Pyörre lavuaarissa

Istu siinnä altaan reunalla ja kiskaise sata kertaa tulppa irti täydellä lastilla, hengitä sisäänpäin. Jos noin sata kertaa menee sillä kertaa samaan suuntaan, niin tee sen jälkeen koe kymmenen tuhatta kertaa, jos vaikka se sadan jatkumo oli satunnainen.
Jos häiritsee siivilän reiät, mene naapuriin tai serkulle ja tee sama testi.
Jonain päivänä tulet uskovaiseksi fysiikan laeista...

tehkäätutkimus kirjoitti:

Istu siinnä altaan reunalla ja kiskaise sata kertaa tulppa irti täydellä lastilla, hengitä sisäänpäin. Jos noin sata kertaa menee sillä kertaa samaan suuntaan, niin tee sen jälkeen koe kymmenen tuhatta kertaa, jos vaikka se sadan jatkumo oli satunnainen.
Jos häiritsee siivilän reiät, mene naapuriin tai serkulle ja tee sama testi.
Jonain päivänä tulet uskovaiseksi fysiikan laeista...

Lue lisää

Ensimmäinen järkevä kommentti, vaikkakin oli provo.

Kimmo Pietiläinen: "Mikä on villakoiran ydin? 50 tieteen mysteeriä" kirjassa on luku "Kumpaan suuntaan vesi kiertää pesualtaassa?". Luvussa on käsitelty tätä yleisesti tunnettua väittämää ja ikuista kiistan aihetta, sekä annettu vastaus kysymykseen.

Tehtäessä koe pesualtaan kaltaisella pienellä vesiastialla, ympäristötekijät vaikuttavat häiritsevästi ja kokeen monista toistoista havaintona on, että pyöriminen tapahtuu satunnaisesti jompaan kumpaan suuntaan.
1962 amerikkalainen fyysikko Ascher H. Shapiro teki Massachusetts Institute of Technology:n kellarissa kokeen pyöreällä altaalla, jonka halkaisija oli 6' (n.1,8 m). Veden annettiin seistä altaassa 24 h, allas oli varustettu kannella, tärinänvaimentimilla ja tulppa poistettiin alapuolelta. Koe osoitti, että poistuva vesi kiersi aina oikealle eli myötäpäivään.

Koe toistettiin Austraaliassa 1965 ja toteamuksena oli, että vesi eteläisellä pallonpuoliskolla poistuessaan kiertää aina vastapäivään eli vasemmalle. Sama maan pyörimisestä johtuva - Coriolis-ilmiö - joka vaikuttaa merivirtoihin ja sääilmiöihin vaikuttaa myös pesualtaan veteen.

Molemmista mainituista kokeista löytyy googlella lukuisia kohteita, kuten vaikka:
http://www.abc.net.au/science/k2/moments/s1244639.htm

ihmettelijä kirjoitti:

Kimmo Pietiläinen: "Mikä on villakoiran ydin? 50 tieteen mysteeriä" kirjassa on luku "Kumpaan suuntaan vesi kiertää pesualtaassa?". Luvussa on käsitelty tätä yleisesti tunnettua väittämää ja ikuista kiistan aihetta, sekä annettu vastaus kysymykseen.

Tehtäessä koe pesualtaan kaltaisella pienellä vesiastialla, ympäristötekijät vaikuttavat häiritsevästi ja kokeen monista toistoista havaintona on, että pyöriminen tapahtuu satunnaisesti jompaan kumpaan suuntaan.
1962 amerikkalainen fyysikko Ascher H. Shapiro teki Massachusetts Institute of Technology:n kellarissa kokeen pyöreällä altaalla, jonka halkaisija oli 6' (n.1,8 m). Veden annettiin seistä altaassa 24 h, allas oli varustettu kannella, tärinänvaimentimilla ja tulppa poistettiin alapuolelta. Koe osoitti, että poistuva vesi kiersi aina oikealle eli myötäpäivään.

Koe toistettiin Austraaliassa 1965 ja toteamuksena oli, että vesi eteläisellä pallonpuoliskolla poistuessaan kiertää aina vastapäivään eli vasemmalle. Sama maan pyörimisestä johtuva - Coriolis-ilmiö - joka vaikuttaa merivirtoihin ja sääilmiöihin vaikuttaa myös pesualtaan veteen.

Molemmista mainituista kokeista löytyy googlella lukuisia kohteita, kuten vaikka:
http://www.abc.net.au/science/k2/moments/s1244639.htm

Lue lisää

Ei kai kukaan tässä keskustellussa ollut kiistämässä sitä, ettei Coriolis-voimaa esiintyisi. Kyse on ollut pikemminkin siitä, voiko voiman vaikutuksen nähdä niinkin pienessä systeemissä kuin pesualtaan vesi. Vastaus lienee edelleenkin, että ei voi, sillä esimerkiksi veden pintajännitys, konvektiovirtaukset ja tulpan avaamisen aiheuttamat pyörteilyt tekevät ilmiöstä satunnaisen.

ihmettelijä kirjoitti:

Kimmo Pietiläinen: "Mikä on villakoiran ydin? 50 tieteen mysteeriä" kirjassa on luku "Kumpaan suuntaan vesi kiertää pesualtaassa?". Luvussa on käsitelty tätä yleisesti tunnettua väittämää ja ikuista kiistan aihetta, sekä annettu vastaus kysymykseen.

