Muistan kun joku aika sitten telkkarista tuli dokumentti,noista asteroideista,kiven murikoista,sitten siinä selitettiin että 1 murikka (melko iso) on tulossa kohti maapalloa,mutta kyllä vasta joskus kaukana tulevaisuudessa. Mitä sitten tapahtuu? vai pystyykö joku toinen murikka muuttamaan sen kulkua..tai ehkä ihminen on keksinyt jonkin ohjuksen sitten ampumaan kiveä niin,että muuttaa rataa..?
Iskeekö maahan asteroidi?
stupido
34
4197
Vastaukset
Hyvin kaukaisten tai erittäin soikiorataa kulkevien asteroidien radan tarkka laskeminen on kohtuullisen epätarkkaa, jos aikaskaala on useita vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Saattaa kivenmurikka tietysti läheltäkin mennä, mutta vasta varsin lähellä törmäyshetkeä pystytään varmasti sanomaan osuuko vai ei.
Ihmisen kyvyt riittävät vain varsin pienten kivien räjäyttelyyn ja silloinkin homma on erittäin riskialtista. Toivottavasti se suuri osuma sattuu vasta pitkän, pitkän ajan kuluttua.- Indiana-Joni
Faktaa on että suurta asteroidia on hyvin riskialtista räjäyttää kuten edellä mainittiin koska se voi pirstoutua useampaan pienempään osaan joka aiheuttaisi moninkertaista vahinkoa.
Tämä ei ole kuitenkaan suurin vaara koska asteroideilla on yleensä tietty planeettojen kaltainen rata joka on helppo laskea. Toista maata on taas sitten komeetat jonka radat ovat epä-symmetrisiä ja niiden radat voivat kulkea miten päin tahansa kuten ylhäältä alas tai vinottain toisin kuin asteroidien radat, siksi komeettojen ratoja on hyvin vaikea laskea. Tämä taas johtaa siihen että törmäyskurssilla oleva komeetta löydetään liian myöhään kuten 2 tai peräti 1 vuotta ennen törmäystä.
Voimme vain toivoa että tällaista ei ole lähiaikoina tulossa.
ps. joskushan sen kuitenkin on tapahduttava :-/turha murhe. Komeettojen radat oat aivan yhtä säännöllisiä kuin muidenkin taivaankapaleiden. Toiseksi niistä ei ole vaaraa, ne ovat pääasiassa likaista jäätä.
sharyn kirjoitti:
turha murhe. Komeettojen radat oat aivan yhtä säännöllisiä kuin muidenkin taivaankapaleiden. Toiseksi niistä ei ole vaaraa, ne ovat pääasiassa likaista jäätä.
Eipä kyllä tekisi mieli saada päähänsä muutaman kymmenen tai jopa sadan metrin halkaisijaista jäätynyttä lumipalloa, jonka nopeus on muutama kymmenen kilometriä sekunnissa.
En vähättelisi niidenkään vaarallisuutta, vaikka niiden tiheys on pienempi kuin kivimurikan, sillä nopeutta on todella tarpeeksi. Ilmakehän läpi tuollainen komeetta tulee murto-osa sekunnissa, ja jos se on kooltaan riittävän suuri, osa kiinteästä murikasta kohtaa myös maanpinnan.sharyn kirjoitti:
turha murhe. Komeettojen radat oat aivan yhtä säännöllisiä kuin muidenkin taivaankapaleiden. Toiseksi niistä ei ole vaaraa, ne ovat pääasiassa likaista jäätä.
" Komeettojen radat oat aivan yhtä säännöllisiä kuin muidenkin taivaankapaleiden."
Komeettojen tiukan elliptisiä ratoja ei voi verratta lähes ympyriäisiä ratoja kiertäviin planeettohin. Ellipsirata kulkee suhteellisen usein muiden planeettojen (etteenkin massiivisten Jupiterin ja saturnyksen) läheltä, joten niiden hiemankin pidemmän tähtäimen stabiilisuus on kyseenalaista. Ennemminkin niiden ratojen kehittyminen on kaaoottista."Faktaa on että suurta asteroidia on hyvin riskialtista räjäyttää kuten edellä mainittiin koska se voi pirstoutua useampaan pienempään osaan joka aiheuttaisi moninkertaista vahinkoa. "
Onko tuo todella faktaa? Minä en pidä mitenkään itsestäänselvänä, että kokonaisvahinko kasvaisi, jos esim 1km:n halkaisijainen asteroidi tai komeetta räjäytettäisiin pienempiin osiin. Mahdollisesti putoamispaikkoja voisi tulla useita, mutta lisäksi ilmakehän hidastava vaikutus tuntuisi paremmin pienempiin kappaleisiin. Pienemmät muruset tuhoutuisivat kokonaan ilmakehässä. Näiden osuus kokonaismassasta voisi olla huomattava. Lisäksi joku kappale voisi mennä kokonaan maan ohi, jos räjäytys tehtäisiin ajoissa.- Indiana-Joni
Yusa kirjoitti:
"Faktaa on että suurta asteroidia on hyvin riskialtista räjäyttää kuten edellä mainittiin koska se voi pirstoutua useampaan pienempään osaan joka aiheuttaisi moninkertaista vahinkoa. "
Onko tuo todella faktaa? Minä en pidä mitenkään itsestäänselvänä, että kokonaisvahinko kasvaisi, jos esim 1km:n halkaisijainen asteroidi tai komeetta räjäytettäisiin pienempiin osiin. Mahdollisesti putoamispaikkoja voisi tulla useita, mutta lisäksi ilmakehän hidastava vaikutus tuntuisi paremmin pienempiin kappaleisiin. Pienemmät muruset tuhoutuisivat kokonaan ilmakehässä. Näiden osuus kokonaismassasta voisi olla huomattava. Lisäksi joku kappale voisi mennä kokonaan maan ohi, jos räjäytys tehtäisiin ajoissa.No päätelmieni mukaan asteroidin räjäyttäminen ennen sen törmäystä voisi aiheuttaa sen että vaikka 1 km kokoinen kappale halkeaisi kahtia ja tekisi mahdollisesti vielä pahempaa jälkeä.
