Mikä uhkaa maataloutta?

Useimmilla kepulaisille on erittäin suppea näkemys siitä, mikä todellisuudessa uhkaa maatalouden harjoittamista Suomessa. Nämä keput näkevät asiassa vain jotain demarien ja maatalouden välistä vastakkainasettelua, mikä vie keskustelua täysin vikaraiteille. Demarit eivät ole esittäneet mitään maatalouden alasajoa, vaan pitäneet keskustelussa yllä vain veronmaksaja- ja kuluttajanäkökulmaa sekä jossain määrin maatalouden rakenteellisia kysymyksiä. Tästä keput ovat vimmastuneet niin, että demarien ryhmäpuheenvuoron pitäjää Minna Lintosta on laittomasti alettu uhkailla, mikä ei kyllä kovin hyvää arvosanaa anna joidenkin kepulien keskustelutaidoista.

Mikä sitten on kotimaisen maatalouden todellinen uhka? Yksi vastaus on Kepu ja MTK. Nämä tahot ovat pyrkineet ylläpitämään meillä sellaista maatalouden rakennetta, joka ei sopeudu tulevaisuuden tilanteeseen. Tällaisen politiikan takia syntyy aika ajoin ajolähtötilanteita, pakkosaumoja, kriisejä. Tällainen pakkosopeutuminen koettiin 60- ja 70-luvuilla ja sellainen on koettu myös nyt EU-aikana. Seuraava ja vielä ehkä radikaalimpi pakkosopeutuminen koetaan sitten, kun ja jos WTO-prosessissa tapahtuu läpimurto.

Suomen maatalouden kohtalo ei ole pelkästään meidän suomalaisten käsissä kuten Kepu ja sen kannattajat näyttävät kuvittelevan. Globalisoituvassa maailmassa ympäristö alkaa yhä enemmän sanella myös Suomen talouden ja siinä mukana maatalouden ehtoja ja rakennetta, jos mielimme globaalissa maailmassa pärjätä. Suomi ei voi jäädä joksikin saarekkeeksi omine ehtoineen. Sellainen luulottelu johtaa Kim-Il-Sungismiin ja valkovenäläistymiseen.

Suomen maatalouden muutosuhat tulevat ulkopuolisesta maailmasta. WTO-prosessin eteneminen ei tule olemaan Suomen kädessä. Maailmassa on sellaisia taloudellisia voimia, joiden voi hyvällä syyllä epäillä tavoittelevan kaupan nykyistä paljon suurempaa vapautta, koska taloudelliset näkymät ovat silloin hyvin houkuttelevat. Materialistista hyvinvointia tavoitteleva ihmiskunta tuskin jättää tällaista tilaisuutta hödyntämättä, vaikka vastaanhangoittelijoita jonkun verran onkin.

Vastustajat ovat maatalousprotektionismin suojaamia maatalousyrittäjiä ja heidän poliittisia taustaryhmiään sekä uusliberalismia ideologisesti vastustavia tahoja. Viime mainitut näkevät kehityksessä vaaran ajautua globaaliin suurkapitalismiin, mikä on ainakin jossain määrin realistinen mahdollisuus ja vaara. On kuitenkin muistettava, että monet näkevät globalismissa myös mahdollisuuden ja siksi myös kehitysmaat asettavat siihen paljon toiveita. Kaakkois-Aasian esimerkki innoittaa. Ja silloin tulee pakostakin esille juuri maatalouden vapauttaminen, koska kehitysmaiden intressit ovat siinä suurimmat.

Yhtäältä siis monikansallinen ja kansallinen vauraudentavoittelu ajaa kohti globalismia ja kaupan vapauttamista. Toisaalta siihen ajaa kehitysmaiden intressi, joka panee kaupan vapauttamisen ehdoksi sen, että ensin on vapautettava kehitymaille ja G20-maille tärkeä maatalouskauppa.

Entistä useampi alkaa myös länsimaissa lämmetä tälle vapauttamisajatukselle, kun kaupan vapauttamisen hyödyt alkavat konkretisoitua ihmisten mielissä. Silloin kansallisella ja elueellisella (EU) tasolla alkavat olla vastakkain entistä enemmän materialistinen vauraudentavoittelu ja protektionistisen maatalouden edut, koska jälkimmäisen (protektionismin) poistaminen on vaurastumisprosessin edellytys.

