Paino

Hyvä fiilis kun on viimestä huutoa..

Pyöräily on ensisijaisesti hyvää ja treenattua fysiikkaa vaativa urheilulaji. Tottakai siinä pitää olla myös ensiluokkaiset välineet.

Mutta arvelen, että ennenkaikkea tieto siitä, että mulla on "paras, virtaviivaisin , kevein, hiilikuituisin, ilmanvastuksiltaan vahatuin jne. fillari allani, niin ............." ja minä voin keskittyä polkemiseen.

Tietenkin "Jäärä" tuossa edellä on täysin oikeassa, että tarpeettoman passiivisen massan mukanaan raahaaminen on haitaksi, mutta fillarit lienevät jo niin huippuunsa kehitettyjä, että massakysymyksellä ei ole ratkaisevaa merkitystä.

Tällainen tuli minulle ekaksi mieleen.

Hyvä pyörä on kiva, selvähän se.
Onko tämä oikein laskettu:

Kaksi kiloa nostetaan kilometrin korkeuteen.
Jouleja kuluu silloin 19600 , vanhanaikaisin kilokaloreita vain alle viisi.

Esimerkissä ei oteta huomioon kitkaa tai vastuksia.

Siis maksamalla tuhat euroa lisää kevyestä pyörästä ei säästä juuri lainkaan kilokaloreissa.

Ossi kirjoitti:

Hyvä pyörä on kiva, selvähän se.
Onko tämä oikein laskettu:

Kaksi kiloa nostetaan kilometrin korkeuteen.
Jouleja kuluu silloin 19600 , vanhanaikaisin kilokaloreita vain alle viisi.

Esimerkissä ei oteta huomioon kitkaa tai vastuksia.

Siis maksamalla tuhat euroa lisää kevyestä pyörästä ei säästä juuri lainkaan kilokaloreissa.

Lue lisää

Pelkän 2 kg massa siirtäminen 1 km korkeuteen vaatii tuon kertomasi mekaanisen työn 19613 J eli 4685 cal.
Mutta, tarkasteltaessa tätä vaikka pyöräilijän työsuorituksena, tulee ottaa huomioon myös ihmisen hyötysude, joka vaihtelee 22...25 % paikkeilla, ollen keskimäärin n. 23 %.
Tästä syystä edellä kuvattu laskelma pitää vielä käytäntöön siirrettäessä jakaa 0,23 :lla. Evääksi täytyy varata enemmän patukkaa ja banaania, kuin alkulaskenta osoittaa. ;-) Sykemittarin kertoma kcal-kulutus laskee - tai yrittää laskea - juuri tätä henkilökohtaista kulutusta, joka vaaditaan peruselintoimintojen lisäksi.

ihmettelijä kirjoitti:

Pelkän 2 kg massa siirtäminen 1 km korkeuteen vaatii tuon kertomasi mekaanisen työn 19613 J eli 4685 cal.
Mutta, tarkasteltaessa tätä vaikka pyöräilijän työsuorituksena, tulee ottaa huomioon myös ihmisen hyötysude, joka vaihtelee 22...25 % paikkeilla, ollen keskimäärin n. 23 %.
Tästä syystä edellä kuvattu laskelma pitää vielä käytäntöön siirrettäessä jakaa 0,23 :lla. Evääksi täytyy varata enemmän patukkaa ja banaania, kuin alkulaskenta osoittaa. ;-) Sykemittarin kertoma kcal-kulutus laskee - tai yrittää laskea - juuri tätä henkilökohtaista kulutusta, joka vaaditaan peruselintoimintojen lisäksi.

Lue lisää

Kiitos Ihmettelijälle.

Yhteenveto: jos pyörä kevenee kahdella kilolla, säästää kilometrin nousussa noin 20 kcal.

Se on aika vähän ja kilometri nousua on aika paljon.

Ossi kirjoitti:

Kiitos Ihmettelijälle.

Yhteenveto: jos pyörä kevenee kahdella kilolla, säästää kilometrin nousussa noin 20 kcal.

Se on aika vähän ja kilometri nousua on aika paljon.

