leikkauksia ja verotuksen korotuksia tiedossa vai miten nämä korvataan ?
Uutta rahaa painamalla ? Vaikutus sama, rahan reaalinen arvo heikkenee sen määrän kasvaessa, siis hinnat nousevat.

Lue lisää

EU jatkaa täysin entiseen tapaan. Jokainen valtio ja kansalainen hyötyy elvytyksestä. Siksihän EU-vihaaajt sitä vastustavat.

Elvytyslainan lyhennykset hoidetaan komission toimin nostamalla jäsenmaksua jäsenmaiden BKT:n suhteessa.
Se taas sisältyy kunkin valtion budjettiin. Jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan, ei EU.

Anonyymi kirjoitti:

EU jatkaa täysin entiseen tapaan. Jokainen valtio ja kansalainen hyötyy elvytyksestä. Siksihän EU-vihaaajt sitä vastustavat.

Elvytyslainan lyhennykset hoidetaan komission toimin nostamalla jäsenmaksua jäsenmaiden BKT:n suhteessa.
Se taas sisältyy kunkin valtion budjettiin. Jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan, ei EU.

Lue lisää

Vaikka EU jäsenmaksun nosto onkin tapa lainalyhennyksiin, ei se sinänsä muuta sitä todellisuutta, jossa jäsenvaltio taloudellisesti sijaitsee.
EU jäsenmaksu ei ole konkreettinen eikä merkitys ymmärrettävissä vastaavalla tavalla kuin esim. yksilön pankkilainan lyhennys.

On uskottavaa on että jäsenvaltioiden tulo-menorakentta tarkastellaan ja varmasti vaikutuksia on kansallisiin etuuksiin, tukitoimiin, verojen kasvuun joilla on jäsenvaltion kansalaisiin suoria vaikutuksia.

Täytyy muistaa että elvytysvarojen käyttö ei ole konkreettista heti vaikuttavaa hyötyä, jos sitä ei kohdisteta välittömään kulutukseen tai maksuvelvoitteisiin, joka on aika lyhytnäköistä lainarahan käyttöä.
Selvää on että tämä ns. suora tuki on suuressa suosiossa, kerran joku rahaa antaa vastikkeetta ja joku muu vastaa samalla takaisinmaksusta.

Lainoitus elvytysmuotona on pitkäjänteisempää ja kohdistuu saajan pidempiaikaisiin kehityshankkeisiin joiden hyödyt ovat pysyvämpiä, mikäli ne kohdistuvat todella järkevästi.
Mitä ne olisivat ?
Myös siinä mielessä että ne on maksettava todella takaisinkin.

Kumpikaan ei sinänsä muuta jäsenvaltion luontaisia talouden tekijöitä oleellisesti ja pysyvästi, ellei jossain tehdä uutta öljylähdelöydöstä tai timanttikaivosta.

BKT ei lainavaroin tai lahjoituksin kasva eikä muutu, mutta jäsenvaltion sisäinen talous heikkenee, verotuspohja laajenee ja edut heikkenevät.
Jos nousukausia on peräkkäin ja ne olisivat pitkiä, vientialat voivat kannatella kauppatasapainoa, mutta mistä uusia merkittäviä vientialoja on nopeasti kehitettävissä.

Säästetään ja leikataan, hinnat nousevat, nykyinen elintaso ja mukavuudet ovat harvempien säilytettävissä.

Pitkälle tulevaisuuteen.
Sellaista on lainanmaksajan olemassaolo.

"Jäsenvaltio vastaa omasta taloudestaan"
Ei EU, eikä lainanantaja.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka EU jäsenmaksun nosto onkin tapa lainalyhennyksiin, ei se sinänsä muuta sitä todellisuutta, jossa jäsenvaltio taloudellisesti sijaitsee.
EU jäsenmaksu ei ole konkreettinen eikä merkitys ymmärrettävissä vastaavalla tavalla kuin esim. yksilön pankkilainan lyhennys.

On uskottavaa on että jäsenvaltioiden tulo-menorakentta tarkastellaan ja varmasti vaikutuksia on kansallisiin etuuksiin, tukitoimiin, verojen kasvuun joilla on jäsenvaltion kansalaisiin suoria vaikutuksia.

Täytyy muistaa että elvytysvarojen käyttö ei ole konkreettista heti vaikuttavaa hyötyä, jos sitä ei kohdisteta välittömään kulutukseen tai maksuvelvoitteisiin, joka on aika lyhytnäköistä lainarahan käyttöä.
Selvää on että tämä ns. suora tuki on suuressa suosiossa, kerran joku rahaa antaa vastikkeetta ja joku muu vastaa samalla takaisinmaksusta.

