viemärit

rööri roope

Yleisesti on tiedossa että viemärit voivat jäätyä kun kovan pakkasjakson jälkeen sää lauhtuu nopeasti.Onko kysymyksessä vain jo osittain jäätyneen viemärin jään laajeneminen lämmetessään, vai onko tähän joku muu tieteellinen selitys.

12

3010

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sama

      Taisi tulla itselle heti väärä väittämä,vesihän se laajenee jäätyessään eikä päin vastoin.

      • Kyllä jää laajenee lämmetessään aivan kuin muutkin aineet, kuten tuossa edellä olevassa keskustelussa totesinkin. Tosin lämpölaajeneminen on vähäistä verrattuna veden jäätymisessä tapahtuvaan laajenemiseen, mutta suurempaa kuin vesijohtojen metallilla, mikä voi rikkoa johdot.

        Tuota pakkasen ja jäätymisen etenemistä on käsitelty joka pakkaskauden jälkeen. Kyseessä on osin ilmiön inertia: kylmyyttä on varastoituneena materiaan (maahan tai rakenteisiin) ja se saa jäätymisen etenemään melko pitkään, vaikka ilma lauhtuisikin.

        Toisaalta taas rakennusten ulkotermostaatin ohjaama lämmönsäätö pudottaa lämmityksen pois heti, kun ilma lauhtuu. Rakenteet ovat kuitenkin edelleen kylmiä, ja jäätyminen niissä jatkuu vielä tehostuneena, kun lämmitystä on vähennetty.

        Nämä mainitut ilmiöt selittävät melkoisen osan kaupunkilegendasta, että pakkanen ryhtyy tosissaan etenemään, kun ilma lauhtuu.


      • >X<
        Jäärä kirjoitti:

        Kyllä jää laajenee lämmetessään aivan kuin muutkin aineet, kuten tuossa edellä olevassa keskustelussa totesinkin. Tosin lämpölaajeneminen on vähäistä verrattuna veden jäätymisessä tapahtuvaan laajenemiseen, mutta suurempaa kuin vesijohtojen metallilla, mikä voi rikkoa johdot.

        Tuota pakkasen ja jäätymisen etenemistä on käsitelty joka pakkaskauden jälkeen. Kyseessä on osin ilmiön inertia: kylmyyttä on varastoituneena materiaan (maahan tai rakenteisiin) ja se saa jäätymisen etenemään melko pitkään, vaikka ilma lauhtuisikin.

        Toisaalta taas rakennusten ulkotermostaatin ohjaama lämmönsäätö pudottaa lämmityksen pois heti, kun ilma lauhtuu. Rakenteet ovat kuitenkin edelleen kylmiä, ja jäätyminen niissä jatkuu vielä tehostuneena, kun lämmitystä on vähennetty.

        Nämä mainitut ilmiöt selittävät melkoisen osan kaupunkilegendasta, että pakkanen ryhtyy tosissaan etenemään, kun ilma lauhtuu.

        Yleensä putket halkeaa vasta kun sää lauhtuu. Se johtuu siitä että putken jäätyessä ei yleensä pääse muodostumaan niin suurta painetta että se halkaisisi putken(jäätyminen alkaa tietystä kohtaa ja etenee kumpaankin suuntaan putkea). Mutta sitten kun lämpötila nousee, niin putken sisällä oleva jää laajenee lämpötilan vaikutuksesta, ja nyt putken sisällä oleva jää toimii myös itsensä tulppana ja muodostaa niin suuren paineen että putki halkeaa.

        Tosin vuodon/hlkeaman joka tapauksessa huomaa vasta putken sulettua. Mutta sillä on vaikutusta miten jäätyneen putken sulattaa jos haluaa että se ei hajoa. Voi se tietysti suoraan jäätymisestäkin haljeta, mutta yleensä.


      • Jussi 45
        >X< kirjoitti:

        Yleensä putket halkeaa vasta kun sää lauhtuu. Se johtuu siitä että putken jäätyessä ei yleensä pääse muodostumaan niin suurta painetta että se halkaisisi putken(jäätyminen alkaa tietystä kohtaa ja etenee kumpaankin suuntaan putkea). Mutta sitten kun lämpötila nousee, niin putken sisällä oleva jää laajenee lämpötilan vaikutuksesta, ja nyt putken sisällä oleva jää toimii myös itsensä tulppana ja muodostaa niin suuren paineen että putki halkeaa.