Lue lisää

20 kcal 1km:n nousussa ei tosiaan vaikuta paljolta, mutta asiaa voi tarkastella siltä kannalta, että paljonko pienempi kokonaispaino vaikuttaa ajoajassa.
Aiemmin oli puhe 5 % noususta ja 25 km/h nopeudesta. Jos kuvitellaan nousun pituudeksi 20,025 km, niin siitä syntyisi korkeuserona 1 km. Unohdetaan ajajan painonpudotus ja haetaan 2 kg kevennys pyörästä. Pyörät 10 kg ja 8 kg ajaja entisellään 69 kg.
Teoreettinen tarkastelu lähtee siitä, että ajajetaan maksimaalisella suorituskyvyllä. Tarkoittaa, että molemilla pyörillä ajettaessa ajajan suoritusteho watteina ja W/kg on sama 393 W 5,7 W/kg.

10 kg pyörällä ajoaika 48 min 4s nopeus 25,0 km/h (6,94 m/s)
-nousu 269 W
-renkaat 36 W
-ilmanvastus 73 W
-ketjuvälitys 15 W (hyötysuhde 96 %)
Summa=393 W vastaa 5,7 W/kg
kulutus 23 % hyötysuhteella 1177 kcal

8 kg pyörällä ajoaika 47 min 18 s nopeus 25,4 km/h (7,06 m/s)
-nousu 266 W
-renkaat 35 W
-ilmanvastus 77 W
-ketjuvälitys 15 W (hyötysuhde 96 %)
Summa=393 W vastaa 5,7 W/kg
kulutus 23 % hyötysuhteella 1158 kcal

Kilpaurheilijan kannalta havaitaan eräs tärkeä hyöty keveämmästä pyörästä. Ajoaika on 46 s lyhyempi. Montako sijaa tämä etu voi merkitä tulosluettelossa? Siinä kysymys ja yllä yksi vastaus siihen, miksi kilpaurheilijat hamuavat kevyttä kalustoa. UCI on määrännyt kilpailuissa käytettävälle pyörälle minimipainon. Olisiko ollut 6,8 kg? Voitte tarkistaa säännöistä.

Huomataan, että vaikka ajoaika on lyhyempi on kokonaiskulutus 20 kcal pienempi. Tämä on myös tärkeä havainto kuntoilijan kannalta. Mitä parempikuntoinen olet, sitä enemmän pystyt polttamaan rasvaa tiettynä aikana. Yleensä asia on nurinkurinen. Kuntoilijan pitäisi lenkkeilemällä polttaa rasvakerrostaan, mutta kunto ei anna myöten raskaaseen ponnisteluun ja harjoitteluun pitää varata runsaasti aikaa. Huippukuntoinen urheilija kykenee paljon nopeammin harjoituksissaan polttamaan pari liikakiloa.

Oli kyseessä kuntoilija tai kilpaurheilija, niin kokonaispainon pudottaminen laihtumalla sopii ylipainoiselle, mutta ei ihannepainoiselle, jolle painon pudotus merkitsisi lihasmassan pienenemistä ja sen seurauksena huonompia tuloksia. Laihan huonokuntoisen treenatessa käy niin, että paino alkaa nousta kunnon kohentuessa.

ihmettelijä kirjoitti:

20 kcal 1km:n nousussa ei tosiaan vaikuta paljolta, mutta asiaa voi tarkastella siltä kannalta, että paljonko pienempi kokonaispaino vaikuttaa ajoajassa.
Aiemmin oli puhe 5 % noususta ja 25 km/h nopeudesta. Jos kuvitellaan nousun pituudeksi 20,025 km, niin siitä syntyisi korkeuserona 1 km. Unohdetaan ajajan painonpudotus ja haetaan 2 kg kevennys pyörästä. Pyörät 10 kg ja 8 kg ajaja entisellään 69 kg.
Teoreettinen tarkastelu lähtee siitä, että ajajetaan maksimaalisella suorituskyvyllä. Tarkoittaa, että molemilla pyörillä ajettaessa ajajan suoritusteho watteina ja W/kg on sama 393 W 5,7 W/kg.

