"Lasi on rakenteeltaan jähmeä (alijäähtynyt) neste".
Höh. NO yksi asia on varma: lasi on KIINTEÄ aine. MIllä perusteella se on neste?
Onko muita alijäähtyneitä nesteitä kun lasi?
Lasi on neste?
23
5246
Vastaukset
- Per Saukko
Alijäähtyneestä nesteestä en tiedä. Kiinteydestään huolimatta lasihylly vuosien saatossa taipuu notkolleen. Olisko se jonkinlainen ilmiö todistamaan nesteen puolesta tai sitä vastaan. Joku viisaampi voisi kommentoida, jos lukisi tätä palstaa.
- johanna
Jep. Amorfinen aine lasi muuttaa muotoaan hitaasti, tämän huomaa vaikka vanhoissa ikkunoissa. Tai XRD-spektrissä josta on turha teräviä piikkejä hakea.
Toinen amorfinen aine lienee Finlandiatalon marmori. Nobel sen keksijälle, alkuperäiselle rakentajalle!
Lasi on amorfinen. silla ei ole tarkkaa sulamispistettä. se vaan pehmenee ja pehmenee mitä lämpimämpää on. Toinen mikä tulee mieleen on kynttilä. siinä on kyllä selvempi jähmenemispiste, mutta on se silti pehmeää vaikka jäähtyykin.
Pehmenee teräskin, mutta siinä voi tuntea kiinteää ja sulanutta materiaa samassa astiassa yhtäaikaa- kkk
aineita voidaan valmistaa jäähdyttämällä nopeasti nestemäistä ainettä. Tällöin aine ei ehdi kiteytyä periodiseksi hiloiksi vaan atomit ovat epäjärjestyksessä.
- Lasiako?
kkk kirjoitti:
aineita voidaan valmistaa jäähdyttämällä nopeasti nestemäistä ainettä. Tällöin aine ei ehdi kiteytyä periodiseksi hiloiksi vaan atomit ovat epäjärjestyksessä.
Tuota toimiikos tämä lasissa?
Nykyaikainen lasi valmistetaan sulan tinan päällä. Eli sula lasimassa levitetään tinan päälle kellumaan ja kiinteytymispisteen ollessa paljon korkeampi kuin tinalla saadaan tasainen lasilevy. Tämähän on kaukana nopeasta 'karkaisusta', joka jättäisi atomit amorfiseen tilaan? - hemmo
kkk kirjoitti:
aineita voidaan valmistaa jäähdyttämällä nopeasti nestemäistä ainettä. Tällöin aine ei ehdi kiteytyä periodiseksi hiloiksi vaan atomit ovat epäjärjestyksessä.
Eikös aine joko ole amorfinen tai ei. Ei siinä taida paljon nopeasti jäähdyttelyt auttaa. Voidaanko näin muka tehdä mistä tahansa aineesta amorfinen? Epäilempä.
- vesi...
Vanhat kirkon ikkunat tunnetusti ovat valuneet alas ja tämän voi havaita niitä tarkastelemalla.
- minä
Vanhat kirkon ikkunat ovat alhaalta paksumpia vain silloisen onnettoman valmistusmenetelmän takia, jolla ei saatu aikaiseksi tasaisia lasilevyjä. lasit vain asennettiin paksumpi puoli alaspäin.
- vaikuttaa
minä kirjoitti:
Vanhat kirkon ikkunat ovat alhaalta paksumpia vain silloisen onnettoman valmistusmenetelmän takia, jolla ei saatu aikaiseksi tasaisia lasilevyjä. lasit vain asennettiin paksumpi puoli alaspäin.
No niinpäs näyttää olevankin pelkkä myytti.
"It is difficult to verify with absolute certainty that no examples of glass flow exist, because there are almost always no records of the original state. In rare cases stained glass windows are found to contain lead which would lower the viscosity and make them heavier. Could these examples deform under their own weight? Only careful study and analysis can answer this question. Robert Brill of the Corning glass museum has been studying antique glass for over 30 years. He has examined many examples of glass from old buildings, measuring their material properties and chemical composition. He has taken a special interest in the glass flow myth and has always looked for evidence for and against. In his opinion, the notion that glass in Mediaeval stained glass windows has flowed over the centuries is untrue and, he says, examples of sagging and ripples in old windows are also most likely physical characteristics resulting from the manufacturing process. Other experts who have made similar studies agree. Theoretical analysis based on measured glass viscosities shows that glass should not deform significantly even over many centuries, and a clear link is found between types of deformation in the glass and the way it was produced."