Eli asteroidin räjäyttäminen ennen sen törmäystä ei poistaisi tuhon uhkaa.
Olen kuitenkin samaa mieltä että pienempikokoista asteroidia kuten alle 1km voisi yrittää räjäyttää.
-> Nehän on suunnitellut jotain auringolla toimivaa superlaaseria joka höyrystäisi asteroidin pintaa ja työntäisi sitä uudelle radalle. Minusta tämä kuulostaa jokseenkin monimutkaiselta :-\ - raksu
Indiana-Joni kirjoitti:
No päätelmieni mukaan asteroidin räjäyttäminen ennen sen törmäystä voisi aiheuttaa sen että vaikka 1 km kokoinen kappale halkeaisi kahtia ja tekisi mahdollisesti vielä pahempaa jälkeä.
Eli asteroidin räjäyttäminen ennen sen törmäystä ei poistaisi tuhon uhkaa.
Olen kuitenkin samaa mieltä että pienempikokoista asteroidia kuten alle 1km voisi yrittää räjäyttää.
-> Nehän on suunnitellut jotain auringolla toimivaa superlaaseria joka höyrystäisi asteroidin pintaa ja työntäisi sitä uudelle radalle. Minusta tämä kuulostaa jokseenkin monimutkaiselta :-\"Eli asteroidin räjäyttäminen ennen sen törmäystä ei poistaisi tuhon uhkaa."
Kyse ei ollutkaan tuosta, vaan vähentäisikö se vahinkoja? Tuskin sentään niitä kasvattaisikaan...
Ja tosiaan kun tarpeeksi kaukana se räjähdys tehtäisiin, niin osa kappaleista menisi jo maapallon ohi.
Ja ei muuta ku kehittämään menetelmää, jolla isompikin kappale saatais räjäytettyä tomuksi! Indiana-Joni kirjoitti:
No päätelmieni mukaan asteroidin räjäyttäminen ennen sen törmäystä voisi aiheuttaa sen että vaikka 1 km kokoinen kappale halkeaisi kahtia ja tekisi mahdollisesti vielä pahempaa jälkeä.
Eli asteroidin räjäyttäminen ennen sen törmäystä ei poistaisi tuhon uhkaa.
Olen kuitenkin samaa mieltä että pienempikokoista asteroidia kuten alle 1km voisi yrittää räjäyttää.
-> Nehän on suunnitellut jotain auringolla toimivaa superlaaseria joka höyrystäisi asteroidin pintaa ja työntäisi sitä uudelle radalle. Minusta tämä kuulostaa jokseenkin monimutkaiselta :-\"asteroidin räjäyttäminen ennen sen törmäystä voisi aiheuttaa sen että vaikka 1 km kokoinen kappale halkeaisi kahtia ja tekisi mahdollisesti vielä pahempaa jälkeä"
Nykyään on "bunkkeripommeja", joilla saadaan tuhovaikutus ylettymään hyvinkin syvälle. Jos tekniikkaa kehitettäisiin edelleen, käytettäisiin ydinlatausta, niin olisi hyvin epätodennäköistä (miestäni), että asteroidi hajoisi kahteen suunnilleen yhtä suureen osaan. Sillonkaan kokonaistuho tuskin lisääntyisi, vaan arvattavasti hieman pienenisi. Todennäköisimmin nuo kaksi isoa kappaletta muodostaisivat ehkä 40% alkuperäismassasta ja loput 60% olisi pienempiä murikoita, soraa ja pölyä, joista ei juuri tulisi vahinkoa.
Mielestäni 1,0km ei ole mikään alaraja, vaikka vaikeudet kasvavat isompien ollessa kyseessä. Toisaalta noiden "kohtuullisten" klimppien törmäykset ovat todennäköisimpiä. Mutta niitä on myös vaikeinta ennakoida ajoissa.
Kokeiluja kannattaa tehdä ajoissa. Ensimmäinen vaatimaton yrityshän on ymmärtääkseni ensi maanantaina. Viikon päästä siis olemme ehkä hieman viisaampia.- moninkertaistaisi ehkä joss...
