...tuli tapaus, jossa isä oli lääkärinlausunnolla määritelty kelvottomaksi huoltajaksi huoltajuuskiistassa, ja häneltä oli evätty lastensa huoltajuus.
Isukkia oli vähän ihmetyttänyt, kun ko. lääkäri ei ollut koskaan häntä tavannut.
Kun asiaa pengottiin, kävi ilmi, että lääkäri oli nojautunut vain ex-vaimon tarinaan asiasta...
Noh... asia päättyi lopulta oikeaan suuntaan, kun lääkäri on saamassa nyt potkut ja mies lopulta lastensa osahuoltajuuden tapaamisoikeuksineen... Kuitenkin vasta pitkällisen prosessin jälkeen.
Toisaalta tämmöiset esimerkit kertovat karua kieltään yhteiskuntiemme ilmapiiristä näissä asioissa - kun yleensä on edes mahdollista, että lääkärit toimivat näin löperösti (kyseessä oli psykiatrian erikoislääkäri muistaakseni)... ja nainen on se ainut osapuoli, jota kuunnellaan.
Toisaaltahan vastaavanlaista juttua on lääkärien toimintapolitiikoissa ollut mm. vakuutusyhtiöiden lääkärien lausunnoissa... tiedetään tapauksia näkemättä ja kuulematta hyvin, ettei heissä (tällä kertaa näin päin) ole mitään vikaa :-)
Eilen ajankohtaisohjelmassa....
9
610
Vastaukset
- xxxxx
Mikä ihme on se mafia, joka tällaista saa aikaan? Kenen etu on suosia kategorisesti aina naista? No, ONNEKSI tuo lääkäri on saamassa potkut. Ehkä jotakin oikeutta maailmassa.
- Sanelma
Muistelen hämärästi lukeneeni jostain skandaalista; joku sai sukulaiselleen hullun paperit ja siten pakkohoitoon. Lääkäri ei ollut kai edes nähnyt tätä "hullua". Tapahtuukohan tämmöistä paljonkin? Kätevä tapa päästä iäkkään sukulaisen varoihin kiini, jollei kääkkä suostu kuolemaan pois alta kunniallisesti.
Ja jossain narsistinen mies lumosi viranomaiset uskomaan, että vaimonsa poti niin pahaa synnytyksen jälkeistä masennusta, että oli vaaraksi itselleen ja lapsilleen. Mitenkähän siinäkin loppujen lopuksi mahtoi käydä.- The Rat
> Ja jossain narsistinen mies lumosi viranomaiset uskomaan, että
> vaimonsa poti niin pahaa synnytyksen jälkeistä masennusta, että
> oli vaaraksi itselleen ja lapsilleen. Mitenkähän siinäkin loppujen
> lopuksi mahtoi käydä.
Voin sanoa että todennäköisesti ei hyvin.
Suurin osa naisista kai kokeen jonkinlaista synnytyksen jälkeistä masennusta. Parasta silloin on pitää suu tiukasti supussa, ainakaan neuvolassa ei moisesta kannata inahtaakaan.
Meillä kun tuore äiti joutui olemaan vuoteen omana lähes kuukauden synnytyksen jälkeen, pidin lievää masennusta ihan normaalina tilana (ei toki suotavana). Sattui sitten neuvolassa tulemaan puheeksi että on väsynyt ja vähän masentunut - ja alta viikon oltiin psykiatrin puheilla... Ja sitten toisen... Ja sitten olikin pari topakkaa tätiä kyselemässä kaikkea henkilökohtaista siitä lapsen hoidosta...
No, nopeasti oppi kertomaan satuja siitä kuinka ihanaa kaikki on, ketään ei enää väsytä, lapsi ei itke koskaan ja kaikki ovat niin iloisia että.
Masennuskin meni ohi, niin kuin niillä on tapana mennä, joskus sen ensimmäisen psykokäynnin jälkeen. Varsin paljon varmaan auttoi nukahtamislääke jota sai lääkäriltä (vaikka en itse kyllä pillereitä popsikaan). Kohta puoli vuotta tässä oravanpyörässä pyöritty ja nyt näyttää siltä että tästä selviää.
Epäilen että jos joku olisi edes henkäissyt siihen suuntaan että meillä on lapsi vaarassa äidin masennuksen takia (ei ole, eikä ollut), niin emme olisi nähneet siitä vilaustakaan ennen kuin se täyttää 18... Tuntuvat ottavan aika virkaintoisesti tuon kyseisen asian. Hyvähän se toki on että ottavat tuon vakavissaan (kun kauheuksiakin tapahtuu), mutta kyllä tuollaiset ylilyönnit vähän hirvittävät. - proffan rouva
The Rat kirjoitti:
> Ja jossain narsistinen mies lumosi viranomaiset uskomaan, että
> vaimonsa poti niin pahaa synnytyksen jälkeistä masennusta, että
> oli vaaraksi itselleen ja lapsilleen. Mitenkähän siinäkin loppujen
> lopuksi mahtoi käydä.
