olen kuullut ja lukenut että vedellä olisi olemassa ns. muisti?? eli jos veteen laimennetaan jotain ainetta ja laimennis on niin suuri että tätä vierasta ainetta ei ole vedessä enään yhtään niin vedessä löytyy vahva tieto tämän vieraan aineen ominaisuuksista vieläkin??
toinen kysymys kanssa vetten liittyen...Onko vedessä jokin aines osa joka on myrkkyä jos sen hajoittaa??
Onko vedellä muisti??
skeptikko
12
2214
Vastaukset
- vedellä on
muisti, jotkut kutsuvat sitä homeopatiaksi.
veden ainesosa myrkyllinen on vety.- homeessa
voisitko kertoa lähdeviitteesi veden muisti -väittämäsi suhteen. Tuollaista ei kehtaa väittää kukaan muu kuin homeopatiasta leipänsä tienaava. Ja miten tuo vety on myrkyllinen? eikö happi sitten ole: vai hengittäistkö mieluusti otsonia (O3)? myrkyllisyys on melkolailla pitoisuudesta kiinni.
homeessa kirjoitti:
voisitko kertoa lähdeviitteesi veden muisti -väittämäsi suhteen. Tuollaista ei kehtaa väittää kukaan muu kuin homeopatiasta leipänsä tienaava. Ja miten tuo vety on myrkyllinen? eikö happi sitten ole: vai hengittäistkö mieluusti otsonia (O3)? myrkyllisyys on melkolailla pitoisuudesta kiinni.
Täällä asiasta on kerrottu jonkin verran kohdassa "Water-related material"
http://www.lsbu.ac.uk/water/
- muistaa
ja jopa tietää etukäteen.
Laskiessasi veneen ENSIKERTAA veteen niin vesi antaa sille sopivasti tilaa - ENNALTATIETÄMISTÄ - ja seuraavalla kerralla se onkin jo muistamista.- Nimetön
Tuo oli kyllä paras pitkään aikaan!
- Kationi
Juuri luin (taas) tuosta väitetystä muistista ja noup ! nykytiede ei tähän menneessä ole pystynyt mittaamaan mitään mikä tukisi tätä teoriaa. Samoin väitetyt terveysvaikutukset veden railakkaasta vispaamisesta joka muka hajoittaa veden klustereita (mitä ikinä ovatkaan) yhtälailla vailla perusteita. Ja jos miettii vesimolekyylien vuorovaikutusta keskenään, niin vaikea kuvitella miten sinne muka jokin reikä = muistikuva siihen liuotetusta aineesta muodostuisi. Oma selitykseni on , että jokin miljoonan miljoonasosa ei yksinkertaisesti liukene enää veteen.
- sdafdi
Kun vettä seisotetaan normaalissa huoneilmassa siihen liukenee happea. Molekyylirakenne muuttuu muun muassa liikkeen ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta, jolloin ylimääräinen happi vapautuu.
Veden vispaamien taas vaikuttaa siten, että
a) pinta-ala, johon happi liukenee on suurempi. Samalla pintajännite vähenee hetkellisesti
b) molekyylien liike tuottaa lämpöä, jolloin neste pystyy sitomaan enemmän happea
Koska molekyylirakenne kuitenkin pyrkii aina samaan muotoon, on helpompi käsittää, että liuennut, hyvinkin pieninä pitoisuuksina esiintyvä aine löytyy vielä vedestä. - Kationi
sdafdi kirjoitti:
Kun vettä seisotetaan normaalissa huoneilmassa siihen liukenee happea. Molekyylirakenne muuttuu muun muassa liikkeen ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta, jolloin ylimääräinen happi vapautuu.
Veden vispaamien taas vaikuttaa siten, että
a) pinta-ala, johon happi liukenee on suurempi. Samalla pintajännite vähenee hetkellisesti
b) molekyylien liike tuottaa lämpöä, jolloin neste pystyy sitomaan enemmän happea
Koska molekyylirakenne kuitenkin pyrkii aina samaan muotoon, on helpompi käsittää, että liuennut, hyvinkin pieninä pitoisuuksina esiintyvä aine löytyy vielä vedestä.Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.
Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a
Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään. - sdafdi
Kationi kirjoitti:
Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.
Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a
Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.Kaasumolekyylejä, kuten hiilidioksidia en viileässä vedessä enemmän kuin lämpimässä. Ja lämpimässä tapahtuu haihtumista ( happea vapautuu ), huomaa kuplista vesilasissa
- sdafdi
Kationi kirjoitti:
Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.
Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a
Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.Kyllä höyrystynyt vesi on vettä edelleen. Mutta tajuathan myös, että vaikka seisotat vettä lasissa ja huoneilman kosteus on normaali ilma vaihtuu ja lämpötila nousee välillä, niin kyllä se vesi haihtuu ilmaan ja sekoittuu sinne, eikä sada alas katosta (vrt luonnon kiertokulku). Se että vesi höyrystyy edellyttää sen jäähtymistä ennen takaisin nesteeksi muuttumista.
- kyllä
Kationi kirjoitti:
Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.
Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a
Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.veden voi hajottaa vedyksi ja hapeksi
- niinkin
sdafdi kirjoitti:
Kyllä höyrystynyt vesi on vettä edelleen. Mutta tajuathan myös, että vaikka seisotat vettä lasissa ja huoneilman kosteus on normaali ilma vaihtuu ja lämpötila nousee välillä, niin kyllä se vesi haihtuu ilmaan ja sekoittuu sinne, eikä sada alas katosta (vrt luonnon kiertokulku). Se että vesi höyrystyy edellyttää sen jäähtymistä ennen takaisin nesteeksi muuttumista.
Öhöm...jos tislaa esim,vettä ja glykolia, on kolonnin yläosassa sekoiottuneena vesihöyryä ja hieman glykolia riippuen jäähdytyksen onnistumisesta. Tällöin glykoli on vallitsevana höyrynä sekoittuneena vesihöyryyn eli glykoli absorpoituu vesihöyryyn,jolloin glykoli on myrkky.Talousveden valmistuksessa veteen johdetaan otsonia,jolloin oikeassa suhteessa ei ole myrkky.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos271538Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa391449Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly121345Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3391301Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681245- 12988
- 7951
- 20929
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul7881- 71816