Tehtäessä koe pesualtaan kaltaisella pienellä vesiastialla, ympäristötekijät vaikuttavat häiritsevästi ja kokeen monista toistoista havaintona on, että pyöriminen tapahtuu satunnaisesti jompaan kumpaan suuntaan.
1962 amerikkalainen fyysikko Ascher H. Shapiro teki Massachusetts Institute of Technology:n kellarissa kokeen pyöreällä altaalla, jonka halkaisija oli 6' (n.1,8 m). Veden annettiin seistä altaassa 24 h, allas oli varustettu kannella, tärinänvaimentimilla ja tulppa poistettiin alapuolelta. Koe osoitti, että poistuva vesi kiersi aina oikealle eli myötäpäivään.

Koe toistettiin Austraaliassa 1965 ja toteamuksena oli, että vesi eteläisellä pallonpuoliskolla poistuessaan kiertää aina vastapäivään eli vasemmalle. Sama maan pyörimisestä johtuva - Coriolis-ilmiö - joka vaikuttaa merivirtoihin ja sääilmiöihin vaikuttaa myös pesualtaan veteen.

Molemmista mainituista kokeista löytyy googlella lukuisia kohteita, kuten vaikka:
http://www.abc.net.au/science/k2/moments/s1244639.htm

Lue lisää

Ilmiön nimittäminen ikuiseksi kiistanaiheeksi vaikuttaa hieman liioittelulta ja asiakin oli jo edellä esitetty oikein.

Yleisesti syylliseksi on mainittu Coriolis-voima, ja sehän ei tietenkään pidä paikkaansa.
Tarkkaan ottaen tykinammuksen, ilmavirtauksen ym. suunnanmuutos maahan nähden johtuu siitä että Corioliskiihtyvyys (-voima) ei vaikuta niihin, eli täsmällisemmin pitäisi puhua Coriolis-ilmiöstä, joka aiheuttaa mm. massaan vaikuttavien voimien vaikutussuunnan muutokseen ja siten aikaansaa syklonin tai vastaavan ilmiön.

Hieman tarkempi syventyminen asiaan ja kriittisempi suhtautuminen netissä esiintyvään tietoon kielitaidon ja auttavan ymmärryksen lisäksi, voisi saada aikaan jopa jotain järkevää, kuten selvyyden puörteiden pyörintäsuunnasta.

ihmettelijä kirjoitti:

Kimmo Pietiläinen: "Mikä on villakoiran ydin? 50 tieteen mysteeriä" kirjassa on luku "Kumpaan suuntaan vesi kiertää pesualtaassa?". Luvussa on käsitelty tätä yleisesti tunnettua väittämää ja ikuista kiistan aihetta, sekä annettu vastaus kysymykseen.

Tehtäessä koe pesualtaan kaltaisella pienellä vesiastialla, ympäristötekijät vaikuttavat häiritsevästi ja kokeen monista toistoista havaintona on, että pyöriminen tapahtuu satunnaisesti jompaan kumpaan suuntaan.
1962 amerikkalainen fyysikko Ascher H. Shapiro teki Massachusetts Institute of Technology:n kellarissa kokeen pyöreällä altaalla, jonka halkaisija oli 6' (n.1,8 m). Veden annettiin seistä altaassa 24 h, allas oli varustettu kannella, tärinänvaimentimilla ja tulppa poistettiin alapuolelta. Koe osoitti, että poistuva vesi kiersi aina oikealle eli myötäpäivään.

Koe toistettiin Austraaliassa 1965 ja toteamuksena oli, että vesi eteläisellä pallonpuoliskolla poistuessaan kiertää aina vastapäivään eli vasemmalle. Sama maan pyörimisestä johtuva - Coriolis-ilmiö - joka vaikuttaa merivirtoihin ja sääilmiöihin vaikuttaa myös pesualtaan veteen.

Molemmista mainituista kokeista löytyy googlella lukuisia kohteita, kuten vaikka:
http://www.abc.net.au/science/k2/moments/s1244639.htm

Lue lisää

Vesi on pyörinyt pohjoisen kokeissa (Myötäpäivään) eli väärään suuntaan.
Lisäksi
Kun austraalialainen sanoo myötäpäivään kumpaa suuntaa hän silloin tarkoittaa.
Austraalia on lisäksi niin lähellä päiväntasaajaa ettei siellä ole kuin 10% koriolis voimista, siihen nähden kuin navoilla.
Kuten eka viestissäni mainitsi muut tekijät vaikutta enemmän, vaikka coriolis ilmiö on silti olemassa, kahvikuppia myöten.

airfoil kirjoitti:

Vesi on pyörinyt pohjoisen kokeissa (Myötäpäivään) eli väärään suuntaan.
Lisäksi
Kun austraalialainen sanoo myötäpäivään kumpaa suuntaa hän silloin tarkoittaa.
Austraalia on lisäksi niin lähellä päiväntasaajaa ettei siellä ole kuin 10% koriolis voimista, siihen nähden kuin navoilla.
Kuten eka viestissäni mainitsi muut tekijät vaikutta enemmän, vaikka coriolis ilmiö on silti olemassa, kahvikuppia myöten.

