tarinoita

hertta47

tällä palstalla näyttää olevan joukossa tarinankertojia, tarinoita on hienoa lukea mutta kovin vaikea niistä on keskustelua saada aikaan.

Tarinan kirjoittaja suhtautuu yleensä aika tunnepitoisesti "lapseensa" jonka on synnyttänyt. Kuten tiedämme synnytyksiä on monenlaisia, on helppoja jolloin lapsi tulla luiskahtaa tuosta vaan ja on hikistä tuskaista ponnistelua vaativaa synnytystä.

Siispä tyydyn yhteisesti sanomaan palstan tarinataitureille kiitokseni lukunautinnoista.

27

1046

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • taikis

      useita hyviä novellisteja,uskoisin että palautteen saaminen on heille ainakin suuremmalla osalle tärkeätä. Tosin tämä on vain olettamukseni, itse en osaa noita kertomuksia kyhätä :))

      Mielestäni novellistit voisivat käydä tähän kertomassa millaista palautetta odottavat....ja kestävät ;)

      • hertta47

        palstaa seurattuani huomaan että kirjoittajia on aika vähän, ehkä siinä on syy palutteiden vähäiseen määrään ja myöskin siihen ettei palautetta "tutulle" anneta jos se ei ole positiivista ?


    • max-life

      ..koen avauksesi koskettavan itseänikin.

      No, synnytyksestä en tiedä, mutta jos toista vertauskuvaa käyttäisin niin omat sepustukseni tulevat kuin lasti intoleraktikolta laksatiivi huuhtelun jälkeen.;)

      Suhtautumiseni vakavuusaste "lapseeni" on siis suoraan verrannollinen sen (t)ulostamisen vaikeuteen. Eli ainakin minun juttujani saa vapaasti repostella, kiitellä tahi sen kummemmin kommentoimatta lukea vain.

      Yleisesti ottaen tarina ei synnytä keskustelua kuten jokin muun tyyppinen avaus, mutta ehkä se ei se perimmäinen tarkoitus sitten olekaan.=)

      • tukkusutija

        kykyäsi (t)ulostella yhdellä rykäsyllä esim. alapuolen juttuasi.

        siiskö vain litra maitoa, pari desiä risiiniöljyä, pivollinen glauber-suolaa? ja tuloksena ämpärillinen ihan jotain muuta kuin paskaa.

        täytyy lähteä ulos heittemään isoja kiviä ilmaan ja sovittamaan päätä putoavien alle. jospa se kuolemansynti hetkeksi helpottaisi.


      • hertta47

        myöskin, tarina on jo itsessään valmis keskustelu?
        Kiitoksen siihen voi toki liittää perään, mutta tuo ruotiminen näyttäisi olevan jo hiukan taitolaji. Kukapa nyt pitäisi jos lapsi epäkelvoksi tai hulttioksi leimattaisiin. Mikäli kritiikki koetaan loukkauksena syntyy teennäisyyden tila, kehu tai ole hiljaa. Juuri sinun tarinaasi ja sen jälkeen käytyä keskustelua en nyt tässä tarkoita.


      • max-life
        hertta47 kirjoitti:

        myöskin, tarina on jo itsessään valmis keskustelu?
        Kiitoksen siihen voi toki liittää perään, mutta tuo ruotiminen näyttäisi olevan jo hiukan taitolaji. Kukapa nyt pitäisi jos lapsi epäkelvoksi tai hulttioksi leimattaisiin. Mikäli kritiikki koetaan loukkauksena syntyy teennäisyyden tila, kehu tai ole hiljaa. Juuri sinun tarinaasi ja sen jälkeen käytyä keskustelua en nyt tässä tarkoita.

        Ei kirjoittaminen tai kirjoitusten ruotiminen edellytä minusta mitään erityistä taitoa. Oman mielipiteensä kirjoituksista/avauksista voi ja pitääkin sanoa. Ei se vaadi ammattiotetta tahi hienoa analysointia, joskin sellaisellekin toiminnalle toki tilaa on.

