Montako XY-tason pistettä tarvitaan määrittämään ellipsi?
Ellipsi
14
2053
Vastaukset
- Zarra
...kolme pistettä. Keskipiste ja molempien puoliakselien päätepisteet.
- Tavoitteeton
Eikös kaksi pistettä riitä? Joko keskipiste ja toinen polttopiste tai molemmat polttopisteet.
- sädf
Tavoitteeton kirjoitti:
Eikös kaksi pistettä riitä? Joko keskipiste ja toinen polttopiste tai molemmat polttopisteet.
Säde jää vapaaksi, jos on vain kaksi pistettä.
- Tavoitteeton
sädf kirjoitti:
Säde jää vapaaksi, jos on vain kaksi pistettä.
No niinpäs jääkin. Eipä taas tullut ajateltua loppuun asti.
- Hammar
Tuli yksinkertaistettua edellistä tehtävää.
Siis tarkoitin, kuinka monta ellipsin kehän
pistettä tarvitaan ellipsin yhtälön muodostamiseen.
Pisteet voi valita kehältä satunnaisesti, eivätkä
puoliakselit ole välttämättä xy-suuntaiset. - jens
Hammar kirjoitti:
Tuli yksinkertaistettua edellistä tehtävää.
Siis tarkoitin, kuinka monta ellipsin kehän
pistettä tarvitaan ellipsin yhtälön muodostamiseen.
Pisteet voi valita kehältä satunnaisesti, eivätkä
puoliakselit ole välttämättä xy-suuntaiset.Missään en ole nähnyt ellipsin normaalimuotoa, mutta pienen pyörittelyn jälkeen olin saavinani keskipistemuodon tähän:
Ax^2 By^2 Cx Dy E = 0
Sillä perusteella viisi pistettä.
Ethän ota tätä vakavasti? - afafafasf
Hammar kirjoitti:
Tuli yksinkertaistettua edellistä tehtävää.
Siis tarkoitin, kuinka monta ellipsin kehän
pistettä tarvitaan ellipsin yhtälön muodostamiseen.
Pisteet voi valita kehältä satunnaisesti, eivätkä
puoliakselit ole välttämättä xy-suuntaiset.Yleinen kartioleikkauksen yhtälö on
Ax^2 By^2 Cxy Dx Ey F=0
(kaikki eivät tosin ole ellipsejä)
6 tuntematonta, joten 6 pistettä riittää, mutta
määräkö yksikäsitteisesti en ole ihan varma?!
luultavasti!
4 pistettä on liian vähän, koska varmasti pystyt piirtämään ainakin kaksi eri ellipsiä niiden kautta. 5 pistettä ellipsiin, hmmm? Hammar kirjoitti:
Tuli yksinkertaistettua edellistä tehtävää.
Siis tarkoitin, kuinka monta ellipsin kehän
pistettä tarvitaan ellipsin yhtälön muodostamiseen.
Pisteet voi valita kehältä satunnaisesti, eivätkä
puoliakselit ole välttämättä xy-suuntaiset.Jos kolmannella kotimaisella kirjoitetun matemaattisen tekstin lukeminen ei tuota ongelmia, niin tässä on algoritmi ellipsin sovittamiseksi pistejoukkoon:
http://autotrace.sourceforge.net/WSCG98.pdf
En ole katsonut, miten algoritmi käyttäytyy, jos yhtälöryhmä on alimääritetty (pisteitä liian vähän). Jos se on sopivasti tehty, niin yleensä silloinkin saadaan tulos jonkin miniminormin mielessä.
Kuukkeloimalla esimerkiksi sanoilla "fitting ellipse points", näyttää tulevan vieläkin enemmän lähteitä, mutta katsele ne itse.- jukepuke
afafafasf kirjoitti:
Yleinen kartioleikkauksen yhtälö on
Ax^2 By^2 Cxy Dx Ey F=0
(kaikki eivät tosin ole ellipsejä)
6 tuntematonta, joten 6 pistettä riittää, mutta
määräkö yksikäsitteisesti en ole ihan varma?!
luultavasti!
4 pistettä on liian vähän, koska varmasti pystyt piirtämään ainakin kaksi eri ellipsiä niiden kautta. 5 pistettä ellipsiin, hmmm?Viisi pistettä riittää määräämään yksikäsitteisen kartiokuvauksen (ja siten myös ellipsin). Kun jakaa tuon yhtälön Ax^2 By^2 Cxy Dx Ey F=0 molemmat puolet A:lla ja nimeää tuntemattomat uudelleen, niin vakioita jää enää jäljelle 5.
Neljä pistettä ei riitä. Esim. suorakulmion kärkipisteiden kautta voi ellipsin piirtää kahteen "suuntaan". jukepuke kirjoitti:
Viisi pistettä riittää määräämään yksikäsitteisen kartiokuvauksen (ja siten myös ellipsin). Kun jakaa tuon yhtälön Ax^2 By^2 Cxy Dx Ey F=0 molemmat puolet A:lla ja nimeää tuntemattomat uudelleen, niin vakioita jää enää jäljelle 5.
Neljä pistettä ei riitä. Esim. suorakulmion kärkipisteiden kautta voi ellipsin piirtää kahteen "suuntaan".Entä jos ne neljä pistettä eivät sijaitsekaan symmetrisesti minkään tason suhteen? Äkkiä ajatellen silloin neljä pistettä riittää yksikäsitteiseen ratkaisuun. Nämä neliölliset yhtälöt ovat joskus ongelmallisia symmetrian suhteen.