Lue lisää

jäi täälläkin vastaamatta?

Vai ymmärsinkö väärin?

kysymys! kirjoitti:

jäi täälläkin vastaamatta?

Vai ymmärsinkö väärin?

Koska päiväntasaajalla ei esiinny Coriolis-kiihtyvyyttä, niin muut syyt määrittävät syntyvän pyörteen suunnan. Jos systeemi on täysin symmetrinen, niin molemmat suunnat ovat yhtä todennäköisiä.

Tyydyttikö vastaus?

Jäärä kirjoitti:

Koska päiväntasaajalla ei esiinny Coriolis-kiihtyvyyttä, niin muut syyt määrittävät syntyvän pyörteen suunnan. Jos systeemi on täysin symmetrinen, niin molemmat suunnat ovat yhtä todennäköisiä.

Tyydyttikö vastaus?

Lue lisää

Laitampa kolmennen kerran vaikka Jäärä kyllä vastasi tyhjentävästi. Vesi pyörii kunpaansuuntaan sattuu, sattuu, sattuu, päiväntasaajalla, kuten muuallakin.

kysymys! kirjoitti:

jäi täälläkin vastaamatta?

Vai ymmärsinkö väärin?

Tieteen Kuvalehti numero 16/2000, sivu 11
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=7104_6

Sama teema, sama vastaus kuin "Mikä on villakoiran ydin" kirjassa. Selvällä suomella kirjoitettua tekstiä. Ei pitäisi kenellekään (Bertie) jäädä väärinymmmärtämisen vuoksi epäselväksi mistä on kyse.
Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ylhäältäpäin katsottuna oikealle, - alhaaltapäin katsottuna vasemmalle -.
Koko pohjoisella pallonpuoliskolla liikeradat kaartuvat oikealle. Esimerkki. Tunnin lentoajan omaava pohjoisnavalta kohti Tamperetta suunnattu ja ammuttu ohjus putoaa alas Etelä-Norjassa.
Coriolisvoima vaikuttaa pesualtaan veteen, mutta voiman heikkoudesta ja altaan pienestä koosta, sekä käytännön toimenpiteiden vaikutuksesta, ilmiö ei siinä anna merkkiä itsestään, oltiin missä hyvänsä.

myötäpäivään -> clockwise, clockwise rotation
vastapäivään -> anticlockwise, counter clockwise
Ellen erehdy, niin viisarikellot käyvät samaan suuntaan eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla.
Newtonin lait pätevät vakionopeutta pyörivässä koordinaatistossa vain, kun todellisten voimien kanssa otetaan huomioon kaksi näennäisvoimaa; Coriolisvoima ja keskihakuvoima.

ihmettelijä kirjoitti:

Tieteen Kuvalehti numero 16/2000, sivu 11
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=7104_6

Sama teema, sama vastaus kuin "Mikä on villakoiran ydin" kirjassa. Selvällä suomella kirjoitettua tekstiä. Ei pitäisi kenellekään (Bertie) jäädä väärinymmmärtämisen vuoksi epäselväksi mistä on kyse.
Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ylhäältäpäin katsottuna oikealle, - alhaaltapäin katsottuna vasemmalle -.
Koko pohjoisella pallonpuoliskolla liikeradat kaartuvat oikealle. Esimerkki. Tunnin lentoajan omaava pohjoisnavalta kohti Tamperetta suunnattu ja ammuttu ohjus putoaa alas Etelä-Norjassa.
Coriolisvoima vaikuttaa pesualtaan veteen, mutta voiman heikkoudesta ja altaan pienestä koosta, sekä käytännön toimenpiteiden vaikutuksesta, ilmiö ei siinä anna merkkiä itsestään, oltiin missä hyvänsä.

myötäpäivään -> clockwise, clockwise rotation
vastapäivään -> anticlockwise, counter clockwise
Ellen erehdy, niin viisarikellot käyvät samaan suuntaan eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla.
Newtonin lait pätevät vakionopeutta pyörivässä koordinaatistossa vain, kun todellisten voimien kanssa otetaan huomioon kaksi näennäisvoimaa; Coriolisvoima ja keskihakuvoima.

Lue lisää

Liekö tarkoitus paikata edellisessä viestissäsi ollutta väärää tulkintaa pyörintäsuunnista
( airfoil jo asian totesi ja lisäksi antamassasi linkissä se oli kyllä oikein esitetty, mutta eipä tieto yltänyt tekstiisi ).

Lisäksi voisit hieman pohtia mikä on maahan nähden näennäisen liikesuunnan ja Coriolisvoiman ero, ja mihin suuntaan se Coriolisvoima oikeastaan kääntää liikettä jos se vaikuttaa ja Newtonin voima-vastavoima käsitekin olisi hyvä tuntea.

