Miten tutustutte

Anonyymi

Ihmisiin. Käyttekö treffeillä vai jutteletteko vain netissä?

19

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tätä oon miettinyt mikä siinä on muka vaikeeta. Missä vaan tutustuu ja tutustun. Minulla on ystävä kuka just kysy tätä, hän ihmetteli miten tapaan aina helposti ihmisiä. Hän on tosi mahtava tyyppi mutta ujo ja outo, kuka nyt sellasta jaksaisi niin ei kai nyt kukaan tahdo tutustuakaan.

    • Anonyymi

      Ihmisiin tutustuu, kun juttelee ihmisille. Vaan juttelussa pitää olla asiallisuutta, elämänmyönteisyyttä, ja joskus hieman huumoriakin.
      t. Jari

      • Anonyymi

        Juu, on asiallista, että ei kerro mitään kaksimielisiä vitsejä.


    • Vältän irl ihmisiin tutustumista, siksi mielummin höpöttelen täällä netissä. Tällä hetkellä elämässäni on hyvin vähän mielenkiintoa luoda uusia suhteita ja ylläpitää niitä.

      Tuntuu, että jaksaminen riittää vain omiin ja perheen asioihin. Sairastaminen on vaikuttanut oleellisesti aina mun ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitoon. Kun en jaksa olla tehokas ystävä, kaikessa mukana niin äkkiä tulee ajatus ystävillä etten edes välitä heistä.

      Niin se nyt ei kuitenkaan ole, välitän. En vain oikeesti jaksa selitellä miksi tänään jaksan ja huomenna en jaksa mitään. Niinpä hoidan tonttini ja läheisteni asioita voimieni mukaan.

      Etäisyys on vaikea selittää ihmisille, niin että he hyväksyy syyt.

    • Anonyymi

      Emme tutustu ihmisiin.

    • Anonyymi

      On Suomessa tutustuttu ihmisiin vielä 70-luvulla, mutta 80-luvun tosikkomaisuus ja välinpitämättömyys häiritsee tutustumista.

    • Anonyymi

      Netissä, kaupassa, harrastuksissa, lenkillä... ihsn missä vaan. Ei väliä...

    • Miten tutustutte ihmisiin vai miten tutustutte potentiaalisiin kumppaneihin? Kaksi ihan eri kysymystä…

      Vanhat ystävät on lähtöisin lapsuudesta (2-18v), töistä nuorena ja sen jälkeen jatko-opiskelusta (jo -20v takaa). Joitakin ihmisiä on jäänyt mukaan senkin jälkeen, mutta ei enää kovin tiiviisti. Töissä tutustuu paljon ihmisiin. Kivoja ja fiksuja tyyppejä, yhteistyö on ilo, vaikka vapaa-aikaa ei yhdessä vietetä.

      Sitten tuo kumppanipuoli. Entiset (jos laskee pitkät ja tapailusuhteet) on löytynyt harrastuksesta, opiskelijabileistä, töistä, netistä, keikalta/yökerho (kaikki yli 10-20v takaa). Nyt en ole varsinaisesti etsinyt mistään, enkä edes tiedä mistä kannattaisi etsiä, jos alkaa etsimään. Ilokseni ja yllätyksekseni täällä toki on mielenkiintoisia keskusteluja käyty. ♥️ Oikeastaan olen vähän hämmästynyt. Liityin tänne, jos nyt olen ihan rehellinen, päästäkseni eroon samaa looppia kiertävästä keskustelusta (lähinnä siis itseni kanssa) muusta aiheesta.

      • Anonyymi

        Millaisia luuppeja olet pyörittänyt. Vaihdetaanko päitä, voisin mielelläni ottaa sun luupit😊


    • Anonyymi

      Oikea elämä on tällä palstalla, kysy vaikka Jasulta tai muilta turinatiimiläisiltä.

      • Terveenä on helppo aukoa päätä, niille jotka enemmän sairastaa eikä jaksa hankkia elvistely elämää irl, makeillakseen sillä netissä muille.


    • Anonyymi

      Jos tänäpäivänä joutuisi nettiin etsimään seuraa, en luultavasti osaisi. Noin vuonna 2000 on viimeksi tullut hengailtua, ja sen jälkeen suhteessa.
      Luultavasti jos netin kautta jonkun tapaisi mahdollisimman nopeasti tapaaminen naamatusten. En jaksaisi kirjoitella. Heti tapaaminen ja siinähän sen voi todeta kiinnostaako molemmin puolin ottaa tapaamista uusiksi.