        Mutta eiköhän keskustelupalstalla ole olennaisinta se, että tekstiä ihmisiltä tulee. Olkoon sitten kielteistä tai myönteistä. =)


      • max-life
        tukkusutija kirjoitti:

        kykyäsi (t)ulostella yhdellä rykäsyllä esim. alapuolen juttuasi.

        siiskö vain litra maitoa, pari desiä risiiniöljyä, pivollinen glauber-suolaa? ja tuloksena ämpärillinen ihan jotain muuta kuin paskaa.

        täytyy lähteä ulos heittemään isoja kiviä ilmaan ja sovittamaan päätä putoavien alle. jospa se kuolemansynti hetkeksi helpottaisi.

        Tuosta alapuolella olevasta jutustani.. Mieleni teki kirjoittaa vanhasta miehestä. Sellainen asetelma, että miehellä mökki kerrostalojen keskellä ja mies kuistilla istuskelee. Sen tarkemmin en tiennyt mitä tuleman piti, kun alas istuin ja aloin naputella.

        Siitä se sitten rönsyili, tuli sotamuistoa, pikkupoikia taskulamppujen kanssa(mitä itsekin pentuna leikin), kiukkuisia naapurin akkoja jne. Yhdeltä istumalta tuonkin kirjoitin.

        Sehän näissä jännää, että kirjoitettuani löydän itsekin niistä asioita, joita en kirjoittaessani ainakaan tietoisesti ollut ajatellut. Kun heittäytyy kirjoittamansa henkilön asemaan ja antaa mennä, niin kaikenlaista sieltä kumpuaa. =)


    • laamari

      Antoisinta keskustelu tarinoista on silloin, kun keskustellaan siitä, millaisia tunteita tarina lukijassaan on herättänyt.
      Varsinaista kritiikkiä, ei varmaan tarinoillaan hae täältä kukaan ?

      Tarinat ovat mielestäni hieno tapa lähteä keskustelemaan tavasta tuntea tai kokea...

      Tarinan kautta voidaan tarkastella ilmiöitä ja miettiä esim. tarinan henkilöhahmojen tapaa reagoida. Miettiä sitä, miten itse vastaavassa, tai samankaltaisessa tilanteessa ajattelisi ja toimisi jne...

      Tuollainen keskustelu voisi olla hyvinkin antoisaa!

      • Pirre*

        uskallan, kiitos..:)


      • hertta47

        näistä tarinoista ovat sellaisia ettei niihin voi sisäistää itseään, tarinat ovat valmiita paketteja, joista voi vain sanoa pitikö vai eikö pitänyt. Näin koen asian. Jos rohkenen esimerkiksi ottaa tuon sinun seksuaalisviritteisen kertomuksesi, niin itselleni koko kertomus ei auennut siten kuin ajattelen sinun ajatelleen sen lukijoille aukeavan. Eli en ymmärtänyt sanomaasi.


      • laamari
        hertta47 kirjoitti:

        näistä tarinoista ovat sellaisia ettei niihin voi sisäistää itseään, tarinat ovat valmiita paketteja, joista voi vain sanoa pitikö vai eikö pitänyt. Näin koen asian. Jos rohkenen esimerkiksi ottaa tuon sinun seksuaalisviritteisen kertomuksesi, niin itselleni koko kertomus ei auennut siten kuin ajattelen sinun ajatelleen sen lukijoille aukeavan. Eli en ymmärtänyt sanomaasi.

        on mahdollista, että joku tarina ei kosketa tai aukea...
        Samankaltaisten ongelmienhan kanssa minäkin 'painin' tuota toista 'satua' kommentoidessani.

        - et taatusti ole ainut, jolle minun tarinani eivät aukea *hymy*

        outo kirjoittaa outoja tarinoita...

        - onneksi aina joku... löytää kosketuspintoja itsestään, minunkin juttuja lukiessaan. Muuten en varmaan kirjoittaisikaan.


      • hertta47
        laamari kirjoitti:

        on mahdollista, että joku tarina ei kosketa tai aukea...
        Samankaltaisten ongelmienhan kanssa minäkin 'painin' tuota toista 'satua' kommentoidessani.

        - et taatusti ole ainut, jolle minun tarinani eivät aukea *hymy*

        outo kirjoittaa outoja tarinoita...

        - onneksi aina joku... löytää kosketuspintoja itsestään, minunkin juttuja lukiessaan. Muuten en varmaan kirjoittaisikaan.

        vaikkei symboliikkasi avautunut minulle tarnassasi se oli vauhdikas ja ihan hyvin kirjoitettu.Sanoisinko näin että fyysinen luettavissa oleva ilmaisu oli ihan selvää, mutta henkinen anti jäi avautumatta. Siis loistavasti kirjoitettu, mutta keskustelunavauksena ehkä hieman liian vaikea, mielestäni.