Kun asia nähdään tässä kokonaiskontekstissa, saadaan varmasti yllättävä lopputulos. Tämän jälkeen varmasti näyttää enemmän siltä, että demarit ovat pikemminkin puolustamassa jähmeitä rakenteita, myös maataloutta kuin muuttamassa niitä. Matti Vanhanenhan moitti erittäin jyrkin sanoin Ranskan sosialisteja tällaisesta jähmeästä asenteesta. Vanhanen sanoi, että presidentin tulee olla kehitystä puoltamassa, vaikka se olisi poliittisesti joskus vastenmielistä. Eiköhän tämä ollut Vanhaselta selvää tekstiä MTK:n suuntaan, miten hän aikoo presidenttinä asioita hoidella.

Kehittyneissä maissa muutosvoimien kärjessä on luonnollisesti suuryritykset ja niiden johto. Meillä Suomessakin itse asiassa maatalouskriittisimmät puheenvuorot on kuultu siltä suunnalta, ei demareilta. Vähän näyttää siltä, että talouselämän mediat ja ekonomistit ovat aktivoitumassa maatalouskritiikissä juuri sen vuoksi, että maatalousprotektionismi koetaan globaalin vaurustumisen esteenä.

Kepun ja MTK:n periaatteellinen ja aina yhtä jyrkkä kritiikin torjuminen on hölmöyttä. Maatalousyrittäjien oma etu olisi se, että alettaisiin kansallisella tasolla keskustella maatalouden selviämisstrategiasta. Pitäisi keskustella siitä, millainen maatalousrakenne olisi kansainvälisessä kilpailussa tehokkain, millaisia tuotantosuuntien pitäisi olla (nykyistä bulkkituotantoa vai erikoistumista jne.), pitäisikö pyrkiä joustaviin vähän investointeja vaativiin yrityskokoihin, joilla on valmius sopeutua uuteen tilanteeseen nopeasti ja jotka eivät ole riippuvaisia vain yhdestä toimintamallista eikä niihin ole sitoutettu velakrahalla suuria pääomia, millainen tuotanto riittää kotimaan tarpeiksi, mikä on työllistävä ja maaseutua säilyttävä malli yms.

Nykyinen kehityshän johtaa koko ajan suurempiin yksiköihin ja lopulta muun Euroopan tilanteeseen, missä muutamat ökytilat vastaavat suurimmasta osasta maataloutta. Tämä malli autioittaa maaseudun ja saa kansalta osakseen jatkuvaa kritiikkiä hyväosaisten tukemisesta.

Kepun ja MTK:n keskustelemattomuus on hupun päähän panemista. Kepu ja MTK on kuin jänis joka menee puun taakse piiloon luullen siten olevansa turvassa pahalta maailmalta. Jos Suomessa sen sijaan ryhdyttäisiin ajoissa visioimaan tulevaa, jäisi aikaa myös muuttaa maatalouden rakennetta ja iskukykyä sen mukaiseksi. Nyt luotetaan enemmän siihen, että Matti Vanhasen kritisoimien Ranskan sosialistien vastustus riittää pysäyttämään vaurastumista nurkan takana näkevät elintasokohottajat.

Yhteenvetona voi todeta, että maatalouden muutosprosessi on globaali, vaurastumiseen tähtäävä. Kansallisesti voimme reagoida tilanteeseen jäämällä tuleen makaamaan Kepun ja MTK:n strategialla eli kaivautumalla mahdollisimman syvälle maan sisään poteroihin. Toinen vaihtoehto on alkaa pohtia aktiivisesti kansallisen maatalouden selviämisstrategiaa ja olla siinä avoimia tarpeellisille ehdotuksille ja muutoksille.

Tämä avaukseni löytyy myös Keskustan politiikkaa käsittelevältä keskustelusivulta. Pyydän nöyrimmästi anteeksi, jos ole rikkonut massapostituskieltoa panemalla saman jutun kahdelle palstalle.

9

805

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nyt keskustelemaan

      Tuohan on harvinaisen laadukas kirjoitus tälle palstalle. Asiaa ja pohdittavaa on hengästyttävän paljon ja nyt toivoisikin että keskustelu jatkuisikin samanlaisella asialinjalla.