        Tosin vuodon/hlkeaman joka tapauksessa huomaa vasta putken sulettua. Mutta sillä on vaikutusta miten jäätyneen putken sulattaa jos haluaa että se ei hajoa. Voi se tietysti suoraan jäätymisestäkin haljeta, mutta yleensä.

        Ja vielä kun huomioidaan, että jäähtyessään jää kutistuu ja putken ja jää tulpan väliin tunkeuuu putkesta lisää vettä, joka täyttää syntyneen tilan ja jäätyy sinne. Niinpä välittömästi kun jään lämpötila putkessa alkaa kasvamaan, syntyy paine putken seinämiä vasten.


      • Tiede-lehti
        Jussi 45 kirjoitti:

        Ja vielä kun huomioidaan, että jäähtyessään jää kutistuu ja putken ja jää tulpan väliin tunkeuuu putkesta lisää vettä, joka täyttää syntyneen tilan ja jäätyy sinne. Niinpä välittömästi kun jään lämpötila putkessa alkaa kasvamaan, syntyy paine putken seinämiä vasten.

        Tiede(2000)-lehdessä oli putken halkeaminen selitetty juuri noin. Pitänee paikkaansa.


    • maalaisukko

      on yksi maailmankaikkeuden perusominaisuus. Universumi pyrkii kohti termodynaamista tasapainotilaa.
      Viemäriputken kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että ilman lämmetessä energiaa siirtyy myös maan sisältä kohti pintaa jolloin se viemäriputki kylmenee entisestää. Koska maaperän lämpöresistiivisyys on huono ei korvaavaa energiaa saata tulla maan sisältä putkelle jolloin se viemätiputki saattaa jäätyä.

      • kaupunkilaisakka

        Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T


      • utelias
        kaupunkilaisakka kirjoitti:

        Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T

        Koska jää sulaa nollassa celsiusasteessa ja lämpö virtaa vain korkeammasta lämpötilasta matalampaan, niin sulavan roudan lämpötilan on oltava täten nolla astetta ja lämpöä luovuttavan viemärin tätä lämpimämpi. Nyt olisin kiinnostunut tietämään, miten plusasteinen viemäri voi mennä jäähän, mikäli siellä virtaa pääasiassa vettä.


      • meni jo
        utelias kirjoitti:

        Koska jää sulaa nollassa celsiusasteessa ja lämpö virtaa vain korkeammasta lämpötilasta matalampaan, niin sulavan roudan lämpötilan on oltava täten nolla astetta ja lämpöä luovuttavan viemärin tätä lämpimämpi. Nyt olisin kiinnostunut tietämään, miten plusasteinen viemäri voi mennä jäähän, mikäli siellä virtaa pääasiassa vettä.

        En nyt jaksa keksiä enempää hassuja juttuja, sori. Tuostahan voisi kehitellä jotain esim. jää-suola-hauteen pohjalta. N.O.T


      • kaupunkilaisakka kirjoitti:

        Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T

        Silloinhan käy niin että järven jään sulaessa järvi alempaa jäätyy, kun energia otetaan sieltä??

        Mitä routaan tulee ei maaperä sisällä vettä kuin murto-osia tilavuudesta. Joten energia taseesi lienee pielessä.

        Vesijohdot kaivetaan mehdollisuuksien mukaan viemärin viereen, sillä siinä on lämpimin paikka, ja suurin mahdollisuus vesijohdon säilyä sulana.


      • k.a.
        airfoil kirjoitti:

        Silloinhan käy niin että järven jään sulaessa järvi alempaa jäätyy, kun energia otetaan sieltä??

        Mitä routaan tulee ei maaperä sisällä vettä kuin murto-osia tilavuudesta. Joten energia taseesi lienee pielessä.

        Vesijohdot kaivetaan mehdollisuuksien mukaan viemärin viereen, sillä siinä on lämpimin paikka, ja suurin mahdollisuus vesijohdon säilyä sulana.

        Mietihän vielä kirjainyhdistelmää N.O.T
        Ja sitten kirjaimia LOL.


    • jäästä energiaa

      ei vaan kyseessä on ns. höyristyminen joka vaatii lämpöä sen se ottaa maasta jolloin putket jäätyvät.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      68
      2421
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      36
      1789
    3. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1624
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      374
      1575
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      16
      1535
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1397
    7. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      106
      1141
    8. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1118
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      9
      1094
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      1009
    Aihe