      • että tarinani lennätettiin
        hertta47 kirjoitti:

        vaikkei symboliikkasi avautunut minulle tarnassasi se oli vauhdikas ja ihan hyvin kirjoitettu.Sanoisinko näin että fyysinen luettavissa oleva ilmaisu oli ihan selvää, mutta henkinen anti jäi avautumatta. Siis loistavasti kirjoitettu, mutta keskustelunavauksena ehkä hieman liian vaikea, mielestäni.

        monttuun, nimenomaan tuon vaikeutensa ;))) vuoksi.
        *nauraa ääneen*
        eikä siksi, että joku olisi valittanut kahvilassa olevan, moraalisesti arveluttavaa materiaalia ;))


    • ..voi keskustella ihan samoin, kuin mistä tahansa muustakin aiheesta. Keskustelemmehan kirjoista, elokuvista , tv-ohjelmista , luennoista , joten miksi tarinat olisivat jokin merkillinen poikkeus? Eikai se nyt mikään pyhäinhäväistys ole jos kertoo millaisia tunteita, ajatuksia tai ideoita tarina luikijassa sai aikaan. Kirjoitelmia voi myös arvostella, tai olla arvostelematta.
      Tietysti jos kirjoittamani juttu, tai tarina jää vaille mitään komentteja --ei se hyvälle tunnu. Samoin suhtaudun muidenkin kirjoituksiin. Olen aina pahoillani, olipa juttu kenen tahansa tuotos jos se jää huomiotta.

      En tiedä suhtautuuko tarinoitsija tuotokseensa sen enempi tunnepitoisesti, kuin vaikkapa asia tekstin kirjoittaja. Samalla tavalla koen itse suhtautuvani. Päähän ottaa jos omasta mielestään on tehnyt hyvänkin keskustelualoitteen ja se hukkuu kuuroille korville.
      Joihinkin juttuihin synnyttää* enemmän ja joihinkin taas vähemmän.Joskus mielessäni pähkäilen lukijoiden mielipiteitä ,jos juttulla näyttää olevan paljon lukijoita , mutta vähän kommenteja.


      Tänään käväisin kokeeksi viiskymppisissä repäisemällä aloituksen vain kyselemällä palstan paremmuudesta kaffeeseen nähden ja huulipyöreänä ihmettelin kommenttien ja lukijoiden määrää mokomallekin aiheelle. Jostain syystä täällä kaffeessa ei ole noin vilkasta. No syitä taisi tulla tuossa kyselyssä esille. Täällä muka ollaan niinku fiinimpiä---ainakin olevinaan. Oiskohan asenteissa korjaamisen varaa----teki kumman mietteliääksi minut ainakin.

      • Ehkä 50-palstalla liikkuu enempi jengiä, joten mahdollisuudet saada palautetta on suuremmat?


      • taikis

        mitä mä vilkuilin avaustasi, niin näytti siltä että siellä olivat nämä yksi tai kaksi häirikköä liikkeellä, jotka haukkuivat Maalarin ja Angiinan pois sieltä, ja letkauttelevat nyt siitä tuossa avauksessasi. Että se siitä asenteen muuttamisesta. Nythän ketjuasi oli siivottukin :)

        Myös tuo mitä Waffen sanoo on totta.


      • tähtitoimittaja ejk
        taikis kirjoitti:

        mitä mä vilkuilin avaustasi, niin näytti siltä että siellä olivat nämä yksi tai kaksi häirikköä liikkeellä, jotka haukkuivat Maalarin ja Angiinan pois sieltä, ja letkauttelevat nyt siitä tuossa avauksessasi. Että se siitä asenteen muuttamisesta. Nythän ketjuasi oli siivottukin :)

        Myös tuo mitä Waffen sanoo on totta.

        tai tyypit siinä ilkeilivät minunkin mielestäni. Ja Pirre kyllä selvensi omaa kommenttiaan sanomalla että kaffella pitää vähän suorittaa ajatustyötä. ;))


      • taikis
        tähtitoimittaja ejk kirjoitti:

        tai tyypit siinä ilkeilivät minunkin mielestäni. Ja Pirre kyllä selvensi omaa kommenttiaan sanomalla että kaffella pitää vähän suorittaa ajatustyötä. ;))

        niinku millä :))) Silläkö kutistuneella rusinalla joka pyörii ontossa kallossa....;)


      • tähtitoimittaja ejk
        taikis kirjoitti:

        niinku millä :))) Silläkö kutistuneella rusinalla joka pyörii ontossa kallossa....;)

        Pirre tarkoitti että meidän jutut on niin sekavia ettei niitä ymmärrä vanha Erkkikään...


