Eli jo armeijan käynyt nuori mies olen ja vieläkin asun kotona vanhempien luona. Suunnitelmana oli, että haen töitä intin jälkeen ja menisin töihin ja aloittaisin oman elämän. Se ei nyt toimikaan niin helposti, töitä ei meinaa millään löytyä vaikka joka päivä olen hakenut (sähköala) ja tuilla ei pitkälle pötkitä enkä liiemmin tukia haluaisikaan. Sitäpaitsi maailmanloppu kolkuttelee jo ovella joten onko sinänsä järkeäkään enää omille muuttaa korkeintaan muutamiksi vuosiksi kun asiat menee huonompaan suuntaan.
Ongelmana on se että en tiedä, lässyttävätkö vanhempani minulle vai onko se oikeasti heidän puhetyylinsä. Silloin kuin olin -lapsi- minulle aina välillä lässytettiin ja tottakai kuten kuuluukin, tästä syystä en osaa erottaa kohtelevatko vanhempani minua 24/7 lapsena vai onko se heidän luonteensa. Suren millainen olen heitä kohtaan päivittäin mutta en voi muuta koskaan pää hajoaa enkä kestä tai siedä enää lapsenomaista kohtelua sen missään muodoissa. Tätä asiaa ei voi ottaa vanhempieni kanssa puheeksi, se on evain ehdoton ei jotta vältytään suuremmilta loukkaantumisilta.
Kellään vastaavanlaista tilannetta ollut?
Miten parantaa välit vanhempiin alkavalla aikuisiällä?
Anonyymi-ap
1
115
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/2091608Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1391358- 541123
- 72995
- 52969
- 106912
Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva52903Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53850- 82830
- 31764