Nasan iskeytyjä osui komeettaan

OLIN paikalla putsasin henkseleitäni kun jokun kopsahti (siis olin siellä iskiäässä) katsopin ja huomasin että olin tuhon oma mutta oainoin nappulaa ja pääsin molekyylin siirto koneella takaisin Tampereen laboratoorioon ja sieltä kotiin syömään vaimoni tekemää pannukakkua aah se oli ihana kokemus

YEGOR SULAMA kirjoitti:

OLIN paikalla putsasin henkseleitäni kun jokun kopsahti (siis olin siellä iskiäässä) katsopin ja huomasin että olin tuhon oma mutta oainoin nappulaa ja pääsin molekyylin siirto koneella takaisin Tampereen laboratoorioon ja sieltä kotiin syömään vaimoni tekemää pannukakkua aah se oli ihana kokemus

Lue lisää

Siis täh!?

Esimerkiksi Mars-ohjelmasta tehtyyn elokuvaan törsättiin enemmän rahaa kuin itse Mars.luotaimen kulut olivat. Kyllä kai sitä mieluummin jollekin Hanksille pistää dollarit, kuin tutkimukseen aurinkokunnasta.

Tulee muuten kiire tutkia sitten joskus näitä komeettoja, kun tiedetään, että aina silloin tällöin niitä paukkuu tännekin asti, viimeksi tais isompi tärähtää 65 Milj. vuotta sitten.

ei rahaa voi pilata tai edes tuhlata (globaalisti ajateltuna).X määrä rahaa jonnekkin,niin kyllä sieltä kiertoon tulloo.

Ihanko oikeasti se on tähtitiede josta ihmiskunnan pitää ryhtyä säästämään, jotta köyhyys saadaan nujerrettua? Ei nuo avaruusohjelmien budjetit oikeasti ole mitään sen rinnalla, kun jotain irakia tai afganistania pommitetaan.

Miten se voisi auttaa nälänhätää, jos avaruustutkimuksesta luovuttaisiin? Ei rakettipolttoainetta ja iskeytyjässä olevaa kuparia voi syödä. Ei sitä ruokaa pelkällä rahalla saa, vaan se täytyy tuottaa. Ruon tuottaminen vaatii hyvää maata ja hyvät kasvuolot. Ei avaruustutkimus vie viljelysmaata juurikaan.

calerae kirjoitti:

Ihanko oikeasti se on tähtitiede josta ihmiskunnan pitää ryhtyä säästämään, jotta köyhyys saadaan nujerrettua? Ei nuo avaruusohjelmien budjetit oikeasti ole mitään sen rinnalla, kun jotain irakia tai afganistania pommitetaan.

Lue lisää

Aika paljon on muutakin sellaista missä arvoista olisi hyvä keskustella, mutta mielestäni se saa kuulua myös tähän aiheeseen eikä ainoastaan sotiin - niitäkään unohtamatta.

kohdalla kirjoitti:

Miten se voisi auttaa nälänhätää, jos avaruustutkimuksesta luovuttaisiin? Ei rakettipolttoainetta ja iskeytyjässä olevaa kuparia voi syödä. Ei sitä ruokaa pelkällä rahalla saa, vaan se täytyy tuottaa. Ruon tuottaminen vaatii hyvää maata ja hyvät kasvuolot. Ei avaruustutkimus vie viljelysmaata juurikaan.

Lue lisää

Kysymys onkin siitä mihin panostetaan ja kuinka paljon. Sellainen poliittisen päätöksenteon piiriin kuuluva asia on mielestäni myös arvovalintojen tekemistä. Kysymys ei ole ainoastaan luonnonvarojen kohdentamisesta johonkin tiettyyn asiaan, vaan myös asenteista.

Ymmärrän kyllä, että asioiden vastakkainasettelu voi olla joskus teennäistäkin, mutta silti tärkeysjärjestyksen pohtiminen voisi olla välillä ihan tarpeellista jo inhimillisistä syistä.

Crispus kirjoitti:

Aika paljon on muutakin sellaista missä arvoista olisi hyvä keskustella, mutta mielestäni se saa kuulua myös tähän aiheeseen eikä ainoastaan sotiin - niitäkään unohtamatta.

Lue lisää

Tähtitiede on yksi niistä rauhanomaisista keinoista viedä tiedettä eteenpäin.