      • nainenkirjoittaa ejk
        taikis kirjoitti:

        niinku millä :))) Silläkö kutistuneella rusinalla joka pyörii ontossa kallossa....;)

        ..oskos noita rusinoita oltava kaksi , jotta jonkunmoista ajatuksen alkulimaa edes esiintyisi?

        ---tämä on kyllä selvittävä ennen nukkumaan menoa----


      • hertta47

        on keskustella kirjoista, tv ohjelmista elokuvista, kuin jonkun henkilön kirjoittamasta tarinasta siten että tarinan kertoja on keskustelijana. Siinä on suuri ero. Henkilökohtaiset tunteet sanelevat keskustelua, sinun sadustasi käytävässä keskustelussa tämä etenkin tulee esille. Oma lapsi on aina oma lapsi.

        Olen myös seurannut viiskymppisten palstaa hetken, siellä on paljon keskustelijoita ja paljon ilkeyttä. Keskustelunavauksina siellä ei näy tarinoita vaan sen ikäisten ihmisten arkipäivän asioita. Siinä tämä kahvila poikkeaa että täällä ihmiset eivät kovin paljon avaudu henkilökohtaisien asioittensa käsittelyyn. Toisaalta täällä ei näyttäisi olevan paljon nimimerkittömiä kirjoittajia, se ehkä saa aikaan tämän varovaisuuden.


      • taikis
        tähtitoimittaja ejk kirjoitti:

        Pirre tarkoitti että meidän jutut on niin sekavia ettei niitä ymmärrä vanha Erkkikään...

        olettamukseen on helppo yhtyä :)


      • tukkusutija
        taikis kirjoitti:

        niinku millä :))) Silläkö kutistuneella rusinalla joka pyörii ontossa kallossa....;)

        joka on ryypätty turvoksiin


      • nainenkirjoittaa ejk
        hertta47 kirjoitti:

        on keskustella kirjoista, tv ohjelmista elokuvista, kuin jonkun henkilön kirjoittamasta tarinasta siten että tarinan kertoja on keskustelijana. Siinä on suuri ero. Henkilökohtaiset tunteet sanelevat keskustelua, sinun sadustasi käytävässä keskustelussa tämä etenkin tulee esille. Oma lapsi on aina oma lapsi.

        Olen myös seurannut viiskymppisten palstaa hetken, siellä on paljon keskustelijoita ja paljon ilkeyttä. Keskustelunavauksina siellä ei näy tarinoita vaan sen ikäisten ihmisten arkipäivän asioita. Siinä tämä kahvila poikkeaa että täällä ihmiset eivät kovin paljon avaudu henkilökohtaisien asioittensa käsittelyyn. Toisaalta täällä ei näyttäisi olevan paljon nimimerkittömiä kirjoittajia, se ehkä saa aikaan tämän varovaisuuden.

        ..siis miten niin juuri tuossa sadusta käydyssä keskustelussa ? Käsittääkseni komenteissa mentiin hyvinkin syvälle näihin naisten rooleihin ja se oli mielestäni pelkästään hyvä juttu. En ainakaan itse kokenut loukkaantuvani noista jutuista. Kirjoittajana nautin aidosti ensin kirjoittaessani ja sitten analysoidessani ja muidenkin analyyseistä----sinäänsä se oli suorastaan kiehtovaa kuinka aktiivisesti komenteissa oltiin halukkaita saamaan muutos näissä inhimillisissä peikoissa aikaiseksi.
        Kumma kyllä , että luodut roolit alkavat elää omalla tavallan ja omin ehtoinsa ja kirjoittajana koen muuttuvani enemmänkin vain tulkitsijaksi.