Yusa kirjoitti:
"Faktaa on että suurta asteroidia on hyvin riskialtista räjäyttää kuten edellä mainittiin koska se voi pirstoutua useampaan pienempään osaan joka aiheuttaisi moninkertaista vahinkoa. "
Onko tuo todella faktaa? Minä en pidä mitenkään itsestäänselvänä, että kokonaisvahinko kasvaisi, jos esim 1km:n halkaisijainen asteroidi tai komeetta räjäytettäisiin pienempiin osiin. Mahdollisesti putoamispaikkoja voisi tulla useita, mutta lisäksi ilmakehän hidastava vaikutus tuntuisi paremmin pienempiin kappaleisiin. Pienemmät muruset tuhoutuisivat kokonaan ilmakehässä. Näiden osuus kokonaismassasta voisi olla huomattava. Lisäksi joku kappale voisi mennä kokonaan maan ohi, jos räjäytys tehtäisiin ajoissa.tilanne: 2 km halkaisijaltaan oleva kivenlohkare putoaa maahan.
n. 2km halkaisijaltaan oleva kivinen murikka vapauttaa energiaa 10 * 10^20 joulea. Vastaa noin 200.000 miljoonaa tonnia dynamiittia.
Tekee osuessaan tyypilliseen maaperään n. 20km leveän ja 700m syvän kraaterin.
Törmäys aiheuttaa maanjäristyksen voimakkuudeltaan n. 8,2 Richterin asteikolla.
vaikutukset 200-300km päässä:
pudotessa syntyvä tulipallo voi aiheuttaa 3. asteen palovammoja, metsä- ja maastopaloja. syntyvä iskuaalto: huonosti rakennetut kerrostalot ja omakotitalot sortuvat, kaikki ikkunat rikkoontuvat ja yli puolet metsistä tuhotuu.
jos alkuperäinen lohkare jysäytettäisiin kahtia (oletus, että molemmat yhtäsuuret), tulisi kahteen kohtaan maapallolla seuraavan näköistä:
tilanne: alkuperäinen lohkaistaan jollain kahtia.
n. 1km halkaisijaltaan oleva kivinen murikka vapauttaa energiaa 1.3 * 10^20 joulea. Joka vastaa noin 30.000 miljoonaa tonnia dynamiittia.
tekee osuessaan tyypillliseen maaperään n. 10km leveän ja 600m syvän kraaterin.
Törmäys aiheuttaa maanjäristyksen voimakkuudeltaan n. 7,6 Richterin asteikolla.
vaikutukset 200-300 km päässä:
pudotessa syntyvä tulipallo aiheuttaa palovammoja. syntyvä iskuaalto: rikkoo ikkunat.
-->
Halkaisemalla kahtia
- tuhot tulevat kahdelle eri alueelle.
- vapautuva energiamäärä putoaa 1/8 per kimpale, kahden kimpaleen vapauttama yhteisenergiamäärä 1/4 alkuperäisestä
- puolikkaat tekevät kaksi erittäin suurta kraateria
- aiheuttavat kaksi voimakasta maanjäristystä yhden erittäin voimakkaan sijasta
Jos puoliskot tai toinen puolisko putoaa mereen, syntyy hyökyaaltoja.
Siinä välittömät vaikutukset.
Muita ongelmia myöhemmin mm. kaksi erillistä katastrofialuetta, ilmakehään syntyneen pölyn ja palamisen aiheuttamien nokien sun muiden vaikutukset,..
juu siinäpä - perään
moninkertaistaisi ehkä joss... kirjoitti:
tilanne: 2 km halkaisijaltaan oleva kivenlohkare putoaa maahan.
n. 2km halkaisijaltaan oleva kivinen murikka vapauttaa energiaa 10 * 10^20 joulea. Vastaa noin 200.000 miljoonaa tonnia dynamiittia.
Tekee osuessaan tyypilliseen maaperään n. 20km leveän ja 700m syvän kraaterin.
Törmäys aiheuttaa maanjäristyksen voimakkuudeltaan n. 8,2 Richterin asteikolla.
vaikutukset 200-300km päässä:
pudotessa syntyvä tulipallo voi aiheuttaa 3. asteen palovammoja, metsä- ja maastopaloja. syntyvä iskuaalto: huonosti rakennetut kerrostalot ja omakotitalot sortuvat, kaikki ikkunat rikkoontuvat ja yli puolet metsistä tuhotuu.
jos alkuperäinen lohkare jysäytettäisiin kahtia (oletus, että molemmat yhtäsuuret), tulisi kahteen kohtaan maapallolla seuraavan näköistä:
tilanne: alkuperäinen lohkaistaan jollain kahtia.
n. 1km halkaisijaltaan oleva kivinen murikka vapauttaa energiaa 1.3 * 10^20 joulea. Joka vastaa noin 30.000 miljoonaa tonnia dynamiittia.
tekee osuessaan tyypillliseen maaperään n. 10km leveän ja 600m syvän kraaterin.
Törmäys aiheuttaa maanjäristyksen voimakkuudeltaan n. 7,6 Richterin asteikolla.
vaikutukset 200-300 km päässä:
pudotessa syntyvä tulipallo aiheuttaa palovammoja. syntyvä iskuaalto: rikkoo ikkunat.
-->
Halkaisemalla kahtia
- tuhot tulevat kahdelle eri alueelle.