- jukepuke
Jäärä kirjoitti:
Entä jos ne neljä pistettä eivät sijaitsekaan symmetrisesti minkään tason suhteen? Äkkiä ajatellen silloin neljä pistettä riittää yksikäsitteiseen ratkaisuun. Nämä neliölliset yhtälöt ovat joskus ongelmallisia symmetrian suhteen.
>Entä jos ne neljä pistettä eivät sijaitsekaan
>symmetrisesti minkään tason suhteen? Äkkiä
>ajatellen silloin neljä pistettä riittää
>yksikäsitteiseen ratkaisuun.
Silloin varmaankin riittää, mutta viisi pistettä riittää varmasti AINA. Sitä kai kysyjä tässä haki takaa? - Jäkätijäk
Jäärä kirjoitti:
Jos kolmannella kotimaisella kirjoitetun matemaattisen tekstin lukeminen ei tuota ongelmia, niin tässä on algoritmi ellipsin sovittamiseksi pistejoukkoon:
http://autotrace.sourceforge.net/WSCG98.pdf
En ole katsonut, miten algoritmi käyttäytyy, jos yhtälöryhmä on alimääritetty (pisteitä liian vähän). Jos se on sopivasti tehty, niin yleensä silloinkin saadaan tulos jonkin miniminormin mielessä.
Kuukkeloimalla esimerkiksi sanoilla "fitting ellipse points", näyttää tulevan vieläkin enemmän lähteitä, mutta katsele ne itse.... eihän sovittaminen pistejoukkoon ole sama kuin täsmallinen määrittäminen/piirtäminen. Jos ollaan ex ante varmoja, että pisteet ovat jonkin ellipsin kehällä, toimii tuo kyllä.
Muussa tapauksessa on olemassa vain oletus, että ellepsi olisi paras "noin"-malli kuvaamaan pistejoukon käyttäytymistä, ja haetaan pienimmällä neliösummalla parhaiten istuva.
Sikäli tuo tsekkipoikien malli oli minulle uutta, ettei se ole iteratiivinen. Jäkätijäk kirjoitti:
... eihän sovittaminen pistejoukkoon ole sama kuin täsmallinen määrittäminen/piirtäminen. Jos ollaan ex ante varmoja, että pisteet ovat jonkin ellipsin kehällä, toimii tuo kyllä.
Muussa tapauksessa on olemassa vain oletus, että ellepsi olisi paras "noin"-malli kuvaamaan pistejoukon käyttäytymistä, ja haetaan pienimmällä neliösummalla parhaiten istuva.
Sikäli tuo tsekkipoikien malli oli minulle uutta, ettei se ole iteratiivinen.Olen aina ollut pelkkä matematiikan soveltaja ja kauhistuttanut matemaatikkoja pelkästään ratkaisun käytännöllisyyteen pohjautuvalla suhtautumisellani. Siksi esimerkiksi tällaisissa geometrisissa ongelmissa olen suosinut mahdollisimman yleistä ratkaisua, joka soveltuu ongelmaan oli pisteiden määrä sitten mikä tahansa.
Jos pisteitä on paljon, käytetään jotakin optimin etsintään pohjautuvaa ratkaisua, esimerkiksi pienintä neliösummaa. Jos taas pisteiden määrä mahdollistaa tällaisessa lähestymisessä analyyttisen ratkaisun, se saadaan, tai jos pisteitä on tätäkin vähemmän, saadaan jokin miniminormiratkaisu. Näin algoritmi on mahdollisimman monikäyttöinen, pisteiden lukumäärästä riippumaton ja tuottaa aina järkevän ratkaisun. Tietysti algoritmin käyttäjän pitää ymmärtää kussakin tapauksessa saatavan ratkaisun luonne, jotta tuloksen tulkinta menisi oikein.- Jäkätijäk
Jäärä kirjoitti:
Olen aina ollut pelkkä matematiikan soveltaja ja kauhistuttanut matemaatikkoja pelkästään ratkaisun käytännöllisyyteen pohjautuvalla suhtautumisellani. Siksi esimerkiksi tällaisissa geometrisissa ongelmissa olen suosinut mahdollisimman yleistä ratkaisua, joka soveltuu ongelmaan oli pisteiden määrä sitten mikä tahansa.
Jos pisteitä on paljon, käytetään jotakin optimin etsintään pohjautuvaa ratkaisua, esimerkiksi pienintä neliösummaa. Jos taas pisteiden määrä mahdollistaa tällaisessa lähestymisessä analyyttisen ratkaisun, se saadaan, tai jos pisteitä on tätäkin vähemmän, saadaan jokin miniminormiratkaisu. Näin algoritmi on mahdollisimman monikäyttöinen, pisteiden lukumäärästä riippumaton ja tuottaa aina järkevän ratkaisun. Tietysti algoritmin käyttäjän pitää ymmärtää kussakin tapauksessa saatavan ratkaisun luonne, jotta tuloksen tulkinta menisi oikein... ei ollakaan asiasta eri mieltä, tuon viestisi viimeisen lauseen jälkeen.
Kuitenkin analyyttinen ratkaisu ja ja tilastollinen ratkaisu - siis sovittaminen pisteparveen - ovat luonteeltaan eri asioita.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa942713En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos361829- 101734
Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3751640Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly211601Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681437- 1191237
- 131166
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul91136- 201039