Jos esimerkissäsi ollut Tampereelle suunnatun ohjuksen rataan ei vaikuta mikään sivuttainen voima niin se jatkaa suoraan ja putoaa jonnekin Etelä-Norjaan siksi, että kohde on jo tunnissa liikkunut muualle.

Oletetaan toinen esimerkki jossa rakennetaan junarata suoraan pohjoisnavalta Tampereelle ja laitetaan juna kulkemaan sitä pitkin.

Tällöin Coriolisvoima vaikuttaa liikkuvaan junaan koko ajan ja sen suunta on vasemmalle
(anticlockwise), eli silloin kun Coriolisvoima vaikuttaa niin liikerata kaartuu vasemmalle mutta on maahan nähden suora.

Jos Coriolisvoima ei vaikuta niin liikerata on suora ja maahan nähden kaartuu oikealle.
(ja se pyörre syklonissa siis pyörii vastapäivään / anticlockwise, virtaus menee ensin oikealta ohi ja kaartuu vasemmalle pyrkien keskustaan. )

Nämä siis pohjoisella pallonpuoliskolla ( Northern Hemisphere ) ja tässä tapauksessa Coriolisvoima on oletettu maan pyörintäliikkeestä johtuvaksi välttäen keskustelua aiheesta mihin kaikkiin tapauksiin Corioliskiihtyvyys-käsite voidaan yhdistää. ja kyseessä on kiinteä koordinaatisto ettei tarvitse spekuloida mielivaltaisilla liikesuunnilla koordinaatistoa liikuttamalla.

Toivottavasti nämä esimerkit auttavat tämän pohjimmiltaan yksinkertaisen asian parempaan ymmärtämiseen.

Hauskoja hetkiä fysiikan kiehtovassa maailmassa edelleenkin.

bertie. kirjoitti:

Liekö tarkoitus paikata edellisessä viestissäsi ollutta väärää tulkintaa pyörintäsuunnista
( airfoil jo asian totesi ja lisäksi antamassasi linkissä se oli kyllä oikein esitetty, mutta eipä tieto yltänyt tekstiisi ).

Lisäksi voisit hieman pohtia mikä on maahan nähden näennäisen liikesuunnan ja Coriolisvoiman ero, ja mihin suuntaan se Coriolisvoima oikeastaan kääntää liikettä jos se vaikuttaa ja Newtonin voima-vastavoima käsitekin olisi hyvä tuntea.

Jos esimerkissäsi ollut Tampereelle suunnatun ohjuksen rataan ei vaikuta mikään sivuttainen voima niin se jatkaa suoraan ja putoaa jonnekin Etelä-Norjaan siksi, että kohde on jo tunnissa liikkunut muualle.

Oletetaan toinen esimerkki jossa rakennetaan junarata suoraan pohjoisnavalta Tampereelle ja laitetaan juna kulkemaan sitä pitkin.

Tällöin Coriolisvoima vaikuttaa liikkuvaan junaan koko ajan ja sen suunta on vasemmalle
(anticlockwise), eli silloin kun Coriolisvoima vaikuttaa niin liikerata kaartuu vasemmalle mutta on maahan nähden suora.

Jos Coriolisvoima ei vaikuta niin liikerata on suora ja maahan nähden kaartuu oikealle.
(ja se pyörre syklonissa siis pyörii vastapäivään / anticlockwise, virtaus menee ensin oikealta ohi ja kaartuu vasemmalle pyrkien keskustaan. )

Nämä siis pohjoisella pallonpuoliskolla ( Northern Hemisphere ) ja tässä tapauksessa Coriolisvoima on oletettu maan pyörintäliikkeestä johtuvaksi välttäen keskustelua aiheesta mihin kaikkiin tapauksiin Corioliskiihtyvyys-käsite voidaan yhdistää. ja kyseessä on kiinteä koordinaatisto ettei tarvitse spekuloida mielivaltaisilla liikesuunnilla koordinaatistoa liikuttamalla.

Toivottavasti nämä esimerkit auttavat tämän pohjimmiltaan yksinkertaisen asian parempaan ymmärtämiseen.

Hauskoja hetkiä fysiikan kiehtovassa maailmassa edelleenkin.

Lue lisää

Tieteen Kuvalehti:
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=7104_6
"Maan pohjoisella pallonpuoliskolla liikkuva kappale pyrkii kääntymään oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle."

Eisengleis-Bertie :
"Oletetaan toinen esimerkki jossa rakennetaan junarata suoraan pohjoisnavalta Tampereelle ja laitetaan juna kulkemaan sitä pitkin.
Tällöin Coriolisvoima vaikuttaa liikkuvaan junaan koko ajan ja sen suunta on vasemmalle
(anticlockwise), ..."

Pitääkö heittää kolikkoa siitä kumpi teistä on oikeassa, Tieteen Kuvalehti vai Sinä? Omituisen sekavaa höpinää koko juttusi, sotket selkeän asian monimutkaisen väärillä esimerkeillä.
Kannattaa selvittää itselleen käsitteet voima ja tukivoima.