Itse jouduin onnettomuuteen vuosi sitten ja jalassani on pala samaa ainetta mitä raketeissakin - eli titaania. Moni muu ala hyötyy avaruustutkimuksesta aina lääketieteestä biologiaan ja sitä kautta saattaa tulevaisuudessa tuoda lisää mahdollisuuksia. Voidaan esim viljellä kasveja huonommissa olosuhteissa jne. Tuottaa ravintoa siis vähemmillä resursseilla..eikö tämä juuri auttaisi enemmän kolmansia maita, kun rahan kylväminen alueelle?

Crispus kirjoitti:

Kysymys onkin siitä mihin panostetaan ja kuinka paljon. Sellainen poliittisen päätöksenteon piiriin kuuluva asia on mielestäni myös arvovalintojen tekemistä. Kysymys ei ole ainoastaan luonnonvarojen kohdentamisesta johonkin tiettyyn asiaan, vaan myös asenteista.

Ymmärrän kyllä, että asioiden vastakkainasettelu voi olla joskus teennäistäkin, mutta silti tärkeysjärjestyksen pohtiminen voisi olla välillä ihan tarpeellista jo inhimillisistä syistä.

Lue lisää

Jos totta puhutaan niin avaruustutkimus lienee tärkeimpien joukossa, jos otetaan huomioon ilmaston muutoksen estäminen, maan ulkopuolisten uhkien torjuminen esim: asteroidit ja komeetat, uuden maapallon luomis suuttitelmat maapallon tuhoutumisen varalta ja paljon paljon muuta.

tämä jos joku osoittaa että planeetallamme on hyvin hyvin paljon asioita ja projekteja jotka voitaisiin lakkauttaa avaruustukimuksen sijasta.

Tässä esimerkiksi on yksi hyvä esimerkki: George W. Bush joka rauhan sijasta tahtoo sotaa muka terroristien vastaisessa taistelussa.!!!

Osuit naulan kantaan ja olen aivan samaa mieltä!

Crispus kirjoitti:

Kysymys onkin siitä mihin panostetaan ja kuinka paljon. Sellainen poliittisen päätöksenteon piiriin kuuluva asia on mielestäni myös arvovalintojen tekemistä. Kysymys ei ole ainoastaan luonnonvarojen kohdentamisesta johonkin tiettyyn asiaan, vaan myös asenteista.

Ymmärrän kyllä, että asioiden vastakkainasettelu voi olla joskus teennäistäkin, mutta silti tärkeysjärjestyksen pohtiminen voisi olla välillä ihan tarpeellista jo inhimillisistä syistä.

Lue lisää

Se päivä tulee vielä että komeetta on uhka koko maapallolle ja kaikelle elolliselle, tuskin näkisin pikku harjoittelun komeetan tuhomamisessa vievän leipää nälkää näkeviltä, päinvastoin...
Olisko syytä katsoa koko kuvaa eikä vain yksityiskohtaisesti ja hetkellisesti?

Crispus kirjoitti:

Kysymys onkin siitä mihin panostetaan ja kuinka paljon. Sellainen poliittisen päätöksenteon piiriin kuuluva asia on mielestäni myös arvovalintojen tekemistä. Kysymys ei ole ainoastaan luonnonvarojen kohdentamisesta johonkin tiettyyn asiaan, vaan myös asenteista.

Ymmärrän kyllä, että asioiden vastakkainasettelu voi olla joskus teennäistäkin, mutta silti tärkeysjärjestyksen pohtiminen voisi olla välillä ihan tarpeellista jo inhimillisistä syistä.

Lue lisää

Ihan totta, tämä on hieman väärä palsta tällaiselle sinänsä asialliselle arvokeskustelulle, mutta olkoon.

Ensimmäinen kysymys olisi laatia tärkeyslista kaikesta "ei niin tärkeästä", josta voitaisiin luopua toisen listan "liian vähän verovaroista tuetut tärkeät asiat" hyväksi. Minä en laittaisi avaruustutkimusta ensimmäisellä listalla kovinkaan kärkeen. Lisäisin sen jopa jälkimmäisen listan loppuun. Numero ykkönen ensimmäisellä listalla olisi tietysti asekehittely ja -varustelu.