- vapautuva energiamäärä putoaa 1/8 per kimpale, kahden kimpaleen vapauttama yhteisenergiamäärä 1/4 alkuperäisestä
- puolikkaat tekevät kaksi erittäin suurta kraateria
- aiheuttavat kaksi voimakasta maanjäristystä yhden erittäin voimakkaan sijasta
Jos puoliskot tai toinen puolisko putoaa mereen, syntyy hyökyaaltoja.
Siinä välittömät vaikutukset.
Muita ongelmia myöhemmin mm. kaksi erillistä katastrofialuetta, ilmakehään syntyneen pölyn ja palamisen aiheuttamien nokien sun muiden vaikutukset,..
juu siinäpäenergiamäärät ja lisäys:
yhden kokonaisen 2km halkaisijaltaan olevan kivimöykyn törmäyksessä 1/6 kokonaisenergiasta häviää palamiseen ilmakehässä, eli noin 170.000 Megatonnia on se lopullinen paukku. järkäle tulee todnäk yhtenä kappaleena maahan.
puolikkaiden törmäyksessä vapautuu siis energiaa 2 * 25.000 Megatonnia (noin 1/6 alkuperäisestä energiamäärästä häviää palamiseen ilmakehässä). kappaleet hajoavat ilmakehässä osiin, jotka putoavat noin 2km x 1,5km kokoiselle alueelle.
ja maapalloon itseensä noissa ei ole sanottavaa vaikutusta, siis 2km murikka tai 2 * 1km murikoita. tulee vaan vähän rupea pintaan, siinä kaikki. - todennäköisyyksistä
perään kirjoitti:
energiamäärät ja lisäys:
yhden kokonaisen 2km halkaisijaltaan olevan kivimöykyn törmäyksessä 1/6 kokonaisenergiasta häviää palamiseen ilmakehässä, eli noin 170.000 Megatonnia on se lopullinen paukku. järkäle tulee todnäk yhtenä kappaleena maahan.
puolikkaiden törmäyksessä vapautuu siis energiaa 2 * 25.000 Megatonnia (noin 1/6 alkuperäisestä energiamäärästä häviää palamiseen ilmakehässä). kappaleet hajoavat ilmakehässä osiin, jotka putoavat noin 2km x 1,5km kokoiselle alueelle.
ja maapalloon itseensä noissa ei ole sanottavaa vaikutusta, siis 2km murikka tai 2 * 1km murikoita. tulee vaan vähän rupea pintaan, siinä kaikki.2 km kokoisia järkäleitä putoaa maahan keskimäärin 0.75 kpl miljoonassa vuodessa
1 km kokoisia järkäleitä putoaa maahan keskimäärin 3 kpl miljoomassa vuodessa
0.5km kokoisia järkäleitä putoaa maahan keskimäärin 20 kpl miljoonassa vuodessa
0.25km kokoisia järkäleitä putoaa maahan keskimäärin 100kpl miljoonassa vuodessa Yusa kirjoitti:
" Komeettojen radat oat aivan yhtä säännöllisiä kuin muidenkin taivaankapaleiden."
Komeettojen tiukan elliptisiä ratoja ei voi verratta lähes ympyriäisiä ratoja kiertäviin planeettohin. Ellipsirata kulkee suhteellisen usein muiden planeettojen (etteenkin massiivisten Jupiterin ja saturnyksen) läheltä, joten niiden hiemankin pidemmän tähtäimen stabiilisuus on kyseenalaista. Ennemminkin niiden ratojen kehittyminen on kaaoottista.Planeetat muuttavat joidenkin komeettojen ratoja. Ei silti kaikkien, eikä edes useimpien. Esimerkkinä Halley, jota on voitu seurata muutama tuhat vuotta taaksepäin. Useimmat Jupiterin sieppaamat skippaavat vikkelästi Aurinkoon ja siinä niiden tarun loppu.
Jäärä kirjoitti:
Eipä kyllä tekisi mieli saada päähänsä muutaman kymmenen tai jopa sadan metrin halkaisijaista jäätynyttä lumipalloa, jonka nopeus on muutama kymmenen kilometriä sekunnissa.
En vähättelisi niidenkään vaarallisuutta, vaikka niiden tiheys on pienempi kuin kivimurikan, sillä nopeutta on todella tarpeeksi. Ilmakehän läpi tuollainen komeetta tulee murto-osa sekunnissa, ja jos se on kooltaan riittävän suuri, osa kiinteästä murikasta kohtaa myös maanpinnan.komeetasta sähähtää kuin kiukaalle heitetty vesi. Loppu rapisee tähdenlentoina.
- born in 67-06-30
sharyn kirjoitti:
komeetasta sähähtää kuin kiukaalle heitetty vesi. Loppu rapisee tähdenlentoina.
...aivan kuten 30.6.1908 tuolla siperiassa pikkasen pihahti, kun vain pieni muutaman sadan metrin pallukka sähähti vähän takapihalla...
http://www.astronetti.com/astro/tunguska.htm moninkertaistaisi ehkä joss... kirjoitti:
tilanne: 2 km halkaisijaltaan oleva kivenlohkare putoaa maahan.
n. 2km halkaisijaltaan oleva kivinen murikka vapauttaa energiaa 10 * 10^20 joulea. Vastaa noin 200.000 miljoonaa tonnia dynamiittia.