Maan pyörimisliikkeestä johtuva voima vaikuttaa myös autoillessa ja pyrkii siirtämään ajoneuvoa meilläpäin tiellä ajettaessa (etelään, itään, pohjoiseen tai länteen, - samantekevää) ajosuuntaan nähden OIKEALLE. Renkaiden sivuttaispito ja kuskin korjausliikkeet estävät siirtymän, eikä autossa matkustavat ilmiötä havaitse.

Harras toiveeni on, ettet vastaa tähän viestiin.

ihmettelijä kirjoitti:

Tieteen Kuvalehti numero 16/2000, sivu 11
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=7104_6

Sama teema, sama vastaus kuin "Mikä on villakoiran ydin" kirjassa. Selvällä suomella kirjoitettua tekstiä. Ei pitäisi kenellekään (Bertie) jäädä väärinymmmärtämisen vuoksi epäselväksi mistä on kyse.
Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ylhäältäpäin katsottuna oikealle, - alhaaltapäin katsottuna vasemmalle -.
Koko pohjoisella pallonpuoliskolla liikeradat kaartuvat oikealle. Esimerkki. Tunnin lentoajan omaava pohjoisnavalta kohti Tamperetta suunnattu ja ammuttu ohjus putoaa alas Etelä-Norjassa.
Coriolisvoima vaikuttaa pesualtaan veteen, mutta voiman heikkoudesta ja altaan pienestä koosta, sekä käytännön toimenpiteiden vaikutuksesta, ilmiö ei siinä anna merkkiä itsestään, oltiin missä hyvänsä.

myötäpäivään -> clockwise, clockwise rotation
vastapäivään -> anticlockwise, counter clockwise
Ellen erehdy, niin viisarikellot käyvät samaan suuntaan eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla.
Newtonin lait pätevät vakionopeutta pyörivässä koordinaatistossa vain, kun todellisten voimien kanssa otetaan huomioon kaksi näennäisvoimaa; Coriolisvoima ja keskihakuvoima.

Lue lisää

Tota tais tieteen kuvalehti olla väärässä.
Päiväntasaajlla pystysuuntaan on koriolis ilmiötä, alaspäin menevä vesi pyrkii itään päin.

airfoil kirjoitti:

Tota tais tieteen kuvalehti olla väärässä.
Päiväntasaajlla pystysuuntaan on koriolis ilmiötä, alaspäin menevä vesi pyrkii itään päin.

Kyllä todella se päiväntasaajakin kuuluu pallomme pyörivään kokonaisuuteen eikä ole mikään ilmiöstä erillään oleva alue.

Myöskin hyvä osoitus siitä kuinka asiat on helppoja kun niihin hieman syventyy, sen sijaan että yrittää opetella ulkoa kirjoitettua "faktatietoa".

bertie. kirjoitti:

Kyllä todella se päiväntasaajakin kuuluu pallomme pyörivään kokonaisuuteen eikä ole mikään ilmiöstä erillään oleva alue.

Myöskin hyvä osoitus siitä kuinka asiat on helppoja kun niihin hieman syventyy, sen sijaan että yrittää opetella ulkoa kirjoitettua "faktatietoa".

Lue lisää

En nyt kyllä ymmärrä, miten tämä asia liittyy tuohon alkuperäiseen kysymykseen. Paitsi tietysti, että se lavuaarin pysytysuora pyörre kääntyy mittaamattoman lyhyen matkan verran itään painuessaan alaspäin.

Tässä yhteydessä voi jo puhua akateemisesta, periaatteellisesta lillukoinnista!

bertie. kirjoitti:

Kyllä todella se päiväntasaajakin kuuluu pallomme pyörivään kokonaisuuteen eikä ole mikään ilmiöstä erillään oleva alue.

Myöskin hyvä osoitus siitä kuinka asiat on helppoja kun niihin hieman syventyy, sen sijaan että yrittää opetella ulkoa kirjoitettua "faktatietoa".

Lue lisää

Kiitos bertie.
Seuraavalle tais olla jäärä. jos reikä olisikin lavuaarin seinässä ja lavuaari olisi iso, siis tosi iso silloin tulisi vesipyörre aina samaanuuntaan joskin pinnan aleneminen haittaisi
ilmiötä.

airfoil kirjoitti:

Tota tais tieteen kuvalehti olla väärässä.
Päiväntasaajlla pystysuuntaan on koriolis ilmiötä, alaspäin menevä vesi pyrkii itään päin.

Hyvin moniin ilmiöihin on kehitetty matemaattinen malli ja niin asia on myös Coriolisvoiman (C-voima) suhteen. Jäin sellaista palstan matemaatikoilta kaipaamaan, mutta kun ei ole näkynyt, niin kirjaan alkuun suurimman uteliaisuuden tyydyttämiseksi pari yksinkertaista voimayhtälöä.
C-voima=2*m*omega*v
Maapallon pinnalla on lisäksi otettava huomioon maantieteellinen leveys, koska se vaikuttaa liikesuunnan ja pyörimisakselin väliseen kulmaan sekä etäisyyteen.