        Miten sen ilmaisisin....roolit henkilöityvät ja saavat itsessään myös kokemuksen....tapahtumia ei enää kykenekkään hallitsemaan. Ne vain tulevat kohdalle niinkuin aidossa elämässäkin.

        En edelleenkään tajua miksei juttuja voisi ruotia kirjoittajan osallistuessa keskusteluun?


      • Rudi
        hertta47 kirjoitti:

        on keskustella kirjoista, tv ohjelmista elokuvista, kuin jonkun henkilön kirjoittamasta tarinasta siten että tarinan kertoja on keskustelijana. Siinä on suuri ero. Henkilökohtaiset tunteet sanelevat keskustelua, sinun sadustasi käytävässä keskustelussa tämä etenkin tulee esille. Oma lapsi on aina oma lapsi.

        Olen myös seurannut viiskymppisten palstaa hetken, siellä on paljon keskustelijoita ja paljon ilkeyttä. Keskustelunavauksina siellä ei näy tarinoita vaan sen ikäisten ihmisten arkipäivän asioita. Siinä tämä kahvila poikkeaa että täällä ihmiset eivät kovin paljon avaudu henkilökohtaisien asioittensa käsittelyyn. Toisaalta täällä ei näyttäisi olevan paljon nimimerkittömiä kirjoittajia, se ehkä saa aikaan tämän varovaisuuden.

        ...että olen monesta ajatuksestasi kanssasi samaa mieltä. Aika nopeasti olet tämän palstan sielunelämän hahmottanut.


      • hertta47
        Rudi kirjoitti:

        ...että olen monesta ajatuksestasi kanssasi samaa mieltä. Aika nopeasti olet tämän palstan sielunelämän hahmottanut.

        seuraillut palstakirjoittelua aikani ennenkuin aloin kirjoittelemaan. Valitettavsti aikani ei anna periksi tiiviimpään kirjoittamiseen vaikka mielenkintoa olisi.
        Eivät ihmisen tunteet poistu kirjoittaessa vaan pursuilevat kirjoituksita esiin. Niin täälläkin.


      • hertta47
        nainenkirjoittaa ejk kirjoitti:

        ..siis miten niin juuri tuossa sadusta käydyssä keskustelussa ? Käsittääkseni komenteissa mentiin hyvinkin syvälle näihin naisten rooleihin ja se oli mielestäni pelkästään hyvä juttu. En ainakaan itse kokenut loukkaantuvani noista jutuista. Kirjoittajana nautin aidosti ensin kirjoittaessani ja sitten analysoidessani ja muidenkin analyyseistä----sinäänsä se oli suorastaan kiehtovaa kuinka aktiivisesti komenteissa oltiin halukkaita saamaan muutos näissä inhimillisissä peikoissa aikaiseksi.
        Kumma kyllä , että luodut roolit alkavat elää omalla tavallan ja omin ehtoinsa ja kirjoittajana koen muuttuvani enemmänkin vain tulkitsijaksi.

        Miten sen ilmaisisin....roolit henkilöityvät ja saavat itsessään myös kokemuksen....tapahtumia ei enää kykenekkään hallitsemaan. Ne vain tulevat kohdalle niinkuin aidossa elämässäkin.

        En edelleenkään tajua miksei juttuja voisi ruotia kirjoittajan osallistuessa keskusteluun?

        tuota keskustelua ja havainnoin että positiivinen palute on kirjoittajan helpompi ottaa vastaan kuin negatiivinen. Sehän on ihan järkeenkäyvä asia. Silmiinpistävää juuri tuossa keskustelussa oli kirjottajan nimenomainen toive kannanotoista mutta toisaalta ohjailevuus kannanottoihin. Älä pahoita mieltäsi kirjoituksestani, tämä ei ole henkilöä kohtaan tai vastaan kirjoitettu. Halusin valottaa lukijan tuntemista ja ehkä saattaa ymmärrettäväksi miksi noihin kertomuksiin ei kovin paljon kommentteja tule.

        Tarina itsessään oli hauskasti ja verbaalisesti kirjoitettu, sisältöön puuttumatta.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      53
      2159
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      31
      1680
    3. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      370
      1489
    4. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      14
      1474
    5. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1474
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1327
    7. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1108
    8. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      8
      1034
    9. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      81
      1002
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      969
    Aihe