Tekee osuessaan tyypilliseen maaperään n. 20km leveän ja 700m syvän kraaterin.
Törmäys aiheuttaa maanjäristyksen voimakkuudeltaan n. 8,2 Richterin asteikolla.
vaikutukset 200-300km päässä:
pudotessa syntyvä tulipallo voi aiheuttaa 3. asteen palovammoja, metsä- ja maastopaloja. syntyvä iskuaalto: huonosti rakennetut kerrostalot ja omakotitalot sortuvat, kaikki ikkunat rikkoontuvat ja yli puolet metsistä tuhotuu.
jos alkuperäinen lohkare jysäytettäisiin kahtia (oletus, että molemmat yhtäsuuret), tulisi kahteen kohtaan maapallolla seuraavan näköistä:
tilanne: alkuperäinen lohkaistaan jollain kahtia.
n. 1km halkaisijaltaan oleva kivinen murikka vapauttaa energiaa 1.3 * 10^20 joulea. Joka vastaa noin 30.000 miljoonaa tonnia dynamiittia.
tekee osuessaan tyypillliseen maaperään n. 10km leveän ja 600m syvän kraaterin.
Törmäys aiheuttaa maanjäristyksen voimakkuudeltaan n. 7,6 Richterin asteikolla.
vaikutukset 200-300 km päässä:
pudotessa syntyvä tulipallo aiheuttaa palovammoja. syntyvä iskuaalto: rikkoo ikkunat.
-->
Halkaisemalla kahtia
- tuhot tulevat kahdelle eri alueelle.
- vapautuva energiamäärä putoaa 1/8 per kimpale, kahden kimpaleen vapauttama yhteisenergiamäärä 1/4 alkuperäisestä
- puolikkaat tekevät kaksi erittäin suurta kraateria
- aiheuttavat kaksi voimakasta maanjäristystä yhden erittäin voimakkaan sijasta
Jos puoliskot tai toinen puolisko putoaa mereen, syntyy hyökyaaltoja.
Siinä välittömät vaikutukset.
Muita ongelmia myöhemmin mm. kaksi erillistä katastrofialuetta, ilmakehään syntyneen pölyn ja palamisen aiheuttamien nokien sun muiden vaikutukset,..
juu siinäpäMutta minä vieläkin lukuja tulkitsen niin, että aineelliset vahingot sekä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä plus luonnontuhot olisivat yhtäsuuria tai pienempiä kahden kappaleen tapauksessa. Tietysti vaikutukset ulottuisivat laajemmalle alueelle, mutta vastaavasti vähemmän tuhoisina.
Eli ehkä kannattaisi yrittää torjua törmäystä eikä istua vain odottelemassa.todennäköisyyksistä kirjoitti:
2 km kokoisia järkäleitä putoaa maahan keskimäärin 0.75 kpl miljoonassa vuodessa
1 km kokoisia järkäleitä putoaa maahan keskimäärin 3 kpl miljoomassa vuodessa
0.5km kokoisia järkäleitä putoaa maahan keskimäärin 20 kpl miljoonassa vuodessa
0.25km kokoisia järkäleitä putoaa maahan keskimäärin 100kpl miljoonassa vuodessaNäitä olen nähnyt ja ne ovat muuttuneet paljonkin viime aikoina ja varmasti edelleen tarkentuvat suuntaan tai toiseen. Aurinkokunnan pienen rojun määrä on vielä varmasti epäselvä juttu. Tuossa listassa voi olla jopa dekadin virhe tai suurempi.
- samaa mieltä
Yusa kirjoitti:
Mutta minä vieläkin lukuja tulkitsen niin, että aineelliset vahingot sekä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä plus luonnontuhot olisivat yhtäsuuria tai pienempiä kahden kappaleen tapauksessa. Tietysti vaikutukset ulottuisivat laajemmalle alueelle, mutta vastaavasti vähemmän tuhoisina.
Eli ehkä kannattaisi yrittää torjua törmäystä eikä istua vain odottelemassa.olen minäkin.
moraaliset kysymykset tulevat vastaan aina näissä paikoissa. antaako puolittamiseen kykenevät tahot pudota yhtenä kappaleena, jos ei putoa omaan niskaan vai puolitetaanko vasta sitten, jos on tulossa omaan niskaan silläkin uhalla, että toinen puolikas voi pudota minne vaan?
mikä on ihmishengen arvo omassa maassa verrattuna esimerkiksi kehitysmaassa asuvan ihmisen henkeen... tai perustavaa laatua oleva kysymys, voiko uhrata ihmishenkiä välttääkseen suurempia tuhoja? siis skenaario, jossa tuhoalue olisi tiedossa, mutta esim. pilkkomalla asteroidi kappaleiksi tuhoalue pienenisi, mutta samalla toinen samankokoinen tuhoalue muodostuisi toisaalle, joka olisi alunperin säästynyt katastrofilta. laajamittaiset evakuioinnit eivät ainakaan nykyään vielä onnistu nopeasti missään.