      • Anonyymi

        Ihmiset on erilaisia…. Itse taas näen, että kirjoittamalla näkee sisään nopeammin. Ajatukset, arvomaailma, tunneyhteys, aaltopituus, kohtaako sielut, miten pää leikkaa. Ihmiselle on helpompi puhua asioita, joita ei ihan uudelle ihmiselle irl taatusti puhuisi ilman varautumista noin vaan mm. seksi. Koska ei tunneta, on helpompi olla oma sisin itsensä ilman sovinnaisuuden ja erinäisten kilpien suojaa. Vaikka jos joku tilanne saisi reagoimaan, voi hyvin ottaa aikalisän ja olla vaikka iltapäivän pois palstalla ilman isompaa huomiota. Oikeassa elämässä sama on vaikeampaa ilman vaaraa loukkaantumista.

        Jos tuo sisin ei kohtaa, ei pidempi aikainen suhde käytännössä toimi oli ihminen miten ihana vaan. Tuo sisin jo kertoo, että kyseessä on ihminen, jonka kanssa olisi pohja kunnossa merkittävään ihmissuhteeseen: joko ystävänä tai sitten rakastettuna. Sen kolahtaisiko romanttisesti molemmin puolin irl, näkee vain irl.

        Ihminen toki voi tarkoituksella antaa eri kuvan (alter ego), tai se mitä sanoo heijastaa enemmän omaa toivetta itsestään kuin mitä oikeasti. Ihan samaa tapahtuu oikeassa elämässä. Ihminen voi olla sisältä tempperamenttinen ja intohimoinen (en puhu vain parisuhteesta vaan kaikesta tekemisestä), mutta hallita tunteensa hyvin irl ja se aito sisin ei välttämättä näy pinta-treffailussa tai arjessa mitenkään, jos ei ole tarkkasilmäinen. Tästä esimerkki työelämästä: työkaveri, jonka silloin olin tuntenut ehkä vuoden sanoi, että sä olet niin rauhallinen etkä hermostu mistään. Toinen, joka tunnen melkein 20v, tokas virnuillen vierestä tietäsitpä vaan…(ei ollut mukana keskustelussa, mutta istui silloin avokonttorissa tuon toisen vieressä). Toinen esimerkki on seminaarit, joissa on usein get together (pylvästelyä ja small talk ihmisten kanssa)(ennen koronaa). Yksi introverttityökaveri kerran sanoi, että sä olet kuin kala vedessä. Uit sujuvasti ja silmät loistaa, näkee että sä tykkäät (itse inhosi get together). Hah. Totuus on, että osaan sen (halutessani), omien ystävien kanssa viihdyin (noita on töistä jäänyt), mutten todellakaan nauti enkä viihdy. Se sisin ei aina näy irl ulos ihan samanlaisena kuin mitä se aidoimmillaan on, koska ihminen pystyy hillitsemään tarvittaessa usein ulospäin näkyviä reaktioitaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset on erilaisia…. Itse taas näen, että kirjoittamalla näkee sisään nopeammin. Ajatukset, arvomaailma, tunneyhteys, aaltopituus, kohtaako sielut, miten pää leikkaa. Ihmiselle on helpompi puhua asioita, joita ei ihan uudelle ihmiselle irl taatusti puhuisi ilman varautumista noin vaan mm. seksi. Koska ei tunneta, on helpompi olla oma sisin itsensä ilman sovinnaisuuden ja erinäisten kilpien suojaa. Vaikka jos joku tilanne saisi reagoimaan, voi hyvin ottaa aikalisän ja olla vaikka iltapäivän pois palstalla ilman isompaa huomiota. Oikeassa elämässä sama on vaikeampaa ilman vaaraa loukkaantumista.

        Jos tuo sisin ei kohtaa, ei pidempi aikainen suhde käytännössä toimi oli ihminen miten ihana vaan. Tuo sisin jo kertoo, että kyseessä on ihminen, jonka kanssa olisi pohja kunnossa merkittävään ihmissuhteeseen: joko ystävänä tai sitten rakastettuna. Sen kolahtaisiko romanttisesti molemmin puolin irl, näkee vain irl.