Toinen kysymys on ihan yhtä moraalinen: mistä "ei verovaroin tapahtuvasta turhasta kulutuksesta" pitäisi luopua tärkeämpien asioiden hyväksi. Siis siten, että yksityinen ihminen ei käyttäisikään runsasta vaurauttaan kaikenlaiseen pröystäilyyn vaan esimerkiksi tulisi lääketieteellistä tutkimusta ja kaivojen sekä koulujen rakentamista kehitysmaihin.

Mutta tällainen keskustelu ei siis kuulu avaruustutkimuspalstalle. Joku voisi aloittaa sen jossakin muualla.

Titaanimies kirjoitti:

Tähtitiede on yksi niistä rauhanomaisista keinoista viedä tiedettä eteenpäin.

Itse jouduin onnettomuuteen vuosi sitten ja jalassani on pala samaa ainetta mitä raketeissakin - eli titaania. Moni muu ala hyötyy avaruustutkimuksesta aina lääketieteestä biologiaan ja sitä kautta saattaa tulevaisuudessa tuoda lisää mahdollisuuksia. Voidaan esim viljellä kasveja huonommissa olosuhteissa jne. Tuottaa ravintoa siis vähemmillä resursseilla..eikö tämä juuri auttaisi enemmän kolmansia maita, kun rahan kylväminen alueelle?

Lue lisää

No vähän provosoiva otsikko ;)

Kuitenkin kuvaa hyvin sitä, ettei asiat ole yksiselitteisiä. Avaruustutkimuksen ensisijainen hyöty taitaa mennä sotateollisuudelle, vaikka menee sitä muuallekin. Sodatkin tosiasiassa on edistäneet terveydenhuollon kehittymistä, mutta silti ei ole järkevää sotia edistääkseen terveydenhuoltoa, vaan on muitakin keinoja ;)

Arvokeskustelu on laaja asia ja lopulta on sekin kysymys mikä ihmiselle ihan oikeasti on hyväksi. Monet sinällään hyvinä pidetyt asiat näyttävät usein olevan syinä myös vakaville ongelmille. Tällä kertaa sohaisin vain kokonaisuutta tältä nurkalta, mielenkiintoisia ajatuksia se onkin herättänyt ja pohtimista riittää.

Jurputtaja kirjoitti:

Se päivä tulee vielä että komeetta on uhka koko maapallolle ja kaikelle elolliselle, tuskin näkisin pikku harjoittelun komeetan tuhomamisessa vievän leipää nälkää näkeviltä, päinvastoin...
Olisko syytä katsoa koko kuvaa eikä vain yksityiskohtaisesti ja hetkellisesti?

Lue lisää

Ei siinä ole ollut tarkoituksena harjoitella komeetan tuhoamista, vaan saada itse komeetasta tietoa.

Höh kirjoitti:

Ei siinä ole ollut tarkoituksena harjoitella komeetan tuhoamista, vaan saada itse komeetasta tietoa.

niin...ja jotta komeetta voitaisiin tuhota niin siihen pitää osua ensin...

Jurputtaja kirjoitti:

niin...ja jotta komeetta voitaisiin tuhota niin siihen pitää osua ensin...

Se osuminen siinä ei vaikeaa ole. Sitä ei juurikaan tarvitse harjoitella.
Tarvittaisiin kuitenkin ihan eri luokan paukut todellisen uhkan torjumiseen.

Tiede ja tutkimus jäihin, kunnes kaikilla on BMW? Eiköhän juttu ole niin, että tiede ja tutkimus on nostanut elintasoa sille tasolle missä nyt ollaan. Ei mennä enää tuohivirsuissa. Kyllä tämä elintaso aikanaan leviää myös kehitysmaihin.

Jos tutkimuksesta siirretään vähätkin rahat pois, niin kusessa kohta ollaan. Esim. geenitutkimuksen alalla on jo saavutettu aika huomattavia tuloksia, joiden avulla voidaan osaltaan poistaa nälänhätää ja turvata ihmisille elinmahdollisuuksia.

Tähtitiede on todella elintärkeä, ellei tärkein tieteenala, johon on panostettava pitkällä tähtäimellä. Jossain vaiheessa ihmiskunnan on asutettava Mars tai jokin muu paikka avaruudesta maan lisäksi. Nyt on kaikki munat samassa korissa.

ajatus sulla kirjoitti:

Tiede ja tutkimus jäihin, kunnes kaikilla on BMW? Eiköhän juttu ole niin, että tiede ja tutkimus on nostanut elintasoa sille tasolle missä nyt ollaan. Ei mennä enää tuohivirsuissa. Kyllä tämä elintaso aikanaan leviää myös kehitysmaihin.