minun mielestäni oikeastaan sellaista tahoa ei ole vielä olemassakaan, joka voisi tuollaisen päätöksen tehdä. samaa mieltä kirjoitti:
olen minäkin.
moraaliset kysymykset tulevat vastaan aina näissä paikoissa. antaako puolittamiseen kykenevät tahot pudota yhtenä kappaleena, jos ei putoa omaan niskaan vai puolitetaanko vasta sitten, jos on tulossa omaan niskaan silläkin uhalla, että toinen puolikas voi pudota minne vaan?
mikä on ihmishengen arvo omassa maassa verrattuna esimerkiksi kehitysmaassa asuvan ihmisen henkeen... tai perustavaa laatua oleva kysymys, voiko uhrata ihmishenkiä välttääkseen suurempia tuhoja? siis skenaario, jossa tuhoalue olisi tiedossa, mutta esim. pilkkomalla asteroidi kappaleiksi tuhoalue pienenisi, mutta samalla toinen samankokoinen tuhoalue muodostuisi toisaalle, joka olisi alunperin säästynyt katastrofilta. laajamittaiset evakuioinnit eivät ainakaan nykyään vielä onnistu nopeasti missään.
minun mielestäni oikeastaan sellaista tahoa ei ole vielä olemassakaan, joka voisi tuollaisen päätöksen tehdä.Jos onnistutaan tekemään kappaleen murskaamisyritys, niin se varmaan onnistutaan tekemään niin aikaisin, että tiedossa on suunnilleen pallonpuolisko, johon koko roinakasa sitten jämähtää. Yksittäisten osakappaleiden tarkkaa putoamispaikkaa tuskin tiedetään, koska kappaleen hajoamiskäyttäytymien lienee hyvin epävarmaa sisäisen rakenteen ja heikkouksien, halkeamien ym. tuntemattomuuden vuoksi.
- Miksu
moninkertaistaisi ehkä joss... kirjoitti:
tilanne: 2 km halkaisijaltaan oleva kivenlohkare putoaa maahan.
n. 2km halkaisijaltaan oleva kivinen murikka vapauttaa energiaa 10 * 10^20 joulea. Vastaa noin 200.000 miljoonaa tonnia dynamiittia.
Tekee osuessaan tyypilliseen maaperään n. 20km leveän ja 700m syvän kraaterin.
Törmäys aiheuttaa maanjäristyksen voimakkuudeltaan n. 8,2 Richterin asteikolla.
vaikutukset 200-300km päässä:
pudotessa syntyvä tulipallo voi aiheuttaa 3. asteen palovammoja, metsä- ja maastopaloja. syntyvä iskuaalto: huonosti rakennetut kerrostalot ja omakotitalot sortuvat, kaikki ikkunat rikkoontuvat ja yli puolet metsistä tuhotuu.
jos alkuperäinen lohkare jysäytettäisiin kahtia (oletus, että molemmat yhtäsuuret), tulisi kahteen kohtaan maapallolla seuraavan näköistä:
tilanne: alkuperäinen lohkaistaan jollain kahtia.
n. 1km halkaisijaltaan oleva kivinen murikka vapauttaa energiaa 1.3 * 10^20 joulea. Joka vastaa noin 30.000 miljoonaa tonnia dynamiittia.
tekee osuessaan tyypillliseen maaperään n. 10km leveän ja 600m syvän kraaterin.
Törmäys aiheuttaa maanjäristyksen voimakkuudeltaan n. 7,6 Richterin asteikolla.
vaikutukset 200-300 km päässä:
pudotessa syntyvä tulipallo aiheuttaa palovammoja. syntyvä iskuaalto: rikkoo ikkunat.
-->
Halkaisemalla kahtia
- tuhot tulevat kahdelle eri alueelle.
- vapautuva energiamäärä putoaa 1/8 per kimpale, kahden kimpaleen vapauttama yhteisenergiamäärä 1/4 alkuperäisestä
- puolikkaat tekevät kaksi erittäin suurta kraateria
- aiheuttavat kaksi voimakasta maanjäristystä yhden erittäin voimakkaan sijasta
Jos puoliskot tai toinen puolisko putoaa mereen, syntyy hyökyaaltoja.
Siinä välittömät vaikutukset.
Muita ongelmia myöhemmin mm. kaksi erillistä katastrofialuetta, ilmakehään syntyneen pölyn ja palamisen aiheuttamien nokien sun muiden vaikutukset,..
juu siinäpäEli miten laskit tuon maanjäristyksen suuruuden? Muistelen itse nähneeni kaavavn, missä 10-logaritmi Energiasta=11,8*1,5M, missä M=lukema Richtereinä..käytitkö tätä vai jotain muuta?
- Zaphood
Miksu kirjoitti:
Eli miten laskit tuon maanjäristyksen suuruuden? Muistelen itse nähneeni kaavavn, missä 10-logaritmi Energiasta=11,8*1,5M, missä M=lukema Richtereinä..käytitkö tätä vai jotain muuta?