10 kg pyörällä ajoaika 48 min 4s nopeus 25,0 km/h (6,94 m/s)
-nousu 269 W
-renkaat 36 W
-ilmanvastus 73 W
-ketjuvälitys 15 W (hyötysuhde 96 %)
Summa=393 W vastaa 5,7 W/kg
kulutus 23 % hyötysuhteella 1177 kcal

8 kg pyörällä ajoaika 47 min 18 s nopeus 25,4 km/h (7,06 m/s)
-nousu 266 W
-renkaat 35 W
-ilmanvastus 77 W
-ketjuvälitys 15 W (hyötysuhde 96 %)
Summa=393 W vastaa 5,7 W/kg
kulutus 23 % hyötysuhteella 1158 kcal

Kilpaurheilijan kannalta havaitaan eräs tärkeä hyöty keveämmästä pyörästä. Ajoaika on 46 s lyhyempi. Montako sijaa tämä etu voi merkitä tulosluettelossa? Siinä kysymys ja yllä yksi vastaus siihen, miksi kilpaurheilijat hamuavat kevyttä kalustoa. UCI on määrännyt kilpailuissa käytettävälle pyörälle minimipainon. Olisiko ollut 6,8 kg? Voitte tarkistaa säännöistä.

Huomataan, että vaikka ajoaika on lyhyempi on kokonaiskulutus 20 kcal pienempi. Tämä on myös tärkeä havainto kuntoilijan kannalta. Mitä parempikuntoinen olet, sitä enemmän pystyt polttamaan rasvaa tiettynä aikana. Yleensä asia on nurinkurinen. Kuntoilijan pitäisi lenkkeilemällä polttaa rasvakerrostaan, mutta kunto ei anna myöten raskaaseen ponnisteluun ja harjoitteluun pitää varata runsaasti aikaa. Huippukuntoinen urheilija kykenee paljon nopeammin harjoituksissaan polttamaan pari liikakiloa.

Oli kyseessä kuntoilija tai kilpaurheilija, niin kokonaispainon pudottaminen laihtumalla sopii ylipainoiselle, mutta ei ihannepainoiselle, jolle painon pudotus merkitsisi lihasmassan pienenemistä ja sen seurauksena huonompia tuloksia. Laihan huonokuntoisen treenatessa käy niin, että paino alkaa nousta kunnon kohentuessa.

Lue lisää

Kiva lukea perusteltuja väitteitä! Yleensä keskustelut ovat eipäs-juupas-Shimano-Campagnolo-maasto-maantiepyörä-juttuja.

Luen tämän vielä uudelleen ja mietin. Olen muuten ostamassa hiilikuitumaantiepyörää. En kilpaile, mutta tämä on hyvä lisätieto.

Kiitos siitä!

ihmettelijä kirjoitti:

20 kcal 1km:n nousussa ei tosiaan vaikuta paljolta, mutta asiaa voi tarkastella siltä kannalta, että paljonko pienempi kokonaispaino vaikuttaa ajoajassa.
Aiemmin oli puhe 5 % noususta ja 25 km/h nopeudesta. Jos kuvitellaan nousun pituudeksi 20,025 km, niin siitä syntyisi korkeuserona 1 km. Unohdetaan ajajan painonpudotus ja haetaan 2 kg kevennys pyörästä. Pyörät 10 kg ja 8 kg ajaja entisellään 69 kg.
Teoreettinen tarkastelu lähtee siitä, että ajajetaan maksimaalisella suorituskyvyllä. Tarkoittaa, että molemilla pyörillä ajettaessa ajajan suoritusteho watteina ja W/kg on sama 393 W 5,7 W/kg.

