valovuoden pituinen

On kaksi eri nopeutta:

- Kepin siirtonopeus
- Information siirtonopeus

Ei tarvi kepin eikä hepin olla valovuoden mittainen kun kysymys jo voidaan esittää:

Kun jäykkää keppiä tönästään toisesta päästä,niin tuntuuko tönäsy samalla hetkellä toisessa päässä ?

Juuso kirjoitti:

On kaksi eri nopeutta:

- Kepin siirtonopeus
- Information siirtonopeus

Ei tarvi kepin eikä hepin olla valovuoden mittainen kun kysymys jo voidaan esittää:

Kun jäykkää keppiä tönästään toisesta päästä,niin tuntuuko tönäsy samalla hetkellä toisessa päässä ?

Lue lisää

Täysin jäykkää keppiä ei ole olemassa.
Keppi siis painuu kasaan ja liikkuu hitaammin kuin valonnopeus.

---- kirjoitti:

Täysin jäykkää keppiä ei ole olemassa.
Keppi siis painuu kasaan ja liikkuu hitaammin kuin valonnopeus.

Aprikoin sitä, että onko kysymys kepin jäykkyydestä, eli lujuusopin kysymyksistä,

vai onko kysymys information siirtonopeudesta, eli Einsteineista.

Juuso kirjoitti:

Aprikoin sitä, että onko kysymys kepin jäykkyydestä, eli lujuusopin kysymyksistä,

vai onko kysymys information siirtonopeudesta, eli Einsteineista.

hieman samaa aprikoin minäkin, eli vaikka äkkiä ajatellen kysymyksessä ei vaikuttaisi olevan keppiä pitkin lähetettävä värähtely tai aaltoliike, vaan koko kepin siirtymä..

..niin onko kuitenkin ajateltava, että se sittenkin on aaltoliike. sen taajuus on kylläkin pienen pieni, mutta amplitudi on valtavan iso

Juuso kirjoitti:

Aprikoin sitä, että onko kysymys kepin jäykkyydestä, eli lujuusopin kysymyksistä,

vai onko kysymys information siirtonopeudesta, eli Einsteineista.

Mitä tarkoitetaan informaation siirtonopeudella? Siis sitäkö, että en pysty jutteleen sun kanssas yli valonnopeudella.

tyhmälle kirjoitti:

Mitä tarkoitetaan informaation siirtonopeudella? Siis sitäkö, että en pysty jutteleen sun kanssas yli valonnopeudella.

Periaatteessa joo.
Mikään ei liiku yli valon nopeudella. Siis jossain kaukaisessa galaksissa tapahtunut tapahtuma ei voi vaikuttaa sinuun kuin vata aikaisintaan sen ajan päästä, kun valo on sen matkan kulkenut.
Vähän tönkköä tekstiä tuli, yritetään uudestaan:

Jos aurinko tuhoutuisi (yhtäkkiä häviäisi) nyt, tietäisimme siitä vasta reilun 8min päästä. Itse asiassa, maapallo jatkaisi auringon kiertämistä, vaikka aurinkoa ei enää olisikaan (siis sen 8min ajan: gravitaatioaaltojen nopeus on SMG-säteilyn nopeus).

Laskin juuri, että kyseisen mittaisen, poikkipinta-alaltaan yhden neliösentin kokoisen alumiinitangon massa olisi 243 tonnia. Sitä saisi tönäistä aika tavalla, vaikka laakerointi olisi miten herkkä tahansa.

Tosipuheessa tönäisy etenisi tangossa pitkittäisaaltona äänen nopeudella eli alumiinissa 5100 m/s. Näin tönäisy tulisi perille noin kolmessa minuutissa.

Jäärä kirjoitti:

Laskin juuri, että kyseisen mittaisen, poikkipinta-alaltaan yhden neliösentin kokoisen alumiinitangon massa olisi 243 tonnia. Sitä saisi tönäistä aika tavalla, vaikka laakerointi olisi miten herkkä tahansa.