M = järistyksen voimakkuus Richterin asteikolla
E = jysäyksessä vapautuva energiamäärä jouleina
M = 2/3 * log E - 5,87
Jotenkas, kun isomman kappaleen täräyksessä vapautuva energiamäärä E on noin 10*10^20 tuleepi suoraan sijoittelemalla ratkaisuksi 8,2 richterillä. tosin kun about 1/6 energiasta häviää palamiseen ilmakehässä (energiamäärä on ennen ilmakehään saapumista), sitä en ottanut huomioon tuota järistystä laskeskellessani.
energiahäviö huomioonottaen 8,147.
laskelmissa asteroidi oli suhteellisen löysää kivikyhäelmää (josta johtuen pienemmät kappaleet jakamisen jälkeiset hajoavat vielä ilmakehässä) ja se putosi maahan kohtaan, jossa maaperä on normaalia irtomaata sedimenttiä. efektit muuttuu arvatenkin toisenlaiseksi, jos asteroidi olisi kokonaan rautaa. - Zaphood
Zaphood kirjoitti:
M = järistyksen voimakkuus Richterin asteikolla
E = jysäyksessä vapautuva energiamäärä jouleina
M = 2/3 * log E - 5,87
Jotenkas, kun isomman kappaleen täräyksessä vapautuva energiamäärä E on noin 10*10^20 tuleepi suoraan sijoittelemalla ratkaisuksi 8,2 richterillä. tosin kun about 1/6 energiasta häviää palamiseen ilmakehässä (energiamäärä on ennen ilmakehään saapumista), sitä en ottanut huomioon tuota järistystä laskeskellessani.
energiahäviö huomioonottaen 8,147.
laskelmissa asteroidi oli suhteellisen löysää kivikyhäelmää (josta johtuen pienemmät kappaleet jakamisen jälkeiset hajoavat vielä ilmakehässä) ja se putosi maahan kohtaan, jossa maaperä on normaalia irtomaata sedimenttiä. efektit muuttuu arvatenkin toisenlaiseksi, jos asteroidi olisi kokonaan rautaa.kun oltiin 200-300km päässä, järistys tuntuu sinne
M[effective] = M[actual] - 0,005 * distance - 1,17
distance = 200 - 300
M[e] = 8,2 - (1 tai 1,5) - 1,17
= 8,2 - (2,17 tai 2,67)
= noin (6 tai 5,5)
josta sitten päästään siihen miltä se tuntuisi katsottuna pienen välimatkan päässä. eli helisyttelisi ikkunoita aika tanakasti. - Zaphood
Yusa kirjoitti:
Jos onnistutaan tekemään kappaleen murskaamisyritys, niin se varmaan onnistutaan tekemään niin aikaisin, että tiedossa on suunnilleen pallonpuolisko, johon koko roinakasa sitten jämähtää. Yksittäisten osakappaleiden tarkkaa putoamispaikkaa tuskin tiedetään, koska kappaleen hajoamiskäyttäytymien lienee hyvin epävarmaa sisäisen rakenteen ja heikkouksien, halkeamien ym. tuntemattomuuden vuoksi.
ei muuta paikkaa enää kovinkaan paljoa, yleisin putomisnopeus asteroideilla arvioidaan olevan 11-30km/s luokkaa. komeetantapaisten kappaleiden nopeus voi olla jopa 70km/s.
eli tullessaan ilmakehään, jos kappale hajoaa tai räjähtää pienemmiksi osiksi, se ei ehdi levitä kovinkaan paljoa alkuperäisestä iskemäalueen koostaan.
ilmakehän vaikutus alkaa jostain about 50 km korkeudesta, joten pienimmälläkin nopeudella ja yleisimmällä putoamiskulmalla (45 astetta) koko matka taittuu vähän reilut 6 sekunnissa.
jos jysäytys tehtäisiinkin hyvissä ajoin ennen ilmakehää, yksittäisten osien radat ja mahdolliset putoamiskohdat ovat tosiaankin erittäin epäennustettavia. ja se taas tarkoittaa sitä, että käytännössä evakuointia oikeilta alueilta ei välttämättä ehditä tekemään. - miksu
Zaphood kirjoitti:
kun oltiin 200-300km päässä, järistys tuntuu sinne
M[effective] = M[actual] - 0,005 * distance - 1,17
distance = 200 - 300
M[e] = 8,2 - (1 tai 1,5) - 1,17
= 8,2 - (2,17 tai 2,67)
= noin (6 tai 5,5)
josta sitten päästään siihen miltä se tuntuisi katsottuna pienen välimatkan päässä. eli helisyttelisi ikkunoita aika tanakasti....mikä siulla on lähde, eli mistä nämä kaavat on löydetty/johdettu?