      On täysin selvää että Kepua ja varsinkin MTK:Ta voi ja pitääkin kritisoida monestakin asiasta. Mutta esittämäsi teesit ja koko ongelmavyyhti on sen verran monimutkaisia asioita, että jopa Kepussa ja MTK:ssa ollaan näiden asioiden kanssa usein ihmeessä ja siksi on usein helpointa laittaa pää pensaaseen ja keskittyä vain jonkin yksittäisen ongelmavyyhdin ratkaisemiseen, kuten juuri nyt meneillään oleva sokerin tukipolitikan uudistus.

      Myös kokonaisuuden hahmottaminen on monille vaikeaa. Eri tahoja on useita ja jokainen taho katsoo asioita omalta kannaltaan. Kuluttaja haluaa vain halpoja elintarvikeita ja suhtautuu vastentahtoisesti tukiin. Viljelijä taas ajattelee vain oman tuotantonsa kannattavuutta. Puolueet ajattelevat vain tulevia vaaleja ja miten saisi äänestäjiä miellytettyä. Hallituksen ministereillä on mielessään vain valtion budjetti ja tukien vaikutukset siihen.
      MTK:ssakin suurin huoli on ettei vain jäsenmäärä vähenisi, siksi jäseniksi haalitaan kaupunkilaisia metsänomistajia ja maaseutuyrittäjiä.Loppujen lopuksi MTK:kin on aika avuton viljelijöiden etujen ajajana, pelkkä paperitiikeri. Ei MTK:ssa riitä paukuja asioiden laajempaan pohtimiseen.

      Asiat ovat siis monimutkaisia, koska sekä Suomessa että maailmalla,EU:ssa ja WTO:ssa on eri tahoja joilla kaikilla on omat edut ajettavinaan ja usein tuloksena on kompromisseja, ja laiha sopu ja jälleen käy niin että sitä isoa kokonaisuutta ei ajattele kukaan ja tulevaisuutta kohti ajetaan puolivaloilla ja syntyy uusia ongelmia joita sitten ratkotaan taas uusissa neuvotteluissa ja tuloksena on taas kompromisseja, uusia ongelmia ja noidankehä kiertää.

    • Viljelijä

      Vaadit samaan aikaan kustannustehokkuutta ja pienien tilojen jatkamista.Yhtälö on mahdoton, on valittava joko suuri kustannustehokas bulkkitila tai pieni raskaasti tuettu pienviljelystila.

    • EU-avustaja

      Pari kertaa viime talven aikana heittelin ilmaan kysymyksen, että mikä Suomen maataloutta ja viljelijöitä odottaa 5-10-15 vuoden päästä. Ei niihin hyvin paljon kommenttaja tullut, toisaalta en itsekään tiedä! Vaihtoehtoja lienee useita?

      Ehkä pikksen liiaksi kaadat ansiokkaassa kirjoituksessai asioiden hoitamattomuuden vain Kepun päälle? Kyllä kai muidenkin puolueiden pitäisi käydä vahva pohdintakeskustelu ja linjaus siitä, minne päin Suomen maataloutta jatkossa halutaan kehittäää. Onko maatalous vain korkinkappale, joka on vapaassa kellunnassa EU-meressä? Eilen odottelin A-talkissa edes jonkinnäköistä tulevaisuuden visioita Risto Vaittiselta ja Kyösti Pietolalta. Ei tullut, ei...

      Lie aika selvää, että viljan bulkkituotannossa emme tule pärjäämään, siinä ei saada määrä- tai laatuetua millään. Maitopuolella mahdollisuuksia on, vahvuutena vielä suhteellisen puhdas luonto / maaperä ja korkea hygieniataso. Yksi varteenotettava viljelymuoto on varmasti bioenergia. Sen kehitys on vasta alkumetreillä, jotan mahdollisuuksia lienee aina vaan enemmän. mitä kalliimmaksi öljy sekä sähkö käyvät.
      Se bioenergian tuotanto saattaisi olla jotenkin vapaa noista maatalouden WTO-ratkaisuista, jahka ne joskus tulevat? Pieniä tekiöitä on niin kepu, MTK ja koko Suomi siinä vaiheessa.