Tosipuheessa tönäisy etenisi tangossa pitkittäisaaltona äänen nopeudella eli alumiinissa 5100 m/s. Näin tönäisy tulisi perille noin kolmessa minuutissa.

Lue lisää

Tuossa on pieni ristiriita, tai sitten kepin ominaisuudet vaihtuvat jossain vaiheessa, jos:
keppiä tönäistään, vaikkapa yhden cm matkan. Jos todellakin laskit, että kepin toinen pää liikahtaa saman senttimetrin kolmen minuutin kuluttua, niin mitä tapahtuu, jos keppiä lähdetään työntämään jatkuvaan liikkeeseen? Jos liikkeellelähtö huomataan kolmen minuutin kuluttua toisessa päässä, niin toinen pää on silloin jo samassa pisteessä. Eli keppi on lyhentynyt olemattomiin. Eli suuren suuri vaikutus on kepin tönäyksen pituudella myös. Toisaalta, jos jatkuvan liikkeen tapahtuminen havaitaan toisessa päässä nopeammin (en ala laskemaan, kuinka nopeasti), se tarkoittaa, että keppi on kokoonpainuneessa tilassa koko liikkeen ajan, mikä ei taida olla mahdollista, jos kiihtyvyys on vakio ja nopeus hyvin pieni. Ristiriitoja täynnä tämä asia yleensäkin. Parhaiten asia selviää tekemällä tuollainen 900 km pitkä mahdollisimman kevyt ja jäykkä keppi ;)

Järkeilyä isolla J:llä :)

uder kirjoitti:

Tuossa on pieni ristiriita, tai sitten kepin ominaisuudet vaihtuvat jossain vaiheessa, jos:
keppiä tönäistään, vaikkapa yhden cm matkan. Jos todellakin laskit, että kepin toinen pää liikahtaa saman senttimetrin kolmen minuutin kuluttua, niin mitä tapahtuu, jos keppiä lähdetään työntämään jatkuvaan liikkeeseen? Jos liikkeellelähtö huomataan kolmen minuutin kuluttua toisessa päässä, niin toinen pää on silloin jo samassa pisteessä. Eli keppi on lyhentynyt olemattomiin. Eli suuren suuri vaikutus on kepin tönäyksen pituudella myös. Toisaalta, jos jatkuvan liikkeen tapahtuminen havaitaan toisessa päässä nopeammin (en ala laskemaan, kuinka nopeasti), se tarkoittaa, että keppi on kokoonpainuneessa tilassa koko liikkeen ajan, mikä ei taida olla mahdollista, jos kiihtyvyys on vakio ja nopeus hyvin pieni. Ristiriitoja täynnä tämä asia yleensäkin. Parhaiten asia selviää tekemällä tuollainen 900 km pitkä mahdollisimman kevyt ja jäykkä keppi ;)

Järkeilyä isolla J:llä :)

Lue lisää

Juuri tuota "uder"in esittämää ristiriitaa minäkin peräänkuulutan.

Äärimmäisessä tapauksessa, että keppi menee itseään edelle - kuten uder esitti.

Mutta samojen sääntöjen täytyy päteä kaikissa tapauksissa, joten ristiriita on aina olemassa.

Kumpi pää hepistä lopultaan ehtii ensin ????

Tässä piilee joku vaikeasti miellettävä paradoksi.

uder kirjoitti:

Tuossa on pieni ristiriita, tai sitten kepin ominaisuudet vaihtuvat jossain vaiheessa, jos:
keppiä tönäistään, vaikkapa yhden cm matkan. Jos todellakin laskit, että kepin toinen pää liikahtaa saman senttimetrin kolmen minuutin kuluttua, niin mitä tapahtuu, jos keppiä lähdetään työntämään jatkuvaan liikkeeseen? Jos liikkeellelähtö huomataan kolmen minuutin kuluttua toisessa päässä, niin toinen pää on silloin jo samassa pisteessä. Eli keppi on lyhentynyt olemattomiin. Eli suuren suuri vaikutus on kepin tönäyksen pituudella myös. Toisaalta, jos jatkuvan liikkeen tapahtuminen havaitaan toisessa päässä nopeammin (en ala laskemaan, kuinka nopeasti), se tarkoittaa, että keppi on kokoonpainuneessa tilassa koko liikkeen ajan, mikä ei taida olla mahdollista, jos kiihtyvyys on vakio ja nopeus hyvin pieni. Ristiriitoja täynnä tämä asia yleensäkin. Parhaiten asia selviää tekemällä tuollainen 900 km pitkä mahdollisimman kevyt ja jäykkä keppi ;)