Zaphood kirjoitti:
ei muuta paikkaa enää kovinkaan paljoa, yleisin putomisnopeus asteroideilla arvioidaan olevan 11-30km/s luokkaa. komeetantapaisten kappaleiden nopeus voi olla jopa 70km/s.
eli tullessaan ilmakehään, jos kappale hajoaa tai räjähtää pienemmiksi osiksi, se ei ehdi levitä kovinkaan paljoa alkuperäisestä iskemäalueen koostaan.
ilmakehän vaikutus alkaa jostain about 50 km korkeudesta, joten pienimmälläkin nopeudella ja yleisimmällä putoamiskulmalla (45 astetta) koko matka taittuu vähän reilut 6 sekunnissa.
jos jysäytys tehtäisiinkin hyvissä ajoin ennen ilmakehää, yksittäisten osien radat ja mahdolliset putoamiskohdat ovat tosiaankin erittäin epäennustettavia. ja se taas tarkoittaa sitä, että käytännössä evakuointia oikeilta alueilta ei välttämättä ehditä tekemään." eli tullessaan ilmakehään, jos kappale hajoaa tai räjähtää pienemmiksi osiksi, se ei ehdi levitä kovinkaan paljoa alkuperäisestä iskemäalueen koostaan. "
Minä en ole puhunut ilmakehässä hajoamisesta vaan kaukana avaruudessa tapahtuvasta räjäyttämisestä, mutta jos niin tapahtuu, niin osa liike-energiasta (verrattuna kokonaisena putoamiseen) jää silloin matkalle ja tuho maassa on hieman pienempi.- nii..in
sharyn kirjoitti:
turha murhe. Komeettojen radat oat aivan yhtä säännöllisiä kuin muidenkin taivaankapaleiden. Toiseksi niistä ei ole vaaraa, ne ovat pääasiassa likaista jäätä.
aivan oikein! Komeetat koostuvat pääasiassa jäästä. Sanoit kuitenkin, ettei niistä ole vaaraa sen vuoksi. Oletko kuullu Tungusgan rähähdyksestä? Tämän epäiltiin aiheuttaneen komeetan törmäys maan ilmakehään (siis ei ehtinyt edes maahan). Räjähdyksen voimaa verrattiin ydinpommeihin...ja möhkäleen kooksi epäiltiin puolta kilometriä. Esim Helsinki olis pyyhkiytyny kokonaan maan kartalta, jos räjähdys olis osunu kohdalle.
Pienet komeetat kärähtävät jo ilmakehässä, mutta avaruudessa on myös vuoren kokoisia vastaavia möhkäleitä. Komeetat ovat vielä siitä hauskoja vempeleitä, että ne kiitävät avaruudessa huomattavasti asteroideja nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka suurin osa komeetasta höyrystyisi ilmakehässä, niin pieniki palanen siitä (edellyttäen nopeuden säilymistä) aiheuttaisi valtavaa tuhoa maahan törmätessään.
Komeetat kulkevat tosiaan vielä sellaisia ratoja, joita ei voida ennalta aavistaa. Eli komeetta voi yllättää aktiivisimmatkin avaruuden tarkkailijat. Esimerkiksi Jupiteriin törmännyt komeetta 90 luvulla (shoemaker-levy
- Näin on
Määkin näin yhden amerikkalaisen dokumentin jossa ne meni asteridille ja räjäytti sen. Mutta ei se tainnut ylittää Perähikiän Sanomien ulkomaanosaston uutiskynnystä, niitä kun kiiinnosti unko Rudge Ridgen isä vai äiti.
- sdfggggggggggggggg
sharyn kirjoitti:
ollut dokumentti, seikkailufilmi vain...
mikä
- admata.
Muistelen minäkin jotain dokumenttia nähneeni ja jotain jostain lukeneeni. Joku murikka sieltä matkaa koko ajan maapalloa kohti.
Tuo murikka on niin kaukana ettei sen rataa ole voitu laksea tarkasti. On siis mahdollista että se osuu maahan. Tosin tuo mahdollisuus on jotain alle 0,5%, mutta kuitenkin...
Sittenpä sen näkee, mutta eiköhän ne jotain ainakin yritä jos maahan olis törmäämässä... - täällä ja muualla
Nasan oma sivu, joilla on nykyisin tunnetuista asteroideista uhkaavimpien tietoja
http://neo.jpl.nasa.gov/risk/
(Tällä viikolla listalle on päässyt kaksi uutta nimeä 2005 NZ6 kolmanneksi ja 2005 NB7 viidenneksi.) Uudet löydetyt pääsevät yleensä joiksikin päiviksi tai viikoiksi listalle, eli siksi aikaa, kunnes lisähavaintojen perusteella on onnistuttu laskemaan tulevia ratakierroksia sadaksi vuodeksi eteenpäin niin tarkkaan, ettei maata uhkaavia lähikohtaamisia ole odotettavissa.
Olen seuraillut tuota listaa suhteellisen aktiivisesti jo kolmisen vuotta ja kirjoitellut seurailukuulumisiakin, mutta kohta on luisunut hieman jo historian uumeniin (sivulle 10 eli index9 )
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000006394824 - vimpula
aivan maan vierest menee yks murikka suurinpiirtein vuonna 2019 se menee niin läheltä että aluks luultii et se törmää maaha.
- Gordon Freeman
mitäpä jos aika muuttuu ja se iskee lähiaikoina. se olisi aivan kamalaa ja kun ihmi ei kerrottaisi vaarasta!!!!!!!!!!!!!
(vastaa tähän viestiin)ei se iske. Tai siis mikään niistä ei iske. Sitä kivisoraa vain vaeltelee tuolla avaruudessa melkoisen paljon, mutta kaikki suhahtelee ohi. Jos menee Kuun etäisyyden päästä, niin pääsee jo listoille. Hengitä ulospäin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos271528Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa391389Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly121335Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3391291Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681245- 12978
- 7921
- 20919
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul7861- 71796