Voin sanoa että todennäköisesti ei hyvin.
Suurin osa naisista kai kokeen jonkinlaista synnytyksen jälkeistä masennusta. Parasta silloin on pitää suu tiukasti supussa, ainakaan neuvolassa ei moisesta kannata inahtaakaan.
Meillä kun tuore äiti joutui olemaan vuoteen omana lähes kuukauden synnytyksen jälkeen, pidin lievää masennusta ihan normaalina tilana (ei toki suotavana). Sattui sitten neuvolassa tulemaan puheeksi että on väsynyt ja vähän masentunut - ja alta viikon oltiin psykiatrin puheilla... Ja sitten toisen... Ja sitten olikin pari topakkaa tätiä kyselemässä kaikkea henkilökohtaista siitä lapsen hoidosta...
No, nopeasti oppi kertomaan satuja siitä kuinka ihanaa kaikki on, ketään ei enää väsytä, lapsi ei itke koskaan ja kaikki ovat niin iloisia että.
Masennuskin meni ohi, niin kuin niillä on tapana mennä, joskus sen ensimmäisen psykokäynnin jälkeen. Varsin paljon varmaan auttoi nukahtamislääke jota sai lääkäriltä (vaikka en itse kyllä pillereitä popsikaan). Kohta puoli vuotta tässä oravanpyörässä pyöritty ja nyt näyttää siltä että tästä selviää.
Epäilen että jos joku olisi edes henkäissyt siihen suuntaan että meillä on lapsi vaarassa äidin masennuksen takia (ei ole, eikä ollut), niin emme olisi nähneet siitä vilaustakaan ennen kuin se täyttää 18... Tuntuvat ottavan aika virkaintoisesti tuon kyseisen asian. Hyvähän se toki on että ottavat tuon vakavissaan (kun kauheuksiakin tapahtuu), mutta kyllä tuollaiset ylilyönnit vähän hirvittävät.Näinpä se on, tuumaa aikoinaan itsekin jatkuviin kyselyihin vastannut. Toinen tilanne, jossa virkaintoisuutta esiintyy on kun nainen menee paikkauttamaan kulmaansa. Melkoisella kysymysmyrskyllä testataan tarinan todenpitävyyttä ja silti epäilys jää leijumaan ilmaan. Nainenkin voi kuitenkin loukata itsensä myös muuhun kuin miehen nyrkkiin tai miehen avustuksella.
Molemmat tärkeitä kysymyksiä. Liialla virkaintoisuudella voi kuitenkin olla toinenkin puoli, mitä ilmeisimmin tarkoitat sinäkin. - Diplomaatin rouva
proffan rouva kirjoitti:
Näinpä se on, tuumaa aikoinaan itsekin jatkuviin kyselyihin vastannut. Toinen tilanne, jossa virkaintoisuutta esiintyy on kun nainen menee paikkauttamaan kulmaansa. Melkoisella kysymysmyrskyllä testataan tarinan todenpitävyyttä ja silti epäilys jää leijumaan ilmaan. Nainenkin voi kuitenkin loukata itsensä myös muuhun kuin miehen nyrkkiin tai miehen avustuksella.
Molemmat tärkeitä kysymyksiä. Liialla virkaintoisuudella voi kuitenkin olla toinenkin puoli, mitä ilmeisimmin tarkoitat sinäkin.Erinomaista että vihdoin lääkärit ja muut viranomaiset aktiivisesti kiinnittävät huomioita naisten epäilyttävän näköisiin vammoihin. Varsinkin jos sama ihminen käy toistuvasti paikkauttamassa kulmiaan. Liian kauan naisenhakkausta pidettiin perheen sisäisenä asiana johon ei ulkopuolisen ei ollut suotavaa puuttua. Häpeä estää usein naista oma-aloitteisesti kertomasta todellista tilannetta.
- j.pukkila
..varmaan jokaiseen ammattikuntaan..??
- Ent. pääjohtajan rouva, nyk...
vom kirjoitti:
...myöskin diplomaatipiireihin!
vomEttä kuinka?
Ent. pääjohtajan rouva, nyk... kirjoitti:
Että kuinka?
Sitä vaan halusin kertoa, että naisten pahoinpitelyihin syyllistyvät kaikki sosiaaliluokat, työttömistä diplomaatteihin!!!
vom
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa1153153- 122046
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos371895Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin4011763Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly211661Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681477- 1201311
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul101201- 131196
- 201059