Jos tutkimuksesta siirretään vähätkin rahat pois, niin kusessa kohta ollaan. Esim. geenitutkimuksen alalla on jo saavutettu aika huomattavia tuloksia, joiden avulla voidaan osaltaan poistaa nälänhätää ja turvata ihmisille elinmahdollisuuksia.

Tähtitiede on todella elintärkeä, ellei tärkein tieteenala, johon on panostettava pitkällä tähtäimellä. Jossain vaiheessa ihmiskunnan on asutettava Mars tai jokin muu paikka avaruudesta maan lisäksi. Nyt on kaikki munat samassa korissa.

Lue lisää

Hmm.. noinkohan olisin kirjoittanut, vai oletitko jostain syystä minun noin ajattelevan?

Tieteellinen tutkimus on mielestäni tärkeää ja sillä on paikkansa. Marsin asuttamista en taida tässä vaiheessa lähteä kommentoimaan :) Ajatukseni on lähempänä sitä, että eikö ensin pitäisi hoitaa ongelmia omassa elinpiirissä, ennen kuin asutetaan avaruutta? Miksi lähteä käymään keskinäisiä sotia marsiin?

Onko sitten BMW tarpeellinen kaikille, tai välttämätön kenellekään on toinen kysymys. Mielestäni se on kysymys, joka on aika kaukana elintarvikepulaan tai perussairaanhoitoon liittyvistä kysymyksistä.

No siinä jo pari ajatusta aiheesta :)

Crispus kirjoitti:

Hmm.. noinkohan olisin kirjoittanut, vai oletitko jostain syystä minun noin ajattelevan?

Tieteellinen tutkimus on mielestäni tärkeää ja sillä on paikkansa. Marsin asuttamista en taida tässä vaiheessa lähteä kommentoimaan :) Ajatukseni on lähempänä sitä, että eikö ensin pitäisi hoitaa ongelmia omassa elinpiirissä, ennen kuin asutetaan avaruutta? Miksi lähteä käymään keskinäisiä sotia marsiin?

Onko sitten BMW tarpeellinen kaikille, tai välttämätön kenellekään on toinen kysymys. Mielestäni se on kysymys, joka on aika kaukana elintarvikepulaan tai perussairaanhoitoon liittyvistä kysymyksistä.

No siinä jo pari ajatusta aiheesta :)

Lue lisää

Haittaisiko se, JOS me eläisimme vielä samalla tasolla kuin luolamiehet silloin kauan sitten? Kun me ihmiset tässä näin hienosti kehittyneinä ja "viisaina" tuohoamme maapallon luontoa, niin välillä tulee mieleen, miksi me emme jääneet tasollamme lähemmäs eläimiä? Maapallohan tässä on tärkein, eikä me niinkään. Eläimetkin joutuvat täällä asumaan, ja usein me emme niistä välitä vaan teemme kaiken niinkuin haluamme: ja se on usein huonoksi koko muulle maapallolle.

Asekehittely pitäisi laittaa jäihin. Aseilla ei voi tehdä mitään hyvää.

"Kun ihmisiä kuolee nälkään ja sairauksiin..", tavallinen vastalause kaikelle tutkimukselle. Ensimmäinen vastaus on: Ethän sinäkään tee mitään! Siis, sinä et syydä ylimääräisiä rahojasi näiden ihmisten auttamiseksi, mutta kaikkien muiden pitäisi?

Toisekseen, Voltan tutkimus sähköstä oli myös 'täysin hyödytöntä' ja 'rahan haaskausta'. Sähköllä ei ollut mitään käyttöä ja silloinkin oli kuolevia ja sairaita. Entäpä Brown? Brownin putki oli hyödyttömyyden perikuva. Miksi kukaan haluaisi ohjailla elektronisuihkua, kun voisi auttaa niitä kuuluisia sairaita ja kuolevia? Se, että siitä myöhemmin kehitettiin kuvaputki kaikkiin televisioihin ja monitoreihin, ei vapauta Brownia moraalisesta vastuusta olemalla tyhjäntoimittaja ja hyödytön tutkija vai kuinka? Entäpä Niklaus Otto? Otto meni ja sen sijaan, että olisi auttanut sairaita ja kuolevia hölmöili otto-moottorin parissa. Otto oli siis huono keksijä, joka tutki jotain hyödytöntä. Se että joku Benz niminen miekkonen ja pari hassahtanutta veljestä Ameriikoista löivät hänen keksintönsä myöhemmin omiin härveleihinsä, ei pelasta Otto parkaa sinunkaltaistesi moraaliselta tuomiolta.