- "Pystysuoraan" liikkeeseen vaikuttavan voiman kaava: F=2*m*omega*v*cos(phi)
- Maanpinnan tasossa tapahtuvaan liikkeeseen vaikuttava voima: F=2*m*omega*v*sin(phi)

Kaavoissa m=liikkuva massa, v=liikenopeus, omega=pyörivän koordinaatiston kulmanopeus (maapallolla omega=2*pii/86164s=7,292*10^-5/s), phi=maantieteellinen leveys.
Kaavoista huomataan, että kappaleen nopeus ja maantieteellinen leveys vaikuttavat C-voiman suuruuteen ja nopeuden pitää olla suuri jotta merkittävä voima syntyisi..
Esimerkki. Kun kuvitteellinen 10^5 kg massainen juna ajaa alueella 61° pohjoista leveyttä (Tre) nopeudella 200 km/h kohti pohjoista, niin junaan vaikuttaa 710 N oikealle suuntautuva C-voima. Junan pyörät joutuvat muiden voimien lisäksi ottamaan vastaan tämän sivuttaisvoiman.

Tarkemmat kaavat nopeusvektoreille ja 3-ulotteinen koordinaatisto on kuvattu mm. allaolevassa linkissä. Siellä on myös taulukko 6.1, johon on koottu liikesuuntaa (Bewegungsrichtung) vastaava C-voimakomponentti(t) ja poikkeamissuunta (Ablenkungsrichtung).
Alasivulle ei ole suoraa linkkiä, vaan osoitteessa
http://www.th.physik.uni-frankfurt.de/~luedde/Lecture/Mechanik/Intranet/index.html

tulee avata kansio 6. Rotierende Systeme -> Scheinkräfte -> Corioliskraft
Kansiossa 6. on lisäksi tiedosto, jonka ikonina on arkistokkaappi. Täällä on nähtävissä 3- ja 2-ulotteiseen koordinaatistoon sijoittuva graafinen animaatio veden vakionopeudella alakautta purkautuessa synnyttämästä pyörteestä.

1. maailmansodan aikoina englantilaiset tykkimiehet ihmettelivät Falklandin lähellä (Argentiinan rannikolla) käydyssä meritaistelussa ei kummenpaa kuin sitä, miksi ihmeessä heidän koti-Englannissa niin huolellisesti säädetyt tähtäimet johtivat siihen, että tykit ampuivat säännöllisesti maaleista 100 m vasemmalle. (osakäännös Corioliskraft linkin tekstistä)
Se joka nykyaikana on saanut tykistön tulenjohtokoulutusta, on varmasti kuullut Coriolisilmiöstä ja sen vaikutuksesta ammuksen rataan. Kuullun unohtaminen on kyllä täysin hyväksyttävä inhimillinen syy siihen, vaikei asia ei ihan heti mieleen tulekaan.

Tarkkaavaisina kuulijoina havaitsitte, että Tieteen Kuvalehden artikkelissa oli päiväntasaajalla ilmenevä C-voima kuvattu puutteellisesti. Tarkoittivat kuitenkin sitä tosiasiaa, että C-voiman vaakakomponentti pienenee lähestyttäessä päiväntasaajaa [sin(phi)->0] ja on päiväntasaajalla nolla. Vaakakomponentti on se, jonka merkitys on ratkaiseva pyörteen suunnan muodostumisessa. Pystysuora komponentti ei vaikuta näkyvällä tavalla liikkeeseen, koska maan vetovoima vaikuttaa samassa suunnassa ja hävittää tämän komponentin merkityksen.

Aina, siis aina, lähtee lavuaarin pyörre pyörimään myötäpäivään? Luulisi että jos se on niin satunnaista, niin pyörisi joskus eri suuntaankin. Lähden tekemään empiiristä tutkimusta, eli vessaan nykimään tulppaa. Tulen kohta takaisin. Teen kymmen koetta.

hampaiden pesijä kirjoitti:

Aina, siis aina, lähtee lavuaarin pyörre pyörimään myötäpäivään? Luulisi että jos se on niin satunnaista, niin pyörisi joskus eri suuntaankin. Lähden tekemään empiiristä tutkimusta, eli vessaan nykimään tulppaa. Tulen kohta takaisin. Teen kymmen koetta.

Lue lisää

Juu... nielen äskeisen varmuuteni.. En tehnyt kuin neljä "ajoa", tulos oli 2 myötäpäivään ja 2 vastapäivään. Eli satunnaiselta vaikuttaa.

ihmettelijä kirjoitti:

Hyvin moniin ilmiöihin on kehitetty matemaattinen malli ja niin asia on myös Coriolisvoiman (C-voima) suhteen. Jäin sellaista palstan matemaatikoilta kaipaamaan, mutta kun ei ole näkynyt, niin kirjaan alkuun suurimman uteliaisuuden tyydyttämiseksi pari yksinkertaista voimayhtälöä.
C-voima=2*m*omega*v
Maapallon pinnalla on lisäksi otettava huomioon maantieteellinen leveys, koska se vaikuttaa liikesuunnan ja pyörimisakselin väliseen kulmaan sekä etäisyyteen.

