Hyötysuhteen ja venttiilimäärän yhteys

No 5

Tälläkin palstalla on joskus selitetty, että suurilla käyntinopeuksilla moniventtiilisyys parantaa ennen kaikkea kaasujen vaihtoa, joten moottori saa enemmän ilmaa ja sen mukana polttoainetta, mikä parantaa tehoa. Entäs sitten moniventtiilisyyden vaikutukset moottorin hyötysuhteeseen ? Joistakin lähteistä olen saanut sen käsityksen, että 16-venttiilinen moottori saattaisi olla hyötysuhteeltaan hieman parempi kuin 8-venttiilinen. Lisäksi usein, kun puhutaan moottorin rakenteen parantamisesta niin, että se täyttää EU4-päästönormit, mainitaan, että siinä yhteydessä venttiilien lukumäärä on kaksinkertaistettu. Siitäkin voisi päätellä - ehkä väärin, että venttiilien määrän kasvattamisella olisi parannettu hieman myös hyötysuhdetta. Ainakin perinteisellä bensiinimoottorilla voisi kuvitella 16 venttiilin ansiosta parantuneen kaasujen vaihdon ja kenties myös tehostuneen ilman ja polttoaineen sekoittumisen parantavan ainakin hieman myös hyötysuhdetta. Siis miten tämän oikein on; ja onko tässä asiassa oleellista nimenomaan se, mistä moottorityypistä puhutaan (bensiini/diesel/ruiskutustyyppi) ?

6

571

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • käytäntö

      Venttiilien määrällä ei ainakaan teoreettiseen Karnough´n kieroprosessilla laskettavaan hyötysuhteeseen ole, miten on käytännössä?

    • JagV12

      Moniventtiilitekniikalla saadaan ainakin aikaa peinemmät mekaaniset häviöt,kun verrataan virtauspinta-alaan(2 v/syl. vrs 4 tai 5 v/syl).
      Elikkä vähemmän liikkuvan massan aiheuttamia häviöitä.
      Ja parempi kaasunvaihto merkitsee yleensä myös parempaa hyötysuhdetta koneelle(=pienemmät virtaushäviöt).
      Hyötysuhteeseen yleensä tosin vaikuttaa sitten paljon muutakin kuin venttiilien lukumäärä(voitelujärjestelmä,laakerointi,puristussuhde,etc).

    • Vulkan

      Hyötysuhdetta parantaa tasaisempi seos sylinterissä. Jos on epäsuora ruisku, niin neliventtiilitekniikalla saavutetaan selkeä etu verrattuna kaksiventtiilitekniikkaan.

      Toisaalta venttiilit myös huonontavat hyötysuhdetta, sillä energiaa kuluu venttiilien käyttämiseen.

      Saldo on kuitenkin positiivinen.

      • "Saldo on kuitenkin positiivinen."
        Prosentin osia? Tuskin säästää valmistuskustannusten nousua koskaan?


      • Vulkan
        sitroen kirjoitti:

        "Saldo on kuitenkin positiivinen."
        Prosentin osia? Tuskin säästää valmistuskustannusten nousua koskaan?

        Olen miettinyt usein samaa, että onko kyse enemmän markkinointikikasta. Oman tuntuman perusteella ne kulutuslukemat eivät tunnu yleisesti paljon poikkeavan, muuta kuin karvan verran neliventtiilitekniikan eduksi. Ilmeisesti markkinallinen hyöty on koettu suuremmaksi kuin valmistuskustannusten kasvu.

        Mitenkähän mahtaisi olla hyödyn jos käytettäisiin suoraruiskutustekniikkaa ja turboahdinta? Veikkaan että neliventtiilitekniikan etu vähenisi aika rajusti.


    • örkki

      Kuvitellaan, että on kaksi painoltaan samanlaista autoa. Niillä ajetaan sama sykli liikenteessä täsmälleen samanlailla kiihdyttäen ja jarrutellen. Toisessa autossa on kuitenkin pienempi moottori kuin toisessa.

      Kumpi kuluttaa vähemmän?

      Pienempimoottorisempi. Ja miksi?

      Moottorin hyötysuhde riippuu kuormituksesta. Eli mitä syvemmälle kaasupoljinta painetaan, sitä enemmän kaasuläppä aukeaa ja sitä pienemmän ovat alipainehäviöt ja sitä parempi kaasunvaihto. Pienempimoottorisemman auton kaasupoljinta joudutaan painamaan syvemmälle, että se kulkisi samanlailla suurimoottorisen kanssa, joten pienempimoottorisempi käy jatkuvasti korkeammalla kuormituksella ja sitäkautta korkeammalla hyötysuhteella.

      Miksei sitten kaikissa autossa ole pientä moottoria, jos se kuluttaa vähemmän?

      Kuluttajat haluavat halvan ja tehokkaan auton, joka kuluttaa vähän polttoainetta. Toisin sanoen kuluttajat vaativat ristiriitaisia ominaisuuksia autoltaan.

      Eli siis autotehtaan kannattaa tehdä pieni moottori (halpa ja vähänkuluttava), jolla on suuren moottorin tehot (korkea viritysaste) Moniventtiilisyys on yksi viritysasteen nostokeinoista. Moniventtiilisyys ei siis kasvata hyötysuhdetta, jos moottoria ei pienennetä samalla.

      Kaasuvirtaus etsii aina lyhimmän tien. Kun pakotahdin lopussa 2 venttiiliä on yhtä aikaa auki ja tuorekaasu tulee imuventtiilistä sylinteriin ja syrjäyttää jäännöspakokaasuja, kaasuvirtaus pyrkii suoraan aukosta toiseen ja jättää sylinterin ulkokehällä olevat alueet huuhtelematta.

      Neliventtiilisyys jakaa kaasuvirtauksen tasaisemmin vähentäen "kuolleita" kohtia, vaikka sen virtauspinta-ala ei olisi yhtään suurempi kuin 2-venttiilisen. Tästä on tietysti hyötyä vain, jos venttiilit ovat hetken yhtä aikaa auki eli niiden avautumat on limitetty (overlap). Limitys voi johtaa myös uuden täytöksen joutumisen osittain suoraan pakokanavaan, joten varsinkin kat-autoissa limitystä ei suosita.

      Jakamalla yhden venttiilin massa kahteen eri pienemään venttiiliin saadaan venttiilikoneiston toimintanopeutta kasvatettua. Kevyemmät venttiilit tottelevat sekä nokkia että jousia nopeammin, joten kitkat pienenevät.

      16-venttiilisen virtauspinta-ala ei siis ole ainoa syy venttiileiden tuplamäärään, vaan myös tasaisempi virtausjakauma. Pienempien massavoimien ansiosta 16-venttiilinen kestää myös korkeampia käyntinpeuksia kulumatta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      61
      2260
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      32
      1724
    3. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1534
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      375
      1529
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      14
      1484
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1357
    7. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1108
    8. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      106
      1091
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      9
      1054
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      979
    Aihe