        Ihminen toki voi tarkoituksella antaa eri kuvan (alter ego), tai se mitä sanoo heijastaa enemmän omaa toivetta itsestään kuin mitä oikeasti. Ihan samaa tapahtuu oikeassa elämässä. Ihminen voi olla sisältä tempperamenttinen ja intohimoinen (en puhu vain parisuhteesta vaan kaikesta tekemisestä), mutta hallita tunteensa hyvin irl ja se aito sisin ei välttämättä näy pinta-treffailussa tai arjessa mitenkään, jos ei ole tarkkasilmäinen. Tästä esimerkki työelämästä: työkaveri, jonka silloin olin tuntenut ehkä vuoden sanoi, että sä olet niin rauhallinen etkä hermostu mistään. Toinen, joka tunnen melkein 20v, tokas virnuillen vierestä tietäsitpä vaan…(ei ollut mukana keskustelussa, mutta istui silloin avokonttorissa tuon toisen vieressä). Toinen esimerkki on seminaarit, joissa on usein get together (pylvästelyä ja small talk ihmisten kanssa)(ennen koronaa). Yksi introverttityökaveri kerran sanoi, että sä olet kuin kala vedessä. Uit sujuvasti ja silmät loistaa, näkee että sä tykkäät (itse inhosi get together). Hah. Totuus on, että osaan sen (halutessani), omien ystävien kanssa viihdyin (noita on töistä jäänyt), mutten todellakaan nauti enkä viihdy. Se sisin ei aina näy irl ulos ihan samanlaisena kuin mitä se aidoimmillaan on, koska ihminen pystyy hillitsemään tarvittaessa usein ulospäin näkyviä reaktioitaan.

        Nyt töihin… 30s alakerrasta yläkertaan ja kone auki…


      • Kuten edellinen kommentoija, minäkin pidän siitä että pääsen tutustumaan ensin ihmisen ajatuksiin. Ja kirjallisesti, ei naamatusten näyttäisi ihmiset enemmän pohtivan rehellisiä ajatuksiaan ja näkemyksiään, kun irl naamatusten on omat jännitteensä ja häiriötekijät.

        Itse olen kokenut helpoksi tutustua kirjoitellen siihen asti, että molemmista tuntuu että voisi tavata. Ja ainahan voi soittaakin tai videopuheluja ottaa oheen. Näkee millainen ihminen vastassa on.

        Mä olen tyyppiä, tutustutaan rauhassa niinpä en parin näkemisen perusteella saa tarpeeksi irti toisesta.


      • Anonyymi
        JasuM kirjoitti:

        Kuten edellinen kommentoija, minäkin pidän siitä että pääsen tutustumaan ensin ihmisen ajatuksiin. Ja kirjallisesti, ei naamatusten näyttäisi ihmiset enemmän pohtivan rehellisiä ajatuksiaan ja näkemyksiään, kun irl naamatusten on omat jännitteensä ja häiriötekijät.

        Itse olen kokenut helpoksi tutustua kirjoitellen siihen asti, että molemmista tuntuu että voisi tavata. Ja ainahan voi soittaakin tai videopuheluja ottaa oheen. Näkee millainen ihminen vastassa on.

        Mä olen tyyppiä, tutustutaan rauhassa niinpä en parin näkemisen perusteella saa tarpeeksi irti toisesta.

        Juu, täällä ihmiset kirjoittaa raikkaasti, samoin ehkä yksityisviesteilläkin, mutta lopulta se totuus on irl.
        Siellä se ihmisen kohtaaminen nenätysten on konkretiaa ja se mitä on ehkä kirjoitellen tuonut esiin, ei pädekään enää.

        Avoimuus ja suoruus ainakin monelta unohtuu ja asioita ruvetaan pyöristelemään ja vältellään. Lipsahduksia saattaa tulla, kun joutuu keskittymäänkin siihen mitä sanoo ja on. Enää ei voi tarkistaa tekstiään kokonaisuutena ja painaa lähetänappia vasta sitten, vaan kaikki mitä sanoi, meni jo.

        Ja tuossa mitä toi yllä kertonut sanoi vaikka tuosta työkavereistaan... niin 20 vuotta seurantana ei kerro lopulta ihmisestä mitään. Mä ainakin olen muuttunut jo alle 10 vuodessa käytökseltäni ja ajatusmaailmaltani niin paljon, että 20 vuotta minut tuntenut ei tuntisi minua sen paremmin kuin vuoden tuntenut, päinvastoin... se vuoden tuntenut ei tiedä muuta kuin mitä minä olen nyt, se ei sotke siihen sitä mitä olen ollut ennen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu, täällä ihmiset kirjoittaa raikkaasti, samoin ehkä yksityisviesteilläkin, mutta lopulta se totuus on irl.
        Siellä se ihmisen kohtaaminen nenätysten on konkretiaa ja se mitä on ehkä kirjoitellen tuonut esiin, ei pädekään enää.

        Avoimuus ja suoruus ainakin monelta unohtuu ja asioita ruvetaan pyöristelemään ja vältellään. Lipsahduksia saattaa tulla, kun joutuu keskittymäänkin siihen mitä sanoo ja on. Enää ei voi tarkistaa tekstiään kokonaisuutena ja painaa lähetänappia vasta sitten, vaan kaikki mitä sanoi, meni jo.

