Olen lievästi(?) autistinen ihminen. Olen tajunnut tämän itsestäni joitakin vuosia. Aina olen tajunnut olevani jotenkin "omituinen" tai "erilainen". Vasta ihan viimeaikoina olen kuitenkin tajunnut millätavalla nämä piirteet vaikeuttavat elämääni ja alkanut pohtia, tarvitsisinko sittenkin diagnoosin? Kynnys lähteä sitä hakemaan, on kuitenkin korkea, koska aiemmin yrittäessäni hakea apua elämäni ongelmallisuuteen, on usein menty ojasta allikkoon... Haluaisin kuulla kokemuksia asiasta toisilta autisteilta/aspergerinsyndroomaisilta, joilla on tai ei ole diagnoosia, miten elämä on järjestynyt tai ei järjestynyt. Oma elämäni on ollut putkään vähän vaikka minkälaista rämpimistä. Tiedän kumminkin, että kaikilla se ei ole niin, koska tunnen ainakin yhden ilman diagnoosia elävän "umpiaspergerin", joka on osannut itse järjestää elämänsä niin, että pärjåä toisten ominaisuuksiensa kanssa ja loistaa toisten kanssa. Laittakaa viestiä suomi24-sähköpostiini.
Kirjekavereita aspererinsyndroomaisista/autisteista
1
663
Vastaukset
Jaa ei tässä suomi24:ssä näköjään olekaan enää sähköpostia, vaikka rekisteröityisi. No, laittakaa mhelenhu ätmerkki luukku piste ceeooäm.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1911446Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1231228- 50968
- 70910
Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva52823Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53820- 56802
- 102784
- 82780
- 32725