Itseasiassa useista tutkimuskohteista on lähes mahdotonta sanoa, tuleeko niistä jotain hyödyllistä. Avaruustutkimus on tuottanut järkyttävän kasan keksintöjä Velcrosta uusiin keinokuituihin ja tefloniin asti. Yksistään niiden valossa ihmisen lähettäminen kuuhun on jo maksanut itsensä takaisin pelkästään taloudellisessa mielessä. Tieteelliset tutkimukset ovat vain eräänlainen ylimääräinen bonus. Mutta jos sinunkaltaisesi olisivat olleet johdossa, olisi jo pyörän keksiminen saattanut jäädä tekemättä, kun välitön hyöty 'sairaille ja kuoleville' oli olematon.

Black pearl kirjoitti:

Haittaisiko se, JOS me eläisimme vielä samalla tasolla kuin luolamiehet silloin kauan sitten? Kun me ihmiset tässä näin hienosti kehittyneinä ja "viisaina" tuohoamme maapallon luontoa, niin välillä tulee mieleen, miksi me emme jääneet tasollamme lähemmäs eläimiä? Maapallohan tässä on tärkein, eikä me niinkään. Eläimetkin joutuvat täällä asumaan, ja usein me emme niistä välitä vaan teemme kaiken niinkuin haluamme: ja se on usein huonoksi koko muulle maapallolle.

Asekehittely pitäisi laittaa jäihin. Aseilla ei voi tehdä mitään hyvää.

Lue lisää

Kyllä se niin on, että luontoa ei paljon ihmisen toimet hetkauta pitkällä välillä. Jos me nyt on saatu aikaan muutama sukupuutto, niin se on pientä sen rinnalla millaista jälkeä evoluutio on saanut aikaan.

Enemmän olisin huolissani siitä, mitä tulevaisuus tuo mukanaan ihmiskunnalle ja kuinka kauan pystytään pyristelemään luontoa vastaan. Toki olen kanssasi samaa mieltä siitä, ettei ihmisten sotiminen jne. edesauta pyrkimyksiä parempaa maailmaa kohti pyrkiessämme

>Kuitenkin 92% ihmisistä ei omista kymmentä >euroakaan ja heistä voi tuntua >käsittämättömältä, että miljardeja euroja >ammutaan avaruuteen.

Vähättelemättä lainkaan maailmanlaajuista köyhyyttä, ihmettelen silti käyttämääsi prosenttilukua.

Pohjois-Amerikan, Euroopan, Australian ja Japanin yhteenlaskettu väkiluku ylittää helposti 10% koko maailman väkiluvustam ja näiden kyseisten alueiden asukkaat omistavat varmasti yli 10 euroa.

Carl Sagan vertasi kerran kuumatkan kustannuksia naisten yhden vuoden kosmetiikkaan käyttämiin varoihin.
Ja kuumatkan kustannukset oli paljon kamalammat saatuun hyötyarvoon nähden, syy lähinnä enempi kylmän sodan politiikkaa USA vs NL.

Deep Impactissa on kyse myös paljon pitemmän tähtäimen arvoista: Sen tekniikka voi pelastaa ihmis- ja muiden lajien elämän auttaessaan kehittämään tekniikka dinotkin tappaneen komeettaiskun torjuntaan.