Järkeilyä isolla J:llä :)

Lue lisää

Miten siinä ominaisuudet vaihtuisivat välillä.
Jos napautat tankoa toisesta päästä, niin viiveellä tuntuu toisessa päässä, jos alat siirtämään tankoa nopeammin kuin se informatio kulkee, eli yli raudan äänennopeuden ylität teräksen lujuuden ja työnnät tangon lyttyyn ja viimein mutkalle.
Äänialloista vielä ilmassa äänennopeus määrää millä nopeudella paineaalto liikkuu. kuitenkin luulen atomipommin paineaallon etenevän lähellä pommia nopeammin kuin ääni, vasta kauempana 100-1000m aalto hidastuu äänennopeuteen. Toisaalta lämpötila määrää äänen nopeuden, siinäkö syy.

airfoil kirjoitti:

Miten siinä ominaisuudet vaihtuisivat välillä.
Jos napautat tankoa toisesta päästä, niin viiveellä tuntuu toisessa päässä, jos alat siirtämään tankoa nopeammin kuin se informatio kulkee, eli yli raudan äänennopeuden ylität teräksen lujuuden ja työnnät tangon lyttyyn ja viimein mutkalle.
Äänialloista vielä ilmassa äänennopeus määrää millä nopeudella paineaalto liikkuu. kuitenkin luulen atomipommin paineaallon etenevän lähellä pommia nopeammin kuin ääni, vasta kauempana 100-1000m aalto hidastuu äänennopeuteen. Toisaalta lämpötila määrää äänen nopeuden, siinäkö syy.

Lue lisää

Kyse ei tietääkseni ole nyt varsinaisesta värähdysliikkeestä, vaan koko kepin liikuttamisesta. Siis ei napautus, jolloin keppi tietysti värähtelee. Tällöin on selvää, että värähtely tuntuu viiveellä toisessa päässä. Jos otat kynän toisesta päästä kiinni ja työnnät kynää, toinen pää liikkuu samaan aikaan, kuin työnnettävä pää. Mieti, jos kynä olisi 900 km pitkä. Voiko laskelma pitää käytännössä paikkaansa, että kun 900 km pitkää kynää työntää toisesta päästä, vasta kolmen minuutin kuluttua toinen pää liikkuu? Tässä tarkoittamani ristiriita. Jos tuota pitkää kynää (keppiä) aletaan hitaalla kiihtyvyydellä työntää, ja jos oletetaan kynän leijuvan ilmassa, kynän toisen pään on liikuttava nopeammin, kuin kolmen minuutin kuluttua. Muuten peräpää saa etupään kiinni :) Hieman vaikea selittää, mitä ajan takaa, mutta ilmeisesti tarkoitat eri asiaa.

uder kirjoitti:

Kyse ei tietääkseni ole nyt varsinaisesta värähdysliikkeestä, vaan koko kepin liikuttamisesta. Siis ei napautus, jolloin keppi tietysti värähtelee. Tällöin on selvää, että värähtely tuntuu viiveellä toisessa päässä. Jos otat kynän toisesta päästä kiinni ja työnnät kynää, toinen pää liikkuu samaan aikaan, kuin työnnettävä pää. Mieti, jos kynä olisi 900 km pitkä. Voiko laskelma pitää käytännössä paikkaansa, että kun 900 km pitkää kynää työntää toisesta päästä, vasta kolmen minuutin kuluttua toinen pää liikkuu? Tässä tarkoittamani ristiriita. Jos tuota pitkää kynää (keppiä) aletaan hitaalla kiihtyvyydellä työntää, ja jos oletetaan kynän leijuvan ilmassa, kynän toisen pään on liikuttava nopeammin, kuin kolmen minuutin kuluttua. Muuten peräpää saa etupään kiinni :) Hieman vaikea selittää, mitä ajan takaa, mutta ilmeisesti tarkoitat eri asiaa.