        Ja tuossa mitä toi yllä kertonut sanoi vaikka tuosta työkavereistaan... niin 20 vuotta seurantana ei kerro lopulta ihmisestä mitään. Mä ainakin olen muuttunut jo alle 10 vuodessa käytökseltäni ja ajatusmaailmaltani niin paljon, että 20 vuotta minut tuntenut ei tuntisi minua sen paremmin kuin vuoden tuntenut, päinvastoin... se vuoden tuntenut ei tiedä muuta kuin mitä minä olen nyt, se ei sotke siihen sitä mitä olen ollut ennen.

        Joo. Minustakin saa täällä kuulemma puheliaan ja jotenkin vauhdikkaamman kuvan kirjoitusteni perusteella, kun irl olen kyllä juuri sitä mitä kirjoitan mutta rauhallinen. En mikään sählä tai hölpöttäjä.

        Toki mulla on ne vilkkaammatkin hetkeni, kun suu käy kun rokkapata. Mutta tuttujen kesken. Vieraiden kesken tulee oltua melko pidättyväinen. Toisin kun täällä kehtaa olla avoimesti mitä on, tykättiin tai ei.

        Se on totta, että 20 vuodessa muuttuu, en tiedä muuttuuko perustemperamentti, mutta moni asia on mullakin ihan toisin, mitä 20 v sitten.


      • JasuM kirjoitti:

        Joo. Minustakin saa täällä kuulemma puheliaan ja jotenkin vauhdikkaamman kuvan kirjoitusteni perusteella, kun irl olen kyllä juuri sitä mitä kirjoitan mutta rauhallinen. En mikään sählä tai hölpöttäjä.

        Toki mulla on ne vilkkaammatkin hetkeni, kun suu käy kun rokkapata. Mutta tuttujen kesken. Vieraiden kesken tulee oltua melko pidättyväinen. Toisin kun täällä kehtaa olla avoimesti mitä on, tykättiin tai ei.

        Se on totta, että 20 vuodessa muuttuu, en tiedä muuttuuko perustemperamentti, mutta moni asia on mullakin ihan toisin, mitä 20 v sitten.

        Tai näin olen niiltä kuullut joita olen irl tavannut keskustelupalstalta. Tai kirjeenvaihdossa aikoinaan.

        Yllätys on ollut miten hillitty olen, kun palstalla saa riehakkaan kuvan kuulemma huumorini tms. vuoksi. :)


    • Anonyymi

      Viinaa juomalla m ies tutustu naisiin ja silloin mies voi löytää kumppanin. Te palstalaiset olette yksinäisiä eikä teillä ole ystäviä.

      T viinamies

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Paljonko aikaa on kulunut siitä kun viimeksi tapasit hänet?

      Päiviä? Viikkoja? Kuukausia? Vuosia?
      Ikävä
      48
      2110
    2. Se oli siinä sitten

      Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt kaiken maan Ukrainalle toimittaman sotilaallisen tuen tauolle, kertoo
      NATO
      690
      2080
    3. Mikä sinua ja kaivattuasi

      Yhdistää?
      Ikävä
      120
      1983
    4. Tiedätkö, että haluaisin panna

      Sinua. Onko sinulla samanlaiset ajatukset ja tunteet?
      Ikävä
      76
      1678
    5. Ajelen varmaan siellä suunnalla

      taas yöllä, vahingossa käyn sun pihalla. 😏 m
      Ikävä
      48
      1668
    6. Trump tekee rauhan Amerikan ja Venäjän ehdoilla

      Ukraina luovuttaa Venäjän haluamat alueet Venäjälle. Ukraina luovuttaa Amerikan haluamat arvokkaat mineraalit Amerikall
      Maailman menoa
      237
      1543
    7. Hyväksytty kaivattusi

      Vartaloa vai et? Rehellinen vastaus
      Ikävä
      31
      1321
    8. Syvälliset keskustelut

      Olisivat tärkeintä ensisijaisesti hänen kanssaan Tulisi sellainen hetki, mutta kaikki meni pieleen
      Ikävä
      20
      1269
    9. Olisipa sitä henkisesti eheämpi ja rohkeampi

      mikään maallinen mammona ei itseäni kiinnosta, eikä sen menetys kiinnostus. Mutta kun kohtaa jonkun sykäyttävän ihmisen,
      Ikävä
      17
      1155
    10. Kyllähän tämä vähän kirpaisee

      Mutta oman sisäisen rauhan vuoksi jätän sinut nyt historiaan. Todennäköisesti olet jo sinäkin mennyt eteenpäin. Olipah
      Ikävä
      38
      1097
    Aihe