- Polarization
Vaikka lasi vaikuttaa melko "kiinteältä", niin siltä puuttuu kiinteän aineen perusominaisuus: molekyylit eivät ole järjestäytyneitä kiteiseksi rakenteeksi vaan ne hiukkaset ovat sikin sokin aineessa.
- höh
No voiko jäätä ja lasia verrata sitten toisiinsa? Vain eri sulamispiste...?
Onko jään atomit kiteisiä vai sikinsokin? höh kirjoitti:
No voiko jäätä ja lasia verrata sitten toisiinsa? Vain eri sulamispiste...?
Onko jään atomit kiteisiä vai sikinsokin?Ensinnäkin tarkennus: Lasilla ei ole selvää sulamispistettä, koska se on amorfinen aine. Jää on yleensä taas kiteinen aine.
Jäällä on monta erilaista kiderakennetta, joista lisää esimerkiksi lähteessä
http://www.lsbu.ac.uk/water/phase.html- Erkko
Jäärä kirjoitti:
Ensinnäkin tarkennus: Lasilla ei ole selvää sulamispistettä, koska se on amorfinen aine. Jää on yleensä taas kiteinen aine.
Jäällä on monta erilaista kiderakennetta, joista lisää esimerkiksi lähteessä
http://www.lsbu.ac.uk/water/phase.htmlEikös aineiden ominaisuudet anneta 20°C lämpötilassa? Silloinhan jää on yleensä vesi.
Lasille ominainen muovautuminen, valuminen ja taipuminen nähdään helpoten kristallissa. Eli lasia ja lyijyä. Kristallilasejahan pitäisi säilyttää jalasta alespäin roikottaen. Puhun siis viinilaseista. Lyijy tuo lasiin paljon painoa. Olen nähnyt viinilaseja jotka ovat jalastaan taipuneet melkein 90° kulmaan. Tähän menee useampia vuosia. - Polarization
höh kirjoitti:
No voiko jäätä ja lasia verrata sitten toisiinsa? Vain eri sulamispiste...?
Onko jään atomit kiteisiä vai sikinsokin?Ei voi. Jäässä vesimolekyylit ovat (ainakin lokaalisti) järjestäytyneitä kiteiseen rakenteeseen; t.s. rakenne on hyvin säännöllinen. Vierekkäiset vesimolekyylit ovat vakioetäisyydellä seuraavasta eivätkä ne molekyylit pääse liikkumaan ja vaihtamaan naapurustoa. Lasin tapauksessa mlekyylit ovat ihan sikin sokin, eivätkä molekylien paikat muodosta säännöllistä hilarakennetta.
Erkko kirjoitti:
Eikös aineiden ominaisuudet anneta 20°C lämpötilassa? Silloinhan jää on yleensä vesi.
Lasille ominainen muovautuminen, valuminen ja taipuminen nähdään helpoten kristallissa. Eli lasia ja lyijyä. Kristallilasejahan pitäisi säilyttää jalasta alespäin roikottaen. Puhun siis viinilaseista. Lyijy tuo lasiin paljon painoa. Olen nähnyt viinilaseja jotka ovat jalastaan taipuneet melkein 90° kulmaan. Tähän menee useampia vuosia.Kuten kyseisestä veden faasidiagrammista nähdään, vesi voi muodostaa neljää erilaista jäätä (VI, VII, X ja XI) 20 asteenkin lämpötilassa, jos vain paine on riittävän suuri.
Mutta paineen on oltava todella suuri, joten eipä noilla veden olomuodoilla taida olla ainakaan maanpinnalla kovin paljon merkitystä.- minätässä
Polarization kirjoitti:
Ei voi. Jäässä vesimolekyylit ovat (ainakin lokaalisti) järjestäytyneitä kiteiseen rakenteeseen; t.s. rakenne on hyvin säännöllinen. Vierekkäiset vesimolekyylit ovat vakioetäisyydellä seuraavasta eivätkä ne molekyylit pääse liikkumaan ja vaihtamaan naapurustoa. Lasin tapauksessa mlekyylit ovat ihan sikin sokin, eivätkä molekylien paikat muodosta säännöllistä hilarakennetta.
ja koksi ovat amorfista hiiltä. En muista, että noita
olisi nesteeksi nimitetty. - Polarization
minätässä kirjoitti:
ja koksi ovat amorfista hiiltä. En muista, että noita
olisi nesteeksi nimitetty.Ei tuolla nimityksellä amorfisen aineen kohdalla ole mitään merkitystä, voi käyttää kumpaa haluaa. Fysikaalisesti kun nesteen kiinteästä aineesta erottaa nimenomaan hiukkasten järjestäytyminen hilaksi.