      Jos ja kun WTO vapauttaa maatalouskaupan kehitysmaista, niin kuka tai mikä siitä tulee eniten hyötymään? Aika vakavasti pitäisi suhtautua siihen, että esim Monsanto
      http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Monsanto&meta= pyrkii kehityismaissa erittäin voimakkaana ylikansallisena jättinä hallitsemaan maataloustuotanoa.

      Mutta erittäin vaikeita asioita hahmottaa, niin nykytilanne ja varsinkin tulevaisuus!?

    • todellisuudessa uhkaa maata...

      Joka toisessa virkkeessä on kepu. Miksi! Ei se keskusta mikään mahti puolue ole ,joka määrää joka asian.Tietääkseni puolue on ollut oppositiossa montavuotta. Ja kaikkihan sen tietää mitä oppositiossa maan asioita hoidetaan.
      Eli taidat olla poliittisesti "vammanen".


      Eikä Minnat ja Vaittiset sitä maataloustietämystään ainakaan vielä osaa tulkita johdonmukaisesti.

      Jos asioita hoidetaan pelkästään SDP:n mukaan lopputulos on todenmukaisesti sama kuin Kuvaputkitehtaalla, STS pankilla tai Elannolla

      Ja siihen WTO nevotteluun senverran , kuka takaa viljelläänkö Suomessa maata tai lypsetään lehmiä jos tuotettua Hehtaaria kohden tulee tappiota.(Jos peltoviljely ei kannata, ei silloin kannata myöskään sikaloiden eikä navetoiden pito.Seuraa katastrooffi.
      Katsotaan mitä isot maat päättää WTO:ssa ja mitä siittä seuraa käytännössä.


      En oikein ole ymmärtänyt miten kehitysmaat tulee hyötymään WTO uudistuksesta. Kehitysmaissa yleensä nähdään nälkää, tuskin nämä" omaa suupalaa" antaa vientiin. Onko tarkoitus tuottaa ruoka tulevaisuudessa halpatyövoimamaissa, joissa ei demokrariasta ole tietoakaan?

      Siinä olet oikeassa kehitys tulee olemaan suurissa tiloissa.Miksi? koska pienillä tiloilla ei ole tarpeeksi pääomia kehittää tilaa
      ja uudistaa konekantaa.(perintöveron poisto auttaa tilarakenteen kehitystä)



      Ps. En yhtään ihmettele miksi Minna saa tappo uhkauksia Tekisi ensin kotiläksyt eli opettelisi keskustelutaidon

      • maajussia vastaan

        Juuri ne köyhimmät kehitysmaat eivät hyödy maailmankaupan vapauttamisesta mitenkään, eivätkä ainakaan näiden maiden pienviljelijät.

        WTO-neuvotteluissa vapautuksia ovat kovimpaan ääneen vaatimassa esim. Brasilia, jota ei ainakaan maataloudesta puhuttaessa voi noteerata kehitysmaaksi.

        Näissä oikeasti TOSI köyhissä kehitysmaissa olisi ERITTÄIN kannattavaa tuottaa tavaraa maailmanmarkkinoille jo nykyäänkin. Yhden ainoan vehnähehtaarin myyntituotto maailmanmarkkinahinnoilla tekisi jostain savimajassa asuvasta alkuasukkaasta upporikkaan oman kylänsä mittapuulla mitattuna. Miksi hän ei sitten tee niin, on paljon vaikeampi kysymys. Ehkä on niin että tummaihoiset rodut eivät kykene niin pitkäjänteiseen toimintaan että kylväisivät siemenen ja jaksaisivat odottaa sadon valmistumiseen asti. Impulsiivinen "heti mulle nyt" -tyyppi syö kylvösiemenetkin ja sitten ihmettelee että miksi on nälkä koko loppuvuoden.


    • Naapuri

      Voisiko tuota maatalouden muutosta pohtia laajemmin ja ottaa huomioon koko maaseudun ja siellä olevat kaikki toimijat eikä vain maatalouden muutosta ja sen harjoittamista jollakin aikavälillä: pienet ja suureet maatalousyrittäjät, metsätalouden harjoittajat,palkannauttijat, eläkeläiset, työttömät, yrittäjät jne. Se ei paljon maaseutua elävöitä se yksi iso maatila, josta naapuriin olisi kilometritolkulla matkaa. Sitä sanotaan 100 hehtaarin yksinäisyydeksi. Minun mielestäni maatalouden tulevaisuus on sidoksissa maaseudun yleiseen elinvoimaisuuteen.