- "Pystysuoraan" liikkeeseen vaikuttavan voiman kaava: F=2*m*omega*v*cos(phi)
- Maanpinnan tasossa tapahtuvaan liikkeeseen vaikuttava voima: F=2*m*omega*v*sin(phi)

Kaavoissa m=liikkuva massa, v=liikenopeus, omega=pyörivän koordinaatiston kulmanopeus (maapallolla omega=2*pii/86164s=7,292*10^-5/s), phi=maantieteellinen leveys.
Kaavoista huomataan, että kappaleen nopeus ja maantieteellinen leveys vaikuttavat C-voiman suuruuteen ja nopeuden pitää olla suuri jotta merkittävä voima syntyisi..
Esimerkki. Kun kuvitteellinen 10^5 kg massainen juna ajaa alueella 61° pohjoista leveyttä (Tre) nopeudella 200 km/h kohti pohjoista, niin junaan vaikuttaa 710 N oikealle suuntautuva C-voima. Junan pyörät joutuvat muiden voimien lisäksi ottamaan vastaan tämän sivuttaisvoiman.

Tarkemmat kaavat nopeusvektoreille ja 3-ulotteinen koordinaatisto on kuvattu mm. allaolevassa linkissä. Siellä on myös taulukko 6.1, johon on koottu liikesuuntaa (Bewegungsrichtung) vastaava C-voimakomponentti(t) ja poikkeamissuunta (Ablenkungsrichtung).
Alasivulle ei ole suoraa linkkiä, vaan osoitteessa
http://www.th.physik.uni-frankfurt.de/~luedde/Lecture/Mechanik/Intranet/index.html

tulee avata kansio 6. Rotierende Systeme -> Scheinkräfte -> Corioliskraft
Kansiossa 6. on lisäksi tiedosto, jonka ikonina on arkistokkaappi. Täällä on nähtävissä 3- ja 2-ulotteiseen koordinaatistoon sijoittuva graafinen animaatio veden vakionopeudella alakautta purkautuessa synnyttämästä pyörteestä.

1. maailmansodan aikoina englantilaiset tykkimiehet ihmettelivät Falklandin lähellä (Argentiinan rannikolla) käydyssä meritaistelussa ei kummenpaa kuin sitä, miksi ihmeessä heidän koti-Englannissa niin huolellisesti säädetyt tähtäimet johtivat siihen, että tykit ampuivat säännöllisesti maaleista 100 m vasemmalle. (osakäännös Corioliskraft linkin tekstistä)
Se joka nykyaikana on saanut tykistön tulenjohtokoulutusta, on varmasti kuullut Coriolisilmiöstä ja sen vaikutuksesta ammuksen rataan. Kuullun unohtaminen on kyllä täysin hyväksyttävä inhimillinen syy siihen, vaikei asia ei ihan heti mieleen tulekaan.

Tarkkaavaisina kuulijoina havaitsitte, että Tieteen Kuvalehden artikkelissa oli päiväntasaajalla ilmenevä C-voima kuvattu puutteellisesti. Tarkoittivat kuitenkin sitä tosiasiaa, että C-voiman vaakakomponentti pienenee lähestyttäessä päiväntasaajaa [sin(phi)->0] ja on päiväntasaajalla nolla. Vaakakomponentti on se, jonka merkitys on ratkaiseva pyörteen suunnan muodostumisessa. Pystysuora komponentti ei vaikuta näkyvällä tavalla liikkeeseen, koska maan vetovoima vaikuttaa samassa suunnassa ja hävittää tämän komponentin merkityksen.

Lue lisää

Jos aina johtaa liikeyhtälöt Hamiltonin tai Lagrangen periaatteilla, niin ei tarvitse miettiä Coriolis-kiihtyvyyksiä erikseen, kun vain pitää huolen, että energiayhtälöt ovat oikein, ja ne on yleensä helppo saada oikein. Coriolis-termit erottaa sitten syntyvistä yhtälöistä yleensä kakkoskertoimistaan.

Kokemukseni mukaan suorien voimayhtälöiden muodostaminen hiemankaan mutkikkaammista systeemeistä on todella vaikeata, eivätkä ne ainakaan minun taidoillani läheskään joka kerta onnistu.

ihmettelijä kirjoitti:

Hyvin moniin ilmiöihin on kehitetty matemaattinen malli ja niin asia on myös Coriolisvoiman (C-voima) suhteen. Jäin sellaista palstan matemaatikoilta kaipaamaan, mutta kun ei ole näkynyt, niin kirjaan alkuun suurimman uteliaisuuden tyydyttämiseksi pari yksinkertaista voimayhtälöä.
C-voima=2*m*omega*v
Maapallon pinnalla on lisäksi otettava huomioon maantieteellinen leveys, koska se vaikuttaa liikesuunnan ja pyörimisakselin väliseen kulmaan sekä etäisyyteen.