Jo nyt tämä Deep Impact muutti komeetan rataa, eka kerta ihmiskunnan historiassa, vaikkei tosin paljoa, mutta tekniikan perustat ja osumatarkkuus näyttää toimivan.

harjoittelematta käy kirjoitti:

Se osuminen siinä ei vaikeaa ole. Sitä ei juurikaan tarvitse harjoitella.
Tarvittaisiin kuitenkin ihan eri luokan paukut todellisen uhkan torjumiseen.

palikka oot

"Tehtävän vaikeutta on kuvattu vertaamalla sitä yritykseen osua lentävään luotiin toisella luodilla kun samalla kuvataan tapahtumaa sivusta kolmannella. Komeetan kulkuun iskeytyjällä on arviolta sama vaikutus kuin jos hyttynen tömähtäisi jumbojetin kylkeen."

lähde mm. mtv uutiset

Mr.K.A.T. kirjoitti:

Carl Sagan vertasi kerran kuumatkan kustannuksia naisten yhden vuoden kosmetiikkaan käyttämiin varoihin.
Ja kuumatkan kustannukset oli paljon kamalammat saatuun hyötyarvoon nähden, syy lähinnä enempi kylmän sodan politiikkaa USA vs NL.

Deep Impactissa on kyse myös paljon pitemmän tähtäimen arvoista: Sen tekniikka voi pelastaa ihmis- ja muiden lajien elämän auttaessaan kehittämään tekniikka dinotkin tappaneen komeettaiskun torjuntaan.

Jo nyt tämä Deep Impact muutti komeetan rataa, eka kerta ihmiskunnan historiassa, vaikkei tosin paljoa, mutta tekniikan perustat ja osumatarkkuus näyttää toimivan.

Lue lisää

"Jo nyt tämä Deep Impact muutti komeetan rataa, eka kerta ihmiskunnan historiassa, vaikkei tosin paljoa, mutta tekniikan perustat ja osumatarkkuus näyttää toimivan."

Alkaen siitä, kun ensimmäiset Luna- ja Ranger-luotaimet osuivat kuuhun (jonka rata jonkin verran muuttui) ja viimeaikaisiin pehmieisiin ja vähemmän pehmeisiin törmäyksiin esim. Marsiin on ratoja ihan snadisti muunneltu.

Lisäksi monet Jupiter- ja Saturnus-luotaimet ovat käyneet hakemassa liike-energiaa esim Venukselta siten muuttaen sen rataa.

Komeetta on nyt vain niin pieni taivaabkappale, että muutos voidaan jopa huomioida.

No tämähän oli harjoitus tuhota maata uhkaava komeetta tosin ilmeisesti vielä ilman ydinlatausta.
Tässä vaiheessa varmaan oli tärkeintä saada hyvä osuma itse komeettaan.
Asiaahan on tutkittu jo vuosia ja iso liuta tiedemiehiä kehittelee torjunta asetta komeettoja vastaan.
Muutama uhkaava möhkäle kun on liikkeessä.

Insingjööri kirjoitti:

No tämähän oli harjoitus tuhota maata uhkaava komeetta tosin ilmeisesti vielä ilman ydinlatausta.
Tässä vaiheessa varmaan oli tärkeintä saada hyvä osuma itse komeettaan.
Asiaahan on tutkittu jo vuosia ja iso liuta tiedemiehiä kehittelee torjunta asetta komeettoja vastaan.
Muutama uhkaava möhkäle kun on liikkeessä.

Lue lisää

Kaikkia komeettoja ja asteroideja ei ehditä huomaamaan riittävän nopeasti, kun jo ovat lähellä. Sitten vain odotellaan, että mihin osuu ja uppoaa. Ei voi mitään.

-Taru- kirjoitti:

Kaikkia komeettoja ja asteroideja ei ehditä huomaamaan riittävän nopeasti, kun jo ovat lähellä. Sitten vain odotellaan, että mihin osuu ja uppoaa. Ei voi mitään.

Puhu vaan omasta puolestasi. Minä olisin valmis pistämään omia (vero-)rahojani valvonnan ja torjunnan yrittämiseen.

Insingjööri kirjoitti:

No tämähän oli harjoitus tuhota maata uhkaava komeetta tosin ilmeisesti vielä ilman ydinlatausta.
Tässä vaiheessa varmaan oli tärkeintä saada hyvä osuma itse komeettaan.
Asiaahan on tutkittu jo vuosia ja iso liuta tiedemiehiä kehittelee torjunta asetta komeettoja vastaan.
Muutama uhkaava möhkäle kun on liikkeessä.

Lue lisää

Tuon NASAn projektin tarkoitus on ollut kerätä tietoa itse komeetan sisuksesta. Käykääpä http://www.nasa.gov/ sivuilla lukemassa lisää sen projektin missiosta.