- minätaas
Polarization kirjoitti:
Ei tuolla nimityksellä amorfisen aineen kohdalla ole mitään merkitystä, voi käyttää kumpaa haluaa. Fysikaalisesti kun nesteen kiinteästä aineesta erottaa nimenomaan hiukkasten järjestäytyminen hilaksi.
on lähinnä teoreettinen käsite. Sellaista ainetta, joka muodostaisi kiteytyessään virheettömän kidehilan, ei tosiasiassa ole olemassakaan. Kaikissa ns. kiinteissä aineissa on enemmän tai vähemmän epämääräisiä rakenteita. Tämä johtuu siitä, että hilavirheelliset kiteet kasvavat paljon nopeammin kuin virheettömät. Vilkaise vaikka Miekk-Oja: Metallioppi.
- Polarization
minätaas kirjoitti:
on lähinnä teoreettinen käsite. Sellaista ainetta, joka muodostaisi kiteytyessään virheettömän kidehilan, ei tosiasiassa ole olemassakaan. Kaikissa ns. kiinteissä aineissa on enemmän tai vähemmän epämääräisiä rakenteita. Tämä johtuu siitä, että hilavirheelliset kiteet kasvavat paljon nopeammin kuin virheettömät. Vilkaise vaikka Miekk-Oja: Metallioppi.
Tiedän, että täydellistä kidehilaa ei ole olemassa; näin tuolle nuorisolle opetankin. Mutta lokaalisti se kiderakenne on kiinteässä aineessa, vaikka virheet sitä moduloivatkin. Nestemäisessä aineessa sitä järjestäytymistä ei ole edes lokaalisti.
- minäminä
Polarization kirjoitti:
Tiedän, että täydellistä kidehilaa ei ole olemassa; näin tuolle nuorisolle opetankin. Mutta lokaalisti se kiderakenne on kiinteässä aineessa, vaikka virheet sitä moduloivatkin. Nestemäisessä aineessa sitä järjestäytymistä ei ole edes lokaalisti.
Kerrotko yleisölle vielä, mikä on nestekide ;)
- Polarization
minäminä kirjoitti:
Kerrotko yleisölle vielä, mikä on nestekide ;)
... on nestemäistä ainetta, jossa on anisotrooppisia molekyylejä, jotka sitten pakotetaan tiettyyn orientatioon. Tällöin aineella on samanlaisia ominaisuuksia kuin kiteisellä, anisotrooppisella aineella. Mutta koska ne molekyylit eivät ole kiinteästi paikallaan, kuten kiinteässä aineessa, niden orientaaiota voidaan muuttaa esimerkiksi ulkoisen sähkökentän avulla.
- Huuhaa
Kuten Idols-tuomari sanoi: "Laulat kuin siirappi pakkasessa".
Kerronpa sinulle: Amorfiset aineet, joilla ei ole kidehilaa, tai ne eivät saavuta kidehilaa järjellisessä ajassa, ovat nesteen kaltaisia. Ts. niillä on viskositeettia eli ne valuvat koko ajan.
Mene ikkunalasin viereen ja odota noin 10 tuhatta vuotta ja näet että se valuu alaspäin. Tosin väitetään että lasi ehtisi kiteytyä sitä ennen.
Ei muuta kuin odottamaan ikkunan eteen!- mutta paljon nopeammin
Ikkunalasin luona ei tarvitse odotella 10 000 vuotta jotta näkisi valumisen. Ammattini puolesta tiedän tämän. Jos nyt laitetaan uusi lasiruutu paikoilleen, otetaan mauserilla mitat ylhäältä ja alhaalta (esim. 4 mm) niin jo 2-3 vuotta riittää, kun lasi on ylhäältä hieman alle 3 mm ja alhaalta n. 5 mm. Siihen se sitten jääkin suurinpiirtein.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa442043En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos311650Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly141434Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3511416Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681295- 91281
- 121078
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul7971- 20959
- 81952