- "Pystysuoraan" liikkeeseen vaikuttavan voiman kaava: F=2*m*omega*v*cos(phi)
- Maanpinnan tasossa tapahtuvaan liikkeeseen vaikuttava voima: F=2*m*omega*v*sin(phi)

Kaavoissa m=liikkuva massa, v=liikenopeus, omega=pyörivän koordinaatiston kulmanopeus (maapallolla omega=2*pii/86164s=7,292*10^-5/s), phi=maantieteellinen leveys.
Kaavoista huomataan, että kappaleen nopeus ja maantieteellinen leveys vaikuttavat C-voiman suuruuteen ja nopeuden pitää olla suuri jotta merkittävä voima syntyisi..
Esimerkki. Kun kuvitteellinen 10^5 kg massainen juna ajaa alueella 61° pohjoista leveyttä (Tre) nopeudella 200 km/h kohti pohjoista, niin junaan vaikuttaa 710 N oikealle suuntautuva C-voima. Junan pyörät joutuvat muiden voimien lisäksi ottamaan vastaan tämän sivuttaisvoiman.

Tarkemmat kaavat nopeusvektoreille ja 3-ulotteinen koordinaatisto on kuvattu mm. allaolevassa linkissä. Siellä on myös taulukko 6.1, johon on koottu liikesuuntaa (Bewegungsrichtung) vastaava C-voimakomponentti(t) ja poikkeamissuunta (Ablenkungsrichtung).
Alasivulle ei ole suoraa linkkiä, vaan osoitteessa
http://www.th.physik.uni-frankfurt.de/~luedde/Lecture/Mechanik/Intranet/index.html

tulee avata kansio 6. Rotierende Systeme -> Scheinkräfte -> Corioliskraft
Kansiossa 6. on lisäksi tiedosto, jonka ikonina on arkistokkaappi. Täällä on nähtävissä 3- ja 2-ulotteiseen koordinaatistoon sijoittuva graafinen animaatio veden vakionopeudella alakautta purkautuessa synnyttämästä pyörteestä.

1. maailmansodan aikoina englantilaiset tykkimiehet ihmettelivät Falklandin lähellä (Argentiinan rannikolla) käydyssä meritaistelussa ei kummenpaa kuin sitä, miksi ihmeessä heidän koti-Englannissa niin huolellisesti säädetyt tähtäimet johtivat siihen, että tykit ampuivat säännöllisesti maaleista 100 m vasemmalle. (osakäännös Corioliskraft linkin tekstistä)
Se joka nykyaikana on saanut tykistön tulenjohtokoulutusta, on varmasti kuullut Coriolisilmiöstä ja sen vaikutuksesta ammuksen rataan. Kuullun unohtaminen on kyllä täysin hyväksyttävä inhimillinen syy siihen, vaikei asia ei ihan heti mieleen tulekaan.

Tarkkaavaisina kuulijoina havaitsitte, että Tieteen Kuvalehden artikkelissa oli päiväntasaajalla ilmenevä C-voima kuvattu puutteellisesti. Tarkoittivat kuitenkin sitä tosiasiaa, että C-voiman vaakakomponentti pienenee lähestyttäessä päiväntasaajaa [sin(phi)->0] ja on päiväntasaajalla nolla. Vaakakomponentti on se, jonka merkitys on ratkaiseva pyörteen suunnan muodostumisessa. Pystysuora komponentti ei vaikuta näkyvällä tavalla liikkeeseen, koska maan vetovoima vaikuttaa samassa suunnassa ja hävittää tämän komponentin merkityksen.

Lue lisää

Bertie väitti edellä että voima on junan kulkusuuntaan vasemmalle, nyt se olis oikealle.

Kumpaan suuntaan se sitten vaikuttaa ?

sekaisin kirjoitti:

Bertie väitti edellä että voima on junan kulkusuuntaan vasemmalle, nyt se olis oikealle.

Kumpaan suuntaan se sitten vaikuttaa ?

Kolikkoa heittämällä tietysti saa erilaisiakin tuloksia (ihmettelijä), mutta kyllä se voima vaikuttaa junaan kulkusuunnassa vasemmalle riippumatta siitä kumpaan suuntaan juna kulkee.

bertie. kirjoitti:

Kolikkoa heittämällä tietysti saa erilaisiakin tuloksia (ihmettelijä), mutta kyllä se voima vaikuttaa junaan kulkusuunnassa vasemmalle riippumatta siitä kumpaan suuntaan juna kulkee.

Lue lisää

Luulisi asian olevan ainakin Ilmatieteen Laitoksella hanskassa.
http://www.fmi.fi/abc/index.html?C=C
ja Ilmatieteen Laitoksen sivulta C niinkuin Coriolisvoima. Kyllä se siitä vielä joskus selviää.

Kysymys. Miksi coriolisilmiöt eivät ylitä päiväntasaajaa?

Itse asiassa suuntaan vaikuttavat ne hyvin pienet muutokset, jotka tulppaa poistaessa pakostakin syntyvät. Kun pyörre saa alun jompaan kumpaan suuntaan, se vahvistaa itse itseään.
Hyvällä koejärjestelyllä coriolisvoiman vaikutus saatettaisiin saada näkyviin. Tarkasti samanlainen tulpan irroitus ja tuhat testiä. 550 - 450 olisi jo varsin merkittävä tulos.