Se vesi ei taida siihen kuoppaan muuten valua, jos tarpeeksi iso kivi tohon lätäkköön läjähtää, tulee aika kuumat oltavat, kun nuo meret höyrystyvät. Sellanen reilun 1000 asteen lämpö, eikä ole kovemmallakaan löylymiehellä kivaa...

-Taru- kirjoitti:

Kaikkia komeettoja ja asteroideja ei ehditä huomaamaan riittävän nopeasti, kun jo ovat lähellä. Sitten vain odotellaan, että mihin osuu ja uppoaa. Ei voi mitään.

Suurimmat asteroidit alkaa olla jo hanskassa, siis radat ja sijainti ja törmäyksen mahisennusteet. Pienempiä on vielä hakusessa.

Mutta komeetat ovat inhottavimmat, havaitaan usein vain muutamaa kuukautta ennen kuin tulee maan lähelle (esim. Hyakutake).
Kaukaisessa tulevaisuudessa ihmiskunta on voinut tehdä "korttelipoliiseja", tiheän verkoston luotaimia, joista komeettaa lähinnä olevin menee komeetan lähelle ja voisi laukaista jotain tai työntää sitä pois maahan suuntautuvalta radalta. Valitettavasti komeetat ovat tässäkin inhottavia, löysiä, niin, että jos ydinlatauksen possauttaa tai kovasti puskee, niin se vain hajoaa kappaleiksi ja tuho voi olla entistä pahempi.

ja montako.. kommunistia... juutalaista... suomalaista... vääräuskoista.... sinistä.... mustaa..... keltaista..... niskuroivaa työläistä
voidaan tuhota!

Toisaalta tämä oman pallon pinnaltakin löytyy "muutama tutkimusta tarvitseva aukkokohta" - esim. ihmislaji itse. Olis mielenkiintoista nähdä tilastoja tutkimukseen käytetyistä rahoista ja niiden jakutumisen eri tieteenalojen ja tutkimuskohteiden kesken kansainvälisesti.

Jarmo kirjoitti:

Toisaalta tämä oman pallon pinnaltakin löytyy "muutama tutkimusta tarvitseva aukkokohta" - esim. ihmislaji itse. Olis mielenkiintoista nähdä tilastoja tutkimukseen käytetyistä rahoista ja niiden jakutumisen eri tieteenalojen ja tutkimuskohteiden kesken kansainvälisesti.

Lue lisää

"Kuin itikka törmäisi päin jumbojettiä".

Tarpeellisuudesta.

Ei kai voida lähteä tasajaosta! Jaettaisiin esim. Nasan vuosibutjetti
maailman nälkäänäkeville.

Saataisiin taas lisää ihmisiä jo nyt ylikansoitettuihin kehitysmaihin.

Ei olisi keltään pois järjestää kaikille kuitenkin puhdas juomavesi.

bisseä kiitos.

Törmäyksen mittasuhteet kirjoitti:

"Kuin itikka törmäisi päin jumbojettiä".

Tarpeellisuudesta.

Ei kai voida lähteä tasajaosta! Jaettaisiin esim. Nasan vuosibutjetti
maailman nälkäänäkeville.

Saataisiin taas lisää ihmisiä jo nyt ylikansoitettuihin kehitysmaihin.

Ei olisi keltään pois järjestää kaikille kuitenkin puhdas juomavesi.

bisseä kiitos.

Lue lisää

rauhanpuolustaja huuhentaalit jotka haluais rahan käytettävän johonki muuhun...no se sakki polttelee pilveä ja vetelee muitaki mömmöjä monin kertaisesti sen mitä tuoki homma maksoi..se on vaan sitä vanhaa kateutta amerikan teknisestä ylivertaisuudesta..hyvä jenkit

Lol. Noo, eipä se pelkkää riemua ollut.

Komeetta oli vielä ehkä unessa ja krapulainen, ja kun sellainen suuttuu, on todella syytä olla varuillaan.

" Silloin kun ensimmäinen PC saatiin suomeen, johtavassa asemassa oleva korkeasti koulutettu henkilö sanoi, että suomessa ei tulla näkemään kuin 3 tietokonetta, ei me tarvita niitä."