10 kg pyörällä ajoaika 48 min 4s nopeus 25,0 km/h (6,94 m/s)
-nousu 269 W
-renkaat 36 W
-ilmanvastus 73 W
-ketjuvälitys 15 W (hyötysuhde 96 %)
Summa=393 W vastaa 5,7 W/kg
kulutus 23 % hyötysuhteella 1177 kcal

8 kg pyörällä ajoaika 47 min 18 s nopeus 25,4 km/h (7,06 m/s)
-nousu 266 W
-renkaat 35 W
-ilmanvastus 77 W
-ketjuvälitys 15 W (hyötysuhde 96 %)
Summa=393 W vastaa 5,7 W/kg
kulutus 23 % hyötysuhteella 1158 kcal

Kilpaurheilijan kannalta havaitaan eräs tärkeä hyöty keveämmästä pyörästä. Ajoaika on 46 s lyhyempi. Montako sijaa tämä etu voi merkitä tulosluettelossa? Siinä kysymys ja yllä yksi vastaus siihen, miksi kilpaurheilijat hamuavat kevyttä kalustoa. UCI on määrännyt kilpailuissa käytettävälle pyörälle minimipainon. Olisiko ollut 6,8 kg? Voitte tarkistaa säännöistä.

Huomataan, että vaikka ajoaika on lyhyempi on kokonaiskulutus 20 kcal pienempi. Tämä on myös tärkeä havainto kuntoilijan kannalta. Mitä parempikuntoinen olet, sitä enemmän pystyt polttamaan rasvaa tiettynä aikana. Yleensä asia on nurinkurinen. Kuntoilijan pitäisi lenkkeilemällä polttaa rasvakerrostaan, mutta kunto ei anna myöten raskaaseen ponnisteluun ja harjoitteluun pitää varata runsaasti aikaa. Huippukuntoinen urheilija kykenee paljon nopeammin harjoituksissaan polttamaan pari liikakiloa.

Oli kyseessä kuntoilija tai kilpaurheilija, niin kokonaispainon pudottaminen laihtumalla sopii ylipainoiselle, mutta ei ihannepainoiselle, jolle painon pudotus merkitsisi lihasmassan pienenemistä ja sen seurauksena huonompia tuloksia. Laihan huonokuntoisen treenatessa käy niin, että paino alkaa nousta kunnon kohentuessa.

Lue lisää

Esimerkissäsi ilmanvastus on 18,5 %. Mistä olet saanut lukeman? Mistä olet saanut muut kulutukset?

Ossi kirjoitti:

Esimerkissäsi ilmanvastus on 18,5 %. Mistä olet saanut lukeman? Mistä olet saanut muut kulutukset?

Tätä kysymystä mä pelkäsin! ;-) Perusteellinen selvitys johtaisi mahdollisesti "sylttytehtaan" jäljille, eli henkilöllisyys voisi paljastua, joka taas on palstan tukemaa anonyymiteettiä vastaan. Kun eivät muut, niin miksi minä.
Asiaan. Aiemmin kilpapyöräilyä harrastaneena ja teknillisestä mielenkiinnosta asiaan, olen joskus selvittänyt itselleni pyöräilyyn ja pyörällä ajamiseen liittyviä fysikaalisia ilmiöitä. Suoritetut opinnot ja ammatillinen kokemus ovat olleet omiaan helpottamaan ilmiöiden ymmärtämistä.

Kaikkien ilmoitettujen tehojen taustalla on kyseiseen ilmiöön liittyvä matemaattinen malli. Esimerkkinä ilmanvastusteho tyynellä ilmalla P=0,5*roo*cw*A*v^3, jossa v on ajonopeus, ^3 komas potenssi, A pinta-ala ajosuuntaa vastaan, cw muotokerroin (1,1...0,5), roo ilman tiheys (kg/m^3) lämpötilasta ja korkeusasemasta riippuen. Esimerkissä otettiin huomioon 15 °C ilman tiheyden jatkuva muutos noustessa merenpinnasta 1 km korkeuteen.
Tuulisen sään tehokaava on niin monimutkainen, ettei sitä "kehtaa" tässä julkistaa.
Matemaattisista malleista olen tehnyt tietokoneelle ohjelman, josta osatekijät ja kokonaisuus selviää suit sait.

Hiilikuiturunkoista pyörää en ole koskaan omistanut. Varastossa on vanhoja teräsrunkoisia, joukossa myös yksi alumiinirunkoinen hiilikuituisella etu- ja takahaarukalla varustettu 10 kg maantiepyörä. Ajomukavuuden kannalta teräsrunkoinen on alumiinista miellyttävämpi, hiilikuituisesta ei ole kokemuksia.