Lainoitus elvytysmuotona on pitkäjänteisempää ja kohdistuu saajan pidempiaikaisiin kehityshankkeisiin joiden hyödyt ovat pysyvämpiä, mikäli ne kohdistuvat todella järkevästi.
Mitä ne olisivat ?
Myös siinä mielessä että ne on maksettava todella takaisinkin.

Kumpikaan ei sinänsä muuta jäsenvaltion luontaisia talouden tekijöitä oleellisesti ja pysyvästi, ellei jossain tehdä uutta öljylähdelöydöstä tai timanttikaivosta.

BKT ei lainavaroin tai lahjoituksin kasva eikä muutu, mutta jäsenvaltion sisäinen talous heikkenee, verotuspohja laajenee ja edut heikkenevät.
Jos nousukausia on peräkkäin ja ne olisivat pitkiä, vientialat voivat kannatella kauppatasapainoa, mutta mistä uusia merkittäviä vientialoja on nopeasti kehitettävissä.

Säästetään ja leikataan, hinnat nousevat, nykyinen elintaso ja mukavuudet ovat harvempien säilytettävissä.

Pitkälle tulevaisuuteen.
Sellaista on lainanmaksajan olemassaolo.

"Jäsenvaltio vastaa omasta taloudestaan"
Ei EU, eikä lainanantaja.

Lue lisää

"BKT ei lainavaroin tai lahjoituksin kasva eikä muutu, mutta jäsenvaltion sisäinen talous heikkenee, verotuspohja laajenee ja edut heikkenevät."

Elvytys mahdollistaa talouselämän paluun kohti tuottavuutta. Toistaiseksi ei ole lainaelvytystä parempaakaan keinoa keksitty.

Kukin jäsenvaltio vastaa itse taloudestaan,myös elvytysrahojen käytöstä. Ei EU.

"Säästetään ja leikataan, hinnat nousevat, nykyinen elintaso ja mukavuudet ovat harvempien säilytettävissä."

Ilman elvytystä ne varmuudella katoavat kansan enemmistöltä.

Anonyymi kirjoitti:

"BKT ei lainavaroin tai lahjoituksin kasva eikä muutu, mutta jäsenvaltion sisäinen talous heikkenee, verotuspohja laajenee ja edut heikkenevät."

Elvytys mahdollistaa talouselämän paluun kohti tuottavuutta. Toistaiseksi ei ole lainaelvytystä parempaakaan keinoa keksitty.

Kukin jäsenvaltio vastaa itse taloudestaan,myös elvytysrahojen käytöstä. Ei EU.

"Säästetään ja leikataan, hinnat nousevat, nykyinen elintaso ja mukavuudet ovat harvempien säilytettävissä."

Ilman elvytystä ne varmuudella katoavat kansan enemmistöltä.

Lue lisää

Edellinen kirjoitus taisi tarkastella sen EU elvytyspaketin vaikutuksia juuri sen lainanottajan näkökulmasta.

Vaikutukset toteutuvat tulevaisuudessa todennäköisesti kuvatun kaltaisina, sillä kansallistakin elvytystä on miljardimitassa tiedossa, sen lisäksi n.10Mrd osuus oletettavaa EU elvytystä.
Epäselvää toistaiseksi sekin onko EU elvytys jäsenvaltioille vastikkeetonta tukea vai lainoitusta, asialla on merkittävä ero tulevaisuudessa.
Onhan siinä elvyttävää maksettavaa.

Mistähän se talouselämä nykyisellään lainanmaksun alkaessa nämä aikoo palauttaa verotuksen kautta julkisen talouden käyttöön, sen lainanottajan siis ?
Kulutuksen täytyisi suorastaan hullaantua ja ylikuumentua, joka varmaankin jossain muodossa toteutuukin joksikin aikaa, kuten Suomessakin 1990 luvun vaiheilla.

Olikohan edellisen kirjoittajan näkemys lainoitusten takaisinmaksun alun vaikutuksista liiankin positiivinen ?
Tosin lainojen käsite on nykyisin jo välillä hämärtynyt, mutta kyllä edelleen reaalinen talousajattelu tuntee velka-velallinen käsitteet erityisen hyvin.
Epäilemättä tuntemus on erityisen hyvää myös velan rahoittajilla.