Lue lisää

Kyllä se pään työntämisen vaikutus etenee pitkittäisenä aaltoliikkeenä. Syy on sama, kuin äänen etenemiselläkin. Kun napauttaa päähän, niin ainetta siirtyy eteenpäin, ja se työntää edellään seuraavaa ainetta, ja tämä etenee aaltoliikkeenä. Sama koskee työntämistä, vaikka aallonpituus onkin työntäessä pitkä. Nopeus ei kuitenkaan ääretön.

Pitää muistaa, ettei äärettömän jäykkää kappaletta ole, vaan molekyylien väliset vuorovaikutukset pitävät aineen kasassa, ja tieto siirrtymisistä etenee näiden välityksellä.

Rantanplan kirjoitti:

Kyllä se pään työntämisen vaikutus etenee pitkittäisenä aaltoliikkeenä. Syy on sama, kuin äänen etenemiselläkin. Kun napauttaa päähän, niin ainetta siirtyy eteenpäin, ja se työntää edellään seuraavaa ainetta, ja tämä etenee aaltoliikkeenä. Sama koskee työntämistä, vaikka aallonpituus onkin työntäessä pitkä. Nopeus ei kuitenkaan ääretön.

Pitää muistaa, ettei äärettömän jäykkää kappaletta ole, vaan molekyylien väliset vuorovaikutukset pitävät aineen kasassa, ja tieto siirrtymisistä etenee näiden välityksellä.

Lue lisää

"ettei äärettömän jäykkää kappaletta ole, vaan molekyylien väliset vuorovaikutukset pitävät aineen kasassa, ja tieto siirrtymisistä etenee näiden välityksellä"

kiitos :)

uder kirjoitti:

Kyse ei tietääkseni ole nyt varsinaisesta värähdysliikkeestä, vaan koko kepin liikuttamisesta. Siis ei napautus, jolloin keppi tietysti värähtelee. Tällöin on selvää, että värähtely tuntuu viiveellä toisessa päässä. Jos otat kynän toisesta päästä kiinni ja työnnät kynää, toinen pää liikkuu samaan aikaan, kuin työnnettävä pää. Mieti, jos kynä olisi 900 km pitkä. Voiko laskelma pitää käytännössä paikkaansa, että kun 900 km pitkää kynää työntää toisesta päästä, vasta kolmen minuutin kuluttua toinen pää liikkuu? Tässä tarkoittamani ristiriita. Jos tuota pitkää kynää (keppiä) aletaan hitaalla kiihtyvyydellä työntää, ja jos oletetaan kynän leijuvan ilmassa, kynän toisen pään on liikuttava nopeammin, kuin kolmen minuutin kuluttua. Muuten peräpää saa etupään kiinni :) Hieman vaikea selittää, mitä ajan takaa, mutta ilmeisesti tarkoitat eri asiaa.

Lue lisää

Kyse on siitä, että et voi suurentaa suhteettomasti esineitä ottamatta muita fysiikan lakeja huomioon. 900 km kokoinen kynä tuskin pysyy kasassa ja sitä ei näpäytetä enää liikkeelle.

Sen liikkeelle saaminen vaatii jo aivan valtavasti energiaa. Toisin sanoen tulee tietty raja vastaan miten nopeasti saat tietyn suuruista esinettää liikutettua. Suhteellisuus teoria asettaa tiettyjä rajoja niinkuin tietysti materiaali oppikin. Liike etenee värähtelynä ja informaation laki piste on valonnopeus, mutta ei tuollainen materiaali sitä taas voi ikinä saavuttaa.