Tämä kommentti (jota edelsi jonkun USA:ssa toteama, että koko maailmassa tarvitaan vain muutama tietokone) on Suomessa 50-luvun lopulta, n. 25v ennen PC:n tuloa.

Pertti Jotuni kirjoitti 60-luvun lopulla kirjan "Tietokoneko kaikille", jota referoin lukiossa aineessani, saaden opettajalta haukut siitä, että en osaa erotta todellisuutta unelmista.

Tästä minua edelleen moititaan (kts jotkut muut keskustelut).

Yusa kirjoitti:

" Silloin kun ensimmäinen PC saatiin suomeen, johtavassa asemassa oleva korkeasti koulutettu henkilö sanoi, että suomessa ei tulla näkemään kuin 3 tietokonetta, ei me tarvita niitä."

Tämä kommentti (jota edelsi jonkun USA:ssa toteama, että koko maailmassa tarvitaan vain muutama tietokone) on Suomessa 50-luvun lopulta, n. 25v ennen PC:n tuloa.

Pertti Jotuni kirjoitti 60-luvun lopulla kirjan "Tietokoneko kaikille", jota referoin lukiossa aineessani, saaden opettajalta haukut siitä, että en osaa erotta todellisuutta unelmista.

Tästä minua edelleen moititaan (kts jotkut muut keskustelut).

Lue lisää

Kun on vertailtu tulevaisuuden ennusteita ja toteutumia, niin hyvin tyypillisesti evoluutiomaisen kehityksen nopeutta yliarvioidaan ja revoluutiomaisen taas aliarvioidaan tai sen ituja ei edes huomata.

Minun muistini ajan käytännön fuusioreaktori on ollut neljänkymmenen vuoden päässä. Kuuhun tai toisille planeetoille ei lennetä vieläkään, saati että sinne olisi säännöllistä matkustajaliikennettä. Todennäköisesti tämä tilanne säilyy ainakin siihen hetkeen saakka, kun minusta aika jättää.

Jäärä kirjoitti:

Kun on vertailtu tulevaisuuden ennusteita ja toteutumia, niin hyvin tyypillisesti evoluutiomaisen kehityksen nopeutta yliarvioidaan ja revoluutiomaisen taas aliarvioidaan tai sen ituja ei edes huomata.

Minun muistini ajan käytännön fuusioreaktori on ollut neljänkymmenen vuoden päässä. Kuuhun tai toisille planeetoille ei lennetä vieläkään, saati että sinne olisi säännöllistä matkustajaliikennettä. Todennäköisesti tämä tilanne säilyy ainakin siihen hetkeen saakka, kun minusta aika jättää.

Lue lisää

"fuusioreaktori on ollut neljänkymmenen vuoden päässä. Kuuhun tai toisille planeetoille ei lennetä vieläkään, saati että sinne olisi säännöllistä matkustajaliikennettä. Todennäköisesti tämä tilanne säilyy ainakin siihen hetkeen saakka, kun minusta aika jättää."

Näitä in näitä hyviä tulevaisuutta havainnollistavia lakeja.

Clarken 1. laki:
"When a distinguished but elderly scientist states that something is possible he is almost certainly right. When he states that something is impossible, he is very probably wrong."

Osmo A. Wiion lakeja:
"Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan".

"Tulevaisuuden tekniikan hinta lasketaan tämän päivän rahassa".

Eli usein jokin näyttää helpommalta kun se oikeasti on, esimerkiksi fuusioreaktori tai vahva tekoäly. Tästä on turha vetää sellaista johtopäätöstä, että ne ovat mahdottomia tai ne toteutetaan vasta satojen vuosien kuluttua. Kun perustieto on kasassa ( rahoitus ja motivaatio) niin ne voivat syntyä hyvinkin nopeasti.

Kuulennot olivat mahdollisia 35v sitten. Tämän päivän osaamisella ne olisivat edelleen kalliita ja vaarallisia mutta kustannukset olisivat ehkä 10% siitä mitä 1969. Siis silti hyvin kallista. Marslento olisi ollut mahdollista jo 20v sitten, mutta kustannukset olisivat olleet ehkä 10x kuulentojen hintaisia. Tämän päivän osaamisella marsmatka olisi ehkä 35v takaisten kuulentojen hintainen. Eli ei löydy helposti maksajia. 20v kuluttua tilanne voi jo olla toinen.