      • Unlonely

        Meidän kylällä on 2 kpl noin 100 ha tilaa ja sitten muutamia pikkutiloja.

        Näillä kahdella satahehtaarisella ei ole yksinäisyydestä tietoakaan: Joka päivä käy vaikka rehuauto maitoauto, teurasauto, kaikenlaista urakoijaa, konsulttia, tarvikemyyjää, laitteiden huoltajaa ym... ym... ja tilanväenkin pitää asioida siellä sun täällä pitääkseen tuotannon pyörimässä.

        Kun taas pikkutilojen elämä on lähes pelkkää yksinäisyyttä: Jos liikevaihto on ilman tukia joku 10000 euroa vuodessa, toiminta on pientä ja sidosryhmiä on vähän, ei niitä sosiaalisia kontaktejakaan juuri saa.


      • Naapuri
        Unlonely kirjoitti:

        Meidän kylällä on 2 kpl noin 100 ha tilaa ja sitten muutamia pikkutiloja.

        Näillä kahdella satahehtaarisella ei ole yksinäisyydestä tietoakaan: Joka päivä käy vaikka rehuauto maitoauto, teurasauto, kaikenlaista urakoijaa, konsulttia, tarvikemyyjää, laitteiden huoltajaa ym... ym... ja tilanväenkin pitää asioida siellä sun täällä pitääkseen tuotannon pyörimässä.

        Kun taas pikkutilojen elämä on lähes pelkkää yksinäisyyttä: Jos liikevaihto on ilman tukia joku 10000 euroa vuodessa, toiminta on pientä ja sidosryhmiä on vähän, ei niitä sosiaalisia kontaktejakaan juuri saa.

        Siispä nämä pienet tilat kuolevat aikanaan pois. Todennäköisesti nämä kaksi 100 ha:n tilaa ostavat pellot. Tilat jäävät lomapaikoiksi tai rapistuvat. Tämän kehityksen jälkeen onkin sitten entistä autiompaa. Tätä kehitystä on jo nähtävillä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Mutta maatalouden kehityshän ei ole oikeastaan enää meidän vallassa, mutta maseudun elinvoimaisuuteen vielä voidaan vaikuttaa.


      • Unlonely kirjoitti:

        Meidän kylällä on 2 kpl noin 100 ha tilaa ja sitten muutamia pikkutiloja.

        Näillä kahdella satahehtaarisella ei ole yksinäisyydestä tietoakaan: Joka päivä käy vaikka rehuauto maitoauto, teurasauto, kaikenlaista urakoijaa, konsulttia, tarvikemyyjää, laitteiden huoltajaa ym... ym... ja tilanväenkin pitää asioida siellä sun täällä pitääkseen tuotannon pyörimässä.

        Kun taas pikkutilojen elämä on lähes pelkkää yksinäisyyttä: Jos liikevaihto on ilman tukia joku 10000 euroa vuodessa, toiminta on pientä ja sidosryhmiä on vähän, ei niitä sosiaalisia kontaktejakaan juuri saa.

        niitä ulkopuoliasia niin paljon tarvitse, eikä käytä niiden palveluja niin, silti sille voi
        jäädä käteen enemmän kuin suurtilallisella
        menojen jälkeen, voi velatkin olla maksettu pois
        ja elämä tressittömänpää. Voihan sitä nauttia ilman suurta ja jatkuvaa hullunmyllyäkin ja ainaista kilpajuoksua suurentamisen kanssa, että tulis enemmän ja enemmän, mitä sillä loppujen lopuksi voittaa? Tiedä vaikka pärjää omillaan
        ihan hyvin. Ja ottaa kontakteja vaan tarpeen mukaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      56
      2188
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      31
      1680
    3. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      372
      1496
    4. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1484
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      14
      1474
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1337
    7. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1108
    8. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      8
      1034
    9. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      81
      1002
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      969
    Aihe